Sijoitusvuosi 2022

Sijoittaminen oli pitkään kivaa ja helppoa. Miten väärässä olinkaan, sillä sitten saapui vuosi 2022. Nousukaudella omat sijoitukseni rullasivat helposti ja pehmeästi, jokainen osakepoiminta tuntui osuvan hyvään osakkeeseen. Vuonna 2022 kaikki oli toisin. 

Ollaan jo päästy hyvän matkaa vuoden 2023 puolelle, kertaan vielä lukuja vuodelta 2022. Salkkuni koki rökäletappion indeksille ja vuosi oli omassa sijoitushistoriassani ehdottomasti huonoin. 

Viagraa osakekursseille?

Venäjän hyökkäyssota, korkojen nousu ja inflaatio povasivat jo alkuvuodesta huonoa sijoitusvuotta. Ja sellainen siitä tulikin. Vuosi oli volatiili ja loppujen lopuksi OMXHGI, eli Helsingin osingot huomioon ottava indeksi ei laskenut kovin paljoa vuodessa, mutta oma salkkuni lasketteli ihan omilla mustalla merkityillä rinteillään. Vuonna 2022 sijoittamisessa oli muutenkin vaikeuskerrointa enemmän, kuin aiempina vuosina. 

Omassa salkussani Harvia, Marimekko ja Tokmanni olivat koronavoittajia, nämä vuoden 2021 voittajaosakkeet kääntyivät vuonna 2022 jyrkkään laskuun. Onneksi salkussani oli myös nousseita osakkeita. Orion ja Sampo olivat salkkuni harvoja nousijoita. 

Olen hyvin tunteellinen sijoittaja, joten salkkuni saamat kolhut pistivät mielen matalaksi. Seurasinkin sijoitusmaailmaa vuonna 2022 paljon vähemmän, kuin aiempina vuosina. Buy and Hold -sijoittajalle viime vuosi oli siis surkea, näin oli ainakin samoilla osakkeilla, joilla itse olin liikkeellä.

Mitä toivoisin vuodelta 2023? Varmaankin itselleni Valiumia ja osakekursseille Viagraa. Siniset pillerit tuskin kuitenkaan piristävät osakekursseja uuteen nousuun niin kauan, kuin kolminaisuus korkea inflaatio, sota ja korkeat korot hallitsevat talousuutisia. 

Salkun kehityksessä oli hyvää

Säästöprosentti ja passiivinen tulo osinkojen muodossa. 

Viime vuonna palkkatuloa tuli bruttona noin 40 300 euroa. Pääsin siis hieman yli 40 000 euron, suurin vuosipalkka, jota olen koskaan tienannut. Hurraa huutoihin ei silti ole syytä, sillä kuukausipalkka ei kuitenkaan ollut sen suurempi, kuin vuonna 2021. 

Jännä yhtälö, joten miten tämä on mahdollista? Vaihdoin työpaikkaa alkuvuodesta ja sain viime vuonna yhden ylimääräisen kuukauden palkan. Entinen työpaikkani maksoi palkan aina pari viikkoa myöhässä, joten tammikuussa 2022 sain sekä joulukuun 2021, että tammikuun 2022 palkan. Lisäksi loppupalkassa oli mukana lomarahoja. 

Nettona ansiotulo oli  29585 euroa. Suurin osa meni kulutukseen, säästöön jäi noin 13 000 euroa, eli säästöprosentti olisi noin 44 %. Säästöprosentti kuulostaa järkyttävän suurelta, mutta on kaiketi oikea, sillä pelkästään Harvian osakkeita olen ostellut noin 8610 eurolla. Kurssilaskun jälkeen enää noin puolet Harviaan laittamistani rahoista on tallella. Sijoittaminen on osoittautunut kalliiksi harrastukseksi. 

Salkkuni tuottaa jo jonkin verran osinkoja. Samahan se on, että tuleeko tuotto nousevina kursseina, vai osinkoina, mutta osingot on vaan helpompi mieltää passiiviseksi tuloksi. Viime vuosi oli muutenkin osinkoja ajatellen poikkeus, sillä muutama yritys maksoi koronapäätösten takia viime vuonna osinkoja sekä vuoden 2020, että vuoden 2021 tuloksesta. Osinkoja sain sekä osakesäästötilille, että arvo-osuustilille bruttona noin 3100 euroa. 

Salkun kehityksessä oli huonoa

Salkun tuotto ja väärät yhtiövalinnat. 

