Osingoista kertyy tänä vuonna vuoden 13. palkka

Suomessa monet yritykset jakavat osinkoja vain yhden kerran vuodessa ja kevät on osinkojen aikaa. Ensimmäiset osingot ovat jo tipahtaneet tilille ja vaikka kaikki yritykset eivät ole vielä päättäneet osinkojen tarkkaa määrää, osinkoennusteet ovat kuitenkin jo selvillä. 

Alkava kevät on historiallisestikin osinkomielessä merkittävä. Helsingin Sanomien artikkelin mukaan tänä keväänä jaetaan Helsingin pörssissä ennätysosingot, osinkopotti on ylittämässä kolmen vuoden takaisen ennätyssumman (14 miljardia ulos jaettua osinkoeuroa). Osinkojen takana on varsin ilahduttava tieto yritysten hyvästä vuoden 2021 tuloksesta. 

Pennies from heaven?

Osingot jakavat mielipiteitä, toiset pitävät osingoista, toiset pärjäävät varsin hyvin ilmankin ja irroittavat varoja sijoituksista mieluummin myymällä omistuksia. Osinkokriitikkojen perusteena osinkojen hyljeksimiseen usein on, että osingot ovat suora siirto yrityksen taseesta osakkeen omistajien taskuun, ja vielä niin, että verottaja verottaa välistä pääomaveron. Osingot eivät siis ole ilmaista rahaa, vaan yrityksen tase pienenee ja osinkojen maksu laukaisee verotuksen.  

Osinkoja sanotaan myös sijoittajan palkaksi. Osingot ovatkin osakkeita holdaavalle sijoittajalle näppärä tapa saada omistuksestaan jotain takaisin päin. Itse pidän osingoista, joskin omat omistukseni ovat tuottaneet osinkoja euromääräisesti aiempina vuosina vain pennosia, sillä suuria omaisuuksia ei ole vielä osakkeisiin kertynyt. Osingot ovat vielä toistaiseksi aina ohjautuneet takaisin omistuksiin. 

Tänä keväänä kuitenkin ylittyy vihdoin yksi rajapyykki sijoittajan elämässä! Tarkastelin osakkeiden  osinkoennusteita, ja jos pidän samoja osakkeita vuoden loppuun saakka (tai lisään omistuksia) vaikuttaa vahvasti siltä, että osinkojen määrä ylittää ennen veroja tänä vuonna 3000e rajan. Koska bruttopalkkani viime vuonna liikkui noin 2600-3200 haarukassa, pystyn viimein sanomaan, että vuotuiset osingot yltävät kuukausipalkan tasolle, ja osingoista kertyy tänä vuonna vuoden 13. palkka!

Ovatko osingot passiivista tuloa?

Sijoittamisen yhteydessä puhutaan passiivisesta tulosta. Vuokrat, korot ja osingot, kaikista näistä kertyvät sijoittajan pääomatulot. Silti sijoittajakin joutuu tekemään töitä pääomatulon eteen, joten täysin passiivista tuloa esimerkiksi osingot eivät ole, vaan yhtiövalintaan kuuluva markkinoiden seuraaminen sekä osavuosikatsauksien ja analyysien lukeminen vievät aikaa. En siis oikein osaa ajatella osinkoja puhtaasti passiivisena tulona, vaikka en suoraan pysty osoittamaan niitä tunteja, jotka sijoittamiseen on kulunut. 

Oman salkkuni anteliaimmat osingon maksajat vuonna 2022

Tämän hetkisistä omistuksistani Citycon, Sampo ja yllättäen myös Marimekko ovat parhaita osingon maksajia. Citycon on tunnettu osinkokone, yrityksen osakkeen hinta tipahti koronakuopassa alas, eikä ole vironnut muun markkinan mukana. Yhtiö leikkasi myös osinkoa, mutta jakaa nykyisinkin osinkoa pääoman palautuksen nimellä avokätisesti ulos kerran kvartaalissa. Osinkoennusteen mukaan osinko olisi tänä vuonna 0,5e/osake, joka minun omistuksillani vastaisi 550e vuosittaista osinkoa. 

Marimekko taas ei ole perinteinen osinkoyhtiö. Karkeasti rajaten kasvuyhtiöt eivät jaa kovin paljoa osinkoja, sillä tuotot käytetään kasvuun. Osinkoyhtiöt taas ovat monesti vakiintuneita yrityksiä, joilla ei ole selviä investointikohteita, vaan jotka voivat jakaa voiton omistajilleen. Unikkoja kankaalle painava yritys on kuitenkin tehnyt viime vuosina aivan järkyttävän hyvää työtä, ja unikot ovat levinneet vaatteissa, kodin tekstiileissä ja astioissa ympäri sekä Suomea, että muuta maailmaa. 

