Neljä ostoa ja yksi myynti

Ostoskeskuksia, paperialaa ja digitaalista palvelutoimintaa, kaikkea näitä haalin lisää salkkuuni. Suomalaisen sijoittajan kevääseen kuuluu olennaisena osana osingot. Omassa salkussani yritysten jakamat varat kiertävät takaisin osakesalkkuun ostojen myötä. Alla ovat keväällä tekemäni neljä ostoa ja yksi myynti.    

CapMan

CapMan on pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa listaamattomiin yhtiöihin. Kävin yrityksen yhtiökokouksessa maaliskuussa ja sieltä sain kipinän ostaa lisää osakkeita. Olen alunperin ostanut yritystä vuonna 2017, osakkeen hinta on silloin ollut 1,43e/kpl, kevään 2017 jälkeen en ollut lisäillyt omistusta.

CapMania olen aina halunnut ostaa lisää, yhtiö on laadukas ja se tekee hyvää tulosta. Osakkeen hinta on vaan aina tuntunut kallillta, sillä olin ankkuroitunut tuohon ensimmäisen oston edulliseen hintaan. CapMan on tuotolla mitattuna osoittautunut toistaiseksi yhdeksi salkkuni oikeasti loistavista valinnoista. 

CapManillä on omia rahastoja, joihin sijoitetuista varoista se saa hallinnointipalkkioita. Rahastoissa on enimmäkseeen kiinteistöjä mutta myös infraa. Lisäksi liikevaihtoon vaikuttavat irtautumiset kehitettävistä kohteista. Sekä liikevaihto, että liikevoitto on ollut viime vuosina nouseva ja yhtiö tekee kasvavaa liiketoimintaa erittäin hyvällä kannattavuudella. 

Yhtiö panostaa vastuullisuuteen, toimitusjohtaja Pia Kållin puheenvuorossa yhtiökokouksessa kerrattiin yhtiön varsin kunnianhimoinen kanta ESG-kysymyksiin. Yhtiökokouksessa kerrottiin myös CapManin irtautuneen täysin Venäjän toiminnasta. Venäjältä ei odoteta enää liikevaihtoa, vaan kaikki omistukset on alaskirjattu. 

Vuosi 2022 meni yrityksellä erittäin hyvin ja liikevaihto kasvoi yli 20% vuodesta 2021. Yhtiökokouksessa käytiin läpi CapManin uutta strategiaa, tavoitteena on kasvattaa hallinnoitavat pääomat nykyisestä 5 miljardista peräti kaksinkertaiseksi viidessä vuodessa. Tavoitteeseen pyritään sekä orgaanisella kasvulla, että yrityskaupoilla. Jos tavoite onnistuu, luvassa on voimakasta kasvua tulevina vuosina. Toimitusjohtajana aloitti Pia Kåll, joka on ollut jo pitkään yhtiön palveluksessa. Entinen toimitusjohtaja Joakim Frimodig siirtyi CapManin hallituksen puheenjohtajaksi. 

Vaikka vuosi 2022 oli yhtiölle loistava, tämän vuoden ensimmäinen kvartaali oli sijoittajien mielestä pettymys. Takana on monia hyviä vuosia, mutta ajat ovat nyt haastavammat mm. korkojen nousun takia. Ensimmäisen kvartaalin tuotot painuivat nollaan ja kurssi laski osavuosikatsauksen julkaisupäivänä useita prosentteja. Ostin samana päivänä osaketta 355 kappaletta hintaan 2,59e/kpl. 

Kevääseen kuuluu osinkosade ja vesisade

Citycon

Citycon on ollut salkussani pitkään. Aina välillä sitä lisäilen, sillä osinko on muhkea, vaikka suurta arvonnousua osakkeelta ei odottaisikaan. Citycon on kiinteistökehittäjä, joka ylläpitää, ostaa ja myy ostoskeskuksia sekä Suomessa, että muissa pohjoismaissa. Liikevaihto tulee vuokrista, joten liiketoiminta on helposti ymmärrettävää. 

Cityconin liiketoiminta taistelee megatrendejä vastaan, sillä jo vuosia on povattu kivijalkaliikkeiden kuolemaa. Varsinkin korona luonnollisesti rankaisi kiinteistöfirmoja, sillä asiakkaat kaihtoivat kauppakeskuksia tartuntapelon vuoksi ja monet kaupat sulkivat ovensa. 

Toisaalta Citycon on haalinut kiinteistöihin myös erittäin vakaita vuokralaisia, yleensä suurissa kauppakeskuksissa vierekkäin toimivat sekä S-ryhmän, että K-kaupan jättimarketit. Joihinkin liikekeskuksiin on saatu vuokralaisiksi esimerkiksi terveysasemia, kirjasto tai muita kuntien lakisääteisiä palveluja tarjoavia tahoja.  

Riskinä Cityconilla on velkarahan hinta. Kiinteistöliiketoimintaan kuuluu olennaisena osana korkea velkaisuus ja korkojen noustua velkojen hallinta, uudelleenrahoitus ja takaisinmaksu on yksi Cityconin haasteista, jotta velan korkokustannus ei nousisi liian korkeaksi. Yksi yhtiössä mietityttävä asia on myös voimakkaasti keskittynyt omistus. Pääomistaja on Chaim Katzman omistaa Cityconista jo yli 50% omien yhtiöidensä kautta. Yhden suuromistajan valta voi koitua negatiiviseksi asiaksi, jos suuromistajan edut ja piensijoittajan edut lähtevät eri suuntiin.  

Koronakuopassa kurssi tipahti tasolle 5,587e/osake, ja on sen jälkeen käynyt korkeimmillaan noin kahdeksassa eurossa. Mikään kurssiraketti Citycon ei siis ole, pikemminkin päinvastoin. Eilinen kaupankäynti päättyi tasoon 6,21e/osake. Osana osinkosalkkua Cityconia on kuitenkin mukava omistaa. Osinkoa maksetaan pääomanpalautuksen nimellä tänä vuonna kvartaaleittain, yhteensä osinkoa maksetaan vuodessa 0,50e/osake. Ostin osaketta osakesäästötilille toukokuun alussa 200 kappaleetta hintaan 6,16e/osake. Osinkotuotto näille viimeisille osakkeille nousee 8,11 prosenttiin. 

Kaipaako sijoittaja enää kurssinousua, jos osinkoprosentti nousee jo yli keskimääräisen vuosittaisen osakkeiden tuottoprosentin? Tätä olen viime aikoina miettinyt ja päädyin pohdintojen jälkeen kuitenkin ostamaan Cityconia. Itselleni riittää tällä hetkellä Cityconin osalta korkea osinkotuotto. Omassa salkussani en odota Cityconilta kovin äkkinäistä käännöstä nousevaan osakekurssiin, vaan tasaista osinkovirtaa. 

Korkeassa osinkoprosentissa on huonot puolensa, yleensähän se viestii siitä, että yrityksellä ei ole investointi ideoita. Citycon voisi toki aina maksella lainoja pois osingonmaksun sijasta. Korkea osinkotuotto ei takaa osakekurssin pysyvän nykyisellä tasolla, vaan aina on mahdollisuus, että osakkeen kurssi laskee, jolloin osinkotuotto on aika laiha lohtu. 

TietoEvry

TietoEvry on it-alan konsulttitalo, jonka asiakkaina on sekä julkisia, että yksityisiä toimijoita. It-alan jättiläinen on työllistänyt viime vuonna peräti 24 000 ihmistä, joten se on iso yritys alalla. Yritys mainitaan joissain artikkeleissa defensiiviseksi kasvuyritykseksi, sillä julkisen puolen asiakkuudet tuovat jatkuvuutta. It-ala taas itsessään koetaan kasvualaksi, sillä digitaalisuus on yksi megatrendeistä. 

Suunnitelmissa TietoEvryllä on joko myydä, tai listata itsenäisiksi yhtiöiksi yritykseen kuuluvista osista sekä Banking, että Tech Services. Banking on tarkoitus irrottaa emoyhtiöstä jo tänä vuonna, Tech Services sen sijaan irrotettaisiin kokonaisuudesta ensi vuoden alkupuoliskolla. 

Yhtiön pilkkomisen jälkeen yhtiön liikevoittomarginaali voisi nykyisten lukujen valossa kasvaa ja TietoEvry saisi taseeseen enemmän varoja, joita se voisi hyödyntää jakamalla lisää osinkoa, tai ostamalla omia osakkeita. 

