Q3 2023, Alakuloa Helsingin pörssissä

On aika katsahtaa taaksepäin ja syventyä vuoden 2023 kolmannen kvartaalin lukuihin! Helsingin pörssissä uutiset eivät ole enää uusia, sillä sama lasku, joka alkoi jo pari vuotta sitten, jatkuu edelleen. Luulisi, että laskuun olisi jo ehtinyt tottua, mutta heikkoina hetkinä unohtuu sijoittajien perussääntöihin kuuluva "korkoa korolle"-mantra ja koko sijoitusharrastuksen mielekkyys on koetuksella. 

Toki optimistina toivon vuoden viimeiseltä kvartaalilta ryhtiliikettä, vielä on noin 10 viikkoa aikaa kääntää kurssit kaakkoon. Reaalimaailman tapahtumat kertovat kuitenkin toista tarinaa. Uutisista saa lukea sodasta, suomalaisten yritysten muutosneuvotteluista, rakennusalan konkursseista ja Suomen asuntomarkkinoiden jäätävän syvästä koomasta. Taantuma hiipi lähemmäs (vai onko se alkanut jo?). En siis oikeasti odota nopeaa pörssien kääntöliikettä ylöspäin.

Sumuinen syyskuun ilta

Oma salkku on tänä vuonna ihme kyllä pyristellyt yleistä Helsingin pörssin alakuloa vastaan. Vaikka omassa salkussa on ollut lamaavan suuria laskupäiviä, myös nousupäiviä on ollut muutama. Nordnetin mukaan oman salkun YTD-graafi piirtyy vuoden kolmella ensimmäisellä kvartaalilla juuri ja juuri nollan yläpuolelle, käymättä kuitenkaan yhtenäkään päivänä nollan alapuolella. Hyvänä saavutuksena salkun graafia ei voi pitää, sillä käytännössä viime vuonna hävisin niin reippaasti indeksille, että tämän vuosi on paluuta keskiarvoon. 

Muutokset salkussa 

Kuukausittaiset lisäykset Handelsbankenin Usa-indeksiin ja Nordnetin Indexfund Sverigeen menivät suunnitelmien mukaan. Olen ostanut heinäkuussa myös TietoEvryä kahteen otteeseen, osakkeiden hinta on ollut 24,05e ja 22,38e. Tällä hetkellä osakkeen hinta on 20,12e, joten lasku on jatkunut ostojen jälkeen. 

Rahastot ja osakkeet 30.9.2023

Ehdin jo kertoa, että koko vuoden YTD on tällä hetkellä suunnilleen nollan tuntumassa. Ajanjaksolla heinäkuusta syyskuuhun Nordnetin käppyrä tipahti kuitenkin miinukselle. Sijoitusvarallisuus lisääntyi hieman, mutta sijoituksiin laitettu pääoma oli suurempi, kuin nousu. Sijoitusvarallisuus ja käteinen on kivunnut 80 000 euron yläpuolelle, mutta viimeisen kahden vuoden ajan laskun aikana ainoastaan palkkatuloista säästäminen on lisännyt varallisuutta.  

 

Vertailu edelliseen kvartaaliin

  

Sijoituksiin liittyvää velkaa on Nordnetissä käytössä 3400 euroa. Kolmannen kvartaalin aikana maksoin ylimääräisen lyhennyksen asuntolainaan, sillä asuntolainan korko on tällä hetkellä korkeampi, kuin Nordnetin kultatasolla oleva luottolimiitti. Asuntolainan korko taitaa olla marginaalin kanssa 5% kieppeillä, pohjana on 3kk euribor, sijoituslainan kultatasolla korkokulu on 3,49%. 

Näin pienillä lainasummilla korkoero on euroina tosi pieni, mutta jos asuntolainan saisi maksettua pois kokonaan, se vapauttaisi 216e joka kuukausi rahavirtaa johonkin muuhun. Asuntolainan ylimääräinen lyhennys oli 2000 euroa, ja asuntolainaa on jäljellä syyskuun lopussa noin 6200 euroa. 

