Viisi suosituinta postausta

Neljän blogivuoden jälkeen kirjoituksia on kertynyt tämän julkaisun myötä tasan sata. Sata kirjoitusta, joiden aihe liikkuu löyhästi oman talouden, säästämisen ja sijoittamisen ympärillä. Kukapa olisi uskonut tällaiseen määrään tammikuun 2017 alussa? No en ainakaan minä. 

Blogin tarkoitus on pitää kirjaa matkastani kohti 100 000 euron sijoitusvarallisuutta ja sellaisena se toimii toistaiseksi ihan hyvin. Olen huomannut, että blogin avulla on helpompi järjestellä ajatuksia ja kenties välttää joitain virheitäkin. 

Ensimmäinen virhe tuli kuitenkin tehtyä kuitenkin jo blogia nimetessä. "Alla mandariinipuun" voisi olla hortonomian harrastajan tai ahkeran matkailijan blogi. Kuka uskoisi nimen perusteella, että tällaisen nimen alla niputetaan luettavaan muotoon henkilökohtaista taloutta ja yleisempiä talouden ilmiöitä? 

Lukijamäärät vaihtelevat paljon, mutta pysyvät kuukausittain pieninä. Bloggaaminen lienee myös jonkinlaisessa murroksessa (tai jo kokenut sen), sillä kilpailijoita somessa riittää pelkästään instagrammin puolelta ja nopeatempoisessa maailmassa on helpompi lukea lyhyitä ja nasakoita tviittejä, kuin kilometrin pituisia blogikirjoituksia.

Mielenkiintoista on, että ne blogikirjoitukset, joihin on uhrattu aikaa ja luettu taustatietoa eivät välttämättä kerää vilkuiluja. Summittaiset roiskaisut, joissa asiaa on vain siteeksi, saattavat olla suositumpia. 

Omassa blogissani on talousblogien peruskauraa (sijoituskirjoja, tulot, menot, sijoitusten kvartaalikatsaukset), mutta ne eivät ole koskaan olleet luetuimpien joukossa. Kirjoitusten seasta nousee kuitenkin muutamia juttuja, joita luetaan vielä vuosien jälkeenkin. Sadan julkaistun kirjoituksen kunniaksi kerron alla viisi luetuinta postausta. 

Sijoittaja tarvitsee diapamia

Kun pörssikurssit käyttäytyvät huonosti, ja keskimääräisen vuosittaisen seitsemän nousevan tuottoprosentin sijasta kurssit romahtavat seitsemän prosenttia päivässä, on joko itsetutkiskelun, tai diapamin paikka. Olisin ehdottomasti tarvinnut rauhoittavaa lääkitystä koronakeväällä 2020, kun vaatimaton sijoitusomaisuuteni sai pahoja kolhuja. 

Varsinaista asiaa kirjoituksessa on todella vähän, tunteiden tuuletusta sitäkin enemmän. Salkun sulamisen lisäksi ahdisti tappavaksi luokiteltu kulkutauti ja läheisten terveys. Yleensä sijoittaminen on hauskaa, pörssiromahduksessa korostuu se nurjempi puoli. Mutta mitä tunnollinen bloggaaja tekee? Kun kaikki kaatuu päälle, voi ahdistusta lääkitä kirjoittamalla blogiin.

Viidenneksi luetuin postaukseni on lainannut nimensä Hassisen koneen biisiltä "Reippaina käymme rekkain alle". Pääset lukemaan postauksen tästä.

Historian havinaa

Sijoittaminen on siitä mukavaa puuhaa, että aina riittää lisää opeteltavaa. Vain muutama voi itsevarmasti sanoa saavuttaneensa sijoittamisen mustan vyön (ja osalla heistäkin sävy on tarkemmin katsottuna edelleen hailakan harmaa). 

Pidän itseäni tänä päivänä aloittelijana, sillä vielä on paljon tutkittavaa, eikä virheiltäkään säästytä. Juhlin silti marraskuussa 2019, sillä silloin tuli täyteen kolme vuotta osakesijoittajana. Reteästi teen kirjoituksessa kolmen vuoden pituisen katsauksen sijoittajan uraani. Salkun perustana olevat osakkeet näyttävät yllättävän tutuilta, samoja osakkeita haudon yhä, ainoastaan Nordea on saanut lähtöpassit. Neljänneksi luetuimman kirjoituksen "Kolme vuotta osakesäästäjänä" pääset lukemaan tästä. 

