Sijoitusvuosi 2023

OMXHGI, eli osingot uudelleen sijoittava Helsingin pörssin indeksi jäi viime vuonna pienesti miinukselle kovasta loppukirista huolimatta. Miten oma salkkuni pärjäsi viime vuoden koitoksissa?

Salkun kehityksessä oli hyvää  

Tuotto ja säästöön mennyt summa. 

Vuosi 2022 oli sijoitusmielessä henkisesti musertava. Muilla tuntui menevän hyvin, minä rämmin Fortumin ja Harvian kanssa keräten yhä enemmän ja enemmän miinusta salkkuun. Vuonna 2023 pääosin samoilla osakkeilla salkku tuotti plussaa, eli vuonna 2023 otettiin edes vähän kiinni vuoden 2022 tappioita.  

Salkun suurimmat osakkeet vuoden 2023 lopussa olivat Citycon (10%) Marimekko (10%) Harvia (9%), TietoEvry (8%) ja Wärtsilä (8%). Nämä yhtiöt muodostavat salkun tukirangan, sillä niiden osuus salkusta on 45%. Suurimmat yhtiöt ovat aika samat, kuin vuoden 2022 lopussa. 

Uusia yhtiöitä salkkuun tuli neljä, UPM, Mandatum, Kempower ja Neste, yksikään yritys ei hävinnyt salkusta ja myyntejäkin oli vain kaksi, Digia ja OP-Ilmasto rahasto. Yhteensä salkussa on 21 yhtiötä ja 4 rahastoa. Yhtiöiden määrä on liian korkea seuraamisen kannalta. Osa yhtiöistä vaan hengailee mukana, eikä aika riitä kaikkien seuraamiseen aktiivisesti.  

 

Nordnetin salkku 2023 lopussa

Yllä Nordnetista napattu vuoden 2023 graafi. Oma salkkuni menestyi vuonna 2023 paremmin, kuin Helsingin pörssi. Nordnetin lisäksi minulla on vielä OP:ssä kahta rahastoa (Op-Ilmasto ja Op-Aasia), kun ottaa näidenkin kahden rahaston tuoton huomioon, viime vuosi jäi noin 12,7% plussalle. 

Selailin aiempien vuosien blogikirjoituksia, ja näytti siltä, että olen melko tarkkaan joka toisena vuonna hävinnyt indeksille ja joka toisena vuonna voittanut sen. Alla vielä graafi Nordnetistä pidemmältä ajalta, ensimmäiset osakkeet olen ostanut syksyllä 2016 ja graafi päättyy vuoden 2023 loppuun. Salkku on hieman plussalla indeksiin nähden, mutta euroissa en ole saanut aikaan suurta eroa indeksiin. 

Syksy 2016 - 31.12.2023

Alla vielä graafi sijoitusvarallisuuden allokaatiosta, pystyakselilla on eurot. Osakkeiden osuus on suurin, tästä myös näkyy, että nyt ollaan viimein ylitetty 90 000 euron raja. Tarkempia tietoja salkun sisällöstä löytyy edellisestä blogikirjoituksesta.

Allokaatio 31.12.2023

Salkun kehityksessä oli huonoa

Tappiollisten osakkeiden määrä salkussa.  

Yksi sijoitusmaailman mielestäni paikkansa pitämättömistä mantroista on, että tappio realisoituu vasta myytäessä. Sijoittajat ovat kaiketi pääsääntöisesti optimistista porukkaa, mutta pötyähän tuo edellinen lause on. Siihen sisältyy kaunis ajatus siitä, että jokainen tappiollakin oleva osake nousee jälleen uuteen kukoistukseen, kun vaan jaksaa odottaa. No näinhän ei ole, kysykää vaikka Lehtoon sijoittaneilta. 

Omassakin salkussani on osakkeita, jotka tuskin koskaan nousevat plussalle. Kävin läpi viime vuoden kauppoja ja olen sortunut jälleen keskihinnan alentamiseen. Salkun viisi suurinta osaketta ovat Citycon, Marimekko, Harvia, TietoEvry ja Wärtsilä. Näistä plussalla on vain Marimekko ja Wärtsilä, muut kolme ovat reippaasti miinuksella. 

Vuonna 2023 olen lisäillyt näistä viidestä Cityconia, Marimekkoa ja TietoEvryä, ostot eivät ole menneet ihan nappiin, sillä Cityconin ja TietoEvryn kohdalla olen vain kaivanut kuoppaa syvemmäksi. Itseruoskintaan ei silti ole syytä, sillä vaikka olen tehnyt virheitä, salkku kuitenkin nousi vuonna 2023. Teen päätöksiä salkun suhteen liian laiskasti, aktiivinen salkunhoito ja osakkeiden ajoittainen myyminen voisi olla hyödyksi salkun kehitykselle. Olen aina ollut huono myymään osakkeita ja siksipä salkun yritysten määräkin on paisunut suureksi. 

Vuoden 2023 rahavirrat omassa taloudessa

Vuoden 2023 aikana rahaa tuli ja meni. Suurin osa tuloista oli palkkaa, mutta myös ansiosidonnaista ja osinkotuottoa tipahteli tilille. Alla vielä tietoja näistä summista. 

Vuoden aikana sain lomautusten takia ansiosidonnaista bruttona 1426 ja nettona 1069 euroa. Nuo summat olivat neljän viikon lomautuksen ajalta. Koska olin lomautettuna myös joulukuun aikana, kahden viikon ansiosidonnainen työttömyystuki maksetaan vasta vuonna 2024 käsittelyaikojen takia. Yhteensä vuonna 2023 olin 6 viikkoa lomautettuna. 

Palkkaa ansaitsin bruttona noin 38 508 euroa ja nettona 28 824 euroa, osinkona tuli bruttona 2797 euroa ja nettona 2456 euroa. Osakkeiden ja osakerahaston myynnistä tuli euroja 2933 euroa, myynneistä ei mennyt veroa, sillä osakkeet on myyty osakesäästötilin sisällä ja osakesäästötilin ulkopuolinen rahaston myynti oli alle 1000 euroa. Veronpalautuksena tuli tilille 264 euroa. Yhteensä tuloja oli bruttona 45 928 ja nettona 35 282. 

Mitä tein vuonna 2023 tällä rahasummalla? Suuri osa meni elämiseen. Osakkeita ja rahastoja on ostettu 17 553 eurolla. Tein myös 4000 euron verran ylimääräisiä lyhennyksiä asuntolainaan ja asuntolainan määrä vuoden lopussa oli 5713 euroa. Sijoitusvelan määrä on noussut ja sijoitusvelkaa oli vuoden lopussa 4594 euroa. 

Paljon lukuja, mutta mitkä näistä yllä olevista luvuista ovat merkityksellisiä? Nettotulot ilman sijoitustuottoja (eli palkka, ansiosidonnainen ja veronpalautus) olivat 30 152 euroa. Osakkeita ja rahastoja ostelin 17533 eurolla, mutta myynnit ja osingot kiersi takaisin salkkuun. Kun putsataan lukuja ja miinustetaan osingot ja myynnit pois, sijoituksiin meni laskujeni mukaan uutta rahaa 12 164 euroa, eli säästöprosentti olisi niinkin hyvä, kuin 40%. 

Miten ajatella velasta? Vuoden aikana olen lisännyt sijoitusvelkaa, mutta samaan aikaan olen vähentänyt asuntovelkaa. Selasin lukuja ja vuoden 2022 lopussa velka on ollut melkein pelkästään asuntolainaa, jota on ollut noin 11 900 euroa. Nyt velka on asuntolainaa ja sijoituslainaa, yhteissumma velalla on noin 10 300, joten kokonaisvelka on vähän pienentynyt vuodessa. 

Korot nousivat vuoden 2023 aikana ja tällä hetkellä asuntolainan korkokustannus on suurempi (oman lainan tämän hetkinen korko, eli 3kk euribor ja marginaali on 5,212%), kuin Nordnetissä olevan sijoituslainan korko (3,49%). Näillä koroilla velkaraha ei enää ole ilmaista, mutta koska sijoituslainan korot ovat verotuksessa vähennettäviä kuluja, en ole kovin huolestunut velasta.  

Alla näkyy vielä graafina sijoitusten ja tuoton suhde. Vuosien varrella sijoitettua pääomaa pitäisi laskujeni mukaan olla 76 000 euroa ja sijoitusvarallisuus noin 93 500 euroa. Onneksi ollaan plussalla, vaikka tuottojen osuus koko salkusta saisi olla suurempi.   

Sijoitettu pääoma ja tuotto 2023

Q2 2023, lomailua ja lomautuksia

Mitä tapahtuikaan salkussani viime kvartaalin aikana? Korot ovat nousseet ja inflaatio on edelleen korkealla. Helsingin pörssi on laskenut alkuvuonna, joten miten oma salkkuni on pärjännyt? 

