keskiviikko 12. maaliskuuta 2025

Sijoitusvuosi 2024

Viime vuosina oma salkku on säännönmukaisesti joka toinen vuosi peitonnut Helsingin pörssin yleisindeksin ja joka toinen vuosi rämpinyt yleisindeksin alapuolella. Koska vuosi 2023 meni hyvin, vuosi 2024 päättyi kirvelevästi alle OMXHGI indeksin. Huonostihan koko Helsingin pörssillä meni viime vuonna, harmi, että oma salkkuni jäi vielä siitäkin. 

Alla kuvakaappaus Nordnetistä, oma salkkuni sisältää arvo-osuustilin osakkeet ja rahastot, sekä osakesäästötilin osakkeet. Lisäksi minulla on Osuuspankin puolella OP-Ilmasto rahastoa ja OP-Aasia rahastoa. Alla oleva Nordnetin graafi ei siis sisällä Osuuspankin puolella olevia rahastoja, molemmat rahastot nousivat hieman vuoden aikana, mutta näissä rahastoissa olevat summat ovat suhteessa paljon pienempiä, joten salkku jäi kokonaisuudessa reilusti miinukselle. 

Salkun kehityksessä oli hyvää


Osinkojen määrä, osinkoja tippui tilille ennätysmäärä.

Osinkoja tuli viime vuonna bruttona 3492 euroa, summa on sijoittajahistoriani suurin. Muhkeimmat osingot maksoi Citycon. Citycon ilmoitti viime vuoden loppupuolella lopettavansa osingon maksun ja korjaavansa tasetta, joten tänä vuonna osinkopotti tulee vääjäämättä kutistumaan, jos salkussa pysyy samanlainen osakekattaus. 

Osingoilla ei ole minulle kovin suurta merkitystä ja ne ovat vain yksi numero muiden seassa, sillä ne kiertävät uusina ostoina jälleen salkkuun. En silti pysty olla mainitsematta osinkoja, kyllähän se hyvältä tuntuu, kun jokunen pirstale sijoitetusta rahasta palaa tilillekin. 

Salkun kehityksessä oli huonoa


Yhtiövalinnat menivät ihan täysin pieleen. 

Myin vuoden alussa Konecranesin osakkeet ihan hyvällä voitolla ja Harvian osakkeet pienellä miinuksella. Molemmat osakkeet nousivat vuoden mittaan, joten myynnit olivat kovin hätäisiä. Näistä myynneistä tuli rahaa tilille noin 12500 euroa, ja tämä raha poltteli taskuissa. Vuoden aikana ostelin useammassa erässä osakkeita, ostolistalla oli Citycon, Neste, Kempower, Fortum ja Tietoevry. Vuoteen sisältyi kaksi osakemyyntiä ja yhteensä 13 ostoa. Olen siis ostanut vuoden mittaan useamman kerran Nestettä ja Cityconia, muita yhtiöitä on kaapattu salkkuun vain kerran.

Kun lukee tätä ostoslistaa, merkillepantavaa on, että mikään näistä yrityksistä ei ole erityisesti loistanut viime vuonna. Yritykset ovat antaneet monia tulosvaroituksia ja kaikilla yrityksillä on jonkinlaisia ongelmia joko taseen tai liiketoiminnan kanssa. Kaikkien kurssit ovat olleet laskussa, Fortum ja Tietoevry taitavat olla poikkeuksia, että tämän päivän hinta on himpun korkeampi, kuin oma ostohintani. Onnistuin siis taianomaisesti myymään kaksi oikein hyvää omistusta, ja ostamaan pelkkiä laskevia osakkeita tilalle. 


Vuoden 2024 rahavirrat


Viime vuonna tulot tulivat kahta kautta, palkkana brutto oli noin 39015 euroa, lisäksi olin lomautuksilla vuoden aikana yhteensä seitsemän viikkoa. Lomautuksista kertyi ansiosidonnaisen päivärahan muodossa bruttona noin 3570 euroa ja tässä summassa on mukana sekä vuoden 2024 lomautukset, eli seitsemän viikon ansiosidonnainen, että vuoden 2023 joulukuun kahden viikon lomautuksen ansiosidonnainen päiväraha. 

Nettona summat olivat palkasta 28991 euroa ja päivärahasta noin 2676 euroa. Bruttona tuli siis yhteensä 42585 euroa ja nettona 31667. Tästä summasta tavallisten elämiseen menevien kulujen lisäksi maksoin ylimääräistä asuntolainanlyhennystä noin 4000 euroa, lisäksi maksoin normaalit lyhennykset, eli yhteensä normaaleihin ja ylimääräisiin lyhennyksiin sekä lainan korkoihin meni viime vuonna 5900 euroa. Asuntolainan viimeinen erä meni maksuun syyskuussa, joten enää minulla ei ole henkilökohtaista asuntolainaa. Sijoituksiin meni uutta rahaa noin 3806 euroa. Teimme myös asunnossamme remonttia, jonka kokonaiskustannus taisi olla noin 5000-6000 euroa kalusteineen. Oma osuuteni asuntomme remontista oli noin puolet, eli 2500-3000 euroa. 


Miten kävi vuoden tavoitteiden?


Asetin viime vuonna itselleni viisi tavoitetta, postaus löytyy täältä. Näistä voin kirkkain silmin tunnustaa päässeeni vain yhteen tavoitteeseen. Tavoite, johon ylsin on ensimmäinen, eli "Murehdi vain kerran". Vuosi 2024 oli henkisesti kevyempi, ainakaan en jäänyt kielteisen ajattelun kehiin ihan niin pahasti jumiin, kuin vuonna 2023. 

Muissakin tavoitteissa oli kyllä kevyttä yritystä, mutta esim liikuntasuorituksia tuli noin 110, ja luettuja kirjoja noin 40 kpl. Vaikka sain parannusta verrattuna vuoteen 2022, eivät tavoitteet täyttyneet. 

Miten kävi viimeisen tavoitteen, eli 100 000e sijoitusvarallisuuden? Sekään ei tullut vielä täyteen, joskin olisin omilla valinnoilla saanut tuon summan ylitettyä. Vuoden vaihteessa luku oli 93 333 euroa, joten lähellä ollaan. Halusin kuitenkin maksaa ennemmin asuntolainan kokonaan pois, matkustella ja tehdä remonttia. Jos olisin nuo asiat jättänyt pois, olisi 100 000e rajapyykki jo ylittynyt. 