Osa Marimekon hyvästä tuloksesta halutaan jakaa omistajille osinkoina ja osinko on tänä vuonna ruhtinaalliset 4,6 euroa, josta 2e on kertaluonteista lisäosinkoa ja 1e vuodelta 2020 maksamatta jäänyttä voitonjakoa. Marimekon osinkoprosentti onkin tänä vuonna yritykselle varsin korkea ja Marimekon omistajana saan tänä vuonna osinkoina noin 455 euroa.

Kolmantena tämän vuoden muhkeimmista osingoista salkussani vastaa hiljalleen puhtaaksi vakuutusyhtiöksi muuntautuva Sampo. Sampo on vähentänyt omistustaan Nordeasta, ja jakaa tänä vuonna tasetta paisuttaneista Nordean myynnistä tulleita varoja osinkona omistajilleen. 

Sammon ennustettu osinko on tänä vuonna 4,1e/osake. Tästä 2e on kerrottu olevan Nordean myynnistä tulevaa mannaa, ja siis kertaluonteinen lisä osinkoon. Sammon osakkeista omaan osinkopottiini kertyy 451 euroa. Sampo on myös ostanut markkinoilta omia osakkeitaan, ja mitätöinyt niitä, joten yrityksen markkinoilla olevien osakkeiden määrä on vähentynyt lisäten samalla jäljellä olevien osakkeiden arvoa. 

Tämän päivän kurssille laskettuna osingonmaksuprosentti olisi Sammolla (päivän päätöskurssi 44,31e) huikeat noin 9,25%, Marimekolla (päätöskurssi 73,1e) noin 6,29%, ja Cityconilla (päätöskurssi 6,94e) noin 7,2%, joten osinkoprosentit ovat näillä osakkeilla tänä vuonna korkeita. 

Osinkosijoittaja muistelee

Kaipa minua voisi tituleerata osinkosijoittajaksikin, ja tässä vaiheessa voin hieman jo muistella menneiden vuosien osinkoja. Periaatteessa minulle on ihan sama, tuleeko tuotto osakkeen arvon nousuna, vai osinkona, mutta jotenkin salkkuun on osunut vuosien myötä joitain muhkeaa osinkoa maksavia osakkeita.

Tämä on sijoittajan taipaleeni kuudes vuosi ja joka vuosi osingot ovat kasvaneet, tämä on toki ihan luonnollista, sillä samaan aikaan olen sijoittanut lisää rahaa osakesalkkuun. Osinkojen kasvu ei ole ollut täysin johdonmukaista, eikä varallisuus ja osinkoeurot ole kasvaneet samassa suhteessa, sillä koronakevät säikäytti ihan aiheestakin yrityksiä. Koronan seurauksena vuosien 2020 ja 2021 osingot saivat osumaa koronasta. Vuonna 2022 maksettavissa osingoissa näkyy jonkin verran myös aiempina vuosina koronan takia jäädyksissä olevia osinkoja, jotka maksetaan nyt jälkikäteen. Voikin siis odottaa, että vuoden 2023 eivät välttämättä yllä tämän vuoden osinkolukuihin. 

Vuonna 2017 osingot jäivät alle 100 euron, tänä vuonna rikotaan 3000e raja. Ihan näppituntumalla sanoisin, että eniten osinkoeuroja salkkuuni on tuonut Citycon. Sen osingonjakopolitiikka on aina ollut antelias, ja olen omistanut sitä alusta asti. Silti en voi Cityconin omistajana paukutella kuvitteellisia henkseleitä, sillä kääntöpuolena on osakkeen arvo, joka on laskenut omistusaikana noin 10 euron tietämiltä nykyiseen alle 7 euron tasoon. 

Marimekko on salkussani ihan omassa luokassaan, jos mietitään kokonaistuottoa, jonka osanen toki osingot ovat. Marimekon osinkopolitiikka ei tunnu olevan mitenkään kiveen hakattu. Osinkosijoittajat arvostavat johdonmukaisesti kasvavaa osinkoa, Marimekko tuntuu maksavan osinkoaan toki hyvin järkevästi suhteessa tulokseen, mutta osinko ei ole ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana vuosi vuodelta kasvava euroissa mitattuna. 

Osinkopolitiikka on hieman poukkoilevaa ja lisäosinkojakin on maksettu omistusaikanani jo kahdesti, ensimmäisellä kerralla Marimekko myi pääkonttorinsa pois ja jäi vuokralaiseksi kiinteistöön. Kaupasta tulleet ylimääräiset eurot jaettiin lisäosinkojan omistajille. 

Olen tehnyt ensimmäiset osakeostot Marimekkoon vuoden 2017 elokuussa. Ensimmäinen osake-erä on ostettu noin 10e hintaan, joten jos haluaisi laskea tämän vuoden osinkoprosenttia ostohinnalle, pääsisi melkein 50% osinkoprosenttiin. Marimekko onkin yrityksenä ollut viime vuoden osinkosijoittajan (ja miksei myös kaikkien muidenkin sijoittajien) unelma: kasvava firma, joka jakaa vielä roimat osingotkin.