En viime kvartaalilla jaksanut murehtia raha-asioita. Olin kaksi viikkoa lomautettuna ja matkustelin sekä ulkomailla, että kotimaassa. Ja koska korot ovat nousseet, lyhensin parilla tonnilla myös henkilökohtaista asuntolainaani. Lisäksi panostin nukkumiseen ja ostimme puolison kanssa sängyn, joten rahaa on palanut toisella kvartaalilla. Onneksi lomarahat tulivat tilille paikkaamaan vajetta.

Matkailuun on mennyt viime kvartaalilla paljon rahaa. Kävin pidemmällä viikonloppureissulla Kroatiassa toukokuussa, mutta vaikka kohde itsessään oli edullisempi kuin Suomi, halpoja lentoja emme onnistuneet saamaan. 

Kotimaan matkan aloitin pyöräilemällä. Olin jo pitkään miettinyt pidempää pyöräretkeä ja ennen juhannusta lähdin polkemaan Helsingistä kohti itää. Yleensä maisemat tulee nähtyä nopeasti auton ikkunan läpi, joten oli elämys kulkea hitaasti ja pysähdellä useammin. Ensimmäisen päivän pyöräilin helteessä Helsingistä Porvooseen, jonne jäin yöksi nukkumaan. 

Porvoo

Toisena päivänä pyöräilin sateen alla yli 90 kilometriä, sillä kuiva mökki alkoi jo houkuttaa yöpaikkana, enkä halunnut jäädä ulos sateeseen nukkumaan. Helsingistä itään päin lähdettäessä löytyy valtavan hienoja matkailukohteita!

Pysähdyin mm. Porvoossa, Loviisassa, Ahvenkoskella ja Strömforsin ruukilla. Jokainen kohde olisi ollut pidemmänkin tutkimisen arvoinen, sillä nähtävää riitti niin Porvoon vanhassa kaupungissa, kuin Strömforsin idyllisellä ruukillakin. Matkan taittaminen pyörän selässä oli niin mukavaa, että seuraava reissu on jo suunnitteilla. 

Strömforsin ruukki

Osingot

Osinkoja sain tilille noin 1035 euroa nettona ja ennen veroja osinkosumma oli 1153 euroa. Suurimmat osingon maksajat olivat Sampo, Citycon ja Marimekko. 

Muutokset salkussa

Osakkeiden hinnat ovat olleet alkuvuoden laskussa. Olenkin innostunut lisäilemään vähän kaikkea. Maaliskuun alun jälkeen ostoslistalla on ollut UPM, Capman, TietoEvry, Citycon ja Marimekko. Pääosin olen ostanut edellistä ostoa alempiin kursseihin. Ainoastaan Marimekossa ja Capmanissa jouduin ostamaan kallimmalla, kuin mikä edellinen osakkeen hinta on ollut, sillä molemmissa edelliset ostot olivat vuosien takaa. 

Myyntejä tuli yksi, eli myin Digian osakkeet pois osakesäästötilin puolelta. Arvo-osuustilille Digiaa minulle vielä jäi. Tarkemmin ostoista ja myynnistä olen kertonut aiemmassa postauksessa. Yksi muutos tuli myös yrityksen nimessä. Kvartaalin aikana Sievi muutti nimensä KH Groupiksi. 

Kuukausiostot kahteen indeksirahastoon ovat myös pyörineet entiseen tapaan. Handelsbankenin Usa Indeksi, että Indexfond Sverige ovat kuukausiostojen kohteena. 

Osakkeet ja rahastot 30.6.23

Oma osakesalkkuni on yllättäen pärjännyt kohtuullisen hyvin ensimmäisellä vuosipuolikkaalla. Samaan aikaan, kun Helsingin osingot huomioon ottava indeksi OMXHGI on laskenut 4,45% vuoden alusta, oma salkkuni nousi Nordnetin käppyröiden mukaan noin 4%. Vaikka moni osake salkustani on laskenut, Harvia, Wärtsilä ja Konecranes ovat vuoden alusta nousseet. 

Omistukset 30.6.23

Rahastojen, osakkeiden ja käteisen määrä kipusi yli 80 000 euron. Nordnetissa on sijoituslainaa käytössä noin 2900 euroa, mutta samaan aikaan olen maksanut asuntolainaa pois 2000 euron verran. Velan määrä ei siis ole juurikaan muuttunut. Tällä hetkellä asuntolainassa on korkeampi korko, kuin Nordnetin luotossa, joskaan ero ei ole hurjan suuri. 

Varallisuuden kehitys

Viime vuosi markkinoilla ravisteli osakkeista turhan ilman pois. Oma varallisuuteni on ollut korkeimmillaan maaliskuun 2022 lopulla. Nyt ollaan vihdoin päästy yli 80 000 vaikka olen koko ajan syöttänyt sijoituksiin lisää rahaa. Talous näyttää melko synkeältä, jos korot ja inflaatio pysyvät korkealla, joten taloudessa löytyy seurattavaa myös syksymmälle. 

Poutapilvien alla

Neljä ostoa ja yksi myynti

Ostoskeskuksia, paperialaa ja digitaalista palvelutoimintaa, kaikkea näitä haalin lisää salkkuuni. Suomalaisen sijoittajan kevääseen kuuluu olennaisena osana osingot. Omassa salkussani yritysten jakamat varat kiertävät takaisin osakesalkkuun ostojen myötä. Alla ovat keväällä tekemäni neljä ostoa ja yksi myynti.    

CapMan

CapMan on pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa listaamattomiin yhtiöihin. Kävin yrityksen yhtiökokouksessa maaliskuussa ja sieltä sain kipinän ostaa lisää osakkeita. Olen alunperin ostanut yritystä vuonna 2017, osakkeen hinta on silloin ollut 1,43e/kpl, kevään 2017 jälkeen en ollut lisäillyt omistusta.

CapMania olen aina halunnut ostaa lisää, yhtiö on laadukas ja se tekee hyvää tulosta. Osakkeen hinta on vaan aina tuntunut kallillta, sillä olin ankkuroitunut tuohon ensimmäisen oston edulliseen hintaan. CapMan on tuotolla mitattuna osoittautunut toistaiseksi yhdeksi salkkuni oikeasti loistavista valinnoista. 

CapManillä on omia rahastoja, joihin sijoitetuista varoista se saa hallinnointipalkkioita. Rahastoissa on enimmäkseeen kiinteistöjä mutta myös infraa. Lisäksi liikevaihtoon vaikuttavat irtautumiset kehitettävistä kohteista. Sekä liikevaihto, että liikevoitto on ollut viime vuosina nouseva ja yhtiö tekee kasvavaa liiketoimintaa erittäin hyvällä kannattavuudella. 

Yhtiö panostaa vastuullisuuteen, toimitusjohtaja Pia Kållin puheenvuorossa yhtiökokouksessa kerrattiin yhtiön varsin kunnianhimoinen kanta ESG-kysymyksiin. Yhtiökokouksessa kerrottiin myös CapManin irtautuneen täysin Venäjän toiminnasta. Venäjältä ei odoteta enää liikevaihtoa, vaan kaikki omistukset on alaskirjattu. 

Vuosi 2022 meni yrityksellä erittäin hyvin ja liikevaihto kasvoi yli 20% vuodesta 2021. Yhtiökokouksessa käytiin läpi CapManin uutta strategiaa, tavoitteena on kasvattaa hallinnoitavat pääomat nykyisestä 5 miljardista peräti kaksinkertaiseksi viidessä vuodessa. Tavoitteeseen pyritään sekä orgaanisella kasvulla, että yrityskaupoilla. Jos tavoite onnistuu, luvassa on voimakasta kasvua tulevina vuosina. Toimitusjohtajana aloitti Pia Kåll, joka on ollut jo pitkään yhtiön palveluksessa. Entinen toimitusjohtaja Joakim Frimodig siirtyi CapManin hallituksen puheenjohtajaksi. 

Vaikka vuosi 2022 oli yhtiölle loistava, tämän vuoden ensimmäinen kvartaali oli sijoittajien mielestä pettymys. Takana on monia hyviä vuosia, mutta ajat ovat nyt haastavammat mm. korkojen nousun takia. Ensimmäisen kvartaalin tuotot painuivat nollaan ja kurssi laski osavuosikatsauksen julkaisupäivänä useita prosentteja. Ostin samana päivänä osaketta 355 kappaletta hintaan 2,59e/kpl. 

Kevääseen kuuluu osinkosade ja vesisade

Citycon

Citycon on ollut salkussani pitkään. Aina välillä sitä lisäilen, sillä osinko on muhkea, vaikka suurta arvonnousua osakkeelta ei odottaisikaan. Citycon on kiinteistökehittäjä, joka ylläpitää, ostaa ja myy ostoskeskuksia sekä Suomessa, että muissa pohjoismaissa. Liikevaihto tulee vuokrista, joten liiketoiminta on helposti ymmärrettävää. 