Vaurauden ytimessä

Nettovarallisuus on yksi henkilökohtaisen talouden peruslukuja. Kyseessä on luku, jolla määritellään omaisuuden arvo juuri tiettynä hetkenä. Kolmanneksi luetuimmassa kirjoituksessa "Nettovarallisuus" kurkistetaan nettovarallisuuden käsitteeseen, postaus on julkaistu toukokuussa 2020. Kirjoituksen pääset lukemaan tästä.

Velkavivulla vaurauteen

Lama-ajan lapsena muistan vielä elävästi 90-luvun konkurssiaallon ja ihmisten toivottomuuden. 80-luvun kasinotalous poksahti rumasti jättäen monet velalliset vaikeaan asemaan, siksipä suhteeni velkaan on mutkikas. 

Velkaa käytetään kuitenkin yleisesti vauhdittamaan vaurastumista, joten pohdin velan syvintä olemusta marraskuussa 2020 kirjoituksessa "Velalla sijoittaminen". Asiapitoinen kirjoitus on blogini toiseksi luetuin. Pääset kirjoitukseen tästä. 

Taloudellisen riippumattomuuden taakka

Taloudellisesta riippumattomuudesta puhuttiin paljon blogin aloittamisen aikoihin. Aihe nousi talouslehdistä laajalevikkisten iltapäivälehtien artikkeleihin, ja myöhemmin myös asiapitoisemmat journalistiset julkaisut, kuten Helsingin Sanomat ja Yle ovat kirjoittaneet ilmiöstä. 

Taloudellisen riippumattomuuden tavoittelu ei suuressa maailmassa ole uusi aihe, Yhdysvaltalainen William Bengen kirjoitti "neljän prosentin säännöstä" jo vuonna 1994. Kirjoituksen mukaan 4% oli inflaatiokorjattuna sopiva määrä, jonka sijoituksista voi nostaa, jotta rahat riittäisivät taloudelliseen riippumattomuuteen (muistaakseni asiaa testattiin artikkelissa 30 vuoden historiallisiin tuottoprosentteihin perustuvilla ajanjaksoilla). Neljän prosentin säännöstä puhutaan paljon taloudellisesti riippumattomien keskuudessa, sillä sen avulla voi määritellä sopivan sijoitusvarallisuuden määrän. 

Aiheesta on kirjoitettu ja kirjoitetaan edelleen paljon, varsinkin englanninkielellä löytyy runsaasti luettavaa esimerkiksi erilaisista tavoista kerätä omaisuus tai laskea oman taloudelliseen riippumattomuuteen tarvittavan rahamäärä. Nopeita laskureitakin löytyy. Jos joku haluaa perehtyä aiheeseen, sopivia hakusanoja ovat mm. safe withdrawal rate ja FIRE (Financial independence retire early). Suomeen taloudellisen riippumattomuuden tavoittelu tuntui tulleen rytinällä muutama vuosi sitten. 

Useimmat pyrkivät taloudelliseen riippumattomuuteen kurinalaisella säästämisellä ja sijoittamisella. Ilmiön taustalla onkin melko simppeliä matematiikkaa, ja aiheena loppuelämän vapauden tuova sijoitusvarallisuus kiehtoo monia. Minäkin tutustuin aiheeseen syksyllä 2018, ja laskin eräällä kaavalla oman summani, jolla voisin sanoa itseäni taloudellisesti riippumattomaksi. Ongelmaksi tulee se matematiikka. Riskinottokykyni on matala, joten ikä ja tulotaso huomioiden taloudellisen riippumattomuuden tavoittelusta tulisi raskas, vuosikymmeniä kestävä taakka. 

Blogini luetuin kirjoitus on "Taloudellinen riippumattomuus ja töihin paluu", pääset lukemaan sen tästä. 

Maaliskuun 2022 tulot ja menot

Maaliskuussa laitoin ostosten kuitit talteen ja tässä jälleen timantinkovaa tietoutta taloudestani! Kuittikuukausi on aina tervanjuontia, en siis pidä talouteni kuittien pyörittelystä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että omista tuloistaan ja menoistaan pitää olla edes hivenen kiinnostunut. Tämän vuoden kuittikuukauden luvut ovat siis tässä.