Kierto salkussani on aina pientä, mutta kun olin vuonna 2021 ladannut täyteen kotoiluosakkeita, samat osakkeet kokivat musertavan vaikeita hetkiä vuonna 2022. Alla graafi omistusteni jakautumisesta blogin olemassa olon ajan, eli vuosilta 2017-2022. Korkeimmillaan omaisuuteni on ollut vuoden 2021 lopussa. 

Varojen allokaatio 2017-2022

Alla oleva Nornetista napattu käppyrä tiivistää hyvin koko vuoden tappiolukemat. Tein sijoittajana reippaasti miinusta, vuoden aikana salkusta hävisi euroina 18 736. Prosentteina tappio oli noin 26%. Nordnetin lisäksi minulla on Osuuspankissa pari rahastoa, siellä suuntaus oli aika samanlainen. 

Nordnetin käppyrät vuonna 2022

Vuonna 2022 olin parempi säästäjä, kuin sijoittaja

Vielä vuosi sitten tuotto kattoi jo aika ison osuuden varallisuudesta. Nyt tuottoa on sulanut reilusti pois, ja vuonna 2022 olin parempi säästäjä, kuin sijoittaja. Yksi huono vuosi tuhosi rutkasti tuottoa salkustani, kiriminen samoihin tuottolukemiin on pitkällinen prosessi. 

Tarkastelin lukuja ja onneksi kokonaisuus oli yhä plussalla, eli sijoitusten loppusumma on edelleen korkeampi, kuin sijoitettu pääoma. Vuosien varrella säästetty summa on noin 64 000, omaisuus vuoden 2022 lopussa 74 000 ja tuotto noin 10 000.  

Tuotto ja oma pääoma

Q3 2022, omaisuus sulaa laskumarkkinan kourissa

Viimeisin kvartaali on tehnyt järjestelmällista tuhoa salkussani. Jos sijoittaminen on aiemmin ollut helppoa ja mukavaa, enää se ei sitä totisesti ole. Nordnetissa oleva osakesalkkuni on laskenut kolmannen kvartaalin aikana prosentteina noin 14%, ja euroina noin 8400 euroa, epätoivoon on siis jo syytä. 

Koko omaisuuteni teki juhannuksen jälkeisinä kolmena kuukautena runsaan 10 000e loikan alaspäin. Onneksi Osuuspankin puolella olevat kaksi rahastoa ovat pärjänneet paremmin, harmi vaan, että osakesalkku on paljon suurempi kooltaan.

Muutokset salkussa

Viime kirjoituksessa kerroinkin vähän muutoksista. Myin salkusta salkun pienimpiä yhtiöitä. En pitänyt järkevänä seurata yrityksiä, joiden painoarvo salkussa oli minimaallisen pieni. Toisaalta omistuksen lisääminenkään ei houkutellut, joten vähensin osakesalkun rivejä. Lähteä saivat Netum, Witted Megacorp, Warner Bros, Fiskars ja Sitowise. Näistä osa oli plussalla ja osa miinuksella, myynneistä tuli hieman tappiota Sitowisen takia. Sitowise listattiin viime vuonna pörssiin, ja osake oli laskenut listaushinnastaan noin 50%. 

Jo heinäkuussa myin Fortumin osakkeet, tästäkin myynnistä tuli hieman tappiota. Fortumin myin yrityksen sotkuisen tilanteen takia. Myynnin aikoihin Fortum oli vielä tiukasti kytköksissä Uniperiin ja Uniperin kautta Saksan valtion sanelemaan energiapolitiikkaan. Tämä ei minua miellyttänyt, joten myin osakkeet pois. Nythän tilanne on joillain osin selkiytynyt, joskin Fortum joutunee nuolemaan ainakin hetken Saksan retken aiheuttamia haavoja. 

Kvartaalissa oli yksi osto, ostin Harviaa lisää heinäkuussa. Senkin jälkeen osakkeen hinta on tippunut noin neljänneksen, joten tämä osto olisi saanut jäädä tekemättä. Kuukausittain minulla menee edelleen pienet summat kahteen Nordnetin rahastoon, toinen sijoittaa Ruotsiin ja toinen Yhdysvaltoihin. 

Osingot

Osinkoja toi AT&T, Fiskars, Capman, Citycon. Yhteensä summa oli verojen jälkeen noin 176 euroa. 

Omistukset

Siistin salkkuani, ja jäljelle jäi 17 suoraa osakesijoitusta ja 4 rahastoa. Pienimmät omistukset jäivät pois, Inderesistä en kuitenkaan hennonut luopua. Käytän aina välillä Inderesin palveluita, ja pidän firmasta, joten se jäi sen vuoksi salkkuun. 

