Q2 2023, lomailua ja lomautuksia

Mitä tapahtuikaan salkussani viime kvartaalin aikana? Korot ovat nousseet ja inflaatio on edelleen korkealla. Helsingin pörssi on laskenut alkuvuonna, joten miten oma salkkuni on pärjännyt? 

En viime kvartaalilla jaksanut murehtia raha-asioita. Olin kaksi viikkoa lomautettuna ja matkustelin sekä ulkomailla, että kotimaassa. Ja koska korot ovat nousseet, lyhensin parilla tonnilla myös henkilökohtaista asuntolainaani. Lisäksi panostin nukkumiseen ja ostimme puolison kanssa sängyn, joten rahaa on palanut toisella kvartaalilla. Onneksi lomarahat tulivat tilille paikkaamaan vajetta.

Matkailuun on mennyt viime kvartaalilla paljon rahaa. Kävin pidemmällä viikonloppureissulla Kroatiassa toukokuussa, mutta vaikka kohde itsessään oli edullisempi kuin Suomi, halpoja lentoja emme onnistuneet saamaan. 

Kotimaan matkan aloitin pyöräilemällä. Olin jo pitkään miettinyt pidempää pyöräretkeä ja ennen juhannusta lähdin polkemaan Helsingistä kohti itää. Yleensä maisemat tulee nähtyä nopeasti auton ikkunan läpi, joten oli elämys kulkea hitaasti ja pysähdellä useammin. Ensimmäisen päivän pyöräilin helteessä Helsingistä Porvooseen, jonne jäin yöksi nukkumaan. 

Porvoo

Toisena päivänä pyöräilin sateen alla yli 90 kilometriä, sillä kuiva mökki alkoi jo houkuttaa yöpaikkana, enkä halunnut jäädä ulos sateeseen nukkumaan. Helsingistä itään päin lähdettäessä löytyy valtavan hienoja matkailukohteita!

Pysähdyin mm. Porvoossa, Loviisassa, Ahvenkoskella ja Strömforsin ruukilla. Jokainen kohde olisi ollut pidemmänkin tutkimisen arvoinen, sillä nähtävää riitti niin Porvoon vanhassa kaupungissa, kuin Strömforsin idyllisellä ruukillakin. Matkan taittaminen pyörän selässä oli niin mukavaa, että seuraava reissu on jo suunnitteilla. 

Strömforsin ruukki

Osingot

Osinkoja sain tilille noin 1035 euroa nettona ja ennen veroja osinkosumma oli 1153 euroa. Suurimmat osingon maksajat olivat Sampo, Citycon ja Marimekko. 

Muutokset salkussa

Osakkeiden hinnat ovat olleet alkuvuoden laskussa. Olenkin innostunut lisäilemään vähän kaikkea. Maaliskuun alun jälkeen ostoslistalla on ollut UPM, Capman, TietoEvry, Citycon ja Marimekko. Pääosin olen ostanut edellistä ostoa alempiin kursseihin. Ainoastaan Marimekossa ja Capmanissa jouduin ostamaan kallimmalla, kuin mikä edellinen osakkeen hinta on ollut, sillä molemmissa edelliset ostot olivat vuosien takaa. 

Myyntejä tuli yksi, eli myin Digian osakkeet pois osakesäästötilin puolelta. Arvo-osuustilille Digiaa minulle vielä jäi. Tarkemmin ostoista ja myynnistä olen kertonut aiemmassa postauksessa. Yksi muutos tuli myös yrityksen nimessä. Kvartaalin aikana Sievi muutti nimensä KH Groupiksi. 

Kuukausiostot kahteen indeksirahastoon ovat myös pyörineet entiseen tapaan. Handelsbankenin Usa Indeksi, että Indexfond Sverige ovat kuukausiostojen kohteena. 