Cityconin liiketoiminta taistelee megatrendejä vastaan, sillä jo vuosia on povattu kivijalkaliikkeiden kuolemaa. Varsinkin korona luonnollisesti rankaisi kiinteistöfirmoja, sillä asiakkaat kaihtoivat kauppakeskuksia tartuntapelon vuoksi ja monet kaupat sulkivat ovensa. 

Toisaalta Citycon on haalinut kiinteistöihin myös erittäin vakaita vuokralaisia, yleensä suurissa kauppakeskuksissa vierekkäin toimivat sekä S-ryhmän, että K-kaupan jättimarketit. Joihinkin liikekeskuksiin on saatu vuokralaisiksi esimerkiksi terveysasemia, kirjasto tai muita kuntien lakisääteisiä palveluja tarjoavia tahoja.  

Riskinä Cityconilla on velkarahan hinta. Kiinteistöliiketoimintaan kuuluu olennaisena osana korkea velkaisuus ja korkojen noustua velkojen hallinta, uudelleenrahoitus ja takaisinmaksu on yksi Cityconin haasteista, jotta velan korkokustannus ei nousisi liian korkeaksi. Yksi yhtiössä mietityttävä asia on myös voimakkaasti keskittynyt omistus. Pääomistaja on Chaim Katzman omistaa Cityconista jo yli 50% omien yhtiöidensä kautta. Yhden suuromistajan valta voi koitua negatiiviseksi asiaksi, jos suuromistajan edut ja piensijoittajan edut lähtevät eri suuntiin.  

Koronakuopassa kurssi tipahti tasolle 5,587e/osake, ja on sen jälkeen käynyt korkeimmillaan noin kahdeksassa eurossa. Mikään kurssiraketti Citycon ei siis ole, pikemminkin päinvastoin. Eilinen kaupankäynti päättyi tasoon 6,21e/osake. Osana osinkosalkkua Cityconia on kuitenkin mukava omistaa. Osinkoa maksetaan pääomanpalautuksen nimellä tänä vuonna kvartaaleittain, yhteensä osinkoa maksetaan vuodessa 0,50e/osake. Ostin osaketta osakesäästötilille toukokuun alussa 200 kappaleetta hintaan 6,16e/osake. Osinkotuotto näille viimeisille osakkeille nousee 8,11 prosenttiin. 

Kaipaako sijoittaja enää kurssinousua, jos osinkoprosentti nousee jo yli keskimääräisen vuosittaisen osakkeiden tuottoprosentin? Tätä olen viime aikoina miettinyt ja päädyin pohdintojen jälkeen kuitenkin ostamaan Cityconia. Itselleni riittää tällä hetkellä Cityconin osalta korkea osinkotuotto. Omassa salkussani en odota Cityconilta kovin äkkinäistä käännöstä nousevaan osakekurssiin, vaan tasaista osinkovirtaa. 

Korkeassa osinkoprosentissa on huonot puolensa, yleensähän se viestii siitä, että yrityksellä ei ole investointi ideoita. Citycon voisi toki aina maksella lainoja pois osingonmaksun sijasta. Korkea osinkotuotto ei takaa osakekurssin pysyvän nykyisellä tasolla, vaan aina on mahdollisuus, että osakkeen kurssi laskee, jolloin osinkotuotto on aika laiha lohtu. 

TietoEvry

TietoEvry on it-alan konsulttitalo, jonka asiakkaina on sekä julkisia, että yksityisiä toimijoita. It-alan jättiläinen on työllistänyt viime vuonna peräti 24 000 ihmistä, joten se on iso yritys alalla. Yritys mainitaan joissain artikkeleissa defensiiviseksi kasvuyritykseksi, sillä julkisen puolen asiakkuudet tuovat jatkuvuutta. It-ala taas itsessään koetaan kasvualaksi, sillä digitaalisuus on yksi megatrendeistä. 

Suunnitelmissa TietoEvryllä on joko myydä, tai listata itsenäisiksi yhtiöiksi yritykseen kuuluvista osista sekä Banking, että Tech Services. Banking on tarkoitus irrottaa emoyhtiöstä jo tänä vuonna, Tech Services sen sijaan irrotettaisiin kokonaisuudesta ensi vuoden alkupuoliskolla. 

Yhtiön pilkkomisen jälkeen yhtiön liikevoittomarginaali voisi nykyisten lukujen valossa kasvaa ja TietoEvry saisi taseeseen enemmän varoja, joita se voisi hyödyntää jakamalla lisää osinkoa, tai ostamalla omia osakkeita. 

Monen viisaamman sijoittajan mielestä osake on edelleen maltillisesti arvostettu. Yrityksessä on kuitenkin käynnissä mielenkiintoisia prosesseja, jotka onnistuessaan odotan vaikuttavan yhtiön lukuihin. Ostin osakkeita lisää toukokuun lopussa osakesäästötilille 30 kpl hintaan 25,6e/kpl. 

UPM

En ole edelleenkään varma, onko UPM täydellinen sijoitusvalinta juuri täsmälleen minun salkkuuni, mutta tätäkin yritystä tukee megatrendit. Kiinnostavia asioita UPM:ssä on Olkiluoto 3 ja puhtaampi energia, sekä fossiilisten materiaalien korvaaminen biomateriaaleilla. 

Paperialan yritys UPM on levitellyt lonkeroitaan ympäri maailman. Toimintaa yrityksellä löytyy useasta eri maasta, viimeisin uusi tehdas avattiin Uruguaihin. Uuden tehtaan pitäisi lukujen valossa olla kannattava, vaikka sellun hinta vielä laskisikin. 

Infrastruktuuri uuden Uruguain tehtaan ympärillä on edelleen puutteellinen, sillä Hesarin uutisen mukaan junarata tehtaalta satamaan on vielä kesken. Yritysten maailmanvalloitus myös mietityttää, sillä samalla, kun uusi tehdas tuo Uruguaihin työpaikkoja, se myös käyttää toimintaansa paikallisia, vähiä luonnonvaroja. 

Negatiivisen tulosvaroituksen UPM antoi toukokuussa, eli tämän vuoden vertailukelpoisen liikevoiton arvioidaan laskevan viime vuodesta. Syynä on mm. sellun hinnan lasku. Ostin ensimmäisen erän UPM:n osakkeita maaliskuussa, nyt lisäsin osakkeen painoa salkussani ja ostin lisää 40 kappaletta hintaan 28,5e/kpl. 

Digia

Olen keväällä ollut enimmäkseen liikkeellä ostajana osakemarkkinoilla, pienet dipit ovat houkutelleet lisäämään osakkeita salkkuun. Digiaa sen sijaan myin. Digian ensimmäinen kvartaali oli mennyt hienosti ja osavuosikatsauspäivänä kurssi nousi useita prosentteja. 

Digiaa minulla oli sekä osakesäästötilillä, että arvo-osuustilillä ja tällä kertaa myin osakesäästötilin osakkeet pois. Jäin omistajaksi, sillä arvo-osuustilin osakkeet ovat edelleen salkussa. Myin osakkeet hintaan 6,1e/kpl, voittoa tuli noin 375 euroa. Tällä kertaa myyntiin ei ollut suurempaa syytä vaan halusin irrottaa varoja muihin ostoihin. 

Q1 2023, muutosneuvotteluiden pyörteessä

Vuoden ensimmäinen kvartaali on sulanut jo lumen lailla ja antanut tilaa huhtikuulle. Ensimmäisellä kvartaalilla tapahtui kaikenlaista. Vuoden alussa kurssit nousivat, kunnes Yhdysvalloissa startup yritysten suosima pankin SVB:n kaatuminen pudotti sekä pankkien, että muiden yritysten kursseja. Pieni ravistelu ei kuitenkaan yltynyt massiiviseksi pankkien kriisiksi. 

Yritykset ovat pitäneet ahkerasti yhtiökokouksia ja minäkin olen osallistunut tänä vuonna jo useampaan yhtiökokoukseen. Wärtsilä, CapMan, TietoEvry, Orion ja Harvia saivat minut kokousvieraaksi joko virtuaalisesti tai ihan paikan päälle. 

Otsikosta voi päätellä, että alkuvuosi ei ole ollut työelämässä ruusuilla tanssimista. Työpaikallani pidettiin muutosneuvottelut ja vaikka oma työpaikkani säilyi, olen lomautettuna muutaman viikon tänä vuonna. Tämän vuoden palkka jää siis pienemmäksi. Olen ollut nykyisessä työpaikassani nyt noin vuoden, ja muutamien henkilömuutosten jälkeen olen siirtynyt piirun verran enemmän asiantuntijan rooliin. Valitettavasti uudet vastuut eivät näy palkassa, mutta toimenkuva on hieman mielenkiintoisempi.  