Monen viisaamman sijoittajan mielestä osake on edelleen maltillisesti arvostettu. Yrityksessä on kuitenkin käynnissä mielenkiintoisia prosesseja, jotka onnistuessaan odotan vaikuttavan yhtiön lukuihin. Ostin osakkeita lisää toukokuun lopussa osakesäästötilille 30 kpl hintaan 25,6e/kpl. 

UPM

En ole edelleenkään varma, onko UPM täydellinen sijoitusvalinta juuri täsmälleen minun salkkuuni, mutta tätäkin yritystä tukee megatrendit. Kiinnostavia asioita UPM:ssä on Olkiluoto 3 ja puhtaampi energia, sekä fossiilisten materiaalien korvaaminen biomateriaaleilla. 

Paperialan yritys UPM on levitellyt lonkeroitaan ympäri maailman. Toimintaa yrityksellä löytyy useasta eri maasta, viimeisin uusi tehdas avattiin Uruguaihin. Uuden tehtaan pitäisi lukujen valossa olla kannattava, vaikka sellun hinta vielä laskisikin. 

Infrastruktuuri uuden Uruguain tehtaan ympärillä on edelleen puutteellinen, sillä Hesarin uutisen mukaan junarata tehtaalta satamaan on vielä kesken. Yritysten maailmanvalloitus myös mietityttää, sillä samalla, kun uusi tehdas tuo Uruguaihin työpaikkoja, se myös käyttää toimintaansa paikallisia, vähiä luonnonvaroja. 

Negatiivisen tulosvaroituksen UPM antoi toukokuussa, eli tämän vuoden vertailukelpoisen liikevoiton arvioidaan laskevan viime vuodesta. Syynä on mm. sellun hinnan lasku. Ostin ensimmäisen erän UPM:n osakkeita maaliskuussa, nyt lisäsin osakkeen painoa salkussani ja ostin lisää 40 kappaletta hintaan 28,5e/kpl. 

Digia

Olen keväällä ollut enimmäkseen liikkeellä ostajana osakemarkkinoilla, pienet dipit ovat houkutelleet lisäämään osakkeita salkkuun. Digiaa sen sijaan myin. Digian ensimmäinen kvartaali oli mennyt hienosti ja osavuosikatsauspäivänä kurssi nousi useita prosentteja. 

Digiaa minulla oli sekä osakesäästötilillä, että arvo-osuustilillä ja tällä kertaa myin osakesäästötilin osakkeet pois. Jäin omistajaksi, sillä arvo-osuustilin osakkeet ovat edelleen salkussa. Myin osakkeet hintaan 6,1e/kpl, voittoa tuli noin 375 euroa. Tällä kertaa myyntiin ei ollut suurempaa syytä vaan halusin irrottaa varoja muihin ostoihin. 

Harvia ja muita sijoitusvirheitä

Tämä vuosi on ollut osakemarkkinoilla indeksitasolla kurja. Koronakuopasta alkanut nousu on pysähtynyt ja kääntynyt pitkään laskuun.

Korona romahduksen kyydissä oli aidosti ahdistunut olo, tämän hetkinen hitaasti kiduttava luisu ei tunnu yhtään mukavammalta. Oma salkku on kerännyt tappioita sodan ja inflaation kourissa enemmän, kuin indeksi. Ja nyt tekee mieli viettää viiden minuutin hiljainen hetki salkun menetetylle pääomalle.

Menetettyä pääomaa on paljon, alla Nordnetin arvo-osuustilin, ja osakesäästötilin graafi, verrokkina on OMXHGI, eli osingot uudelleen sijoittava Helsingin pörssin indeksi. Olen siis tänä vuonna köyhtynyt pörssissä yli 20 000 euron verran. 

Nordnetin salkun käppyrät vuonna 2022

Olen tunteellinen sijoittaja. Kun salkku nousee, on euforian aika, näin laskusuhdanteessa en lähde kauppaan ostamaan köyttä, mutta paska fiilis on silti taattu. Oma salkkuni on aiemmin pitkälti noudatellut indeksin tuottoja, miten olen onnistunut hassaamaan pääomaa tänä vuonna reilusti enemmän, kuin indeksi?

Liian monta osaketta salkussa

Yksi syy on salkun ytimen hajoaminen liian moneen suuntaan. Salkussa on kesäkuun lopussa ollut 23 osaketta. Lisäksi omistan neljää eri rahastoa. Rahastot elävät jokseenkin omaa elämäänsä, osakkeita pitäisi edes jollain lailla seurata. 23 osaketta tarkoittaa lukemattomia osavuosikatsauksia ja 23 vuosittaista tilinpäätöstä. Enkä edes ole vielä maininnut analyysejä. 

Hirmuisesti seurattavaa, aika ja mielenkiinto ei millään riitä. Lisäksi osakkeiden painoarvot eroavat salkussani suuresti. Citycon suurimpana on noin 10% koko salkun arvosta, muutaman osakkeen painoarvo jää alle 1%. 

Salkun seuraaminen on aikaa vievää puuhaa ja laskevat kurssit ovat tehneet hallaa myös sijoitusinnolle. Nousevia kursseja on kivaa ihastella ja sijoittaminen on helppoa. Laskevat kurssit saavat mielen matalaksi ja siinäpä on ollut yksi syy jättää salkku oman onnensa nojaan. Olen edelleen seuranut satunnaisesti markkinoita ja lukenut joitain osavuosikatsauksia ja analyysejä, mutta kokonaisuudessaan salkun hoito on jäänyt retuperälle. Osakeanneista salkkuun jääneet pienet omistukset eivät ole riittäneet pitämään mielenkiintoa yllä, joten on viisasta karsia salkun yhtiöitä. 

Fortumin ikuinen tuli 

Energia bisnes on käytännössä ikuista. Energian kulutus ei ole loppumassa huomenna, ylihuomenna eikä edes kaukaisessa tulevaisuudessa. Ostin Fortumia vuonna 2020 noin 15,40 euron kappalehinnalla ja korkeimmillaan kurssi on olllut yli 27 euroa. Ajattelin Fortumia siis helppona sijoituskohteena. Tiedostin kyllä jollain tasolla Venäjän riskin, mutta sota laukaisi Fortumissa liian monta odottavaa ansaa. 

Jotenkin olin naivisti ajatellut valtioiden hoitelevan omia asioitaan, kuten terveydenhuolto, infrastruktuuri, veronkanto, koulutus ja turvallisuus. Valtioiden intressit ovat kuitenkin moninaiset, energian halpa hinta osoittautui erittäin tärkeäksi Saksalle. Fortumin omistajana minulle alkoi valjeta, miten valtiot voivat sekaantua pörssiyritystenkin päätösten tekoon.  

Saksan sähkömarkkinoille pyrkiminen Uniperin avulla osoittautui Fortumilta varsin onnettomaksi retkeksi, tämän päivän tiedoilla Saksan valtio ostaa Uniperin Fortumilta paljon pienemmällä summalla, kuin mitä Fortum on Uniperiin upottanut. Fortumille jäi Saksan retkestä rutkasti kirveleviä muistoja ja miljardien tappiot. Myin Fortumin omistukseni jo heinäkuun alussa noin 13 euron hintaan. Sen jälkeen osakkeen hinta on käynyt alempana, ja kivunnut jälleen vähän päälle 13 euron. 

Suuria tappioita en Fortumin kyydissä kärsinyt, mutta Fortum lienee jälleen kerran yksi opetus siitä, että osakkeen myyntiä ei pitäisi pitkittää loputtomiin. Kärsivällisyys on sijoittamisessa yleensä hyve, mutta nyt ei. Seurasin Fortumin seikkailuja huolestuneena jo puolen vuoden ajan, ennen kuin viimein myin osakkeet. 

Kotoiluosakkeiden kirous

Omassa salkussani on paljon osakkeita, jotka hyötyivät koronan kotoilubuumista. Näitä osakkeita ei siis varsinaisesti voi kutsua sijoitusvirheeksi, mutta fiksumpi sijoittaja olisi myynyt osakkeet huipuissa. Kotoiluosakkeisiin kuuluvat salkkuni osakkeista ainakin Tokmanni, Marimekko, Harvia. Ja tietenkin Sievi, jonka osasena on sisustukseen keskittynyt Indoor Group. Kaikki näistä ovat laskeneet kuluneen vuoden aikana. 

Sohvia, kiukaita ja verhojakaan ei vaihdeta joka vuosi ja nyt kun maailma on avautunut matkustelulle, nämä yritykset joutuvat keksimään uusia temppuja. Indoor Groupin yhtiöt Sotka ja Asko ovatkin jo ilmoittaneet yt-neuvotteluiden alkamisesta. 