Osingot

Osinkoja tuli bruttona noin 340 euroa, ja nettona noin 281 euroa. Osinkoja maksoi AT&T, Wärtsilä, Capman ja salkkuni ahkerin osingonmaksaja Citycon. 

Kotimatkan sumu

Mitä tehdä asunnolle, joka ei käy kaupaksi?

Asuntomme on ollut myynnissä jo muutaman kuukauden. Ensin yritimme myydä asuntoa itse, nyt meillä on välittäjä. Olemme myös laskeneet hintaa pariinkin otteeseen. Suuri kolmio kehä kolmosen sisäpuolella palveluja täynnä olevassa lähiössä ei silti ole löytänyt uutta omistajaansa. 

Muutama asunnon katsoja meillä on käynyt, mutta tarjouksia ei ole sadellut. Nopealla analyysillä ongelmia on kaksi: yleinen markkinatilanne asuntomarkkinoilla on syväjäässä ja tämän taloyhtiön kohdalla kummittelee parin vuoden päästä häämöttävä suuri remontti.

Onko asunnon hinta vieläkään oikea vai pitäisikö hintaa laskea? Jaa-a vaikea sanoa. Jos hintalappuun heittäisi ihan tosi roisin alennuksen, asunto menisi varmaan paremmin kaupaksi. Tappiota ei tee kuitenkaan mieli ottaa asuntokaupoillakaan, vaikka oma asunto ei sijoitus olekaan. Toisaalta tämän hetkinen pyyntihinta lienee aika lailla oikea, alueella on sekä kalliimpia, että edullisempia neliöhintoja saman ikäisissä kolmioissa. 

Jos välittäjä ei saa muutamassa kuukaudessa ostajia liikkeelle, lienee parempi tehdä ratkaisu tähän asuntoon jäämisestä, kuin jättää asunto pidemmäksi aikaa roikkumaan markkinoille. Alue on kuitenkin meille oikea, ongelma on tilojen riittävyys. Suurta intoa remonttiin ei ole, mutta jos asunto ei mene kaupaksi, remontoimalla kolmion isoista huoneista saisi lohkaistua pienempiä tiloja. 

Tähän jäämisessäkin on omat hyvät puolensa, sillä pieni asuntolaina olisi hetkessä kuitattu ja rahaa jäisi enemmän johonkin muuhun. Toki parin vuoden päästä tuleva remontti tarkoittaisi jälleen joko vastikkeen nousua tai henkilökohtaisen lainan ottamista. 

Nouseva kuu

Q1 2023, muutosneuvotteluiden pyörteessä

Vuoden ensimmäinen kvartaali on sulanut jo lumen lailla ja antanut tilaa huhtikuulle. Ensimmäisellä kvartaalilla tapahtui kaikenlaista. Vuoden alussa kurssit nousivat, kunnes Yhdysvalloissa startup yritysten suosima pankin SVB:n kaatuminen pudotti sekä pankkien, että muiden yritysten kursseja. Pieni ravistelu ei kuitenkaan yltynyt massiiviseksi pankkien kriisiksi. 

Yritykset ovat pitäneet ahkerasti yhtiökokouksia ja minäkin olen osallistunut tänä vuonna jo useampaan yhtiökokoukseen. Wärtsilä, CapMan, TietoEvry, Orion ja Harvia saivat minut kokousvieraaksi joko virtuaalisesti tai ihan paikan päälle. 

Otsikosta voi päätellä, että alkuvuosi ei ole ollut työelämässä ruusuilla tanssimista. Työpaikallani pidettiin muutosneuvottelut ja vaikka oma työpaikkani säilyi, olen lomautettuna muutaman viikon tänä vuonna. Tämän vuoden palkka jää siis pienemmäksi. Olen ollut nykyisessä työpaikassani nyt noin vuoden, ja muutamien henkilömuutosten jälkeen olen siirtynyt piirun verran enemmän asiantuntijan rooliin. Valitettavasti uudet vastuut eivät näy palkassa, mutta toimenkuva on hieman mielenkiintoisempi.  