Osingot

Osinkokevät on alkanut, ja suurin osinkojen maksaja oli tällä kvartaalilla Citycon. Cityconin kassasta minulle siirtyi bruttona 137,5 euroa. Yhteensä osinkoja maksoi kahdeksan yhtiötä, bruttona summa oli noin 603 euroa ja nettona 496 euroa. Näyttäisi siltä, että osingot jäävät tänä vuonna pienemmiksi, kuin viime vuonna, sillä viime vuonna osa yrityksistä maksoi myös vuoden 2020 osinkoja. 

Muutokset salkussa 

Kuukausisäästöt kahteen rahastoon, USA Indeksiin ja Indexfond Sverigeen pyörivät tavanomaisesti. Usa Indeksiin menee aina kuukausittain 99 euroa ja Ruotsin indeksirahastoon 51 euroa. Lisäksi ostin salkkuun ensimmäistä kertaa UPM:n osakkeita. 

Helsingin pörssissä on kolme puhdasveristä metsäosaketta, UPM, Stora Enso ja Metsä Board. Näistä omistan tällä hetkellä Stora Ensoa ja UPM:a. Aikanaan vertailin näitä kolmea keskenään, ja päädyin silloin ostamaan Stora Ensoa, joka oli silloin tunnusluvuilla katsottuna edullisin. 

Stora Enson valmistaa kartonkeja, ja muita puupohjaisia pakkausmateriaaleja, lisäksi Stora Enso on yksi maailman suurimmista metsänomistajista. Muutama päivä sitten Stora Enso antoi tulosvaroituksen, jonka mukaan kustannusten nousu vaikuttaa katteisiin ja sellun hinnan aleneminen taas vaikeuttaa liikevaihdon keräämistä. Myös Metsä Board on antanut tulosvaroituksen tänä vuonna. 

UPM:lla on pehmopaperia ja hienopaperia. Lisäksi UPM on mukana energiabisneksessä ja osa sen liikevaihdosta tuleekin mm. ydinvoimasta. Suunnitelmissa on avata tämän vuoden alussa Uruguaissa Paso de los Torosissa eukalyptusta käyttävän sellutehtaan, jonka pitäisi olla sekä ympäristöystävällinen, että kannattava. 

UPM ei ole vielä antanut tulosvaroitusta, mutta sen liiketoimintaa painaa samat syyt, kuin muitakin metsäyhtiöitä. On kenties hieman hassua haalia pieneen salkkuun kahta metsäyhtiötä, mutta UPM alkoi kiinnostaa ja joten otin sitä pienen osuuden osakesäästötilille. Osto oli 60 kappaletta ja kappalehinta 31,26e. 

Osakkeet ja rahastot 31.3.23

Alla vielä vertailu viime kvartaalin loppuun. Käteistä on jälleen kertynyt jonkin verran enemmän, kuin tarpeen, mutta toisaalta tulevat lomautukset leikkaavat palkkaa. Sijoituslainaa oli käytössä maaliskuun lopussa muutaman kympin verran. 

Omistukset 31.3.23

Q4 2022, pientä elpymistä salkussa

Vuosi on jo vaihtunut vuoteen 2023 ja tässä tulee vuoden 2022 viimeisen kvartaalin luvut. Salkkuni elpyi hieman ja Nordnetissä oleva salkku näytti nousseen suunnilleen indeksin verran, vaikka se onkin koko vuoden lukuja katsoen reippaasti jäljessä.

Muutokset salkussa

Maksoin koko sijoituslainan pois. Nordnetissa olevan luoton korko on noussut tänä vuonna ja koska tileillä oli ylimääräistä rahaa, päätin vuoden vaihteen kunniaksi maksaa loppulainan pois. Lainaa ei ollut paljoa alun perinkään, joten kyseessä oli lähinnä psykologinen juttu, ja ajatus aloittaa vuosi ilman sijoituslainaa.

Automaattiset pienet summat menivät Nordnetin puolella Handelsbankenin USA indeksi -rahastoon ja Indexfond Sverigeen, muita ostoja tai myyntejä en tehnyt kvartaalin aikana. Pörssikurssien seuraaminen jäi muutenkin vähäiseksi. 

Osinkoja tuli vielä viimeisellä kvartaalilla verojen jälkeen noin 393 euroa. Osinkoja maksoi TietoEvry, Harvia, Citycon, AT&T ja Wärtsilä.

Omistukset

Osakkeet ja rahastot 31.12.22

Salkussa jatkaa samat osakkeet, kuin viime kvartaalin lopussa, arvot ovat monella hieman kohonneet kolmen kuukauden aikana. Kunhan ehdin, kirjoittelen vielä viime vuodesta tarkemmin.

Omistukset 31.12.2022

Onnellista vuotta 2023!

Osingoista kertyy tänä vuonna vuoden 13. palkka

Suomessa monet yritykset jakavat osinkoja vain yhden kerran vuodessa ja kevät on osinkojen aikaa. Ensimmäiset osingot ovat jo tipahtaneet tilille ja vaikka kaikki yritykset eivät ole vielä päättäneet osinkojen tarkkaa määrää, osinkoennusteet ovat kuitenkin jo selvillä. 

Alkava kevät on historiallisestikin osinkomielessä merkittävä. Helsingin Sanomien artikkelin mukaan tänä keväänä jaetaan Helsingin pörssissä ennätysosingot, osinkopotti on ylittämässä kolmen vuoden takaisen ennätyssumman (14 miljardia ulos jaettua osinkoeuroa). Osinkojen takana on varsin ilahduttava tieto yritysten hyvästä vuoden 2021 tuloksesta. 

Pennies from heaven?

Osingot jakavat mielipiteitä, toiset pitävät osingoista, toiset pärjäävät varsin hyvin ilmankin ja irroittavat varoja sijoituksista mieluummin myymällä omistuksia. Osinkokriitikkojen perusteena osinkojen hyljeksimiseen usein on, että osingot ovat suora siirto yrityksen taseesta osakkeen omistajien taskuun, ja vielä niin, että verottaja verottaa välistä pääomaveron. Osingot eivät siis ole ilmaista rahaa, vaan yrityksen tase pienenee ja osinkojen maksu laukaisee verotuksen.  

Osinkoja sanotaan myös sijoittajan palkaksi. Osingot ovatkin osakkeita holdaavalle sijoittajalle näppärä tapa saada omistuksestaan jotain takaisin päin. Itse pidän osingoista, joskin omat omistukseni ovat tuottaneet osinkoja euromääräisesti aiempina vuosina vain pennosia, sillä suuria omaisuuksia ei ole vielä osakkeisiin kertynyt. Osingot ovat vielä toistaiseksi aina ohjautuneet takaisin omistuksiin. 

Tänä keväänä kuitenkin ylittyy vihdoin yksi rajapyykki sijoittajan elämässä! Tarkastelin osakkeiden  osinkoennusteita, ja jos pidän samoja osakkeita vuoden loppuun saakka (tai lisään omistuksia) vaikuttaa vahvasti siltä, että osinkojen määrä ylittää ennen veroja tänä vuonna 3000e rajan. Koska bruttopalkkani viime vuonna liikkui noin 2600-3200 haarukassa, pystyn viimein sanomaan, että vuotuiset osingot yltävät kuukausipalkan tasolle, ja osingoista kertyy tänä vuonna vuoden 13. palkka!

Ovatko osingot passiivista tuloa?

Sijoittamisen yhteydessä puhutaan passiivisesta tulosta. Vuokrat, korot ja osingot, kaikista näistä kertyvät sijoittajan pääomatulot. Silti sijoittajakin joutuu tekemään töitä pääomatulon eteen, joten täysin passiivista tuloa esimerkiksi osingot eivät ole, vaan yhtiövalintaan kuuluva markkinoiden seuraaminen sekä osavuosikatsauksien ja analyysien lukeminen vievät aikaa. En siis oikein osaa ajatella osinkoja puhtaasti passiivisena tulona, vaikka en suoraan pysty osoittamaan niitä tunteja, jotka sijoittamiseen on kulunut. 

Oman salkkuni anteliaimmat osingon maksajat vuonna 2022

Tämän hetkisistä omistuksistani Citycon, Sampo ja yllättäen myös Marimekko ovat parhaita osingon maksajia. Citycon on tunnettu osinkokone, yrityksen osakkeen hinta tipahti koronakuopassa alas, eikä ole vironnut muun markkinan mukana. Yhtiö leikkasi myös osinkoa, mutta jakaa nykyisinkin osinkoa pääoman palautuksen nimellä avokätisesti ulos kerran kvartaalissa. Osinkoennusteen mukaan osinko olisi tänä vuonna 0,5e/osake, joka minun omistuksillani vastaisi 550e vuosittaista osinkoa. 