Putoavan puukon jahtaus

Eniten tappiota olen saanut aikaiseksi Harvialla. Harvia on jotenkin hyvin suomalainen ja sympaattinen yhtiö ja ajatuksen tasolla sitä on kiva omistaa. Kun ajattelen Harviaa, mieleen tulee keskikesän vaaleat illat, itse pilkotuilla klapeilla lämmitetty rantasauna ja kesäillassa lempeästi huojuvat nuoret koivut. 

Harviaa ostin salkkuun näin jälkiviisaana aivan väärään aikaan. Yhtiö oli jo hieman kääntynyt huipuistaan alaspäin, kun ostin sitä ensimmäisen kerran tammikuun lopussa 50 kappaletta hintaan 46,1e/osake. Harvian kohdalla huumaannuin täysin yhtiön luvuista, jotka siis perustuivat yhtiön huippuvuosiin 2021 ja 2020. Harvia oli yksi koronan kotoilubuumista hyötynyt yritys, joten huippuvuosien lukuihin ei luultavasti ihan heti ylletä. 

"Keskihinnan alennus" on varmasti maailman huonoin sijoitusstrategia. Harviassapa tietenkin toteutin tätä strategiaa. Virheistään pitäisi kaiketi oppia, mutta osakkeen keskihinnan alentaja toistaa samaa virhettä joka kerran, kun painaa osta-nappia. Ainakin jos ei ole rautaista uskoa yrityksen tulevaan nousuun. 

Olen ostanut Harviaa yhteensä 5 kertaa, keskihinta on tällä hetkellä noin 34 euroa ja omistuksessani on 250 osaketta. Olen hävinnyt toistaiseksi Harviaa omistamalla noin 4900 euroa. Jos summan muuttaisi viiden euron seteleiksi, niin kaipa sillä yhden saunakiukaan lämmittäisi. 

Harvian kohdalla iski jonkinlainen itsepäisyys ja laskutaidottomuus. Minulla ei ole varsinaista sijoitussuunnitelmaa, jossa määriteltäisiin yhden osakkeen painoarvo salkussa, joten yhtäkkiä olinkin ostanut 8646 eurolla kiuasvalmistajan osakkeita, tämän hetken arvo on noin 3715 euroa. 

Harviaan laitettu summa on suuri suhteutettuna koko salkun kokoon. Myös tappiot ovat suurimmat yksittäisen osakkeen tappiot. Tällä hetkellä pohdin jo Harvian osakkeiden myyntiä, yhtiön tulevaisuus ei näytä kovin ruusuiselta, sillä energian noussut hinta pistää miettimään saunakäyntien tarpeellisuutta. 

Mitäpä olen toistaiseksi oppinut Harviasta? Putoava puukko on varsin petollinen, sillä laskeva kurssi houkuttelee aina ostamaan lisää. Tappioihin myös turtuu, joten vaikka miinukset tuntuvat pahalta, niitä alkaa jollain tavalla sietää. 

Järjestelmällista salkunhoitoa

Aioin tulevaisuudessa harrastaa järjestelmällistä salkunhoitoa. Sen sijaan, että heittelisin tuhatlappusia markkinoiden nälkäiseen kitaan harkitsematta, uhraan enemmän aikaa yhtiövalinnalle ja salkun kokonaisuuden hallinnalle. 

Olen jo tänään aloittanut urakan, ja myynyt viisi salkkuni pienintä yhtiötä. Fiskars, Sitowise, Netum, Witted Megacorp ja Warner Bros saivat lähteä. Sitowise, Netum ja Witted Megacorp ovat kaikki tulleet osakeanneissa. Fiskars on ollut pisimpään salkussani, olen ostanut osakkeet kesäkuun alussa 2018, ja vaikka pidän Fiskarsin tuotteista, en ole lisännyt omistusta. Warner Bros tuli salkkuun AT&T:n jakautuessa tänä vuonna. 

Kaikkien viiden osakkeen omistukset olivat muutaman sadan euron arvoisia, joten niiden seuraamisessa ei enää ollut mitään järkeä ajankäytön kannalta. Jäljelle jääviä yrityksiäkin alan tarkastella tarkemmin, vaikka myyminen onkin aina ollut vaikeampaa, kuin ostaminen. 

Q4 2021

Vuosi on jo vaihtunut, kaikille oikein hyvää vuotta 2022! Vielä kurkistus viime vuoteen, eli alla viimeisen kvartaalin luvut.

Ostot ja myynnit 

Pörssin listoille nousi jälleen joukko uusia yrityksiä, osallistuin Inderesin, Volvo Car Ab:n, Lemonsoftin, Duellin, Norrhydron ja Lamorin osakeanteihin. Omistajaksi jäin ainoastaan Inderesille. Kaikkien muiden viiden osakkeet myin ensimmäisinä kauppapäivinä pois pienillä voitoilla. Loppuvuotta kohden en jaksanut enää kovin paljon tutustua yrityksiin, vaan taktiikkana listautumisiin osallistumisissa oli pikavoittojen etsintä. Lamorin kohdalla voitto jäi kulujen jälkeen muutamaan euroon, muut listautumiset menivät paremmin. Luovuin lokakuun alussa myös Modulightin osakkeista. 

OP-Ilmasto on pitkäaikaisin omistukseni ja sitä olen pikkuhiljaa pyrkinyt vähentämään rahaston suurien kulujen takia. Huomasin joulukuussa Excelin tutkimisen jälkeen, että vaikka olenkin tehnyt runsaasti ostoja ja myyntejä, on suurin osa niistä tapahtunut osakesäästötilin sisällä. Pystyin siis hyödyntämään "verovapaan tonnin" sääntöä, jonka mukaan vuoden sisällä tehdystä alle 1000e arvoisesta myynnistä ei mene pääomaveroa. En ole aktiivisesti seurannut rahastoa, mutta tein siihen joulukuun viime päivinä pienen muutoksen myymällä noin 920e arvosta osuuksia. Rahasto oli vuoden aikana noussut jälleen mukavasti, joten tuosta 920 eurosta yli puolet oli tuottoa. 

Lisäsin osakesäästötilille Sieviä, ostin lokakuussa 500 osaketta kappalehintaan 2,09e. Boreolla ja Sievillä oli jo yhdistymisaikeitakin, mutta Sievin omistajat päättivät toisin. Syntyvän, uuden yrityksen osakkeiden jakosuhde olisi ollut näin Sievin omistajan näkökulmasta vahvasti Boreon omistajia suosiva, joten itsekin kävin joulukuun äänestyksessä äänestämässä yhdistymistä vastaan. 

Muita ostoja oli Tokmanni (60 kpl hintaan 19,98e) ja Konecranes (30 kpl hintaan 34,37e). Tällä hetkellä Sievin ja Tokmannin osakkeet ovat hieman ostohintojani alempana, Konecranes hieman ylempänä. Kuukausittaisen suunnitelman mukaan ostin myös pienillä summilla Handelsbankenin Usa indeksirahastoa ja Nordnetin Ruotsin indeksirahastoa.  

Olin kuitenkin ostoksilla myös muilla mailla. Nordnetissä oli marraskuisen Black Fridayn kunniaksi tarjous, USA:n pörssistä pystyi ostamaan osakkeita ilman välityspalkkiota. Lisäsin omistustani sekä Alibabasta, että Zepp Healthistä. Molempien osakkeiden hinnat ovat ostojeni jälkeen laskeneet rajun puoleisesti. 

Osingot 

Osinkoja maksoi tuttuun tuttuun tapaan salkkuni kvartaaliosingonmaksajat, eli Citycon ja AT&T. Näyttipä TietoEvrykin maksaneen osinkoa tässä kvartaalissa. Yhteensä bruttona osinkoja tuli 285 euroa ja nettona 253 euroa. Osingot on sijoitettu jo uudelleen osakkeisiin. 

Salkun sisältö

Osakkeet ja rahastot 31.12.21

Vuoden viimeiselle kvartaalille osui paljon hankintoja. Oma pyöräni varastettiin, ja jouduin heti hankkimaan uuden pyörän, sillä käytän sitä niin paljon. Kotivakuutus osoittautui jälleen kerran hyödylliseksi, varastettu pyörä ei ollut kovin vanha, joten sain siitä muutaman satasen vakuutuksen kautta. 

Kävin ensin katsomassa uusia pyöriä, mutta haluamani pyörän hinta lähenteli 1000 euroa. Varkaiden pelossa tyydyin käytettyyn pyörään. Kerrasta viisastuneena ostin myös paljon paljon paremman lukon ja muita lisäosia (tarakka, valot, ketjusuoja). Vakuutuksesta saamani rahat riittivät hankintoihin. Pyörävarkaus harmittaa silti yhä, sillä varastettu pyörä oli ulkonäöltään paljon somempi ja muutenkin ajettavuudeltaan parempi.   