Osakkeet ja rahastot 30.6.23

Oma osakesalkkuni on yllättäen pärjännyt kohtuullisen hyvin ensimmäisellä vuosipuolikkaalla. Samaan aikaan, kun Helsingin osingot huomioon ottava indeksi OMXHGI on laskenut 4,45% vuoden alusta, oma salkkuni nousi Nordnetin käppyröiden mukaan noin 4%. Vaikka moni osake salkustani on laskenut, Harvia, Wärtsilä ja Konecranes ovat vuoden alusta nousseet. 

Omistukset 30.6.23

Rahastojen, osakkeiden ja käteisen määrä kipusi yli 80 000 euron. Nordnetissa on sijoituslainaa käytössä noin 2900 euroa, mutta samaan aikaan olen maksanut asuntolainaa pois 2000 euron verran. Velan määrä ei siis ole juurikaan muuttunut. Tällä hetkellä asuntolainassa on korkeampi korko, kuin Nordnetin luotossa, joskaan ero ei ole hurjan suuri. 

Varallisuuden kehitys

Viime vuosi markkinoilla ravisteli osakkeista turhan ilman pois. Oma varallisuuteni on ollut korkeimmillaan maaliskuun 2022 lopulla. Nyt ollaan vihdoin päästy yli 80 000 vaikka olen koko ajan syöttänyt sijoituksiin lisää rahaa. Talous näyttää melko synkeältä, jos korot ja inflaatio pysyvät korkealla, joten taloudessa löytyy seurattavaa myös syksymmälle. 

Poutapilvien alla

Paljonko pyöräily maksaa?

Siivousinnon vallassa pengoin läpi lipaston laatikoita. Kaikkea sitä ihminen säästääkin! Hääkutsu vuodelta 2005, synttäri- ja äitienpäiväkortteja lapsilta, kuvia kummityttärestä ja laatikon pohjalla kourallinen muodista pois menneitä koruja. Samalla osuin kasaan pyöräilyyn liittyiä kuitteja ja aloin pohtimaan pyöräilyn kustannuksia. Sattumalta nyt on alkamassa pyöräilyviikko, joten olen tämän postauksen kanssa ajan hermoilla. 

Oma pyöräni: musta hybridi

Onko pyöräily halpaa vai kallista?

Kalleimpien pyörien hinnat nousevat useampiin tuhansiin. Ahkerimmat entusiastit rakentavat itse osista ihannepyöränsä. Näin pystyy parhaiten vaikuttamaan painoon, vaihteisiin ja jarruihin. Toki harrastukselle ja omin käsin kootulle pyörälle on vaikea laittaa hintalappua ja arvokkaalla fillarilla on myös jälleenmyyntiarvoa. 

Toisessa laidassa on pyöräilijät, joiden ajokki on mahdollisesti jo useita kymmeniä vuosia vanha. Peruspyörä kun ei välttämättä vaadi edes kovin paljon huoltoa ja tulee huikean halvaksi. Ja vaikka olisi vasta hankkimassa pyörää, halvimmillaan käytetyn pyörän saa omakseen jo muutamalla kympillä, joten hintahaitari kalliimpien ja halvimpien kaksipyöräisten välillä on suuri.  

Onko pyöräily siis halpaa vai kallista, kun hintalappu voi olla jotain aina kympeistä tuhansiin? Kaikki riippuu siitä, miten paljon pyörällä ajetaan. Laatu näkyy pyörän hinnassa ja jos pyörä on hyvä, sillä tulee ajettua enemmän. Hyvästä fillarista joutuu pulittamaan useita satasia tai tonneja, alkuhankinta on kallis, mutta on ilo kruisailla pitkin katuja ja kilometrikohtainen kustannus jää pieneksi. Ei siis pidä katsoa vain hintalappua, vaan verrata hintaa käyttöön.

Työmatkapyöräilijälle käytetty pyörä?