Näin maaliskuun puolessa välissä on hivenen myöhäistä julistaa enää vuoden 2025 tavoitteita, mutta koska nuo edellisen vuoden tavoitteet eivät täyttyneet, voin kierrätysmielessä pitää samat tavoitteet voimassa vuonna 2025. 

perjantai 31. tammikuuta 2025

Q4 2024, sijoitukset pinnan alla

Viimeisellä kvartaalilta ei ole mitään kovin iloista raportoitavaa, sijoitukset painuivat alaspäin. Seurasin satunnaisesti pörssikursseihin liittyvää uutisvirtaa ja omassa salkussa olevista yrityksistä tuli lähinnä negatiivisia uutisia. 

Citycon lopettaa osingon ja pääoman palautuksen maksamisen, joten oman salkun osinkovirta ehtyy pieniksi puroiksi. Tämä ei välttämättä ole negatiivinen uutinen, sillä suuresti velkaisen Cityconin kannattaakin ennemmin maksaa velkoja pois, kun maksaa osinkoa ulos yrityksestä. Markkinat kuitenkin tulkitsivat uutisen negatiiviseksi, ja osake etsi syksyllä uusia pohjalukemia. 

Stora Enso on ollut otsikoissa jo kesästä asti. Harvinaisia raakkuja jäi metsätyökoneiden alle, ja suojeltujen simpukoiden massakuolemasta uutisoitiin laajalti. Oma myötätuntoni oli vahvasti raakkujen puolella, ja aikeena oli jo useaan otteeseen hellittää ote Stora Enson osakkeista ja pistää osakkeet myyntiin. 

Stora Enso on ollut salkussani jo pitkään, sillä ensimmäisen erän olen ostanut jo tammikuussa 2017. Silti nykyinen osakehinta vastaa aika lailla hankintahintaa, eli tuotto on jäänyt vaatimattomaksi. Yritys on maksanut vuosittain osinkoa, joten olen jäänyt vuosien varrella osingon verran plussalle. Pohdinnoista huolimatta Stora Enso on edelleen pysynyt salkussani, olen valitettavasti nostalginen sijoittaja ja hidas myymään. 

Ostot ja myynnit 


Viimeisellä kvartaalilla ostin joulukuun lopussa Nestettä 80kpl hintaan 11,99e/osake. Osake tuntui edullisesti hinnoitellulta. Kuukausittaiset ostot menivät Nordnetissä Handelsbankenin Usa Indeksirahastoon ja Nordnetin Indexfond Sverigeen. Yhteensä rahastoihin ohjautuu automaattisesti 150e kuussa. 

Osinkoja maksoi 10 salkkuni yhtiötä, bruttona summa oli 1048 euroa ja nettona 982 euroa. Suurin osa osingoista meni osakesäästötilin puolelle, jolloin verotus tapahtuu vasta, kun varoja nostetaan tililtä pois. 

Viimeisellä kvartaalilla köyhdyin pörssissä merkittävästi ja suurin miinus tuli osakkeiden puolelta. Vuosi ei loppunutkaan tällä kertaa joulupukkiralliin, vaan viimeinen kvartaali päättyi omassa salkussani miinusmerkkisesti. 

Omistukset 31.12.2024

Töissä lomautukset jatkuivat


Viimeisellä kvartaalilla olin kolme viikkoa lomautuksella. Osaan jo nähdä lomautuksen hyvät puolet, vaikka palkkatulot vähenevät, lisääntyvä vapaa-aika on ylellisyyttä. Silti joka kerta muutosneuvottelukierros tuntuu edelleen yhtä pahalta. 

Omalla alallani ei mene tällä hetkellä hyvin ja vähentyvän kassavirran johdosta myös kuluja karsitaan työntekijöitä lomauttamalla. Tätä on jatkunut jo pari vuotta ja lisää lomautuksia on luvassa vuodelle 2025. Jossain vaiheessa mietin jo uuden työpaikan hakemistakin, mutta nykyisessä työssäni on paljon hyviä puolia, joten en ole vielä alkanut lähetellä työhakemuksia.  



 


tiistai 31. joulukuuta 2024

Q3 2024, kurkistus kolmannen kvartaalin sijoituksiin

Vuosi alkaa lähennellä jo loppuaan ja kiireisimmät juhlijat ovat jo poksautelleet auki shampanjapullon korkkeja. Oma valintani tälle uudelle vuodelle on kuoharipullo, joka odottelee vielä jääkaapissa kylmenemistä. 

Sijoittaminen on ollut tänä vuonna itselläni paitsiossa ja olen seuraillut markkinoiden liikkeitä epätasaisin väliajoin. Siksipä blogin kirjoituskin on jäänyt, ja palailen vielä juhannuksen jälkeiseen kolmeen kuukauteen. Vuorossa on siis nopea katsaus heinäkuun, elokuun ja syyskuun sijoituksiin!


Ostot ja myynnit

Kolmannella kvartaalilla automaatiset sijoitukset Nordnetissä pyörivät normaalisti, eli 51e Indexfond Sverigeen ja 99e Handelsbankenin USA indeksirahastoon. Muita liikkeitä salkussa ei tapahtunutkaan. Osinkoja kertyi nettona 344e, suurin osingonmaksaja oli Citycon. Sijoituslainaa oli käytössä syyskuun lopussa 4893 euroa. 

Suuria muutoksia ei tapahtunut myöskään sijoitusten arvoissa. Oma mielikuva koko vuodesta on ollut vahvasti katastrofaalinen, mutta näköjään kolmannella kvartaalilla sijoitussalkussa oli melko tyyni tunnelma.

30.9.2024

Loppu asuntolainalle

Syyskuussa tein selvää asuntolainan rippeistä ja maksoin ylimääräistä lainanlyhennystä 2000e erän. Korkojen laskiessa korkokulua asuntolainasta ei juurikaan kertynyt näin pienillä summilla, mutta tuntui turhalta roikottaa pientä lainasummaa vielä kuukausien ajan. Lyhensin lainaa noin 200e/kuukausi, joten ilman ylimääräistä lyhennystä asuntolaina olisi seurannut minua vielä pitkälle vuoteen 2025. 