Joulu aiheutti lisäkuluja, samoin lasten vaatteisiin ja tarvikkeisiin meni tällä kvartaalilla rahaa muutamia satasia. Säästöönkin jäi silti vielä jotain. Sijoitusvarallisuus kasvoi noin 7100 euron verran, siitä noin 2500 on säästöä ja loput arvonnousua omistuksista. Vuoden lopussa Nordnetissa oli hieman käytössä luottoa. Vaikka syyskuun alussa alkanut pomppuinen markkina näytti välillä pahaltakin, omistukseni nousivat vuoden lopulla yli 81 500 euron. 

Omistukset 31.12.2021

Q3 2021, uusia yrityksiä salkkuun

Salkkuun tuli kolmannella kvartaalilla lisää uusia rivejä. Ostin TietoEvryn osakkeita, lisäksi osallistuin Modulightin antiin, ja jostain on salkkuun ilmestynyt myös kaksi kiinalaista firmaa. Nuo kiinalaiset yritykset ovat itsellekin vähän yllätys, mutta siellä ne vaan salkussa kiikkuu. 

Museon pääsymaksutarroja

Kiinalaisten osakkeiden ostot selittyvät ehkä näin jälkikäteen yhdistelmällä liikaa vapaa-aikaa, liikaa rahaa tilillä ja liikaa reseptillä saatavia kipulääkkeitä. Olin flunssan ja iskiaksen takia muutaman päivän sairaslomalla elokuussa ja viihdytin itseäni sijoitusaiheisilla nettisivuilla. 

Innovatiivinen kipulääkecocktail kiersi veressä ja ostin hyvin lyhyen harkinnan jälkeen salkkuun Alibabaa ja Zepp Healthiä. Parin kuukauden seurannalla voin sanoa, että ei ehkä kaikkein viisaimpia ostoksia, mutta sitäkin volatiilimpia. Kirjoitan näistä ostoista kenties myöhemmin oman postauksen. 

Rut Brykin keramiikkaa

Rahaa on siis palanut tällä kvartaalilla ainakin osakeostoihin. Muutenkin salkussa on myllertänyt, kun Kiina, inflaatiopelot ja yleinen epätietoisuus taloudentilasta on laskenut kursseja. Oma salkku on kiikkerämpi, kuin indeksi, eli alas ollaan menty nopeammin. Kuluva lokakuu on jo tosin hieman nostanut oman salkun yrityksiä.

Salkun koostumus

Mistä on piensijoittajan salkku tehty? Suurimmat omistukset ovat salkussani pysyneet samoina, eli OP-Ilmasto, Citycon ja Marimekko ovat suurimmat sijoitukset. Uusina salkkuun tuli TietoEVRY, Alibaba, Zepp Health ja Modulight. Lisäsin myös Digian omistusta. Rahastoista Handelsbankenin Usa indeksiin menee automaattisesti 99e kuukaudessa ja Indexfond Sverigeen 51e/kk. 

Rahastot ja osakkeet 30.9.2021

Ylhäällä näkyvistä yrityksistä Modulight on jo hävinnyt salkusta. Annista sain 70 osaketta, jotka myin pois 10,96 euron kappalehintaan lokakuun alussa. Voittoa tuli välityskulujen jälkeen noin 312 euroa. Yritys on edelleen mielestäni huikean mielenkiintoinen ja tekee voittoa kasvavalla alalla. Arvostuskertoimet nousivat kuitenkin Modulightin annissa korkealle ja otin pikavoiton tilille.

Omistukset 30.9.2021

Yllä olevasta taulukosta näkyy, että käteisen määrä on vähentynyt, ja olen ostanut osakkeita sekä rahastoja yli 9000e edestä kolmannella kvartaalilla. Osinkoja tuli nettona noin 333 euroa. Säästöön ei tällä kvartaalilla jäänyt mitään, vaan menin noin 100e miinukselle säästömielessä. 

Rut Brykin keramiikkkaa

Osittain syynä on kuluttaminen, nautin kesästä ja tein kesälomareissuja yhden rokotteen turvin. Nyt kuulun jo kahdesti piikitettyihin. Yksi reissu vei Rauman pitsiviikoille, jossa yövyimme kaverin kanssa hotellissa kolme yötä, sekä söimme ja joimme hyvin (ja kalliisti) paikallisissa ravintoloissa. Olen myös ostanut sekä itselle, että lapsille vaatteita syksyä varten ja käynyt ystävän tyttären ylioppilasjuhlissa. Kesällä kesälomarat tulee aina etupainotteisesti, joten tällä kvartaalilla palkka on ollut normaalia pienempi. 

Mollivoittoinen pörssi on laskenut osakkeiden arvoja. Salkkuni oli nousussa aina syyskuun seitsemänteen päivään saakka, mutta sen jälkeen alkoi kova pudotus. Tämän hetkisen laskun pohja on toistaiseksi ollut 28.9, josta on jälleen noustu muutaman prosentin verran. Salkku oli pahimmillaan noin  11% laskussa.  

Kuvat on otettu Espoon modernin taiteen museosta, jossa ulkoilutin museokorttiani. Kuvissa on keraamikko Rut Brykin upeita taideteoksia. 

Rut Brykin keramiikkaa

Netum, Merus ja Toivo

Viime aikoina IPOja eli uusien pörssilistalle tulevien yritysten listautumisanteja on ollut runsaasti. Sijoittajilla on toistaiseksi ollut kissanpäivät ja erilaisista yrityksistä on ollut mitä valita. 

Yrityksiä listautuu jopa ryppäinä, viimeisin erä oli Netum, Merus ja Toivo. Näiden listauminen tapahtui aika lailla päällekkäin, sillä katselin video esittelyjä peräkkäin samana päivänä. 

Kiinteistöjä, energiaratkaisuja vai kenties it-konsulttitalo?

Olo on kuin sokeriaddiktilla karkkikaupassa. Haluaisinko salkkuuni asuntoja ja tontteja Toivo Groupin omistuksen kautta, energiaratkaisuja Merumin omistajana vai it-konsultteja Netumin kautta? Kaikkea löytyy, joskin hinnat tuppaavat tällä hetkellä anneissakin olla korkeita. 

Asiaa pohdittuani osallistuin sekä Merusin, että Netumin antiin. Toivo Group ei tällä hetkellä saanut rahojani, vaikka liikeidea (kiinteistöalan kehitysfirma aina tontin omistamisesta rakentamisen kautta vuokraamiseen) vähän alkoikin kiinnostaa. Katselin antia varten tehtyjä videoita ja luin arvioita, niiden perusteella sijoitin Merusiin ja Netumiin, mutta jätin sijoittamatta Toivoon. 

Netumia peilasin Digiaan, jota minulla on jo salkussa. Molemmat ovat it-alan konsulttifirmoja. Vaikka yrityksissä on eroavaisuuksia (Netum tekee projekteja lähinnä julkiselle puolelle, ja Digia yksityisille toimijoille), Netum oli kuitenkin hinnoiteltu ihan kohtalaisesti ja nappasin sitä salkkuuni. Netumia pystyi Nordnetin kautta ostamaan vain arvo-osuustilin puolelle, joten sain annissa sinne 114 osaketta. Antihinta oli 3,20 e/kpl ja tämän hetkinen hinta on 4,40e, toistaiseksi tuottoprosentti on noin 37% (tuottoprosentti taisi hetkellisesti käydä yli 50% heti kaupankäynnin alkaessa). Netum jäi tällä erää salkkuun ja saatan ostaa sitä jossain vaiheessa lisää. 

Merusin pistin heti tänään myyntiin, kun kaupankäynti alkoi. Osakkeita tuli annista 80 kappaletta, antihinta oli 5,62 e/kpl, tänään myin osakkeet 6,6e kappalehinnalla, joten voittoa tuli 7e kulujen jälkeen noin 71 euroa. Mietin hetken aikaa, josko olisin jättänyt Merusin salkkuuni, mutta salkku alkaa jo pirstaloitua aika moneen eri yritykseen. Mielenkiintoinen yritys, mutta koska Merusin alan ajurit ja sen käyttämä tekniikka ei ihan täysin avautunut minulle, päätin tällä hetkellä jättäytyä pikavoiton jälkeen pois. 