Rahastot ja osakkeet Q3 2022

Inflaatio kurittaa ja provikkapalkkalaisen tilipussi laihtuu

Inflaatio nostaa hintoja ja se tuntuu kuukausittaisissa kuluissa. En tarkkaile kulujani suurennuslasilla, mutta noin näppituntumalla voisin sanoa, että ruokakulut ovat kasvaneet meidän kuluistamme eniten. Ruokaan menee muutenkin perheessämme eniten rahaa, joten ruuan hinnan nousun huomaa helpoiten. Olen provikkapalkalla, ja kuukausipalkka näyttää hyvin huonolta, sillä provikkaa maksetaan myyntien mukaan, eivätkä myymäni tuotteet ole tällä hetkellä kovin kysyttyjä. 

Omassa taloudessani inflaatio vaikuttaa kahdella tapaa, se nostaa hintoja ja pienentää palkkaa. Palkka pienenee sekä rahan ostovoiman vähenemisen takia, niinkuin kaikilla muillakin palkollisilla, mutta myös sen takia, että tulospalkkauksessa olisi saatava tulostakin aikaiseksi. Asiakasmäärät ovat olleet toimipisteessäni selvästi laskussa, luksustavaroiden myyminen on nihkeätä ja myyjien muhkeat provisiot jäävät vain haaveeksi.   

Omistukset Q3, 2022

Omaisuus on sulanut noin 10 000 euron verran kolmessa kuukaudessa. Ennätys sekin, sillä aiemmat laskut ovat olleet selvästi loivempia. Nyt ollaan kokonaisuudessa jälleen alle 70 000 lukemissa. Olen hieman saannut hilattua sijoituslainaa alaspäin. En näe syytä pitää velkavipua päällä, sillä tarvitsen pienen aikalisän miettiäkseni sijoituksiani kokonaisuutena. Olen miettinyt myös osakesäästötilin lakkauttamista, se on muutaman tuhat euroa miinuksella. 

Laskukaudella huomaa osakesäästötilin nurjat puolet, osakesäästötilillä tappion voi vähentää verotuksessa ainoastaan lopettamalla koko tilin. Jos omistukset olisivat arvo-osuustilin puolella, myisin vaan Harvian pois ja jatkaisin iloisena sijoittamista. Nyt täytyy pohtia tarkemmin kustannuksia ja veroseuraumuksia. Jollain tapaa tuntuu myös luovuttamiselta lopettaa osakesäästötili kokonaan, vaikka sen avaisikin hetken päästä uudelleen. 

Alla vielä kaavio siitä, mihin rahani ovat olleet sijoitettuna blogin olemmassa olon ajan. Kaavio alkaa vuoden 2018 alusta. Vuoristomaisesta kaaviosta näkyy myös selvästi, että vuoden vaihteen jälkeen lasku on ollut jyrkkä, peräkkäisiä miinuskvartaaleja on jo kolme, kun aiemmin laskut ovat jääneet yhteen kvartaaliin, jonka jälkeen on jälleen kivuttu ylöspäin. Omaisuus sulaa laskumarkkinoiden kourissa. 

Omaisuuden jakautuminen

Harvia ja muita sijoitusvirheitä

Tämä vuosi on ollut osakemarkkinoilla indeksitasolla kurja. Koronakuopasta alkanut nousu on pysähtynyt ja kääntynyt pitkään laskuun.

Korona romahduksen kyydissä oli aidosti ahdistunut olo, tämän hetkinen hitaasti kiduttava luisu ei tunnu yhtään mukavammalta. Oma salkku on kerännyt tappioita sodan ja inflaation kourissa enemmän, kuin indeksi. Ja nyt tekee mieli viettää viiden minuutin hiljainen hetki salkun menetetylle pääomalle.

Menetettyä pääomaa on paljon, alla Nordnetin arvo-osuustilin, ja osakesäästötilin graafi, verrokkina on OMXHGI, eli osingot uudelleen sijoittava Helsingin pörssin indeksi. Olen siis tänä vuonna köyhtynyt pörssissä yli 20 000 euron verran. 

Nordnetin salkun käppyrät vuonna 2022

Olen tunteellinen sijoittaja. Kun salkku nousee, on euforian aika, näin laskusuhdanteessa en lähde kauppaan ostamaan köyttä, mutta paska fiilis on silti taattu. Oma salkkuni on aiemmin pitkälti noudatellut indeksin tuottoja, miten olen onnistunut hassaamaan pääomaa tänä vuonna reilusti enemmän, kuin indeksi?