Velattomuus ei ole tavoitteenani, mutta silti olo tuntui uskomattoman kevyeltä, kun sain syyskuussa kuitattua loput lainasta pois. Ensimmäinen asuntolainani oli otettu vuoden 2006 marraskuussa, joten asuntovelallisena eloa kesti yhteensä 18 vuotta. Asuntoon kohdistuu edelleen taloyhtiön velkaa, joten asunto ei ole tarkalleen ottaen velaton, vaikka omissa nimissäni velkaa ei enää olekaan.  

Onnea vuodelle 2025!


perjantai 19. heinäkuuta 2024

Q2 2024, lomailua ja velkapohdintoja

Kesä on edennyt nopeasti ja enimmäkseen olen rentoutunut, lomaillut ja ulkoillut. Teemme myös remonttia, joten osa kesästä on mennyt mukavasti vertaillen hintoja ja kasaten vaatekaappeja. 

Vuosi 2024 on ollut Helsingin pörssiin sijoittavalle surkea ja oma salkkuni on vieläpä alittanut indeksin tason. Kun puoli vuotta on kulunut, oma salkkuni on käynyt vuoden alkuun verrattuna välillä -6% syvyydessä, mutta yltänyt myös hetkellisesti hieman plussalle. 

Salkussa on joitain yrityksiä, joihin korkojen lasku saattaisi vaikuttaa positiivisesti. Korkojen lasku tukisi toki kaikkia osakkeita, mutta esimerkiksi velkainen Citycon ja rahoitusalalla toimiva Capman saattaisivat hyötyä enemmänkin korkojen laskusta. Odottelen siis näiden yhtiöiden kohdalla syksyä ja mahdollisia korkojen laskuja.   

Kim Simonsson: Ystävyys

Ostot ja myynnit


Toisella kvartaalilla en myynyt osakkeita tai rahasto-osuuksia. Sen sijaan pörssilaskut houkuttelivat ostamaan yhden erän TietoEvryä ja Nestettä kaksi erää. Lisäksi kahteen rahastoon meni joka kuukausi automaattisesti sijoitukset, Handelsbankenin Usa Indeksiin 99 euroa ja Nordnetin Indexfond Sverigeen 51 euroa. 

Sekä Neste, että TietoEvry painiskelevat tällä hetkellä ongelmissa. Neste antoi negatiivisen tulosvaroituksen toukokuussa, ja kurssi teki samalla ison loikan alaspäin. Uusiutuneiden polttoaineiden kohdalla kysyntä ja kilpailu vaikuttavat liiketoimintaan. 

Kim Simonsson: Vaeltaja

Osinkoa maksoi toisella kvartaalilla melkein kaikki salkun yritykset. Osinkoja tuli yhteensä nettona noin 1423 euroa, osingot kiersivät suoraan uusiin osakeostoihin. 

Varallisuuden arvo ei ole juurikaan noussut vuoden alusta, vaan liikkuu aika samoissa lukemissa. Siihen on useampikin syy. Olen tehnyt ylimääräisiä lyhennyksiä asuntolainaan, jolloin varat on suuntautuneet muualle, kuin osakkeisiin. Myös remontti on syönyt euroja, eli vaikka teemme itse remonttia ja säästämme työn osuudessa, tarvikkeet ja kalusteet ovat vieneet oman osansa varoista. Lisäksi osakkeiden arvon nousu on jäänyt jotenkin tänä vuonna lähtökuoppiin, joten vaikka olen ostanut joitain osakkeita lisää, arvonlaskun myötä varallisuus polkee paikallaan. 

Varallisuuden hajonta Q2 2024


Velkojen määrä vähenee hiljalleen


Asuntolainan määrä lähenee vähitellen nollaa. Viime vuonna ja tänä vuonna olen tehnyt korkojen noustua ylimääräisiä lyhennyksiä, viime vuonna ylimääräisiä lyhennyksiä oli 4000 euroa, tänä vuonna olen lyhentänyt 2000 euroa maksuohjelmaa enemmän. 

Jäljellä on enää noin 2500 euroa, lyhennän sitä tosi pienissä erissä, joten maksuohjelman mukaisella tahdilla asuntolainan viimeinen maksukuukausi olisi vasta vuoden päästä kesäkuussa 2025. Kuukausittainen lainan hoitomaksu on 218 euroa, summa sisältää lyhennyksen, koron ja tilin hoitomaksun. Tavoitteena on kuitenkin saada asuntolaina mahdollisimman pian maksettua pois. 

Koska asuntolainaa on vain hitunen jäljellä, olen ottanut muuta lainaa ja mm. Nordnetin luottolimiitti on käytössä. Luottolimiittiä ei tarvitse kuukausittain lyhentää, vaan korot pääomitetaan lainasummaan. Luottoa oli kesäkuun lopussa käytössä 4555 euroa. Lisäksi otin remonttiin liittyen korottoman ja kuluttoman kulutusluoton, jonka velkasumma on tällä hetkellä noin 800 euroa. 

Tällä hetkellä ajatuksissa on maksaa ensin asuntolaina pois. Kulut lainasta eivät ole enää kovin suuret, sillä esimerkiksi tässä kuussa tilinhoitomaksu oli 2,30e ja korko noin 10 euroa. Silti se on kaikista suurikuluisin lainoistani. Lisäksi asuntolainan loppuminen vapauttaisi peräti 218 euroa kuukaudessa johonkin muuhun. 

Kim Simonsson Sammaljätit



tiistai 4. kesäkuuta 2024

Marimekko sijoituskohteena

Marimekon tunnetuin kuosi täyttää tänä vuonna 60 vuotta, onnittelut ikoniselle Unikolle! Tarinan mukaan yrityksen perustaja Armi Ratia oli kieltänyt kukkakuosit, sillä kukat olivat kauniimpia luonnossa, kuin kankaalla. Kiellosta huolimatta Maija Isola maalasi vuonna 1964 abstraktin Unikon kankaalle ja Armi Ratia ihastui kukkaan välittömästi. Näin tehtiin historiaa, Marimekon tunnetuin printtikuosi oli syntynyt. 