Osingot

Osinkokevät on alkanut, ja suurin osinkojen maksaja oli tällä kvartaalilla Citycon. Cityconin kassasta minulle siirtyi bruttona 137,5 euroa. Yhteensä osinkoja maksoi kahdeksan yhtiötä, bruttona summa oli noin 603 euroa ja nettona 496 euroa. Näyttäisi siltä, että osingot jäävät tänä vuonna pienemmiksi, kuin viime vuonna, sillä viime vuonna osa yrityksistä maksoi myös vuoden 2020 osinkoja. 

Muutokset salkussa 

Kuukausisäästöt kahteen rahastoon, USA Indeksiin ja Indexfond Sverigeen pyörivät tavanomaisesti. Usa Indeksiin menee aina kuukausittain 99 euroa ja Ruotsin indeksirahastoon 51 euroa. Lisäksi ostin salkkuun ensimmäistä kertaa UPM:n osakkeita. 

Helsingin pörssissä on kolme puhdasveristä metsäosaketta, UPM, Stora Enso ja Metsä Board. Näistä omistan tällä hetkellä Stora Ensoa ja UPM:a. Aikanaan vertailin näitä kolmea keskenään, ja päädyin silloin ostamaan Stora Ensoa, joka oli silloin tunnusluvuilla katsottuna edullisin. 

Stora Enson valmistaa kartonkeja, ja muita puupohjaisia pakkausmateriaaleja, lisäksi Stora Enso on yksi maailman suurimmista metsänomistajista. Muutama päivä sitten Stora Enso antoi tulosvaroituksen, jonka mukaan kustannusten nousu vaikuttaa katteisiin ja sellun hinnan aleneminen taas vaikeuttaa liikevaihdon keräämistä. Myös Metsä Board on antanut tulosvaroituksen tänä vuonna. 

UPM:lla on pehmopaperia ja hienopaperia. Lisäksi UPM on mukana energiabisneksessä ja osa sen liikevaihdosta tuleekin mm. ydinvoimasta. Suunnitelmissa on avata tämän vuoden alussa Uruguaissa Paso de los Torosissa eukalyptusta käyttävän sellutehtaan, jonka pitäisi olla sekä ympäristöystävällinen, että kannattava. 

UPM ei ole vielä antanut tulosvaroitusta, mutta sen liiketoimintaa painaa samat syyt, kuin muitakin metsäyhtiöitä. On kenties hieman hassua haalia pieneen salkkuun kahta metsäyhtiötä, mutta UPM alkoi kiinnostaa ja joten otin sitä pienen osuuden osakesäästötilille. Osto oli 60 kappaletta ja kappalehinta 31,26e. 

Osakkeet ja rahastot 31.3.23

Alla vielä vertailu viime kvartaalin loppuun. Käteistä on jälleen kertynyt jonkin verran enemmän, kuin tarpeen, mutta toisaalta tulevat lomautukset leikkaavat palkkaa. Sijoituslainaa oli käytössä maaliskuun lopussa muutaman kympin verran. 

Omistukset 31.3.23

Q2, osinkoja ja lomarahoja

Vuoden toinen kvartaali on pyörähtänyt iloisesti loppuunsa, ja on taas aika syventyä kvartaaliraportin seuraan!

Passiiviset tulot

Perinteisesti suomalaiset yhtiöt maksavat osinkonsa keväällä, ja passiivisia tuloja, eli S-ryhmän osuuksien korkoja, sekä osinkoja, tuli tässä kolmen kuukauden pätkässä ennätykselliset 517,43 euroa ennen veroja. Tähän olen laskenut myös Fiskarsilta osinkona tulleen Wärtsilän 4 osaketta, sekä S-ryhmän korot, joista kertyi 37 euroa. Korkoja maksoi tänä vuonna enää neljä osuuskuntaa, kun viime vuonna korkoja tuli kaikilta kuudelta osuuskunnalta (yhteensä 57 euroa). 

