Q2 2020, salkku nilkuttaa eteenpäin

Toinen kvartaali oli pörssissä tänä vuonna vähintään yhtä mielenkiintoinen, kuin ensimmäinenkin. Pörssit nousivat nopeasti, kuin ongenkoho uppeluksista. Koronaviruksen aiheuttamia kolhuja yritysten liikevaihtoon ei vielä tiedetä, joten hieman itseäni epäilyttää viimeaikainen kurssien liito.

Oma salkkuni nilkuttaa vaivaisena eteenpäin. Vaikka toipumista on tapahtunut, on oma suomalaisia osakkeita sisältävä salkkuni tänä vuonna indeksiä jäljessä. Vertailuindeksinä olen pitänyt OMXHGI indeksiä, jossa osingot sijoitetaan uudelleen. OMXHGI lähenee pikku hiljaa vuoden vaihteen tasoja, oma salkkuni kyntää 10% alempana. Ostelin osakesäästötilille kalliita osakkeita juuri ennen koronakriisiä, joten tämä lienee syynä salkun miinuksiin. Kun vuodesta oli kulunut ensimmäinen puolikas, näytti salkussani tältä:

Osakkeet ja rahastot
Op-Aasia indeksi	929,51	3 %
Op-Ilmasto	7 706,38	26 %
CapMan	1251	4 %
Citycon	1671	6 %
Digia	2193	7 %
Fiskars	102	0 %
Fortum	1691	6 %
Konecranes	604	2 %
Marimekko	2421	8 %
Nokia	1458	5 %
Orion B	1249	4 %
Sampo	1684	6 %
Stora Enso R	2232	8 %
Tokmanni Group	2234	8 %
Wärtsilä B	1869	6 %
	29294,89	100 %

Pienen salkun ilot ja surut

Itse miellän salkkuni vielä pienikokoiseksi, mutta oikeasti se taitaa kuulua yllättäen jo melkein suomalaiseen keskikastiin! (Salkunrakentaja sivuston mukaan suomalaisten sijoittajien sijoitusvarallisuus on noin 31 000e).

Osinkoja tuli kolmen viime kuukauden aikana 253,25 euroa bruttona, osa osingoista tuli arvo-osuustilille ja osa osakesäästötilille. Osinkoja maksoivat Orion, Tokmanni, Stora Enso, Sampo, Konecranes ja Citycon.

Tällä hetkellä lepuutan siis noin 29 000 euroa rahastoissa ja osakkeissa. Pienen ja tuoreen salkun heilunta on suurta, koska ajallinen ja maantieteellinen hajautus ei ole täydellinen. Siksi koronan puraisu heitti salkun pahasti punaiselle. Niin kuin jo mainitsin, indeksin käppyrät menee kaukana yläpuolella, mutta silti omaisuus on viimeisen kolmen kuukauden aikana kasvanut 10 000 eurolla. Tähän on  useita syitä.

Yksi syy on asuntolainen lyhennysvapaa, eli kuukaudessa jää rahaa tarkalleen 216e enemmän joko kulutukseen tai säästöön. Toinen syy on kevään korkeat säästöasteet, korona sulki ravintolat, elokuvateatterit ja muut huvittelupaikat, joten rahaa on jäänyt säästöön. Kolmas syy on osakekurssien nousu, joka selittää noin 5300e tuosta kokonaisnoususta. Ja se neljäs syy, se on ihan absurdi.

Väärin lasketut tuet

Olin osittain lomautettuna koko viime kvartaalin, eli tein 80% työaikaa. Heinäkuun alusta palasin takaisin kokoaikaiseksi työntekijäksi. Palkka putosikin lomautuksen ajaksi reilusti, eli kun normaalina kuukautena tilille tulee nettona noin 2000e palkkaa, osittaisen lomautuksen aikana nettopalkka on ollut noin 1500-1600e. Kuulun liittoon, joten tietenkin hain puuttuvasta osuudesta soviteltua ansiosidonnaista päivärahaa. 

Ei voi sanoa, että Roope Ankkamaisesti rakastaisin rahaa yli kaiken, mutta minulla ja rahalla on kuitenkin hyvin lämmin suhde. Liiton tukea jouduin odottamaan melkein kaksi kuukautta, ja kävin heti katsomassa päätöksen liiton sivuilta.