Nykyisen pyöräni ostin marraskuussa 2021 käytettynä. Edellinen pyöräni varastettiin röyhkeästi keskellä päivää suuren kauppakeskuksen pihasta, joten piti äkkiä hommata uusi vanhan tilalle, sillä käytän pyörää vuoden ympäri. Minulta on pääkaupunkiseudulla varastettu jo kaksi pyörää. Tässä on syynä sekä huonoa tuuria, että myös liian hepposet lukot. Pyöriä lähtee Suomessa pitkäkyntisten matkaan jopa 70 000-100 000 joka vuosi, joten pyörävarkaudet eivät ole harvinaisia.

Kävin läpi myös uusien pyörien valikoimaa, mutta hinnat ovat nousseet mielestäni sietämättömän korkealle ja varastetun kaltainen Crescent Holma olisi ollut jo noin 1000 euron hankinta. Lisäksi halusin halvemman pyörän siltä varalta, että myös se varastettaisiin. Marraskuu oli kurjaa aikaa pyörä alennuksia kärkkyvälle, joten ratkaisu pulmaan piti löytää käytettyjen ajopelien markkinoilta. 

Miten hankitaan käytetty pyörä? Selataan tuntikausia Toria ja muita myyntisivustoja läpi ja toivotaan parasta. Oikeasti mietin vielä vakavasti käytetyn hankintaa, sillä sitä kauttahan ne varastetut pyörät liikkuvat omistajalta toiselle. Kierrätyskeskukseen pyörät tulevat kuitenkin lahjoituksina, todennäköisyys varastetulle fillarille on pieni. 

Pyörässä piti olla tarpeeksi vaihteita, sopiva ajoasento ja levyjarrut. Yritin löytää halvalla hyvää, ja etsin suunnilleen samantasoisilla osilla (vaihteet, jarrut) varustetun pyörän, kuin mikä aiempi pyöräni oli. 

Kierrätyskeskuksen pyörävalikoima on laaja ja löysin sieltä pyörän, joka vaikutti päällisin puolin hyvältä. Koeajon jälkeen olin onnellinen Nishiki Pro SLD -pyörän omistaja. Alla laskelma siitä, mitä pyöräily on minulle marraskuusta 2022 tähän päivään saakka maksanut! 

Pyörä 320 e

Lisävarusteet (tarakka, lukko, etuvalo, takavalo) 130 e

Ketjusuoja 12 e

Kypärä 59 e

Kuluvia osia, sisäkumeja ja ulkorengas noin 60 e

Pyörälaukku 144 e

Vuosihuolto ja polkimet 140 e

Yhteensä 865 euroa

Pyörälaukku

Hieman liian sporttinen satula on vaihdettu meillä varastossa olleeseen satulaan, myös sarvikkoa on vähän korotettu puolison hankkimalla lisäpalalla. Useimmat huollot on tehnyt puolisoni, ulkopuolisen pyörähuollon töistä olen maksanut tähän mennessä noin 120 euroa. 

Nyt kun laskin kaikki kulut yhteen, 865 euroa on aika paljon rahaa! Pyörän hinta tarvikkeineen ja huoltoineen alkaa lähennellä jo tyyriinä pitämäni 1000 euron hintaa. Toisaalta osa tarvikkeista, kuten kypärä ja pyörälaukku, sekä huolto ja kuluvat osat olisi pitänyt hommata, oli fillarin alkuinvestointi mikä vaan. 

Pääosin ajan työmatkaa. Työmatka on yhteen suuntaan noin 2,5-3 km pitkä, joten kuukaudessa työmatkapyöräilystä tulee noin 110 km. Lisäksi teen välillä noin 10-20 km lenkkejä ihan huvin vuoksi, sekä hoidan kauppareissuja ja esimerkiksi kirjastoreissuja pyörällä. Vuodessa pyöräilty matka on vähintään 1200-1500 kilometriä. 