Espan lava toukokuu 2024, Unikko koko komeudessaan

Marimekon perinteisessä muotinäytöksessä Helsingin Esplanadilla toukokuisena perjantaina Unikko olikin hyvin edustettuna. Juontajana oli Maria Veitola, lisäksi lavalla nähtiin toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko. Yleisölle avoin muotinäytös on perinne jo 30 vuoden takaa, tänä vuonna muotinäytös esitettiin ensimmäistä kertaa Helsingin lisäksi myös Tokiossa. 

Näytöksen mallien lisäksi myös yleisö oli ottanut teeman omakseen ja yleisön päällä näkyi ilahduttavan paljon Unikkoa kengissä, laukuissa, mekoissa, huiveissa ja takeissa. Yksi aurinkoisen iltapäivän huveista olikin tunnistaa keväistä päivää viettävien katsojien päältä Unikon eri värityksiä, sekä muita, jo mallistosta poistuneita suomalaisen muotitalon kuvioita. 

Unikkokengät tyylikkään pariskunnan jaloissa

Marimekko numeroiden valossa


Marimekko on yksi kotipörssimme harvoja design yhtiöitä. Marimekon lisäksi mieleeni tulee ainoastaan Fiskars, jonka useita brändejä sisältävän sateenvarjon alle kuuluu mm. Iittala. Marimekolla on vahva ja omaleimainen tavaramerkki, joka perustuu selkeisiin kuvioihin ja voimakkaisiin väreihin. Marimekko itse määrittelee itsensä lifestyle-yhtiöksi, jonka nettisivuilla mainitaan vastuullisuus, sekä pyrkimys tasa-arvoon ja monimuotoisuuteen. 

Tuotevalikoima on jaettu kolmeen kategoriaan, vaatteisiin, kodintuotteisiin, sekä laukkuihin ja asusteisiin. Vuonna 2023 kodintuotteiden (mm. kankaat, pyyhkeet, lakanat ym.) osuus liikevaihdosta on suurin, eli 44%. Vaatteiden osuus on 32%, laukkujen sekä asusteiden osuus on 24%. 

Oman tuotannon lisäksi Marimekolla on ollut menneinä vuosina useita yhteistöitä muiden valmistajien kanssa. Marimekko on lainannut tunnetuimpia kuosejaan muille kulutustavara yrityksille. Unikkoa ja muita kuoseja on nähty mm. Ikean ja Adidaksen tuotteiden päällä. Yhteistöiden hyöty tulee mielestäni yhtiölle kahta kautta, lisenssitulot täyttävät mukavasti kassaa ja samalla yritys saa kuoseilleen laajemman levikin ja mahdollisesti uusia Marimekosta kiinnostuneita kuluttajia. 

Marimekolla on vuoden 2024 kesällä yhteistyö Uniqlon kanssa. Espan muotinäytöksessä näytöksen juontaja Maria Veitola kertoi myös uudesta, tulevasta yhteistyökuviosta. Suomalainen Kalevala Koru ja Marimekko ovat löytäneet yhteisen sävelen, ja Kalevala korun mallistoon tulee juhlavuoden kunniaksi koruja ikonisesta Unikosta. Kävin jo kurkkimassa uteliaana Kalevala Korun nettisivuilla, mutta mallistoa ei ole vielä julkaistu. Rajattu erä koruja kiinnostaa ainakin itseäni ja saa toivottavasti laajemminkin mielenkiintoa.

Marimekon ja Kalevala Korun liikkeet vierekkäin Helsingissä

Marimekon liikevaihto on ollut viime vuosina kasvava, joskin ensimmäisenä koronavuonna 2020 liikevaihto niiasi hienoisesti, kun liiketiloja suljettiin. Verkkokaupan osuus on oletettavasti ollut kuitenkin tuona vuonna hyvä, sillä tipahdus liikevaihdossa on ollut ainoastaan hiuksen hieno. Vuoden 2023 liikevaihto oli 174,1 miljoonaa.  

Suurin osa, eli 57% liikevaihdosta on tullut vuonna 2023 Suomesta. 20% on tullut Aasian maista, 9% Skandinaviasta, 8% muualta Euroopasta, Lähi-Idästä ja Afrikasta ja 5% Pohjois-Amerikasta. Painotus Suomeen on siis suuri, joskin Aasian ja Tyynenmeren maat tulevat isolla osuudella perässä. 

Liikevoitto on ollut viime vuonna 31,4 miljoonaa, joka on 18% liikevaihdosta. Liikevoitto on siis hyvä. Yhtiö maksaa vuosittain osinkoa, joka vaihdellut viime vuosina. Vuoden 2023 tuloksesta osinkoa maksettiin 0,37e/osake. Tavoitteena on jakaa osinkoina ulos vähintään puolet vuosittaisesta tuloksesta.

Osakekurssi on kesäkuun 4. päivä päättynyt lukemaan 15,22e. Kurssi onkin ollut viime vuoden kesästä reippaassa nousussa, sillä viime vuoden kesäkuussa osakkeen hinta on ollut 9 euron pinnassa. Tällä hetkellä ollaankin lähellä kaikkien aikojen huippuja, joka on ollut joulukuun alussa 2021, jolloin yksittäinen osake on saanut hinnan 16,94e. 

Olen omistanut Marimekkoa jo useita vuosia ja muistaakseni koko sen ajan yrityksen talous on näyttänyt hyvältä. Tälläkin hetkellä tase on kunnossa, ja omavaraisuusaste on erinomainen. 

Marimekon tavoitteet kaudelle 2023-2027 ovat omaan korvaan vähintäänkin kunnianhimoiset. Tavoitteisiin kuuluu esimerkiksi vuotuinen 15% liikevaihdon kasvu,  ja 20% vertailukelpoinen liikevoittomarginaali. Viime vuoteen verrattuna liikevaihtomarginaali onkin jo hyvin lähellä tavoitetta, mutta liikevaihdon kasvuun on vielä matkaa. Vuosina 2022-2023 liikevaihto kasvoi noin 5% ja liikevoittomarginaali oli noin 18%. 


Marimekon vahvuudet ja heikkoudet


Niin paljon, kuin pidänkin Marimekosta, jokaisella yrityksellä on sekä vahvuuksia, että heikkouksia. Koska Marimekko on yksi lempiyhtiöistäni, löydän helposti hyviä puolia siitä. Ensinnäkin Marimekko on sympaattinen, sillä kuka voisi vastustaa sen kirkasväristä, selkeää kuviointia? Marimekon vaatteet ja kodin tuotteet näkyvät monen suomalaisen arjessa ja koska kyse on design painotuksella olevasta kaupan alan yrityksestä, liiketoiminta on yksinkertaista ymmärtää.  