Laskeskelin siis etukäteen, että soviteltua ansiosidonnaista työttömyystukea tulisi muutaman satasen verran. Siellä oli kuitenkin laskettu tuet yläkanttiin, eli kun viimein monen viikon päästä sain huhti- ja toukokuun tukipäätöksen, oli se aivan selvästi virheellinen. Virheen suuruus lienee verojen jälkeen jonkin verran yli 1000 euroa. No rehellisenä ihmisenä tietenkin ilmoitin heti liittoon, että kiitoksia rahoista, mutta nämä rahat eivät oikeastaan kuulu minulle, koska olette laskeneet tuen määrän pahasti pieleen. (Ette arvaa, kuinka paljon tämä vaati selkärankaa!). 

Vastaus oli monipolvinen ja ymmärtäväinen (joskin vähän ylenkatsova) "tuen määräytyminen voi vaikuttaa monimutkaiselta, mutta oikein me olemme laskeneet". Sitkeästi yritin vielä toisen kerran korjata laskelmia, ja laitoin vielä uuden viestin, jossa vaadin jälleen kerran laskelmien tarkistamista. (Tällä kertaa tuntui oikeasti jo aivan siltä, kun sahaisin omaa jalkaani poikki. Kieltäytyä nyt ilmaisesta rahasta!).

Vastausviestistä kävi ilmi, että tällä kertaa oli onneksi sentään ymmärretty, että väärinhän tuki oli laskettu, mutta yllätyksekseni mitään ei peritty takaisin, vaan ilmoitettiin vaan, että seuraavan kuun tuki määräytyy eri tavalla. Roope Ankkamaisesta fiiliksestä päädyin Hannu Hanhimaiseen oloon. (Henkisesti varaudun kyllä edelleen tuen takaisin perintään). Mitä tästä omituisesta episodista opin? Kannattaa kuulua liittoon.

Fortum ja pari muuta ostoa

Tein vuoden toisella kvartaalilla kolme osake ostoa ja yhden osakkeiden myynnin. Suurin osto oli Fortum.

Fortum on energiayhtiö, toimitusjohtaja on Pekka Lundmark vielä syksyyn asti, jolloin hän siirtyy Nokian toimitusjohtajaksi. Uusi toimitusjohtaja tulee olemaan Markus Rauramo, joka on viime vuodet toiminut Fortumin talousjohtajana.

Fortum kuuluu Suomen pörssin jättiläisiin, liikevaihto oli viime vuonna 5,4 miljardia, ja saksalaisen Uniperin kaupan myötä Fortum nousee Suomen suurimmaksi yhtiöksi. Fortum omistusosuus Uniperistä saavutti toukokuun alussa 73,4 prosenttia, joten Fortumilla on Uniperissa suurin omistus ja määräysvalta. Fortumin suurin omistaja taas on Suomen valtio 50,8% omistusosuudella. Uniperin kaupan myötä Fortum on Euroopan kolmanneksi suurin puhtaan energian tuottaja.

Uusiutuvaa ja fossiilista energiaa

Fortumin suunta on kohti puhtaampaa energiaa. Suomen hallitusohjelmaan on kirjattu Suomen virallinen tavoite, jonka mukaan Suomi on vuonna 2035 hiilineutraali. Koska Suomen valtio on Fortumin pääomistaja, tulisi Fortumin strategian pyrkiä tähän tavoitteeseen.

Puhtaammalla energialla tarkoitetaankin  tässä siis hiilineutraalia energiaa, eli pyritään pois fossiilisista energianlähteistä. Uniperin kauppa olikin siinä mielessä takaperoinen, että kaupan myötä fossiilisten energianlähteiden osuus Fortumin portfoliosta nousi. Energiaa Fortum tekee vesivoimalla, ydinvoimalla, tuulivoimalla, maakaasulla, biomassalla ja parjatulla kivihiilellä. Tällä hetkellä 12% Fortumin ja Uniperin yhteenlasketusta tuotannosta on valmistettu kivihiilellä.

Uniperin kaupan takana olikin enemmän halu saada tieto-taitoa, sekä kasvattaa vesienergian osuutta Fortumin portfoliossa. Uniperilla kun on etenkin Saksassa ja Ruotsissa vesivoimalaitoksia. Fortumilla oli ennestään liiketoimintaa pohjoismaissa, Baltian maissa, sekä Venäjällä, Puolassa ja Intiassa. Uniperin kautta päästään myös uusille markkinoille Keski-Eurooppaan.