Liian monta osaketta salkussa

Yksi syy on salkun ytimen hajoaminen liian moneen suuntaan. Salkussa on kesäkuun lopussa ollut 23 osaketta. Lisäksi omistan neljää eri rahastoa. Rahastot elävät jokseenkin omaa elämäänsä, osakkeita pitäisi edes jollain lailla seurata. 23 osaketta tarkoittaa lukemattomia osavuosikatsauksia ja 23 vuosittaista tilinpäätöstä. Enkä edes ole vielä maininnut analyysejä. 

Hirmuisesti seurattavaa, aika ja mielenkiinto ei millään riitä. Lisäksi osakkeiden painoarvot eroavat salkussani suuresti. Citycon suurimpana on noin 10% koko salkun arvosta, muutaman osakkeen painoarvo jää alle 1%. 

Salkun seuraaminen on aikaa vievää puuhaa ja laskevat kurssit ovat tehneet hallaa myös sijoitusinnolle. Nousevia kursseja on kivaa ihastella ja sijoittaminen on helppoa. Laskevat kurssit saavat mielen matalaksi ja siinäpä on ollut yksi syy jättää salkku oman onnensa nojaan. Olen edelleen seuranut satunnaisesti markkinoita ja lukenut joitain osavuosikatsauksia ja analyysejä, mutta kokonaisuudessaan salkun hoito on jäänyt retuperälle. Osakeanneista salkkuun jääneet pienet omistukset eivät ole riittäneet pitämään mielenkiintoa yllä, joten on viisasta karsia salkun yhtiöitä. 

Fortumin ikuinen tuli 

Energia bisnes on käytännössä ikuista. Energian kulutus ei ole loppumassa huomenna, ylihuomenna eikä edes kaukaisessa tulevaisuudessa. Ostin Fortumia vuonna 2020 noin 15,40 euron kappalehinnalla ja korkeimmillaan kurssi on olllut yli 27 euroa. Ajattelin Fortumia siis helppona sijoituskohteena. Tiedostin kyllä jollain tasolla Venäjän riskin, mutta sota laukaisi Fortumissa liian monta odottavaa ansaa. 

Jotenkin olin naivisti ajatellut valtioiden hoitelevan omia asioitaan, kuten terveydenhuolto, infrastruktuuri, veronkanto, koulutus ja turvallisuus. Valtioiden intressit ovat kuitenkin moninaiset, energian halpa hinta osoittautui erittäin tärkeäksi Saksalle. Fortumin omistajana minulle alkoi valjeta, miten valtiot voivat sekaantua pörssiyritystenkin päätösten tekoon.  

Saksan sähkömarkkinoille pyrkiminen Uniperin avulla osoittautui Fortumilta varsin onnettomaksi retkeksi, tämän päivän tiedoilla Saksan valtio ostaa Uniperin Fortumilta paljon pienemmällä summalla, kuin mitä Fortum on Uniperiin upottanut. Fortumille jäi Saksan retkestä rutkasti kirveleviä muistoja ja miljardien tappiot. Myin Fortumin omistukseni jo heinäkuun alussa noin 13 euron hintaan. Sen jälkeen osakkeen hinta on käynyt alempana, ja kivunnut jälleen vähän päälle 13 euron. 

Suuria tappioita en Fortumin kyydissä kärsinyt, mutta Fortum lienee jälleen kerran yksi opetus siitä, että osakkeen myyntiä ei pitäisi pitkittää loputtomiin. Kärsivällisyys on sijoittamisessa yleensä hyve, mutta nyt ei. Seurasin Fortumin seikkailuja huolestuneena jo puolen vuoden ajan, ennen kuin viimein myin osakkeet. 

Kotoiluosakkeiden kirous

Omassa salkussani on paljon osakkeita, jotka hyötyivät koronan kotoilubuumista. Näitä osakkeita ei siis varsinaisesti voi kutsua sijoitusvirheeksi, mutta fiksumpi sijoittaja olisi myynyt osakkeet huipuissa. Kotoiluosakkeisiin kuuluvat salkkuni osakkeista ainakin Tokmanni, Marimekko, Harvia. Ja tietenkin Sievi, jonka osasena on sisustukseen keskittynyt Indoor Group. Kaikki näistä ovat laskeneet kuluneen vuoden aikana. 