Kurkistus lapsiperheen talouteen

Perheeseeni kuuluu lisäkseni puoliso ja kolme yhteistä lasta. Taloutemme ovat erilliset, eli molemmilla on omat tilit, lisäksi meillä on yhteistili, jolta maksetaan yhteisiä kuluja. Meillä on omistusasunto, josta molemmilla on lainaa, lainat on erilliset. Omistusosuuteni asunnosta on  40% ja maksan 40% vastikkeesta. Tulot koostuvat tässä kuukaudessa palkasta ja puolikkaasta lapsilisästä. Vaihdoin helmikuun alussa työnantajaa, ja sain vielä maaliskuussa hieman provisiopalkkioita edellisestä työstäni, joten myös tämä näkyy tuloissani. Osinkoja en ole kirjannut tuloksi, sillä ajatus on, että osingot kiertävät takaisin sijoituksiin. 

Meidän taloudessamme kaikki yhteiset menot menevät puoliksi (ruoka, lasten menot ym). Myös lapsilisä menee puoliksi. Eli esimerkiksi ruokaan viisihenkisellä perheellämme meni viime kuussa noin 940 euroa, josta oma osuuteni on puolet.

Toistuvat ja satunnaiset menot

Toistuvina menoina on ruoka ja asuminen. Eniten ihmettelin ruokalaskua, sillä kulut ovat aika vähän muuttuneet aiemmista vuosista. Lapset ovat kasvaneet, joten alkoi jo epäilyttää, että onko joku ruokakaupan kuitti hukkunut ennen excel-kirjauksia. 

Tavastia 31.1.22

Satunnaisina menoina oli maaliskuussa vakuutukset, lasku tulee vain kerran vuodessa, joten tässä on koko vuoden maksu. Lisäksi harrastusmenoissa on joitan lapsen harrastuksiin liittyviä maksuja ja "koti" kohdassa kolmen kuukauden sähkölasku. 

Maailma alkaa pikku hiljaa avautumaan ja kävin keikalla Tavastialla. Blogissa onkin pari kuvaa erinomaiselta Vesalan keikalta. Osa "hupi" osaston kuluista on siis keikkalippua ja juomia. Oli äärettömän virkistävää päästä live-keikalle! 

Tulot ja menot maaliskuu 2022

Työpaikan vaihto toi entistä enemmän epävarmuutta tuloihin

Vaihdoin työnantajaa ja myös nykyisessä työpaikassani palkka kertyy myynnistä tulevasta provisiosta. Palkka lasketaan hieman eri lailla, kun aiemmassa työssäni, nykyisessä työssäni pohjapalkka on pienempi, ja tehdystä myynnista saadusta provisiosta pitäisi saada kerättyä enemmän euroja. 

Tulevaisuudessa kuukausipalkassani aiempaa enemmän heiluntaa. Pohjapalkka on pieni, mutta takuupalkkana on kaupan alan työehtosopimuksen minimipalkka, joka taitaa tällä hetkellä olla minun kokemusvuosillani noin 2200e/kk, joten ainakin tämä palkka tulee bruttona joka kuukausi. 

Nykyisen työnantajani ala on syklinen, mikä tarkoittaa sitä, että vuodessa tulee useampia kuivia kuukausia, toisina kuukausina taas asiakkailla on ostohousut jalassa, ja myynti on helppoa. Provikka palkkaus vaatii työntekijältä hermoja ja lisäksi heiluvaa palkkaa korvaamaan on hyvä olla olemassa ainakin pieni varakassa.

Myymäni tuotteet ovat myös hintaluokan yläpäästä, ja jos Suomen/Euroopan talous koukkaa sodan tai inflaation takia alaspäin, voi olla, että työnantajani liikevaihto saa isojakin kolhuja. Myymäni kalliit tuotteet on nimittäin helppo jättää kauppaan tai korvata kilpailevista liikkeistä saatavilla edullisemmilla verrokeilla.

Toistaiseksi työpaikan vaihto vaikuttaa kuitenkin hyvältä idealta. Kultakaivos tämäkään työpaikka ei ole, sillä myyntiä täytyy saada aikaan isoin numeroin, jotta pääsee kunnon palkoille. Ensimmäiset kuusi kuukautta olenkin korotetulla takuupalkalla, jotta myyntiä pääsee kertymään ennen provisiopalkalle siirtymistä. 

On ollut mielenkiintoista nähdä, miten erilainen työkulttuuri suunnilleen samanlaisella alalla toimivilla työpaikoilla voi olla. Pidän uuden opettelusta, joten vaikka pää on välillä ollut liiankin sekaisin uudesta tiedosta, on ollut mukava nähdä, että vanhakin koira oppii uusia temppuja.

Tavastia 31.1.22