Osinkosummaa paisuttaa kertaluonteiset erät sillä Wärtsilän osakkeiden lisäksi ylimääräistä kertyi myös Marimekolta. Marimekko myi viime vuonna pääkonttorinsa ja taseeseen tuli reilusti rahaa, joka jaettiin nyt keväällä osinkoina omistajille. Marimekon osingot olivat tänä vuonna noin 109 euroa ennen veroja, toinen suuri osingon maksaja oli Nordea, noin 124 euroa ennen veroja. Viime vuoden suurista maksajista Nokia sen sijaan on muuttanut osingon maksukäytäntöään, ja maksaa nykyisin kvartaaliosinkoja. 

Ostot toisella kvartaalilla 

Nordnetin kampanja sai kukkaron nyörit aukeamaan, ostin uutena Digiaa ja lisäilin Capmania. Molemmat ovat ihan hivenen plussalla tällä hetkellä. Digia julkisti kesäkuussa yritysoston, joten prosentteina omistukseni on kiivennyt melkein 10% ylöspäin, euroina tuo nousu ei päätä huimaa, sillä omistukseni on niin pieni.  

Omistukset 30.6.2019

Bensaa ja mansikoita

Säästöön ei ole kertynyt tällä kvartaalilla mitään. Lista siitä, mihin rahaa on kulunut, on ihan järkyttävän piiiiitkä! Tiivistettynä sitä on mennyt mansikoihin (kesähuvitukset) ja bensa (kotimaan matkailu). 

Isoja ostoja on ollut myös taulutelkkari (vanha jäi tulilinjalle, kun temperamenttinen lapsi alkoi viskelemään tavaroita), risteily koko perheelle, sekä ne ihanat kiiltävän valkoiset EHJÄT väliovet, jotka on jo tilattu, mutta ei vielä saapuneet. Kaikista näistä isoista ostoksista (telkkari, risteily, väliovet) on kertynyt toistaiseksi yhteensä noin 1600 euroa, josta oma osuuteni on puolet, eli noin 800 euroa. Risteilystä ja väliovista tulee vielä lisäkustannuksia, sillä ovien lisäksi tarvitaan kymmeniä metrejä listaa ja risteilylläkään ei ole vielä käyty, joten siellä palaa vielä rahaa.

Omistusten kehittyminen

Yllä olevassa taulukossa näkyy omistusten arvon kehittyminen tällä kvartaalilla. Alkuvuosi oli pörssissä hyvä, mutta toinen kvartaali rokotti osakkeiden hintoja salkussani. Vaikka laitoin suoriin osakkeisiin rahaa yli 770 euroa, osakkeiden arvo laski silti noin 430 euroa. Myös rahastojen arvo laski. Käteisen osuudessa näkyy hämäävästi lomarahat. Lomarahat maksetaan meille etukäteen, eli tuo muutos-kohdassa näkyvä 2055 euroa on käytännössä riitettävä vielä pitkälle, ja tämä raha tulee suurelta osilta kulumaan arjen normaaliin pyöritykseen. 

Summertime and the livin is easy

Kesä on kallista aikaa, ja raha tuntuu kiertävän nopeasti tililtä kulutukseen. Tällä hetkellä en jaksa murehtia säästöprosentteja, tärkeintä on, että saa ladattua akkuja lomalla! 

Jossain vaiheessa ennen vuoden loppua olen aikeissa tasapainottaa salkkua niin, että myyn voitollisia rahasto-osuuksia pois, samalla on aikomus myydä joitain tappiollisia osakkeita veroseuraamusten takia. Syvimmässä rotkossa makaa tällä hetkellä Nordea, joten jos Nordea ei kehitä uusia pohjoismaisia ideoita (Nordean nimi on johdettu sanoista Nordic Ideas) kurssinsa nostamiseksi, heitän hyvästit tälle osakkeelle. Tosi On.