Marimekko on leimallisesti brändiyhtiö. Kuviot ovat tykättyjä ja tunnistettavia ja siksipä tuotteiden hintoihin voi lisätä huoletta muutaman (kymmenen)prosentin ekstran. Vaateteollisuus on kovin kilpailtu ala, mutta vaatteisiin painettu Unikko-kuosi lisää tuotteen haluttavuutta kuluttajan silmissä. Marimekon kateprosentti onkin 60%, joka on hyvä ja osa siitä selittyy brändin vahvuudella. 

Tällä hetkellä Suomen taloudella ei mene kovin vahvasti. Jännä piirre on, että vaikka kotitalouksien käytössä oleva rahamäärä ei ole kasvanut, Marimekon tuotteita myydään silti hyvin. Ilmeisesti pukeutumiseen ollaan siis edelleen valmiita panostamaan. Tuotteet eivät ole kovin edullisia, esimerkiksi normaalihintaisten mekkojen hinnat liikkuvat Marimekon omilla nettisivuilla akselilla 155-375 euroa. Tässä piilee kuitenkin yksi Marimekon heikkous, sillä jos Suomen talous jää matelemaan tai tipahdetaan syvempään lamaan, voi olla, että kuluttajat kääntävät katseen edullisempiin tuotteisiin. 

Jo useamman vuoden ajan Marimekko on nauttinut Suomessa laajempaa kansan suosiota. Yli puolet liikevaihdosta tulee edelleen Suomesta, vaikka liikevaihto onkin kasvanut melkein joka vuosi. Marimekko vetoaa mielestäni Suomessa kuluttajiin iästä ja sukupuolesta riippumatta.

Yllättäen myös miehet ovat ottaneet Marimekon omakseen. Vanhemmissa ikäluokissa Marimekkoon pukeutuva mies saattaa valita päälleen Jokapoika-paidan, nelikymppinen mies sen sijaan kantaa ylpeänä mukanaan käytännöllistä, mustaa Matkuri kassia ja nuoremmat miehet pukeutuvat jo rohkeasti värikkäämpiin ja kuosillisiin vaatteisiin. Olettaisin, että jos asiakkaita lajitellaan sukupuolen mukaan, naisten puolella Marimekon suosio on suhteellisen tasaista koko Suomessa, sen sijaan miehistä trenditietoisimmat ja pääkaupunkiseudulla asuvat lienevät potentiaalisimpia asiakkaita.  

Muutama vuosi sitten kävin yhtiökokouksessa, jossa joku yleisöstä kaipaili vaatepuolelle myös miesten mallistoa. Silkka fakta on, että pelkästään naisten vaatetukseen keskittymällä rajataan suunnilleen puolet kuluttajista pois vaatesegmentistä. Vastausta en tarkalleen enää muista, mutta olettaisin, että pelkän miehille suunnatun malliston tekeminen olisi ollut kohtalaisen työlästä ja riskejä sisältävää. Miesten ja naisten vartalon erojen takia yksinomaan miehille suunnattu mallisto olisi tarkoittanut lisää työtä suunnittelun ja kaavoituksen saralle. 

Marimekko onkin fiksusti kiertänyt koko ongelman erillisestä mallistosta tekemällä ison osan vaatteista unisex-vaatteina. Mekkoja lukuunottamatta monet vaatteet käyvät malliltaan sekä miehille, että naisille. Esimerkiksi hupparit, housut ja takit ovat kuositukseltaan väljiä, jolloin ei ole niin tarkkaa, mihin kohtaan muotolaskokset asettuvat, tai onko niitä ollenkaan.Vartalon muodolla ei ole niin suurta merkitystä, kuin tiukemmissa vaatteissa. Alla oleva hieno vaaleanpunainen farkkutakki nähtiin muotinäytöksessä miesmallin päällä, verkkokaupassa se on sen sijaan puettu naisen päälle. 

Unikon taivalta juhlistava farkkutakki

Toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko on myös yksi Marimekon ehdottomista vahvuuksista. Olen muutaman kerran kuullut hänen puhuvan julkisesti ja joka kerta esiintyminen on ollut rentoa, varmaa, selkeää ja ammattimaista. En ole mielestäni koskaan nähnyt häntä jäykässä, muodollisessa jakkupuvussa, sen sijaan Tiina Alahuhta-Kasko pukeutuu yhtiönsä vaatteisiin. Imago saattaa olla hyvinkin tarkkaan mietitty, mutta Tiina Alahuhta-Kasko on aidosti johtamansa yrityksen näköinen toimitusjohtaja. 

Ehkä suurin Marimekon vahvuuksista on, että se on yhtiönä uskottava. Kaikille pörssiyhtiöille on määritelty strategia ja arvot. Kyynisesti ajateltuna osalla yhtiöistä nämä ovat vain pakkopullaa ja pakollista sanahelinää. Mielestäni Marimekko on onnistunut elämään arvojensa mukaisesti. Omien sanojensa mukaan yhtiö pyrkii esimerkiksi vastuullisuuteen, monimuotoisuuteen ja tasa-arvoon. Miten näitä arvoja on toteutettu käytännössä? 

Kiinnitin yhteen asiaan huomiota keväisessä muotinäytöksessä. Yleensä muotinäytöksen mallit ovat poikkeusyksilöitä. Viehättäviä, pitkiä, laihoja ja nuoria. Toukokuisessa Marimekon muotinäytöksessä kaikki mallit olivat hyvin viehättäviä omalla tavallaan, mutta mukana oli muutamia plus-kokoisia malleja ja jopa muslimityyliseen päähuiviin pukeutunut malli.  Eli ainakin muotinäytöksessä oli mietitty monimuotoisuutta. 

Myös tasa-arvoon on kiinnitetty huomiota. Tavoitteena on, että hallituksen jäsenistä puolet olisi naisia ja puolet miehiä. Tällä hetkellä hallituksessa on 4 miestä ja 2 naista, joten tavoite ei ihan täysin toteudu. Marimekko on silti vahvasti naisten johtama yhtiö, sillä johtoryhmästä suurin osa on naisia. 