Tämän vuoden aikana Fortum on ollut otsikoissa Uniperin kautta myös uuden kivihiilivoimalan avaamisen takia. Näin Fortumin osakkeen omistaja ottaa myös parin mutkan kautta minimaallisen pienesti kantaa Saksan energiapolitiikkaan. Kaikessa lyhykäisyydessään Saksa on maana tehnyt päätöksen sulkea ydinvoimalat vuoteen 2022 mennessä. Päätös on tehty Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden (vuonna 2011) jälkeen. Samaan aikaan Saksassa pyritään vähentämään kasvihuonekaasuja. Hieman nurinkurisesti Saksan valtio on kuitenkin antanut Uniperin avata uuden hiilivoimalan nimeltä Datteln 4. 

Ydinvoimassa on omat ongelmansa, mutta hyviin puoliin kuuluu hiilineutraalius. Joten (maalaisjärjellä ja viiden minuutin tutkimisella) ongelmana Saksan energiapolitiikassa näyttäisi olevan sekä energian saatavuus, että hiilineutraaliuteen pääseminen, kun samaan aikaan vähennetään ydinvoimaa.

Syyni ostaa Fortumia

Ostin toukokuussa osakesäästötilille 100 osaketta hintaan 15,40e/kpl. Yhtiöllä on vakaa kassavirta, energiaa tarvitaan aina, kulkutautien tai talouden syklien ei pitäisi suuremmin heilautella  liiketoimintaa. Kurssi kävi koronan kurjimmassa kuopassa maaliskuun lopulla 12,28 eurossa, mutta yritys vaikutti vielä toukokuussakin tunnusluvuin katsottuna edulliselta, sillä toukokuussa P/E oli muistaakseni alle 10 ja P/B alle 1, osinkotuotto noin 7% (laskettuna ostohinnasta).

Vuoden ensimmäisen kvartaalin luvut olivat ok, eikä koronavirus ainakaan vielä näkynyt lukemissa. Sähkön kulutusta vähensi leuto talvi, joten sääolosuhteet vaikuttivat ensimmäisen kvartaalin tulokseen. Koronavirus saattavat vaikuttaa Fortumin loppuvuoteen, jos suuret teollisuuden toimijat vähentävät sähkön käyttöä. Q2 lähtien Uniper näkyy Fortumin taseessa ja tuloslaskelmassa. Loppuvuodelle Fortum ei vielä antanut ohjeistuksia Uniperin kaupan takia.

Riskejäkin halpaan osakkeeseen sisältyy. Yrityksellä on paljon velkaa, ja sen myötä omavaraisuus aste ennuste oli Inderesin mukaan tälle vuodelle 26%, eli ei kovin hyvä. Uniperin kauppa on aiheuttanut pienoisen mainehaitan Fortumille uuden kivihiilivoimalan kautta ja kauppaan liittyy myös muita riskejä. Silti Fortumin suunta näyttäisi olevan oikea, ja kieltämättä edullinen hinta houkutteli osakkeen ostoon.

Huhtikuun ostot ja myynnit

Fortumia ostin toukokuussa. Huhtikuussa tein pari ostoa ja yhden myynnin. Ostot olivat Sampo (25 kpl hintaan 26,56e/kpl) ja Wärtsilä (100 kpl hintaan 6,90e/kpl). Sampo on ostettu osakesäästötilille ja Wärtsilä arvo-osuustilille, eli molemmat ostot olivat lisäyksiä entisten ostojen päälle. Molemmat ovat tällä hetkellä plussalla. 

Myynti oli Cityconin osake, eli minulla oli Cityconia sekä arvo-osuustilillä, että osakesäästötilillä. Jätin omistukseeni vielä osakesäästötilin osakkeet, mutta myin arvo-osuustilillä olevat osakkeet kokonaan pois. Syynä oli osittain verotukselliset syyt, eli myynnistä tullut tappio huomioidaan verotuksessa. Alun perin oli aikomus ostaa myöhemmin Cityconin osakkeita takaisin, mutta olen vielä kyttäillyt hintoja. Cityconin myynti toteutui hintaan 5,65e/ osake, tappiota tuli peräti 980 euroa.