Hyvää kesää!

Q1, sijoittajan krapula ja ATH

Tällä kvartaalilla arvo-osuuustilillä on käynyt vipinä. Ajan puutteen vuoksi en ole kerennyt tutustumaan uusiin yrityksiin, vaan olen tyhjentänyt salkkua pankin omista rahastoista ja tehnyt ostoja tuttuihin yrityksiin. Myin siis kokonaan pois OP-Kiina -rahaston, sekä OP-Pohjoismaat indeksi -rahaston. Kolmen kuukauden aikana lisäilin Tokmannia, Stora Ensoa ja Nordeaa. Maaliskuun alussa kävin myös Tallinnassa, ja kuvailin aikani ratoksi Tallinnan vanhan kaupungin rapistuneita, mutta silti niin hienoja ovia. 

Nordea ja sijoittajan krapula

Onko pankki ala jo auringonlaskun ala? Uusia toimijoita on tulossa alalle, ja vanhoilla pankeilla on nollakorkojen ja lisääntyneen valvonnan vuoksi vaikeuksia tehdä hyvää tulosta. Nordealla on viime vuosina ollut hankaluuksia lisätä liikevaihtoa, ja se on näkynyt myös kurssissa. Mainetta on kolhinut myös rahanpesu epäilyt.  

Omat ostoni Nordeaan on ajoittuneet suuriin laskupäiviin. Strategia tämäkin, mutta ei ehkä parhaasta päästä. Viimeisin osto oli viime perjantaina, kun osingon irtoamispäivänä kurssi tipahti yli 10% ja kävi alle seitsemässä eurossa. Iso osa pudotuksesta selittyy jättimäisen, noin 9% osingon irtomaisella. Ostin siis noin 1000 euron erän Nordean osakkeita. Jälkeenpäin iski sijoittajan krapula, ja ruoskin itseäni tyhmyydestä. Osakkeen putoaminen yksistään kun harvoin on hyvä syy ostaa osaketta lisää. 

Nordean liiketominnalta tuntuu puuttuvan suunta, johdossa tapahtuu nyt muutoksia, kun Björn Wahlroos jää pois. Kuluja on vähennelty jo ainakin parin vuoden ajan, mutta tämä tie on jossain vaiheessa käyty. Nordean puolesta puhuu sen sijaan uusittu pankkijärjestelmä, hajaantuminen pohjoismaihin ja suuri koko. Kääntyykö kurssi vielä koilliseen? No, aika  näyttää, mutta jossain vaiheessa on kenties aika vähentää omia sijoituksiani Nordeassa. Ensimmäiset ostot olen tehnyt yli 10 euron hinnalla, joten olen nyt muutaman satasen tappiolla. Samalla voin myydä voitollisia rahastoja ja vähentää näin veroseuraumuksia. 

Ensimmäisen kvartaalin jälkeen 

Helsingin yleisindeksi hiipi jossain vaiheessa yli maagisen 10 000 pisteen, ja tämä näkyi myös minun suorissa osakesijoituksissani. Nyt on tultu jo tästä lukemasta hieman alaspäin. Kvartaalin aikana rahastot nousivat noin 12% ja osakkeiden nousu oli noin 7,8%. 

Omistukset 31.3.2019

Osinkoja tilille on maksanut Fiskars, CapMan, Stora Enso ja Citycon. Bruttona osingot olivat 104,45 ja nettona 77,55 euroa. Käytännössä nämä rahat livahtivat jo Nordea ostokseeni perjantaina.

Omistusten kehittyminen

Salkku ylsi tällä kvartaalilla omaan ennätykseensä, eli  melkein 27 000 euron lukemiin! Tämä lämmittää sydäntä, vaikka pikku rahoistahan vielä on kyse, jos ajatellaan tavoitettani, eli 100 000 euroa.  