Marimekon suurin yksittäinen omistaja on Mika Ihamuotila, joka omistaa Marimekon osakkeita yrityksensä PowerBank Venturesin kautta. Mika Ihamuotilalla on entinen Marimekon toimitusjohtaja, lisäksi hänellä on taustaa pankkimaailmasta. Omistus on noin 12,5%. 

Sen sijaan jos katsotaan pelkästään kotitalouksien omistamia osakkeita Suomen pörssistä, ja jätetään instituutiot sekä yritysten kautta omistetut osakkeet pois, Marimekko on harvinaisuus, sillä sen osakkeen omistajista suurin osa on naisia. Se on myös ainoa Suomen pörssiin listattu yhtiö, jossa naisten omistus osakkeiden lukumäärästä on yli puolet. Näin on ollut ilmeisesti jo vuosia. Saavutus on sikäli merkittävä, että vaikka naisten innostus sijoittamiseen on kasvanut viime vuosina, naisten salkut ovat edelleen pienempiä ja osakkeiden omistajuus täten ohuempaa, kuin miehillä. Alla Euroclearin sivuilta napattu graafi
Naisten omistamat osakkeet




Marimekolla on toki myös heikkouksia ja yksi niistä perustuu uskottavuuteen. Kirsti Paakkasen toimitusjohtajuuskaudella yhtiö teki omien arvojensa vastaisen syrjähypyn, yritys halusi laajentua ja osti turkisyhtiön. Loppujen lopuksi turkisyhtiön ostamisesta koitui mainehaittaa, ja yhtiötä tituleerattiin julmasti Verimekoksi. Luonnonsuojelijat hyökkäsivät Marimekkoa vastaan. Turkisyhtiön osto ei myöskään auttanut toivottua avausta Venäjän ja Ranskan markkinoille. 

Tarina on vanha, sillä turkisyhtiö omistettiin jo 2000-luvun ensimmäisinä vuosina. Silti opetuksena lienee, että brändiyhtiöiden suosio ja hinnoitteluvoima perustuu uniikkien tuotteiden ja kuvioiden lisäksi myös tarinalle. Jos yritys ei käyttäydykään arvojensa mukaisesti, se menettää tarinansa ja uskottavuutensa mukana myös suosionsa.  

Koko sinä aikana, kun olen seurannut Marimekkoa, se on edelleen ollut kohtuullisen pienen ryhmän suosiossa maailmanlaajuisesti. Yhtiö on kerännyt liikevaihtonsa alueelta Skandinavia, Pohjois-Amerikka, Aasia ja Suomi. Unikot kukkivat vahvimmin Suomessa ja yhtiön ydinalue on aina ollut Suomi, josta tulee karkeasti yli puolet liikevaihdosta. Vaikka yhtiö tekeekin tällä hyvää tulosta, kasvun mahdollisuudet ovat rajattuja, jos muu maailma ei innostu Marimekon kuvioista ja ideologiasta. 

Marimekko ei kiinnosta tällä hetkellä tyylitietoisia ranskalaisia tai keski-eurooppalaisia ylipäätään. Jos matkustelee Euroopassa, voikin olla melkein täysin varma, että Marimekkoon pukeutunut henkilö osaa suomea ja on kotoisin Suomesta. Marimekko on siis tuotemerkki, jota suomalaiset rakastavat, ja sen avulla on helppo tunnistaa myös ulkomailla lomailevat suomalaiset. Tulevaisuudessa toivoisin, että Marimekko valloittaisi lisää alueita myös muualla maailmassa, tai vahvistaisi asemiaan sille jo tutussa Aasiassa.  

Olen joskus miettinyt, että kokeeko Unikko kuosina jossain vaiheessa inflaation? Unikko on ikoninen ja 60-vuotiaana ansainnut paikkansa tunnettujen kuosien joukossa. Silti välillä ihmettelen, miten monella tavalla Unikkoa voidaan vielä varioida värien ja koon suhteen, jotta se ei käy tylsäksi.  

Toistaiseksi Marimekko on mielestäni elänyt viime vuodet hyvin ajassa, se on päivittänyt mallistoaan ja värimaailmaansa. Nykyinen mallisto on pirteä ja raikas. Yksi design-yhtiöiden heikkous liittyykin ajan hermoilla elämiseen. Marimekko onkin tällä hetkellä ainakin Suomessa suosion harjalla. Samalla osakkeen arvostus on noussut korkeammaksi. Onkin siis mahdollista, että ellei kaikki osu nappiin, sijoittajalle osake ei enää anna lähitulevaisuudessa kovin korkeita tuottoja.

Tänä vuonna vaatemallistossa näkyy vahvasti panostus 60 vuotta täyttävään Unikkoon, toki mukana on ilahduttavasti myös tuoreempia, 2020-luvulla luotuja kuoseja, kuten Antti Kekin luoma Nokturno tai Ystävyys-kuosin lohikäärme. Unikko on ehdottomasti Marimekon tunnetuin kuosi, silti toivoisin, että Marimekon suunnitteluosastolla katsottaisiin joko tulevaisuuteen, ja kehiteltäisiin kokonaan uusia kuoseja tai kahmaistaisiin uudelleen kehittelyyn yli 3500 kuosimallia käsittävästä arkistosta jotain vanhaa, mutta samalla nykyiselle ajallemme uutta ja innoittavaa.


Oma suhteeni Marimekkoon


Marimekko on yksi oman salkkuni tämän hetken kirkkaimpia valopilkkuja. Kun salkkuni murheenkryynit, Citycon, Neste ja Kempower ovat tänä vuonna hakeneet hetkellisesti omia pohjiaan, Marimekko on onneksi ihanasti tasoittanut tilannetta. Marimekon osuus salkustani on tällä hetkellä noin 8%.

Marimekko on yksi lempiosakkeistani. Pidän yrityksen tuotteista, lisäksi sen arvot ja ihanteet ovat lähellä omia ajatuksiani. Oman salkun yrityksiin ei koskaan saisi ihastua, mutta kieltämättä Marimekkoa on ollut ilo omistaa. Ensimmäiset osakkeet olen ostanut vuonna 2017 ja pienesti lisäillyt omistustani matkan varrella.   