Toivon antiin en osallistunut. Kiinteistöbisnes on itselleni vierasta ja katsottuani Inderesin haastattelun toimitusjohtajan kanssa, en saanut yrityksestä sykähdyttävää tunnetta. Asun alueella, jota täydennysrakennetaan edelleen kovaa vauhtia. Korkeita elementtikerrostaloja nousee nopeaa vauhtia maailman pienimmille tonteille meluistenkin valtaväylien läheisyyteen. Jotenkin vaikea uskoa, että buumi jatkuu loputtomiin. 

Viime vuonna asuttamani kunta menetti pitkästä aikaa asukkaitaan, eli koronan vaikutuksesta pääkaupungin vetovoima heikkeni ainakin hetkeksi. Kiinteistöbisneksessä täytyy siis olla sekä voittajia, että häviäjiä. Mahdoton on toki sanoa, että kuka kiinteistöbisneksessä vetää pisimmän korren, mahdollisesti se on Toivo Group, joka panostaa uusrakentamiseen. 

Taktiikka tuleviin anteihiin

Lisää innostavia anteja on jo nurkan takana! Spinnova on ilmoittanut kiinnostuksensa, ja Solwersin osakkeita voi jo merkitä. Tänä vuonna olen jo osallistunut viiteen antiin (Kreate, Orhex, Sitowise, Netum ja Merus) ja skipannut ainakin kaksi antia (Nightingale ja Toivo). Vielä ei ole jäänyt Musta Pekka käteen, eli viidestä annista, joihin olen osallistunut, kaksi yritystä on jäänyt toistaiseksi salkkuun, ja molemmat ovat toistaiseksi vielä voitollisia omistuksia. Kolmesta muusta annista olen kuitannut pieniä, mutta makoisia pikavoittoja.

Pyrin osallistumaan tuleviin anteihin, jos yritykset vaikuttavat kiinnostavilta. Kallistahan pörssissä on, joten halpoja osakkeita tuskin annistakaan sijoittajille jaetaan. Antien ruuhka takaa sen, että jokaiseen antiin ei ole pakko osallistua, vaan jätän suosiolla muille ne osakkeet, jotka eivät ole kiinnostavia.

Ostot teen pääosin osakesäästötilin puolelle. Netum oli pakko ostaa arvo-osuustilille, sillä Evlin järjestämässä annissa ei ollut muuta vaihtoehtoa. Moni listautumisannista ostamani osake on mennyt heti myyntiin, ja verotuksellisista syistä osakesäästötili on parempi paikka näille osakkeille. Teen siis pörssiin tulevilla osakkeilla pienimuotoista veivausta, ja tässä hiukan auttaa, että verot laukeavat vasta myöhemmin maksuun. 

Aikataulullisista syistä on mahdoton tutkia jokaista yritystä ihan perinpohjin ennen ostopäätöstä. Antiesitteet olisivat oiva mahdollisuus sukeltaa yrityksen tietoihin, mutta niitä olen vain vilkuillut läpi. Silti pyrin tutustumaan yritykseen yrityksen nettisivujen, analyysien ja videohaastatteluiden/videoesittelyiden avulla. Jos aika ei riitä edes pintapuoliseen tarkasteluun, jätän osallistumatta antiin.

Q4 2020

Sijoitusvarallisuus kipusi jälleen yhden askelman ylöspäin. Tällä kertaa askelma olikin oikein iso! Määrittelin blogin alussa tavoitteeksi 100 000 euron sijoitusvarallisuuden, nyt kasassa on puolet summasta.

Ostot ja myynnit

Kvartaalin aikana myin vihdoin Nokiat pois. Ostin Nokiaa aikanaan nelisen vuotta sitten puolittain nostalgia syistä ja puolittain osingon takia. Tajusin toki, että Nokia ei yrityksenä ole enää sama, kuin 90-luvulla nousuun lähtenyt kännykkäfirma, mutta yrityksen tarina vaikutti silti hyvältä. 

Ihastuin Nokiassa myös korkeaan osinkotuottoon ja olisikin pitänyt keväällä 2019 myydä osake pois, kun osinko laitettiin jäihin. Tappiota Nokian myynnistä tuli noin 340 euroa. Syy Nokian myyntiin oli epämääräiset tulevaisuuden näkymät, ilmeisesti Nokia edelleen jää jälkeen tekniikassa kilpailijoilleen. 

Salkussani kävi pikaisesti myös Thunderful Group, kun osallistuin ensimmäisen kerran osakkeen listautumisantiin. Tarina on kerrottu jo täällä. 

Osakesäästötilille ostin pörssin laskiessa lokakuun lopulla Nordeaa 400 kappaletta hintaan 6,46e. Nordea vaikutti edulliselta, ja lokakuun lopun pörssikuopan aikana iskin osakkeeseen kiinni. Luvut olivat osavuosikatsauksen mukaan parantuneet ja silloin oli vielä oletuksena, että vuonna 2021 Nordea maksaisi kahdet osingot (vuodet 2019 ja 2020). Nyt kuitenkin näyttää siltä, että pankkien osinkohanat on EKP:n linjauksen takia toistaiseksi kiinni, joten vaikea sanoa, mihin suuntaan osake on menossa.

Tein myös kuukausittaiset ostot Handelsbankenin Usa Indeksi -rahastoon  ja Indexfond Sverige-rahastoon. 

Omistukset ja osingot

Alla omistamani osakkeet ja rahastot vuoden lopussa. Osinkoja maksoi Stora Enso, AT&T ja Citycon. Bruttona osingot olivat noin 144 euroa.

Q4 2020

Vuoden viimeinen kvartaali oli pörssissä nousua ja myös säästöasteeni oli hyvä. Varallisuus kasvoi huikean summan, eli noin 10 000 euroa. Noin 4000e oli palkasta säästettyä rahaa, ja loput arvonnousua osakkeista. Lainan lyhennykset on edelleen asuntolainasta katkolla joten se tukee sijoitusvarallisuuden kertymistä. Kvartaalin aikainen nousu oli niin suuri, että yritin oikein hakemalla löytää jotain virhettä laskelmista, mutta oikeilta ne näyttivät. 

Vertailu edelliseen kvartaaliin

Kuukausipalkan lisäksi sain työnantajalta joulun alla bonuksen. Pienikin bonus lämmitti kummasti, sillä näkymät oli keväällä meidän alalla todella huonot ja kulunut vuosi oli rankka. Osa saamastani bonuksesta oli kaikille jaettavaa ja osa henkilökohtaista bonusta.  

Suoraan sijoituksiin kohdistuvaa velkaa oli 820e. Minun piti nollata tuo velka ennen vuoden vaihdetta, mutta keskityin joulusuklaan syömiseen ja unohdin koko jutun. Sijoitusvarallisuus on siis vuoden vaihteessa ollut 56 155e, josta vierasta pääomaa tuo 820e ja omaa pääomaa noin 55 335e. 

Muita kuulumisia

Täällä on vihdoin lunta! Häntäluu on ollut koetuksella, kun olen testannut pulkkien ja liukureiden ominaisuuksia meitä lähellä sijaitsevalla suurella mäellä. Parhaiten mäessä tuntuu edelleen toimivan perinteinen muovipulkka, jossa on metallivahvikkeet alla. Koska viime vuosi oli lumeton, on lumesta tänä vuonna selvästi enemmän riemua ja mäessä onkin ollut sekalainen porukka aikuisia ja lapsia.  

Pörssissä tuntuu kaikki menevän liiankin hyvin. Pörssin käppyrät kiipeää ylöspäin, ja hieman mietityttää, minkälaisia tuloksista yritykset keväällä raportoivat. Varmaa kuitenkin lienee, että yhtiökokoukset pidetään etänä.  

Q3 2020, ennätysmäärä ostoja

On aika palata vähän taaksepäin, ja kerrata salkkuni heinä-syyskuun tapahtumat. Ja tällä kertaa niitä riittää! Heinäkuun alussa alkanut vuoden kolmas kvartaali paisutti osakkeiden osuutta koko varallisuudestani. Kolmen kuukauden aikajaksolla tein ostoja ennätysmäärän ja tuuppasin rahaa sijoituksiin oikein kahdella kädellä. Käteisen määrä onkin tällä hetkellä minimissään, ja kaikki liikenevä käteinen on löytänyt tiensä pörssiin. 

Maaliskuussa salkkuni arvo oli tänä vuonna alimmillaan, sieltä on noustu Nordnetin käppyröiden mukaan noin 40%. Salkkuni ei vieläkään prosentuaalisesti yllä vuoden alkuun, vaikka salkun arvo on euroissa mitattuna jo vuoden vaihteen luvut ylittänyt. Nordnetissa oleva salkkuni oli syyskuun viimeisenä päivänä edelleen -3% YTD. 