Marimekko taas ei ole perinteinen osinkoyhtiö. Karkeasti rajaten kasvuyhtiöt eivät jaa kovin paljoa osinkoja, sillä tuotot käytetään kasvuun. Osinkoyhtiöt taas ovat monesti vakiintuneita yrityksiä, joilla ei ole selviä investointikohteita, vaan jotka voivat jakaa voiton omistajilleen. Unikkoja kankaalle painava yritys on kuitenkin tehnyt viime vuosina aivan järkyttävän hyvää työtä, ja unikot ovat levinneet vaatteissa, kodin tekstiileissä ja astioissa ympäri sekä Suomea, että muuta maailmaa. 

Osa Marimekon hyvästä tuloksesta halutaan jakaa omistajille osinkoina ja osinko on tänä vuonna ruhtinaalliset 4,6 euroa, josta 2e on kertaluonteista lisäosinkoa ja 1e vuodelta 2020 maksamatta jäänyttä voitonjakoa. Marimekon osinkoprosentti onkin tänä vuonna yritykselle varsin korkea ja Marimekon omistajana saan tänä vuonna osinkoina noin 455 euroa.

Kolmantena tämän vuoden muhkeimmista osingoista salkussani vastaa hiljalleen puhtaaksi vakuutusyhtiöksi muuntautuva Sampo. Sampo on vähentänyt omistustaan Nordeasta, ja jakaa tänä vuonna tasetta paisuttaneista Nordean myynnistä tulleita varoja osinkona omistajilleen. 

Sammon ennustettu osinko on tänä vuonna 4,1e/osake. Tästä 2e on kerrottu olevan Nordean myynnistä tulevaa mannaa, ja siis kertaluonteinen lisä osinkoon. Sammon osakkeista omaan osinkopottiini kertyy 451 euroa. Sampo on myös ostanut markkinoilta omia osakkeitaan, ja mitätöinyt niitä, joten yrityksen markkinoilla olevien osakkeiden määrä on vähentynyt lisäten samalla jäljellä olevien osakkeiden arvoa. 

Tämän päivän kurssille laskettuna osingonmaksuprosentti olisi Sammolla (päivän päätöskurssi 44,31e) huikeat noin 9,25%, Marimekolla (päätöskurssi 73,1e) noin 6,29%, ja Cityconilla (päätöskurssi 6,94e) noin 7,2%, joten osinkoprosentit ovat näillä osakkeilla tänä vuonna korkeita. 

Osinkosijoittaja muistelee

Kaipa minua voisi tituleerata osinkosijoittajaksikin, ja tässä vaiheessa voin hieman jo muistella menneiden vuosien osinkoja. Periaatteessa minulle on ihan sama, tuleeko tuotto osakkeen arvon nousuna, vai osinkona, mutta jotenkin salkkuun on osunut vuosien myötä joitain muhkeaa osinkoa maksavia osakkeita.

Tämä on sijoittajan taipaleeni kuudes vuosi ja joka vuosi osingot ovat kasvaneet, tämä on toki ihan luonnollista, sillä samaan aikaan olen sijoittanut lisää rahaa osakesalkkuun. Osinkojen kasvu ei ole ollut täysin johdonmukaista, eikä varallisuus ja osinkoeurot ole kasvaneet samassa suhteessa, sillä koronakevät säikäytti ihan aiheestakin yrityksiä. Koronan seurauksena vuosien 2020 ja 2021 osingot saivat osumaa koronasta. Vuonna 2022 maksettavissa osingoissa näkyy jonkin verran myös aiempina vuosina koronan takia jäädyksissä olevia osinkoja, jotka maksetaan nyt jälkikäteen. Voikin siis odottaa, että vuoden 2023 eivät välttämättä yllä tämän vuoden osinkolukuihin. 

Vuonna 2017 osingot jäivät alle 100 euron, tänä vuonna rikotaan 3000e raja. Ihan näppituntumalla sanoisin, että eniten osinkoeuroja salkkuuni on tuonut Citycon. Sen osingonjakopolitiikka on aina ollut antelias, ja olen omistanut sitä alusta asti. Silti en voi Cityconin omistajana paukutella kuvitteellisia henkseleitä, sillä kääntöpuolena on osakkeen arvo, joka on laskenut omistusaikana noin 10 euron tietämiltä nykyiseen alle 7 euron tasoon. 

Marimekko on salkussani ihan omassa luokassaan, jos mietitään kokonaistuottoa, jonka osanen toki osingot ovat. Marimekon osinkopolitiikka ei tunnu olevan mitenkään kiveen hakattu. Osinkosijoittajat arvostavat johdonmukaisesti kasvavaa osinkoa, Marimekko tuntuu maksavan osinkoaan toki hyvin järkevästi suhteessa tulokseen, mutta osinko ei ole ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana vuosi vuodelta kasvava euroissa mitattuna. 

Osinkopolitiikka on hieman poukkoilevaa ja lisäosinkojakin on maksettu omistusaikanani jo kahdesti, ensimmäisellä kerralla Marimekko myi pääkonttorinsa pois ja jäi vuokralaiseksi kiinteistöön. Kaupasta tulleet ylimääräiset eurot jaettiin lisäosinkojan omistajille. 

Olen tehnyt ensimmäiset osakeostot Marimekkoon vuoden 2017 elokuussa. Ensimmäinen osake-erä on ostettu noin 10e hintaan, joten jos haluaisi laskea tämän vuoden osinkoprosenttia ostohinnalle, pääsisi melkein 50% osinkoprosenttiin. Marimekko onkin yrityksenä ollut viime vuoden osinkosijoittajan (ja miksei myös kaikkien muidenkin sijoittajien) unelma: kasvava firma, joka jakaa vielä roimat osingotkin.

Q2 2020, salkku nilkuttaa eteenpäin

Toinen kvartaali oli pörssissä tänä vuonna vähintään yhtä mielenkiintoinen, kuin ensimmäinenkin. Pörssit nousivat nopeasti, kuin ongenkoho uppeluksista. Koronaviruksen aiheuttamia kolhuja yritysten liikevaihtoon ei vielä tiedetä, joten hieman itseäni epäilyttää viimeaikainen kurssien liito.

Oma salkkuni nilkuttaa vaivaisena eteenpäin. Vaikka toipumista on tapahtunut, on oma suomalaisia osakkeita sisältävä salkkuni tänä vuonna indeksiä jäljessä. Vertailuindeksinä olen pitänyt OMXHGI indeksiä, jossa osingot sijoitetaan uudelleen. OMXHGI lähenee pikku hiljaa vuoden vaihteen tasoja, oma salkkuni kyntää 10% alempana. Ostelin osakesäästötilille kalliita osakkeita juuri ennen koronakriisiä, joten tämä lienee syynä salkun miinuksiin. Kun vuodesta oli kulunut ensimmäinen puolikas, näytti salkussani tältä:

Osakkeet ja rahastot
Op-Aasia indeksi	929,51	3 %
Op-Ilmasto	7 706,38	26 %
CapMan	1251	4 %
Citycon	1671	6 %
Digia	2193	7 %
Fiskars	102	0 %
Fortum	1691	6 %
Konecranes	604	2 %
Marimekko	2421	8 %
Nokia	1458	5 %
Orion B	1249	4 %
Sampo	1684	6 %
Stora Enso R	2232	8 %
Tokmanni Group	2234	8 %
Wärtsilä B	1869	6 %
	29294,89	100 %

Pienen salkun ilot ja surut

Itse miellän salkkuni vielä pienikokoiseksi, mutta oikeasti se taitaa kuulua yllättäen jo melkein suomalaiseen keskikastiin! (Salkunrakentaja sivuston mukaan suomalaisten sijoittajien sijoitusvarallisuus on noin 31 000e).

Osinkoja tuli kolmen viime kuukauden aikana 253,25 euroa bruttona, osa osingoista tuli arvo-osuustilille ja osa osakesäästötilille. Osinkoja maksoivat Orion, Tokmanni, Stora Enso, Sampo, Konecranes ja Citycon.

Tällä hetkellä lepuutan siis noin 29 000 euroa rahastoissa ja osakkeissa. Pienen ja tuoreen salkun heilunta on suurta, koska ajallinen ja maantieteellinen hajautus ei ole täydellinen. Siksi koronan puraisu heitti salkun pahasti punaiselle. Niin kuin jo mainitsin, indeksin käppyrät menee kaukana yläpuolella, mutta silti omaisuus on viimeisen kolmen kuukauden aikana kasvanut 10 000 eurolla. Tähän on  useita syitä.

Yksi syy on asuntolainen lyhennysvapaa, eli kuukaudessa jää rahaa tarkalleen 216e enemmän joko kulutukseen tai säästöön. Toinen syy on kevään korkeat säästöasteet, korona sulki ravintolat, elokuvateatterit ja muut huvittelupaikat, joten rahaa on jäänyt säästöön. Kolmas syy on osakekurssien nousu, joka selittää noin 5300e tuosta kokonaisnoususta. Ja se neljäs syy, se on ihan absurdi.