Koska nykyinen pyörä on hankittu marraskuussa 2021, pyöräilyn hinta jaettuna kuukausilla olisi 48,05e/kk. Pääkaupunkiseudun HSL:n kuukausilippu on tällä hetkellä 58,80 euroa, joten pyöräily ei vaikutakaan enää niin kalliilta vaihtoehdolta verrattuna julkisten liikennevälineiden kuukausilippuun. Suurimmat kulut on tämän fillarin osalta maksettu, joten seuraavat kuukaudet ovat edullisempia.  Yksityisautoiluun pyöräilyä on kulujen kohdalla edes turha verrata, yksityisautoilu on ehdottomasti näistä vaihtoehdoista (pyöräily, julkinen liikenne, autoilu) kaikista kallein.

Onko pyöräily nopein liikkumistapa?

Hieman provosoiva otsikko, mutta kyllä, pyöräily saattaa yllättäen nousta nopeimmaksi liikkumistavaksi kaupunki alueella, vaikka ei ajaisikaan nopeinta mahdollista vauhtia. Se hakkaa mennen tullen ajassa kävelyn, julkinen liikenne jää myös monesti jälkeen jähmeytensä takia. Ihan huvin vuoksi tein myös vertailun myös yksityisautoilun ja pyöräilyn kesken. 

Ranta huhtikuussa

Työpaikka sijaitsee 2,5-3 kilometrin päästä kodista. Pyörämatka työpaikalle etenee aina leppoisaa vauhtia ja pyrin heiluttelemaan jalkoja maltilliseen tahtiin lähinnä siitä syystä, ettei pyöräillessä tulisi hiki. Tällä vauhdilla matka lyhintä reittiä kesti kotiovelta työpaikan ovelle 12 minuuttia. 

Samalla viikolla kävin töissä myös autolla. Perheauton 2,1 litran moottori kuljetti minut töihin samassa ajassa, eli 12 minuutissa. Molemmilla kerroilla matka-aika on mitattu kotiovelta työpaikan ovelle. Tutkimus on hyvinkin epätieteellinen, sillä aika on otettu vain yhden kerran molemmilla kulkuvälineillä. Silti se todistaa tällä yhdellä lyhyellä matkalla sen, että aikaa ei autoillessa säästy. 

Yksi syy pyörän ketteryyteen tällä matkalla on, että pääsen oikaisemaan hieman puiston läpi. Toki välillä puistossa saa hidastaa pyörän vauhdin etanamaisen matelevaksi, jotta pystyy sukkuloimaan videopelimäisen taitavasti päiväkävelyllä harhailevien päiväkotiryhmien ja koiraa kävelyttävien eläinystävien sankassa joukossa. 

Pyöräilyn parhaita puolia

Omasta mielestäni pyöräilyn parhaita puolia on leppoisa matkanteko. Matka etenee sopivaa tahtia niin, että ehtii katselemaan maisemaa ja ojanpenkan leskenlehtiä. Pyöräily on myös yksi säästökeino, jos sillä korvaa muuta liikkumista, kuten autoilua tai julkista liikennettä. 

Yksityisautoilussa minua närästää aina parkkipaikan etsiminen. Täällä kehien pienemmällä puolella meitä asujia on paljon ja parkkipaikkoja rakennetaan kitsaasti. Pyörälle on aina toistaiseksi löytynyt ilmainen parkkipaikka läheltä etuovea. 

Ennen kaikkea pyörällä seikkailu on mukavaa, maisemat vaihtuvat sopivaan tahtiin ja mieli pysyy mukana vauhdissa. Joskin jos sattuu lähtemään pyörällä soiseen, märkään ja ryteikköiseen metsään oikaisemaan kapeita pitkospuita pitkin, on ihan aihettakin miettiä karttasovelluksen päivittämistä. Sillä ihan järjellä miettien ongelmia syntyy, kun puoliksi lahonneille pitkospuille mahtuu joko pyörä tai taluttaja, mutta ei koskaan molempia. 

Jäätelömyyjän pöydät odottavat kesää