Unikko ja ilmapallot

perjantai 26. huhtikuuta 2024

Q1 2024,

Ensimmäisellä kvartaalilla myin vääriä osakkeita, eikä ostotkaan menneet ihan nappiin. Myymäni osakkeet ovat myynnin jälkeenkin olleet vielä ripeässä nousussa, kun taas olen ostellut kiivaasti laskussa olevia osakkeita. Tämän seurauksena Nordnetin salkku putosi kolmen kuukauden aikana noin 6%. Vaikka omassa toiminnassa oli selviä katastrofin aineksia, onneksi rahastot paikkasivat vähän huonoja valintoja. 

Amalfin rannikko


Ostot ja myynnit

Kuukausittain ostan sekä Handelsbankenin Usa-rahastoa, että Indexfond Sverige-rahastoa. Kahteen rahastoon menee automaattisesti yhteensä 150e kuukaudessa niin, että Usa-rahaston merkintä on 99e ja Ruotsi-rahaston merkintä on 51e.  

Helmikuun alussa myin sekä Konecranesin, että Harvian osakkeet kokonaan pois. Molemmat olivat nousseet muutaman kuukauden sisällä hyvin, ja oma usko lisänousuun alkoi jo horjua. Konecranesin osakkeet olin ostanut vuonna 2020, ne myin selvällä voitolla. Harvia lähti salkusta pienellä tappiolla. Myyntiin oli tosiaan vain yksi syy, ajattelin, että molempien osakkeiden huippu alkaa olla lähellä. Sen sijaan molemmat ovat vielä nousseet myynnin jälkeen, joten myynti oli liian hätäinen ja luovuin hyvistä yhtiöistä huonoin perustein.  

Harvian ja Konecranesin myynneistä vapautui rahaa, ja kärsimättömänä olen ostellut Cityconia, Nestettä, Kempoweria ja Fortumia. Näistä ainoastaan Fortum on oston jälkeen noussut. Täytyy myöntää, että osinkohaukkana ostin Fortumia osittain hyvän osingon takia. Silti Venäjän liiketoimintojen poistuminen hävitti myös osan riskistä ja tällä hetkellä vakaata toimintaa tekevä energiayhtiö ei liene huono valinta salkkuun. Alla salkun tilanne maaliskuun lopussa. 

Osakkeet ja rahastot 31.3.2024


Sekä Kempowerin, että Nesteen kohdalla olen ostanut laskeviin kursseihin. Syy Kempowerin ja Nesteen ostoihin on oikeastaan sama, eli uskon näiden yritysten näyttävän vielä kyntensä myöhemmin. 

Citycon on ollut jo pitkään laskussa ja tällä hetkellä madellaan alle neljän euron osakekohtaisessa hinnassa. Yhtiö on kiinteistöfirmojen tapaan velkainen ja korkojen nousu on kurittanut kassaa. Citycon teki suunnatun osakeannin helmikuussa, antiin pystyi osallistumaan vain instituutiot ja suursijoittajat. Närää aiheuttaa yhtiön nykyinen politiikka, jossa samaan aikaan jaetaan osinkoa ja julkaistaan kassaa korjaamaan suunnattuja osakeanteja, joissa pienosakkeiden omistus laimenee. Viisaampaa pienosakkaan kannalta olisi jäädyttää osingot ja kohdentaa kassavirta yrityksen toimintaan. 

Olen tämän vuoden puolella ostellut Cityconia peräti viisi kertaa, osakekohtainen hinta on asettunut näissä ostoissa välille 4,946-3,738 euroa. Jälkikäteen on helppo viisastella, mutta osa ostoista olisi kannattanut jättää tekemättä. Ollaanko pohjalla tässä osakkeessa? Vaikea sanoa, mutta ainakin omat ostot olen tehnyt siinä uskossa, että tällä hetkellä osaketta on lyöty vähän liiankin alas. 

Omistukset 31.3.2024


Säästöön vuoden alussa ei rahaa juurikaan jäänyt. Olin lomautuksella kolme viikkoa helmikuussa, lisäksi maksoin huhtikuun alussa toteutuneen Italian loman hotellin ja lennon. Blogin kuvat ovat napattu tältä matkalta. 

Emme saaneet asuntoamme myydyksi


Asuntomme oli myynnissä noin vuoden. Ensin yritimme myydä sitä itse, syksyllä otimme mukaan välittäjän. Hintaa laskettiin useaan otteeseen, lopussa hinta oli alle sen, mitä olemme itse maksaneet asunnosta noin 11 vuotta sitten, vaikka olemme remontoineetkin asuntoa vuosien varrella.  

Italian rannikkoa

Kolmiomme on hyvällä sijainnilla pääkaupunkiseudulla, miksi se ei siis mennyt kaupaksi? Selitys löytyy useammastakin syystä, syitä ovat mm. korkojen nousu, kiinteistöpuolen lamaannus, ja ehkä suurimpana syynä on tuleva putkiremontti, joka jo näkyy papereissa,  mutta josta ei ole tehty vielä mitään päätöksiä. Hintaa en pidä syyllisenä asunnon myymättömyyteen. Silti toki hätätilanteessa jos hinnan olisi esimerkiksi puolittanut, ostaja olisi varmaankin löytynyt. Sekä välittäjän, että näytöillä kävijöiden puheista silti selvisi, että tuleva putkiremontti oli suurin syy siihen, ettei asunto kiinnostanut ostajia. 

Kustannuksia myynnin yrittämisestä tuli noin 700-800 euroa. Hinta sisältää isännöitsijäntodistukset kahteen kertaan, (150e/kpl), ilmoituksen Oikotielle, sekä välittäjän ottamaan 300 euron palkkion myynnin aloittamisesta. 

Miten tästä eteenpäin? Tähän mennessä kaikki lapset ovat nukkuneet samassa makuuhuoneessa. Lasten kasvettua suuremmiksi tarvitaan siis ainakin yksi makuuhuone lisää, jotta kaikki saisivat enemmän omaa rauhaa. Remontoimme pienen makuuhuoneen olemassa olevan vaatehuoneen paikalle, samalla kaadetaan seinää, rakennetaan uutta ja lohkaistaan osa olohuoneen neliöistä tulevaan pikkuiseen makuuhuoneeseen. 