Kolmen kuukauden matkalla salkun arvo nousi noin 2718 euroa. Uutta rahaa sijoituksiin säästin palkastani noin 808 euroa, joten markkinat olivat tällä kvartaalilla suosiolliset. Kun huomioidaan myynnit ja ostot, rahastot nousivat noin 1302 euroa, ja osakkeet noin 646 euroa. Reipas noin 8% nousu johtuu osin viime vuoden joulukuun dipistä, josta näemmä on jo toivuttu. 

Loppuvuoden suunnitelmat

Osakesäästötili starttaa heti ensi vuoden alusta ja olen alkanut pohtia tilin avaamista. Kaltaiselleni osinkosijoittajalle tili voisi olla hyvä, verotus siirtyisi tulevaisuuteen, ja korkoa korolle -ilmiö jylläisi parempia tuottoja omaisuudelleni. 

Käytännössä fiksuinta olisi viritellä koneelle pari excel-harjoitusta, ja testata tiliä parilla eri skenaariolla. Tuottoihin vaikuttaa suuresti myös pankkien vaatimat maksut tilistä. Lisäksi miinuksena on varoja nostettaessa osinkojen verojen kiristyminen 25,5% tasosta 30% tasoon. Näillä näkymin myös hankintaolettamaa ei voi käyttää, ja luovutustappioiden hyödyntäminen muuttuu, joten saadut hyödyt jäävät oletettua pienemmeksi.

Tällä hetkellä loppusuunnitelmiin kuuluu kuitenkin hillitä spontaaneja osake ostoja. En usko, että nousu jatkuu alkuvuoden kaltaisena, sillä alkuvuoden nousu vastaa ainakin omassa salkussani yhden vuoden keskituottoa (!). Pyrin siis lisäämään varojen määrää tilillä. Jos päädyn avaamaan osakesäästötilin, on jonkinlainen alkupääoma jo säästettynä. 

Q4 2018, karhun kämmenen kouraisu ja yksi valopilkku

Viimeinen vuoden 2018 kvartaali karahti kiville, salkkuni ei ollut immuuni yleiselle pörssin laskulle, vaan varsinkin joulukuussa näkyi laskua. Ostin Nordeaa kvartaalin aikana, näin jälkiviisaana liian aikaisin, koska osake jatkoi laskuaan ostoni jälkeenkin. Osinkoja sain bruttona Cityconilta noin 22e verran.

Tässä vielä lukuja. Rahastot tekivät suurimmat laskut, niistä hävisi peräti noin 11% kolmen kuukauden aikana. Osakkeista hävisi noin 9,5% arvosta, kun ei huomioida salkkuun laitettua lisärahaa. Yhteensä karhun karvainen kämmen kahmaisi pyöreästi noin 1000 euron verran pienestä omaisuudestani.

Q4 2018

Mitä olisin voinut tehdä toisin?

No enpäs oikeastaan tiedä. Lasku johtui yleisestä pörssien laskusta, joten en olisi voinut sille mitään. Ajoittaminen on hankalaa, eli ainoa ostoni tässä kvartaalissa ei ajoittamisen kannalta onnistunut, mutta parempi onni ensi kerralla! 

Kvartaalin valopilkku

Kvartaalin valopilkku on se, että jotain on saatu säästöönkin! Kolmen kuukauden aikana oli ennakoimattomia ja ennakoituja menoja. Edellisen pyykkikoneen hajottua oli pakko ostaa uusi ja kallis pyykinpesukone, tästä ostoksesta maksoin puolet (puolikas oli noin 400e). Lisäksi hankin jonkun verran vaatteita sekä itselleni, että lapsille, ja joulukin sai lompakon laihtumaan useilla satasilla. Silti säästöön laskisin menneen noin 1134 euroa kolmen kuukauden aikana.