Q3, 2020

Suurin omistus on edelleen OP-Ilmasto rahasto, mutta Citycon on tällä kvartaalilla suurin suora osakeomistukseni. Osaa osakkeista on sekä arvo-osuustilillä, että osakesäästötilillä, Citycon on yksi näistä osakkeista. Myös Sampoa ja Marimekkoa omistan molempien tilien kautta, ja heti Cityconin jälkeen suuruusjärjestyksessä nämä kaksi ovatkin suurimpia omistuksiani. 

Hyvällä fiiliksellä paljon ostoja

Tällä kvartaalilla huomasin, että kun yleinen fiilis oli loistava, lähdin shoppailemaan pörssiin. Silloin kun aurinko paistaa ja olen onnellisimmillani, aloin haarukoida jotain ostettavaa. Pääosin lisäisin omistusta jo olemassa olevien osakeomistusteni päälle, mutta ostin myös kahta uutta yritystä.

Kun katsoo ostoja, erityisen hyvä päivä näyttäisi olleen 25.9., sillä silloin olen tehnyt kolme ostoa (Citycon 100kpl 6,40e/kpl, Wärtsilä 100kpl 6,38e/kpl ja Aallon Group 75kpl 9,68e/kpl). Yhteensä olen tehnyt kolmen kuukauden aikana kaksitoista ostoa, joista 10 oli suoria osakeostoja ja kaksi suuntautui rahastoihin. Tein myös yhden myynnin, jonka kautta vähensin omistustani OP-Ilmasto rahastossa. Täysin uusia yrityksiä salkussani ovat Aallon Group ja AT&T, rahastopuolella uusia ovat Yhdysvaltoihin ja Ruotsiin sijoittavat indeksirahastot. 

Toistaiseksi suurin osa ostoista on plussalla (kiitos kurssien yleisen kehityksen), joten mitään suurta hallaa ostomania ei aiheuttanut. Tiedänpähän tulevaisuudessa, että kun endorfiinit jyllää, fiilis alkaa olla leijuva ja päässä soi Lou Reedin "Just a perfect day, drink sangria in the park...", täytyy hillitä ostohaluja. 

Tällä kvartaalilla säästäminen oli taas hyvällä tasolla. Vaikka kesälomani ajoittui tälle ajanjaksolle, korona rajoitti radikaalisti lomahuvitteluja. Asuntolainan lyhennykset ovat tauolla, joten sitäkin kautta omaan talouden menot ovat normaalia pienemmät. Vaikka säästäminen toki on hyvä asia, kaipaan jo suunnattomasti aikaa, jolloin ei tarvinnut miettiä kuolinlukuja, julkisesti aivastaminen ei aiheuttanut massiivista nolostumista ja koko yhteiskunta toimi vapaammin. 

Vertailu edelliseen kvartaaliin

Ostojen ja myyntien eroituksesta näkyy, että nettona laitoin sijoituksiin rahaa tällä kvartaalilla noin 8350 euroa. Käteisen määrä väheni, ja jäljellä on oikeastaan minimi rahasumma, jonka haluan pitää puskurina. Varallisuus kasvoi viime kvartaalilla noin 7970 euroa, josta karkeasti laskettuna puolet on palkoista ja lomarahoista säästettyä rahaa, ja puolet seurausta kurssien noususta. Käteisen, osakkeiden ja rahastojen yhteenlaskettu summa ylittää jo 45 000 euroa.

Hyvää syksyä!

Fortum ja pari muuta ostoa

Tein vuoden toisella kvartaalilla kolme osake ostoa ja yhden osakkeiden myynnin. Suurin osto oli Fortum.

Fortum on energiayhtiö, toimitusjohtaja on Pekka Lundmark vielä syksyyn asti, jolloin hän siirtyy Nokian toimitusjohtajaksi. Uusi toimitusjohtaja tulee olemaan Markus Rauramo, joka on viime vuodet toiminut Fortumin talousjohtajana.

Fortum kuuluu Suomen pörssin jättiläisiin, liikevaihto oli viime vuonna 5,4 miljardia, ja saksalaisen Uniperin kaupan myötä Fortum nousee Suomen suurimmaksi yhtiöksi. Fortum omistusosuus Uniperistä saavutti toukokuun alussa 73,4 prosenttia, joten Fortumilla on Uniperissa suurin omistus ja määräysvalta. Fortumin suurin omistaja taas on Suomen valtio 50,8% omistusosuudella. Uniperin kaupan myötä Fortum on Euroopan kolmanneksi suurin puhtaan energian tuottaja.

Uusiutuvaa ja fossiilista energiaa

Fortumin suunta on kohti puhtaampaa energiaa. Suomen hallitusohjelmaan on kirjattu Suomen virallinen tavoite, jonka mukaan Suomi on vuonna 2035 hiilineutraali. Koska Suomen valtio on Fortumin pääomistaja, tulisi Fortumin strategian pyrkiä tähän tavoitteeseen.

Puhtaammalla energialla tarkoitetaankin  tässä siis hiilineutraalia energiaa, eli pyritään pois fossiilisista energianlähteistä. Uniperin kauppa olikin siinä mielessä takaperoinen, että kaupan myötä fossiilisten energianlähteiden osuus Fortumin portfoliosta nousi. Energiaa Fortum tekee vesivoimalla, ydinvoimalla, tuulivoimalla, maakaasulla, biomassalla ja parjatulla kivihiilellä. Tällä hetkellä 12% Fortumin ja Uniperin yhteenlasketusta tuotannosta on valmistettu kivihiilellä.

Uniperin kaupan takana olikin enemmän halu saada tieto-taitoa, sekä kasvattaa vesienergian osuutta Fortumin portfoliossa. Uniperilla kun on etenkin Saksassa ja Ruotsissa vesivoimalaitoksia. Fortumilla oli ennestään liiketoimintaa pohjoismaissa, Baltian maissa, sekä Venäjällä, Puolassa ja Intiassa. Uniperin kautta päästään myös uusille markkinoille Keski-Eurooppaan.

Tämän vuoden aikana Fortum on ollut otsikoissa Uniperin kautta myös uuden kivihiilivoimalan avaamisen takia. Näin Fortumin osakkeen omistaja ottaa myös parin mutkan kautta minimaallisen pienesti kantaa Saksan energiapolitiikkaan. Kaikessa lyhykäisyydessään Saksa on maana tehnyt päätöksen sulkea ydinvoimalat vuoteen 2022 mennessä. Päätös on tehty Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden (vuonna 2011) jälkeen. Samaan aikaan Saksassa pyritään vähentämään kasvihuonekaasuja. Hieman nurinkurisesti Saksan valtio on kuitenkin antanut Uniperin avata uuden hiilivoimalan nimeltä Datteln 4. 

Ydinvoimassa on omat ongelmansa, mutta hyviin puoliin kuuluu hiilineutraalius. Joten (maalaisjärjellä ja viiden minuutin tutkimisella) ongelmana Saksan energiapolitiikassa näyttäisi olevan sekä energian saatavuus, että hiilineutraaliuteen pääseminen, kun samaan aikaan vähennetään ydinvoimaa.

Syyni ostaa Fortumia

Ostin toukokuussa osakesäästötilille 100 osaketta hintaan 15,40e/kpl. Yhtiöllä on vakaa kassavirta, energiaa tarvitaan aina, kulkutautien tai talouden syklien ei pitäisi suuremmin heilautella  liiketoimintaa. Kurssi kävi koronan kurjimmassa kuopassa maaliskuun lopulla 12,28 eurossa, mutta yritys vaikutti vielä toukokuussakin tunnusluvuin katsottuna edulliselta, sillä toukokuussa P/E oli muistaakseni alle 10 ja P/B alle 1, osinkotuotto noin 7% (laskettuna ostohinnasta).

Vuoden ensimmäisen kvartaalin luvut olivat ok, eikä koronavirus ainakaan vielä näkynyt lukemissa. Sähkön kulutusta vähensi leuto talvi, joten sääolosuhteet vaikuttivat ensimmäisen kvartaalin tulokseen. Koronavirus saattavat vaikuttaa Fortumin loppuvuoteen, jos suuret teollisuuden toimijat vähentävät sähkön käyttöä. Q2 lähtien Uniper näkyy Fortumin taseessa ja tuloslaskelmassa. Loppuvuodelle Fortum ei vielä antanut ohjeistuksia Uniperin kaupan takia.