Taustalla Vesuvius

Laskeskelin kustannuksia, ja itse tehtynä hinta saattaisi asettua noin 3000-4000 euron paikkeille. Tämä on vielä hyvin karkea arvio. Hinta sisältää mm. asbestikartoituksen, sähkötöitä, vaatekaappeja muualle huoneistoon (samalla, kun vaatekomero muutetaan makuuhuoneeksi, menetämme noin viiden metrin verran hylly- ja säilytystilaa), maaleja, lattiamateriaalia, sekä kaikenlaista pientä, esimerkiksi kaatopaikalle vietävien kuormien maksut. Asbestikartoitus ja sähkötyöt teetetään ulkopuolisella, muuten on tarkoitus pistää omat hihat heilumaan. 

Oli suuri pettymys, kun emme päässeet muuttamaan nykyisestä asunnostamme isompaan asuntoon. Tuleva putkiremontti kiristää varmasti tulevaisuudessa hermoja, sillä putkiremppa vaatinee väliaikaista muuttamista asunnosta pois remontin tieltä. Halpakaan putkiremontti ei ole, eli kustannus perheasuntoon voi lähennellä 100 000 euroa. Jos hyviä puolia etsii, oma henkilökohtainen asuntolainani alkaa olla kohta maksettu, ja pääsen näennäisesti nauttimaan edullisesta asumisesta, kunnes putkiremppa pistää jälleen velkalukemat uusiksi. 

Tällä hetkellä mielessä on myös pieni innostus, remontoiminen on toisaalta kivaa, kun näkee käden jäljen ja pääsee suunnittelemaan uutta. Toisaalta remontoiminen samalla, kun itse asuu asunnossa, ei ole herkkua, sillä se on hidasta ja ylimääräistä roinaa aina jalkalistoista maalitörppöihin joutuu varastoimaan kaikkiin nurkkiin. Pääasia kuitenkin, että saimme päätöksen tehtyä, ja pääsemme pikku hiljaa aloittelemaan uuden huoneen remonntia. 

Pompeiji


maanantai 25. maaliskuuta 2024

Helmikuun 2024 tulot ja menot

Kovin usein en tarkkaile omaa ja perheeni kulutusta. Tapanani on ollut keräillä kuitteja ja laittaa luvut exceliin suunnilleen kerran vuodessa, yleensä kuukausi on ollut joko helmikuu tai maaliskuu. Tänä vuonna pistin ylös helmikuun tulot ja menot. 


Helmikuussa olin sekä töissä, että lomautuksella. Koska lapsilla oli talviloma, kävin lasten kanssa Helsingin kissakahvila Helkatista. Suosittelen kahvilaa, oli kyllä kiva kokemus! Kissat olivat vielä aika unisia aamupäivästä, mutta niitä oli mukava seurata ja rapsutella. Postauksen kuvat on otettu Helkatista. 

Yhteiset ja erilliset tilit

Perheeseeni kuuluu lisäkseni puoliso ja kolme yhteistä lasta. Lapset ovat kaikki jo iältään yli kymmenvuotiaita. Taloutemme ovat osittain erilliset ja osittain yhteiset, eli minulla ja puolisolla on omat tilit, lisäksi meillä on yhteistili, jolta maksetaan yhteisiä kuluja. 

Asumme omistusasunnossa, josta minulla on vielä henkilökohtaista lainaa. Omistusosuuteni asunnosta on  40% ja maksan 40% vastikkeesta. Tulot koostuvat tässä kuukaudessa palkasta, ansiosidonnaisesta päivärahasta ja puolikkaasta lapsilisästä. Osinkoja en ole kirjannut tuloksi, sillä ajatus on, että osingot kiertävät takaisin sijoituksiin. 

Meidän taloudessamme kaikki yhteiset menot menevät puoliksi (ruoka, lasten menot ym). Myös lapsilisä menee puoliksi. Eli esimerkiksi ruokaan viisihenkisellä perheellämme meni viime kuussa noin 1006 euroa, josta oma osuuteni on puolet.

Helmikuu 2024

Yllätyksiä ja tuttuja kuluja

Suurin yllätys oli, että rahaa jäi aika paljon säästöön. Tulot olivat yhteensä noin 2492 euroa, ja kulujen jälkeen jäi vielä 922 euroa. Toki tässä on vain yhden kuukauden kirjanpito, kuukauteen ei osunut yhtään suurta laskua, kuten vakuutuksia, sähkölaskua tai lasten harrastuksiin liittyviä menoja. Tuloja ja menoja pitäisi siis tarkastella useamman kuukauden ajan, jotta kaikki vuoden aikana tulleet kulut saataisiin ylös. Itselleni kulujen kirjaaminen ylös on pakkopullaa, joten en kiusaa itseäni exelissä enempää. 

Jotain luvuista kuitenkin selviää. Verrattuna viime vuoteen vastike on noussut noin sadalla eurolla kuussa. Syynä on taloyhtiön lainan korot. Meillä on jonkin verran taloyhtiön lainaa, ja korkojen tarkastus osui muistaakseni kesälle. Maksan siis pankille sata euroa kuussa enemmän korkoja, kuin viime vuonna. Minulla on myös henkilökohtaista velkaa asunnosta, ja senkin korot ovat nousseet, mutta henkilökohtaisessa lainassa laina-aika piteni, maksettava summa pysyi ennallaan. 

Viisihenkisen perheemme ruokakulut ovat viime kuukausina olleet yli 1000 euroa. Helmikuussa kävimme myös ravintoloissa tai kahviloissa kolme kertaa, yhteensä nämä ulkona syömiset kustansivat noin 200 euroa, vaikka ruokalistalla oli edulliseksi miellettyjä ruokalajeja, kuten pitsaa ja hampurilaisia. Ruokakulut ovat pysyvästi kasvaneet, sillä myös lapset ovat jo isompia. Ruuasta en kuitenkaan halua säästää liikaa, sillä haluan vuoden ympäri esimerkiksi tuoreita hedelmiä ja kasviksia, jotka näin talvella ovat kalliita. 

Olin kolme viikkoa helmikuusta lomautuksella ja lomautus näkyy tuloissa. Provikkapalkkalaisena provisiot kuitenkin juoksivat ja paikkasivat lomautuksesta johtuvaa vajetta rahavirrassa. Jos joutuisin pidemmäksi aikaa lomautetuksi, ansiosidonnainen päiväraha jäisi kuitenkin merkittävästi pienemmäksi, kuin palkka.