Väärin lasketut tuet

Olin osittain lomautettuna koko viime kvartaalin, eli tein 80% työaikaa. Heinäkuun alusta palasin takaisin kokoaikaiseksi työntekijäksi. Palkka putosikin lomautuksen ajaksi reilusti, eli kun normaalina kuukautena tilille tulee nettona noin 2000e palkkaa, osittaisen lomautuksen aikana nettopalkka on ollut noin 1500-1600e. Kuulun liittoon, joten tietenkin hain puuttuvasta osuudesta soviteltua ansiosidonnaista päivärahaa. 

Ei voi sanoa, että Roope Ankkamaisesti rakastaisin rahaa yli kaiken, mutta minulla ja rahalla on kuitenkin hyvin lämmin suhde. Liiton tukea jouduin odottamaan melkein kaksi kuukautta, ja kävin heti katsomassa päätöksen liiton sivuilta.

Laskeskelin siis etukäteen, että soviteltua ansiosidonnaista työttömyystukea tulisi muutaman satasen verran. Siellä oli kuitenkin laskettu tuet yläkanttiin, eli kun viimein monen viikon päästä sain huhti- ja toukokuun tukipäätöksen, oli se aivan selvästi virheellinen. Virheen suuruus lienee verojen jälkeen jonkin verran yli 1000 euroa. No rehellisenä ihmisenä tietenkin ilmoitin heti liittoon, että kiitoksia rahoista, mutta nämä rahat eivät oikeastaan kuulu minulle, koska olette laskeneet tuen määrän pahasti pieleen. (Ette arvaa, kuinka paljon tämä vaati selkärankaa!). 

Vastaus oli monipolvinen ja ymmärtäväinen (joskin vähän ylenkatsova) "tuen määräytyminen voi vaikuttaa monimutkaiselta, mutta oikein me olemme laskeneet". Sitkeästi yritin vielä toisen kerran korjata laskelmia, ja laitoin vielä uuden viestin, jossa vaadin jälleen kerran laskelmien tarkistamista. (Tällä kertaa tuntui oikeasti jo aivan siltä, kun sahaisin omaa jalkaani poikki. Kieltäytyä nyt ilmaisesta rahasta!).

Vastausviestistä kävi ilmi, että tällä kertaa oli onneksi sentään ymmärretty, että väärinhän tuki oli laskettu, mutta yllätyksekseni mitään ei peritty takaisin, vaan ilmoitettiin vaan, että seuraavan kuun tuki määräytyy eri tavalla. Roope Ankkamaisesta fiiliksestä päädyin Hannu Hanhimaiseen oloon. (Henkisesti varaudun kyllä edelleen tuen takaisin perintään). Mitä tästä omituisesta episodista opin? Kannattaa kuulua liittoon.

Q1 2020, koronaviruksen runtelema salkku

Vuoden 2020 ensimmäinen neljännes oli maailman pörsseissä historiallinen. Ensin kohottiin ennätys korkealle ja sitten painuttiin nopeasti alas. Korkeimmassa pisteessä käytiin suunnilleen helmikuun puolessa välissä.

Oma sijoitusvuoteni on kokenut samat liikkeet, korkealta oli pitkä matka alas. Avasin osakesäästötilin helmikuun alussa ja ostin sinne nopeaan tahtiin korkeilla hinnoilla osakkeita. Tällä hetkellä suurimmat tappiot lienee prosentuaalisesti joko Cityconista tai Konecranesista, euroissa laskettuna Cityconilla olen saanut poltettua eniten rahaa. Cityconia pidin itse melko stabiilina ja tylsänä, mutta enpäs osannut ennustaa, että lasku lähtisi liikkeelle kaupan alasta! Citycon on antanut viime kuussa negatiivisen tulosvaroituksen, joten lasku on ihan ansaittu.

Omistukseni S-ryhmän osuuksista lunastin pois, ja jätin jäljelle vain HOK-Elannon osuuden, joka on pääkaupunkiseudun osuuskauppa. Syy S-junasta vetäytymiseen oli jo ainakin pari vuotta laskeneet korot, eli ounastelin, että sieltä ei tule enää merkittäviä summia. S-junasta vapautui 500 euroa, jotka pistin melkein saman tien osakkeisiin.

Ostot ensimmäisellä kvartaalilla

Kaikki ostot tein upouudelle osakesäätötilille. Ostin lisää Cityconia, Digiaa, Wärtsilää ja Marimekkoa. Uutena mukaan salkkuuni tuli Sampo ja Konecranes. Alla kaikki tämän hetkiset omistukset, osa on Nordnetin arvo-osuustilillä ja osa Nordnetin osakesäästötilillä. Rahastot on Osuuspankissa. 

Osakkeet ja rahastot
Op-Aasia indeksi	850,49	4 %
Op-Ilmasto	6 585,12	29 %
CapMan	1121	5 %
Citycon	1869	8 %
Digia	1737	8 %
Fiskars	96	0 %
Konecranes	468	2 %
Marimekko	2208	10 %
Nokia	1076	5 %
Orion B	1081	5 %
Sampo	799	4 %
Stora Enso R	1942	9 %
Tokmanni Group	1547	7 %
Wärtsilä B	1030	5 %
	22409,61	100 %

Kauppoja tein ennätysmäärän ja rahaa tuuppasin markkinoille peräti 7184 euroa, eli kun minulla jouluna oli vielä käteistä reilusti säästössä, on käteisen määrä vähentynyt. Muutos-sarakkeen viimeinen luku näyttää myös melko karulta, omaisuus on siis huventunut kvartaalissa peräti 8089 euron verran. Lasku liittyy juurikin rahastojen ja osakkeiden arvon sulamiseen. Sain palkkatuloista säästettyä kolmen kuukauden aikana noin 1090 euroa. 

Mitään isoja hankintoja en tehnyt, mutta kävin yksityisellä lääkärillä, hoito maksoi suunnilleen 900 euroa. Tietenkin jälkiviisaana olisi kannattanut käyttää julkisen terveydenhuollon palveluita, mutta saamani hoito oli hyvää, ja rahat meni hyvään kohteeseen (eli omaan hyvinvointiin).   

Q1 2020

Osingot ja yksi yhtiökokous

Osinkoja tuli tässä kvartaalissa bruttona noin 249,49 euroa, osa tuli osakesäästötilille, ja osa arvo-osuustilille. Osinkoa maksoivat Wärtsilä, Fiskars, Capman, Digia ja Citycon. Kerkesin käydä myös juuri ennen poikkeustilan julistamista yhdessä yhtiökokouksessa. Capmanin yhtiökokous pidettiin vielä normaalisti ja Capmanin vuoden 2019 luvut olivatkin oikein hyviä!

Kaiken se kestää, kaiken se kärsii (osakesalkkuni siis)

Tänä vuonna olen tehnyt salkkuni kanssa jo muutamia isoja virheitä (ajallinen hajautus ja yhtiövalinta). Kumma kyllä vielä ei ole tullut sellaista tunnetta, että pitäisi myydä kaikki pois, vaikka kieltämättä se olisi ollut viisain ratkaisu kriisin alkuvaiheessa. Valitettavasti pidin koronavirusta jonkinlaisena eksoottisena Kiinan ongelmana, mutta siitä kehkeytyikin globalisaation takia oikea tuomiopäivän pandemia. Laitoin rahat markkinoille liian aikaisin ja isona könttänä. Jos olisin malttanut vielä yhden tai kaksi kuukautta käteisen kanssa, olisi salkun tilanne melko erilainen (jälkiviisastelu on niin ihanan helppoa!).

Huvin vuoksi laskeskelin salkkuni saaman kolhun syvyyttä. Korkeimmillaan osakesalkku on ollut 12.3. Sieltä alkanut pudotus oli syvä, rotkon pohjalla oltiin 23.3., ja sieltä salkku on hieman palautunut. Nordnetin käppyröitä katsoessa näyttäisi siltä, että näiden kahden päivän välillä salkkuni putosi huipustaan jopa 43%. Suomalaisia osakkeita sisältävä salkkuni teki siis jyrkemmän syöksyn, kuin suomalaiset osakeindeksit. Tällä hetkellä ollaan noin 25% vuoden vaihteesta miinuksella. Suurimmat päivittäiset miinukset ovat olleet 2000 euron luokkaa, toisaalta heiluntaa on ollut paljon, ja myös plussapäiviä on varsinkin tuon 23.3. jälkeen ollut. 

Onko sijoittaminen vielä kokonaisuudessaan plussan puolella, vai ollaanko jo painuttu tappiolle? Vanhimmat sijoitukseni ovat OP:n rahastot, ja ne on vielä plussalla. OP-Ilmastoon olen säästänyt kuukausisäästäjänä muistaakseni vuosina 2009-2017 ja OP-Aasian osuudet olen ostanut kerralla. Ensimmäiset osakkeet on hankittu marraskuussa 2016, ja suuri osa osakkeista on tullut salkkuuni vasta tätä kirjoitusta käsittelevällä kvartaalilla. Osakkeet on miinuksella, pahiten toki nämä viimeiseksi hankitut. Kun lasketaan saadut osingotkin mukaan olen kokonaisuudessa miinuksella tällä hetkellä laskujeni mukaan noin 800 euroa.    