Riskejäkin halpaan osakkeeseen sisältyy. Yrityksellä on paljon velkaa, ja sen myötä omavaraisuus aste ennuste oli Inderesin mukaan tälle vuodelle 26%, eli ei kovin hyvä. Uniperin kauppa on aiheuttanut pienoisen mainehaitan Fortumille uuden kivihiilivoimalan kautta ja kauppaan liittyy myös muita riskejä. Silti Fortumin suunta näyttäisi olevan oikea, ja kieltämättä edullinen hinta houkutteli osakkeen ostoon.

Huhtikuun ostot ja myynnit

Fortumia ostin toukokuussa. Huhtikuussa tein pari ostoa ja yhden myynnin. Ostot olivat Sampo (25 kpl hintaan 26,56e/kpl) ja Wärtsilä (100 kpl hintaan 6,90e/kpl). Sampo on ostettu osakesäästötilille ja Wärtsilä arvo-osuustilille, eli molemmat ostot olivat lisäyksiä entisten ostojen päälle. Molemmat ovat tällä hetkellä plussalla. 

Myynti oli Cityconin osake, eli minulla oli Cityconia sekä arvo-osuustilillä, että osakesäästötilillä. Jätin omistukseeni vielä osakesäästötilin osakkeet, mutta myin arvo-osuustilillä olevat osakkeet kokonaan pois. Syynä oli osittain verotukselliset syyt, eli myynnistä tullut tappio huomioidaan verotuksessa. Alun perin oli aikomus ostaa myöhemmin Cityconin osakkeita takaisin, mutta olen vielä kyttäillyt hintoja. Cityconin myynti toteutui hintaan 5,65e/ osake, tappiota tuli peräti 980 euroa.  

Vuoden 2019 vuosituotto ja sijoitustoiminnan kulut

Kannattiko sijoittaminen vuonna 2019? No totta ihmeessä! Vuosi 2018 päätyi kirvelevästi miinukselle, vuonna 2019 oli kaikki toisin. Käppyröistä katsottuna oma osakesalkkuni ensin nousi alkuvuodesta, teki sukelluksen toukokuussa ja nousi johdonmukaisesti juhannuksesta jouluun. Pahimpia laskukuukausia omassa salkussani olivat huhtikuu ja toukokuu, parhaimpia nousukuukausia elokuu ja joulukuu. Joulukuussa nousua taisi tulla noin 6%, eli nousu oli joulukuussa hurja.

OMXHGI nousi vuoden 2019 aikana noin 20%. OMXHGI sijoittaa saadut osingot uudelleen, joten lienee paras vertailuindeksi osakesalkulleni, jossa on vain suomalaisia osakkeita. Oma Nordnetin osakesalkkuni nousi Nordnetin käppyröiden mukaan noin 25%, eli vähän paremmin, kuin indeksi.

Tänä vuonna rahastotkin nousivat, rahastoja minulla on Osuuspankissa OP-Ilmasto ja OP-Aasia indeksi. Nousua noin 22% vuonna 2019. Rahastojen maantieteellinen hajautus on Pohjois-Amerikka, Eurooppa ja Aasia.

Ynnäilin lukuja yhteen, ja yhteensä sijoitusteni tuotto vuonna 2019 oli noin 23,7%. (Tämä ei ole ihan tarkka luku, sillä myin helmikuun alussa pari pientä rahastoa pois kokonaan, näitä en ole ottanut ollenkaan mukaan lukuihin. Eivät kuitenkaan muuta suuresti lukuja, koska myin ne alkuvuodesta ja käytännössä näistä ei tullut voittoa tai tappiota.)

Salkkuni kehityksessä oli hyvää...

Yksiselitteisesti tuotto. Vuoden 2018 lopussa salkun koko (tähän lasken osakkeet, rahastot ja käteisen) oli 24185 euroa. Vuoden 2019 lopussa lukema oli 35673, eli asunnon ulkopuolinen varallisuus kasvoi vuodessa 11488 euroa. Varallisuuden kasvu tällä tasolla oli jokseenkin odottamatonta, kyseessä on oma ennätykseni.

Hyvää oli vuodessa 2019 myös säästäväisyys. Kuritin Excelissä numeroita, ja vaikka en seuraa kulutusta tai säästettyjä summia millään järjellisillä mittareilla, merkkaan kuitenkin aina kolmen kuukauden välein sijoitusten ja tilillä olevan rahan määrät ylös.

Yllätyksekseni pystyn rivien välistä summittain laskemaan, että säästöön tuli laitettua noin 6900 euroa. Tästä summasta noin 1900 euroa on veronpalautusta edelliseltä vuodelta, ja osa on myös kesälomarahoja, jotka jäivät säästöön. Pidän summaa hyvänä, sillä nettopalkkani oli noin 24 500 euroa vuonna 2019. Bruttopalkka oli noin 32 300 euroa, pääsin ensimmäistä kertaa koko työhistoriani aikana yli 30 000 vuosiansioihin.

...ja huonoa

Tietynlainen varovaisuus. Eurot tilillä ei tuota mitään. Käteisen määrä on paisunut, sillä olen huono ostamaan osakkeita nouseviin kursseihin. Parhaiten olen tutustunut jo omistamiini osakkeisiin, joten niitä on helppo lisäillä. Omat osakkeet ovat nousseet, joten vaatisi itseruoskintaa ja kurinalaista ajankäyttöä tutustua uusiin osakkeisiin, laajentaa salkkua ja yrittää etsiä uusia sijoitusmahdollisuuksia. Sijoittaminen on rakas harrastus, mutta ajankäytön kannalta kuukausisäästäminen rahastoihin alkaa houkutella. 

Sijoitustoiminnan kulut vuonna 2019

Vuoden 2019 aikana myin kokonaan pois kaksi rahastoa (OP-Pohjoismaat ja OP-Kiina), sekä osuuksia OP-Ilmastosta. Lisäksi myin kokonaan pois Nordean osakkeet. Rahastoista jäin vähän plussalle, ja Nordean myynnistä reilusti miinukselle. Ostoja oli useampi, lähinnä lisäilin jo olemassa olevien osakkeiden omistuksia, mutta uutena salkkuuni tuli toukokuussa Digia ja Wärtsilä. 

Nordnetissä osakkeiden säilytys on ilmaista, joten siitä ei tullut kuluja. Osakkeiden ja rahastojen osto- ja myyntikulut olivat yhteensä 54,19 euroa, rahastojen hallinnointikulut olivat jälleen karmeat, sillä OP-Ilmasto on kallis rahasto. Rahastojen hallinnointikulut olivat vuonna 2019 noin 148 euroa. Yhteensä kuluiksi saadaan siis noin 202 euroa. Varsin kohtuullista, paitsi tuo rahasto. Rahaston hallinnointikulut toki kerryttävät Osuuspankissa bonuksia, mutta tarkoituksena on koko ajan vähentää OP-Ilmaston osuutta salkusta. 

Osingot

Osinkoja ja S-ryhmän osuuksien korkoja tuli rahana ennen veroja 706,06 euroa. Lisäksi Fiskars jakoi Wärtsilän osakkeita osinkona, ja näiden neljän osakkeen kirjattu hinta oli yhteensä 53,08 euroa. Yhteensä sain siis bruttona passiivista tuloa 759,14 euroa. Summa on vielä pieni, mutta kasvoi silti vuodesta 2018.

Lähtökohdat vuoteen 2020

Tiedättekö tunteen, että nyt menee jo vähän liiankin hyvin? Kurssit ovat nousseet hurjaa vauhtia myös vuoden alussa, ja tuntuu siltä, että jossain vaiheessa on vauhdin hidastuttava. Olen miettinyt myös osakesäästötilin avaamista, mutta hankala löytää sopivaa ostettavaa järkevällä hinnalla. Tylsät ja epäsykliset osakkeet ovat kalliita, ja moniin edullisesti hinnoiteltuihin osakkeisiin liittyy riskejä. Ainakin tammikuun ajan odottelen rauhassa. Tämän hetkinen strategiani taitaa olla markkinoiden ja kurssien tarkkailu. 

Nordea, strategiana keskihinnan alennus

Kolmannella kvartaalilla tein kaksi myyntiä ja yhden oston. Tässä kaikkien niiden perustelut! Näistä pisimpään mietin ja pohdin Nordeaa. Hyvä yhtiö, mutta nouseeko kurssi? Kestänkö henkisesti suuria miinusprosentteja? Mitä tehdä osakkeelle, jossa on potentiaalia, mutta tulevaisuus on hämärä? Olen omistanut suoria osakkeita kohta kolmen vuoden ajan, ja Nordea on ensimmäinen suorien osakkeiden myyntini. Nordean omistajana ehdin olla melkein kaksi vuotta. 