Sohvia, kiukaita ja verhojakaan ei vaihdeta joka vuosi ja nyt kun maailma on avautunut matkustelulle, nämä yritykset joutuvat keksimään uusia temppuja. Indoor Groupin yhtiöt Sotka ja Asko ovatkin jo ilmoittaneet yt-neuvotteluiden alkamisesta. 

Putoavan puukon jahtaus

Eniten tappiota olen saanut aikaiseksi Harvialla. Harvia on jotenkin hyvin suomalainen ja sympaattinen yhtiö ja ajatuksen tasolla sitä on kiva omistaa. Kun ajattelen Harviaa, mieleen tulee keskikesän vaaleat illat, itse pilkotuilla klapeilla lämmitetty rantasauna ja kesäillassa lempeästi huojuvat nuoret koivut. 

Harviaa ostin salkkuun näin jälkiviisaana aivan väärään aikaan. Yhtiö oli jo hieman kääntynyt huipuistaan alaspäin, kun ostin sitä ensimmäisen kerran tammikuun lopussa 50 kappaletta hintaan 46,1e/osake. Harvian kohdalla huumaannuin täysin yhtiön luvuista, jotka siis perustuivat yhtiön huippuvuosiin 2021 ja 2020. Harvia oli yksi koronan kotoilubuumista hyötynyt yritys, joten huippuvuosien lukuihin ei luultavasti ihan heti ylletä. 

"Keskihinnan alennus" on varmasti maailman huonoin sijoitusstrategia. Harviassapa tietenkin toteutin tätä strategiaa. Virheistään pitäisi kaiketi oppia, mutta osakkeen keskihinnan alentaja toistaa samaa virhettä joka kerran, kun painaa osta-nappia. Ainakin jos ei ole rautaista uskoa yrityksen tulevaan nousuun. 

Olen ostanut Harviaa yhteensä 5 kertaa, keskihinta on tällä hetkellä noin 34 euroa ja omistuksessani on 250 osaketta. Olen hävinnyt toistaiseksi Harviaa omistamalla noin 4900 euroa. Jos summan muuttaisi viiden euron seteleiksi, niin kaipa sillä yhden saunakiukaan lämmittäisi. 

Harvian kohdalla iski jonkinlainen itsepäisyys ja laskutaidottomuus. Minulla ei ole varsinaista sijoitussuunnitelmaa, jossa määriteltäisiin yhden osakkeen painoarvo salkussa, joten yhtäkkiä olinkin ostanut 8646 eurolla kiuasvalmistajan osakkeita, tämän hetken arvo on noin 3715 euroa. 

Harviaan laitettu summa on suuri suhteutettuna koko salkun kokoon. Myös tappiot ovat suurimmat yksittäisen osakkeen tappiot. Tällä hetkellä pohdin jo Harvian osakkeiden myyntiä, yhtiön tulevaisuus ei näytä kovin ruusuiselta, sillä energian noussut hinta pistää miettimään saunakäyntien tarpeellisuutta. 

Mitäpä olen toistaiseksi oppinut Harviasta? Putoava puukko on varsin petollinen, sillä laskeva kurssi houkuttelee aina ostamaan lisää. Tappioihin myös turtuu, joten vaikka miinukset tuntuvat pahalta, niitä alkaa jollain tavalla sietää. 

Järjestelmällista salkunhoitoa

Aioin tulevaisuudessa harrastaa järjestelmällistä salkunhoitoa. Sen sijaan, että heittelisin tuhatlappusia markkinoiden nälkäiseen kitaan harkitsematta, uhraan enemmän aikaa yhtiövalinnalle ja salkun kokonaisuuden hallinnalle. 

Olen jo tänään aloittanut urakan, ja myynyt viisi salkkuni pienintä yhtiötä. Fiskars, Sitowise, Netum, Witted Megacorp ja Warner Bros saivat lähteä. Sitowise, Netum ja Witted Megacorp ovat kaikki tulleet osakeanneissa. Fiskars on ollut pisimpään salkussani, olen ostanut osakkeet kesäkuun alussa 2018, ja vaikka pidän Fiskarsin tuotteista, en ole lisännyt omistusta. Warner Bros tuli salkkuun AT&T:n jakautuessa tänä vuonna. 

Kaikkien viiden osakkeen omistukset olivat muutaman sadan euron arvoisia, joten niiden seuraamisessa ei enää ollut mitään järkeä ajankäytön kannalta. Jäljelle jääviä yrityksiäkin alan tarkastella tarkemmin, vaikka myyminen onkin aina ollut vaikeampaa, kuin ostaminen.