Katse loppuvuoteen 

Seuraava kvartaali meneekin osa-aikaisena lomautettuna, mikä näkyy myös palkassa. Osa-aikainen lomautus tarkoittaa kohdallani 30 viikkotunnin työviikkoa normaalin 37,5 tunnin sijasta. Oma arvioni on, että talouden toipuminen on hidasta, joskin toivoisin kovasti, että koronavirus jää nopeasti historiaan. Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu epäili maaliskuussa, että ollaan jo taantumassa, joten lamakaan ei ole mahdottomuus, jos pandemian rajoitukset jatkuvat pitkään. Tänään uutisoitiin Slushin peruuntumisesta, syynä oli mahdollinen koronaviruksen syksyllä tuleva toinen aalto. Tulevaisuudesta on siis vaikea sanoa mitään. 

Oma tilanteeni on lomautuksesta riippumatta ihan hyvä. Tileillä on edelleen jonkin verran rahaa, siitä osa (noin 3000 euroa) on puskurirahaa, joten en aio kaikkea siirtää osakkeisiin. Puhuinkin jo ajallisesta hajautuksesta, ja ajatuksena on kuitenkin säästää palkasta ja tulevista lomarahoista ja laittaa maltilla rahaa osakkeisiin niin kauan, kun vielä kurssit ovat alhaalla. Nykyinen lomautus on kolmen kuukauden pituinen, mutta toki sitäkin voidaan pidentää. Oma tilanteeni on kuitenkin sikäli hyvä, että velkaa on vain asuntolainan muodossa ja tiukan paikan tullen sijoituksia voi realisoida.   

Q4 2019, nousua markkinoilla

Tässä vielä lyhyesti viime vuoden loka-marras-joulukuun lukuja. Vuoden 2018 joulukuussa oli maailmanlopun tunnelmaa, ja joulun väri oli vahvasti pörssilaskun mukaan punainen. Vuonna 2019 joulun väri oli pörssinousun myötä iloisen vihreä.

Ilmeisesti joulukuussa kurssien on tapana olla laskusuunnassa, näin ei tapahtunut vuonna 2019, vaan viimeinen kuukausi, ja myös kvartaali, oli reipasta nousua. Sen verran ehdin seuraamaan omia osakkeita, että oli jopa päiviä, jolloin kaikki osakkeeni olivat nousussa. Tämä on harvinaista, sillä yleensä punaisen ja vihreän värin jako on tasaisempi.

Omassa taloudestani ei ollut muita suuria hankintoja, kuin kännykkä. Edellinen olikin jo 3,5 vuotta vanha, ja sen turvapäivitykset olivat juuri lakanneet, joten olisin kuitenkin joutunut uusimaan sen jossain vaiheessa. Pudotin vuoden viime päivinä puhelimen niin, että näyttö meni säpäleiksi.

Kuinka addiktoitunut ihminen voi olla älypuhelimeensa? Koko elämä tuntuu olevan nykyisin kännykän sisällä: aikataulut, kartat, yhteydenpito, viihde. Ryntäsin heti tietokoneelle tutkimaan uusimpien mallien ominaisuuksia ja alennushintoja. Heti seuraavana päivänä kävin Verkkokaupassa hakemassa uuden kännykän, josta maksoin noin 500 euroa. Ja sain jälleen mielelleni rauhan.

Osakkeet ja rahastot euroina ja prosentteina

Osakeostoja oli tällä kvartaalilla kaksi, eli Cityconia ostin lokakuussa 100 kappaletta hintaan 9,59e, ja  marraskuussa Wärtsilää 150 kpl hintaan 9,406e. Näistä Wärtsilä on tällä hetkellä plussalla (9,8e) ja Citycon hienoisesti miinuksella (9,495e). Tosin Citycon on maksanut jo yhdet kvartaaliosingot, eli aika tasoissa mennään. Sijoitukset näyttivät vuoden lopussa tältä:

Op-Aasia indeksi	1037,08	4 %
Op-Ilmasto	8 039,35	33 %
CapMan	1519	6 %
Citycon	2248	9 %
Digia	519	2 %
Fiskars	113	0 %
Marimekko	2112	9 %
Nokia	1236	5 %
Orion B	1197	5 %
Stora Enso R	2723	11 %
Tokmanni Group	2145	9 %
Wärtsilä B	1517	6 %
	24405,43	100 %

Rahastot, osakkeet ja käteinen

Tässä vielä tilanne eri omaisuuslajien kesken verrattuna edelliseen kvartaaliin. Arvonnousua rahastoissa siis noin 542 euroa, osakkeissa arvonnousua noin 1300 euroa (kun ei oteta huomioon pääoman lisäystä). 

Tileiltä käteisen määrä väheni, kuin tein ostot Wärtsilästä ja Cityconista. Palkasta tuli säästettyä alla olevien lukujen mukaan noin 740 euroa. Tuohon säästettyyn määrään olen ihan tyytyväinen, ottaen huomioon kännykän oston ja joululahjat. Kokonaisvarallisuus oli vuoden vaihteessa noin 35673 ja se nousi noin 2553 euroa vuoden 2019 viimeisellä kvartaalilla. 

Q4, 2019

Osingot

Osinkoja maksoi Citycon, bruttona  tuli 39 euroa. 

Kolme vuotta osakesäästäjänä

Oma sijoittajan urani on lähtenyt käyntiin kuukausisäästämällä pankin rahastoihin. Porttiteorian mukaan nälkä kasvaa syödessä ja jokseenkin tasan kolme vuotta sitten siirryin kovempaan kamaan ja tein ensimmäiset suorat osakeostot. Jo heti ensimmäinen osto aiheutti riippuvuuden, ja sillä tiellä ollaan. Kolman vuoden kunniaksi on siis juhlan paikka! Ja voinkin nyt hyvällä syyllä kerrata lyhyen historiani osakesäästäjänä.

Salkun viisi ensimmäistä osaketta

Osto ideoita marraskuussa 2016 etsiessäni osuin Nordnetin "Helsingin pörssin parhaat osingonmaksajat" -listaukseen. Lista oli pitkä, ja täynnä yrityksiä, joiden saavutuksista tai liiketoiminnasta minulla ei ollut keltanokkana mitään hajua. Ensimmäisessä viidessä osakkeessa on siis kaikissa jotain itselle tuttua, joko tuotteet, liiketoiminta, tai olen tuntenut jonkun yrityksessä työskentelevän.

Halusin hajautusta, joten yritin hajauttaa toimialoittain, yrityksen koon mukaan, sekä (edes hieman) maantieteellisesti. Siivilöin osakkeita ihan fiiliksellä, mutta myös netin avulla etsin tietoa myös esim. tulevaisuuden näkymistä. Tunnusluvuista  painotin osinkotuottoa, mutta raakkasin osakkeita myös P/E luvun ja ROEn avulla. Avasin salkun ostamalla kahta osaketta, Cityconia (ostohinta 2,1e, joka käänteisen splitin jälkeen vastaa 10,5 euroa) ja Nokiaa (ostohinta 4,17e).

Menot on suuret ja tulot pienet, siksipä aloitin sijoittamisen suoriin osakkeisiin pikku hiluilla. Viiden ensimmäisen osakkeen ostoerät olivat noin 500 euron kokoisia. Ostokriteeritkin olivat suunnilleen samat, ostot tein aikavälillä marraskuu 2016-maaliskuu 2017. Kaikkia näitä viittä osaketta olen myös ostanut lisää ensimmäisen oston jälkeen. 

Vuoden vaihteen jälkeen ostin tammikuussa 2017 vielä Stora Enson R-osaketta (ostohinta 10,6e) ja Tokmannia (ostohinta 8,98e). Maaliskuussa 2017 ostin CapManin osakkeita (ostohinta 1,43 euroa).

Kaikissa näissä viidessä osakkeessa ostopäätöksenteko prosessi on ollut kuitenkin erilainen, mutta kaikissa on ollut tunnusluvuilla katsottuna jotain kiinnostavaa. Aluksi jo päätin, että haluan metsäyhtiötä salkkuuni, ja vertailin kolmea metsäyhtiötä keskenään, ennenkuin päädyin ostamaan Stora Ensoa. CapManin kohdalla sen sijaan yrityksestä puhunut henkilö oli puhujana niin vakuuttava, että yritys alkoi kiinnostaa. 