Olin mieltänyt itseni Buy and Hold -tyyppiseksi sijoittajaksi, joten myyntiä pohdin pitkään ja hartaasti. Katselin Inderesin videon Nordeasta, ja luin monia analyysejä yrityksestä. Vallalla tuntui olevan hyvin ristiriitaisia ajatuksia, joten loppujen lopuksi tein myyntipäätöksen ihan fiiliksellä.

Ajoitus ja keskihinnan alentaminen

Ostin Nordeaa kolmessa erässä, jokainen osto osui suureen laskupäivään. Ensimmäinen osto oli 26.10.2017, jolloin julkistettiin samana päivänä odotettua huonompia lukuja ja ilmoitettiin tulevista YT:istä, tällöin osakkeen hinta putosi noin 10 euron paikkeille ja päivän laskuprosentit oli muistaakseni noin 16%. Seuraava osto oli noin 8 euron hintaan ja viimeinen noin 6,85 euron hintaan tänä vuonna osakkeen irtoamispäivänä. Osingon irtoamispäivänä osake laski enemmän, kuin osingon arvo oli, ja se taisi juuri silloin pudota ensimmäistä kertaa pitkään aikaan alle 7 euron. 

Lopulta olin ostanut Nordean osakkeita noin  2750 euron arvosta. Kun pari viikkoa sitten myin osakkeet, osakkeen hinta oli 6,42 euroa, sain takaisin noin 2100 euroa ja tappiota tuli kirpaisevat 650 euroa, eli noin 23%. Tappio on hieman pienempi, jos otetaan saadut osingotkin mukaan laskuihin, mutta jäin silti reilusti tappiolle. 

Yritin siis Nordean kanssa epätoivoisesti kahta vaikeaa strategiaa, osakkeen keskihinnan alennusta, ja ajoitusta (ostin selkeinä laskupäivinä). En saanut tällä kertaa strategioita toimimaan. Jälkikäteen voi viisastella, että syynä voi toki olla myös melko lyhyt omistusaika, pari vuotta on sijoitusaikana minimaallinen.

Olisin siis voinut odotella omistajana pidemmän aikaa, ostella aina lisää alentaen jälleen keskihintaa ja keräten pikku hiljaa vuosittain Nordeasta osinkoja. Nordea oli hivuttautunut osakkeiden osalta suurimmaksi omistuksekseni ("kun halvalla sai"). Rakastan osinkoja, mutta jos Nordean osakkeen hinta ei kohene ja olisin jäänyt odottamaan osinkoja, olisi mennyt useampi vuosi, ennenkuin olisin saanut tappiot kurottua osinkoina takaisin. Minun kärsivällisyyteni ei vaan enää riittänyt. 

"Osta kalliilla ja myy halvalla", vai miten se meni...?

Miksi sitten myin Nordean osakkeet? Yleisillä tunnusluvuilla (P/E, osinkotuotto, P/B) osake on tällä hetkellä erittäin hyvä  kauppa. Yritys on käytännössä katsoen velaton, ja viime aikainen johdon vaihto voi tehdä sille hyvää. Mutta rehellisesti sanottuna myin osakkeen suurimmaksi osaksi ihan fiiliksellä salkusta pois, sillä pahimmillaan olin miinuksella yli 30% ja rutkasti tappiolla olevan osakkeen punaiset numerot olivat samalla osoitus tekemistäni huonoista ostopäätöksistä.

Nordean ongelmat liittyvät suoraan tuloslaskelman ylimmäiseen riviin, ja samojen ongelmien kanssa on kamppailtu jo ainakin sen pari vuotta, kun olen omistanut osaketta. Optimistisena olen odottanut jonkinlaista käännettä parempaan, mutta vielä sellaista ei ole näkynyt.

Pörssissä on se hyvä puoli, että voin aina ostaa samaa osaketta takaisin, jos Nordean suunta kääntyy. Nordeaa on myös leivottu monen rahaston sisään, sekä Sampon osakkeen sisään, joten on hyvin mahdollista, että ostan Nordeaa jossain muodossa tulevaisuudessa vielä takaisin. Koska myynnistä tuli tappiota, voin hyödyntää tappiot OP-Ilmasto -rahaston myynnin voitoista. Tämä myynti oli samalla myös verosuunnittelua.

OP-Ilmasto ja Stora Enso

Stora Ensoa ostin lisää. Stora Ensoa oli ennestään salkussa, ja nyt vaan lisäsin osakkeiden määrää salkussani. Syklisen osakkeen ostoa mietin jonkin aikaa, sillä talous näyttää hiipumisen merkkejä. Koska osakkeen hinta laski alle 10 euron, tein kuitenkin elokuun alussa noin 1000 eurolla oston. Tällä hetkellä tuo osto on plussalla.

Op-Ilmasto -rahastoa olen omistanut jo kauan, ensimmäiset ostot olen tehnyt noin 10 vuotta sitten. Nyt haluan päästä rahastosta eroon, sillä sen hallinnointipalkkio on suuri. Olen kirjoittanut rahastosta jo täällä. Rahasto ei myöskään ole viimeisen vuoden aikana noussut, vaan pääosin Pohjois-Amerikkaan ja Aasiaan sijoittava rahasto on tainnut oikein kunnolla saada osansa Trumpin tviiteistä ja kauppasodan uhasta. Tästä rahastosta kotiutin elokuussa noin 1850 euroa. Voittoa tuli jonkin verran.

Sell in May

Äitienpäivän valkovuokot kuuluu toukokuuhun

Pitääkö anomalia Sell in May and Go Away paikkaansa? Tässähän on kyse olettamuksesta, että sijoittamalla marras-huhtikuun välisenä aikana aikana ja  myymällä osakkeet toukokuussa saa parhaimmat tuotot. Kyse on siis sijoittamisen ajoittamisesta ja perimmiltään siitä ovatko markkinat tehokkaat vai ei. Anomalian mukaan osakkeet ostettaisiin takaisin markkinoilta jälleen lokakuussa (Sell in May Come Back in October). Oletus siis on, että kurssit ovat alhaalla kesällä, alkavat nousta lokakuusta lähtien ja ovat korkeimmillaan toukokuussa. Tätä anomaliaa on tutkittu paljon, ja osa tutkimuksista taitaa osoittaa, että tämä pitää joillain markkinoilla paikkaansa. Täytyy myös todeta, että vaikka anomalia saattaakin olla totta, Suomen verotuksen takia veivauksessa ei yleensä ole järkeä.

Omia sijoituksiani katsoessa voisin sanoa, että tuo hokema Sell in May... voisi hyvinkin pitää paikkaansa. Omat sijoitukseni voivat tällä hetkellä pulskasti! Mistään ylituotosta ei valitettavasti ole kyse, en ole vielä löytänyt omaa Midaksen kosketustani. Markkinat ovat kuitenkin olleet suosiolliset, osa omistuksistani on miinuksella ja osa plussalla, mutta kokonaisuussaan tuottoluvut näyttävät vihreältä, kuin keväinen ruoho.

Kesästä pitää nauttia, ja kesällä minulla meneekin rahaa aina paljon enemmän (matkustelu, sukulointi, mansikat, linnanmäki, jätskit, korkeasaari, lahjat kesäjuhliin, muut kesäherkut...) ja yleensä tämän ylimääräisen kulutuksen on pystynyt hyvin paikkaamaan lomarahoilla. Tänä kesänä kuitenkin opiskelen, joten lomarahoja ei tule. Päätin siis kevään kunniaksi realisoida osan sijoituksistani.

Pohdin vähän aikaa, että mihin kohtalon sormi osuu. Pitäisikö myydä tappiollisia vai voitollisia osakkeita? Luopuako hyvistä osingonmaksajista vai niistä yrityksistä, jotka eivät ole toiveista huolimatta lähteneet lentoon? Lopulta valinta oli kuitenkin helppo. OP-Ilmasto on noussut maaliskuun dipistään, ja hätyyttelee jo kaikkien aikojen korkeimpia lukemiaan. (Kerron tästä rahastosta tarkemmin täällä). Koska rahasto on jo valmiiksi liian suuressa painossa minun salkussani, pistin lunastukseen osan tämän rahaston osuuksista.

Verotuksen takia otin ulos vähän alle 1000 eurolla rahaston osuuksia, nyt vaan pitää muistaa, että enempää en voi myydä tänä vuonna, tai maksan kaikesta tuotosta veroa 30%.  Tämä tonni on siis hupirahani tälle kesälle!  (Sen verran tarkan markan leidi kuitenkin olen, että lupasin pyhästi itselleni palauttaa loput rahoista syksyllä sijoituksiin, jos en saa kaikkea tuhlattua.)