Tuurilla osuma Marimekkoon

Kuudes ostoni osui ihan sattumalta kultasuoneen, sillä Nordnetin pikku kauppojen tarjouksesta ostin kesän 2017 lopulla noin 600 eurolla Marimekkoa. Paperilla tämä ei oston ajankohtana ollut mitenkään ideaali osake, osinkotuotto oli matalampi, kuin oma tavoitteeni (oma tavoitteeni on noin 5%), eikä osinkohistoria ollut johdonmukaisesti kasvava. Marimekko oli myös hieman hyljeksitty osake, sillä Kauppalehden lukijoiden "osta-myy" listauksessa se oli kesällä 2017 jatkuvasti "myy" -listan kärjessä.

Pohdin siis kesän 2017 lopulla Marimekon kankaan ostamista verhoiksi, ja kangasta olisin saanut 600 eurolla suunnillen 16 metriä (metrihinta 37 euroa), eli olisin saanut tarvitsemani viisi verhoa olohuoneeseen. Onneksi kuitenkin ostin osakkeita, enkä kangasta. Osakkeet ostin keskihinnalla 9,86 e/kpl, tämän hetkinen hinta osakkeella on noin 38 euroa. (Eikä meillä vieläkään ole niitä Marimekon verhoja olohuoneessa, mutta ajatus osakkeen arvonnoususta lämmittää kummasti.)

Some - Sijoittajan sudenkuoppa

Kuulun muutamaan Facebookin sijoitus-aiheeseen ryhmään. Pääosin Facebookin ryhmät tarjoavat minulle viihdettä, tietoa ja tottakai myös ajanvietettä. On myös mielenkiintoista seurata muiden sijoittajien ajatuksia, koska reaalimaailmassa harva tuntemani ihminen sijoittaa. Ja hekin harvat, jotka sijoittavat, ovat niin eri ajatuksilla liikkeellä, että yhteistä puheenaihetta on vaikea kehittää.

Ja somestapa tietenkin olen haksahtanut seuraavien osakkeiden omistajaksi. Olen tottakai itse tehnyt ostopäätökset, mutta täytyy myöntää, että joskus on ihan hirveän helppo marssia sopulina joukon mukana (rotkoon).

Orion oli laskenut reippaasti syksyllä 2017, ja aiheesta oli ketjuja sijoitusryhmissä. Tilillä poltteli rahaa, katselin tunnusluvut läpi, ja  sen suuremmin miettimättä nakkasin Orioniin noin 930 euroa, kurssin ollessa noin 31e/osake. Sen jälkeen osake laski vielä pitkänkin aikaa, joten vaikka osto ei osunut ajallisesti oikein, ei se silti ole ollut ihan sysihuonokaan, sillä osakkeen hinta on noussut viime kuukausina ja taitaa olla jossain 40 e paikkeilla tänään. En edelleenkään ole kovin kiinnostunut Orionista yrityksenä, mutta ehkä sekin aika joskus koittaa, jolloin lukaisen yrityksen vuosikertomuksen läpi.

Nordea kuuluu samaan kerhoon Orionin kanssa, eli ostopäätöksiin vaikutti suuresti sosiaalisen median hehkutus. Nordeaan tutustuin kuitenkin huomattavasti syvemmin, kuin Orioniin, ja taisipa välillä olla tunteetkin pelissä. Nordeasta olenkin jo kirjoittanut täällä, täällä ja täällä.

Tässä vaiheessa päästäänkin jo ajallisesti vuoden 2018 alkuun, jolloin aloitin blogin pitämisen. Kaikki ostot ja myynnit vuoden 2018 alun jälkeen näkyvät blogissani.

Pikkuisilla ostoilla maustetta salkkuun

Näistä ostoista olenkin jo kirjoittanut blogissa. Fiskarsia ostin ihan pienen erän toukokuussa 2018, Wärtsilä tuli Fiskarsin mukana. Digia on tuorein salkkuni yrityksistä, ostettu keväällä 2019. Mielenkiinnolla seuraan kaikkia näitä, vaikka osuudet salkustani ovatkin pieniä. Tällä hetkellä plussalla on Digia. 

Keltanokka osakemarkkinoilla

Tähän mennessä ihan rehellisesti sanottuna on ollut hyvä tuuri. En ole saanut poikkeuksellisen hyviä tuottoja, mutta strategiana on enemmänkin ollut uuden opettelu, ja suurten riskien välttely, kuin isojen tuottojen metsästys. Myös kurssit ovat olleet suosiolliset, eli yleisesti kurssit ovat olleet nousevia, vaikka kurssikäyrissä pari kuoppaa näkyykin.

Pienessä salkussa, joita omanikin edustaa, yksikin onnistuminen merkitsee paljon, omassa salkussani Marimekko on tehnyt isoimman nousun. Alla salkkuni kolmen vuoden ajalta verrattuna OMXHGI-indeksiin (OMXHGI:n käppyrät löytyy edelleen Nordnetin vanhalta puolelta, vaikka uudelta puolelta en sitä löytänytkään), eli osingot uudelleen sijoittavaan indeksiin.

Nordnetin salkku, löytyy Sharevillestä Mandariinipuu -nimellä

Tällä hetkellä salkussa on 10 osaketta hyvin erilaisilla painotuksilla, suurin on Stora Enso noin 16% osuudella ja pienin Wärtsilä noin 0,2% painoarvolla. Kaikki osakkeeni, paitsi tuorein tulokas Digia, ovat kolmen vuoden aikana käyneet sekä miinuksella, että plussalla, joten salkku on kokenut jonkun verran heiluntaa. Tarkat eurot ja prosenttiosuudet löytyy blogista edellisen kvartaaliraportista.

Salkku on kuitenkin kokonaisuutena ollut koko ajan plussan puolella. Pahimmillaankin on tuottona olleet osingot, jotka lienevät (ihan hatusta heittämällä) noin 5% bruttona/vuosi. Tähän mennessä osingot ovat kiertäneet epäsäännöllisellä syklillä takaisin osakkeisiin. Kolme vuotta on sijoittajalle hyvin lyhyt aika, mutta alun innostus ei ole vielä laantunut vaan opettelen edelleen innolla sijoittamisen saloja.
  

Q3, veronpalautuksia ja veromyyntejä

Ja viimein kolmannen kvartaalin lukuja! Tarkastelen omaa talouttani kolmen kuukauden välein, ja viime kvartaalin raportti on vähän viivästynyt. Verot olivat tällä kvartaalilla vahvasti mielessä, sillä sain veronpalautuksia ja tein pääomaveroja ajatellen yhden tappiollisen myynnin.

Käteisen määrä paisui ennennäkemättömiin lukuihin oikeastaan kolmesta syystä: kesän alussa saadut lomarahat jäivät osittain käyttämättä ja siirtyivät säästöiksi, toiseksi veronpalautukset suurensivat käteisen määrää melkein kahdella tonnilla. Kolmanneksi vielä myynnit, eli OP-Ilmastosta ja Nordeasta saadut rahat pulskistuttavat käteisen määrää, vaikka tuli yksi ostokin (Stora Enso). Näistä lisää vielä toisessa postauksessa.

Osakkeet ja rahastot euroina ja prosentteina

Osakkeet ja rahastot ovat nousseet kolmen kuukauden aikana, ja myynneistä huolimatta salkussa on noin 20 000 euron arvosta arvopapereita. Summa koostuu kahdesta rahastosta ja kymmenestä osakkeesta. Osakkeet nousivat kesän jälkeen, ja tällä hetkellä plussalla on muut, paitsi Citycon, Fiskars ja Wärtsilä. 

Op-Aasia indeksi	999,57	5 %
Op-Ilmasto	7 533,88	37 %
CapMan	1255	6 %
Citycon	1345	7 %
Digia	486	2 %
Fiskars	124	1 %
Marimekko	1670	8 %
Nokia	1745	9 %
Nordea	0	0 %
Orion B	995	5 %
Stora Enso R	2312	11 %
Tokmanni Group	1720	9 %
Wärtsilä B	41	0 %
	20226,45	100 %

Rahastot, osakkeet ja käteinen

Käteisen määrä on tosiaan suurentunut, ja polttelee kovasti taskuissa! Olen jo miettinyt Sampoakin ostokohteena, samalla tulisin jälleen välillisesti ostaneeksi Nordeaa. Tällä hetkellä mietin myös vuoden vaihteessa starttaavaa osakesäästötiliä, lopulliset ajatukset eivät ole vielä muotoutuneet valmiiksi.

Q3, 2019

Kun katson muutos sarakkeen alimmaista riviä, kokonaisuudessaan omaisuus kasvoi tällä kvartaalilla noin neljä tonnia! Olen seurannut kvartaaleja nyt pian kaksi vuotta, ja tämä on suurin hyppäys ylöspäin. Juhlinnan paikka siis! Veronpalautuksista tuli suunnilleen puolet, noin 1100 tuli osakkeiden ja rahastojen arvon noususta ja osan sain säästettyä palkasta.

Osingot

Osinkoja maksoi Fiskars, Nokia, Wärtsilä ja Citycon. Yhteensä 46,16 euroa ennen veroja.