tiistai 26. toukokuuta 2020

Nettovarallisuus

Koronavirus ravistelee kursseja. Suurin osa omaisuudestani on kuitenkin turvassa koronaviruksen lieve-ilmiöiltä ja lepää pääkaupunkiseudun lähiössä vakaasti vuosituhansia vanhan suomalaisen peruskallion päällä. Varallisuus on kiinni perheemme kodissamme, josta omistan 40%.

Aika lohduttavaa (tuo peruskalliojuttu), mutta kuten monella muullakin suomalaisella, nettovarallisuus on pääosin kiinni yhdessä kohteessa, joten hajautus on huono.


Mitä nettovarallisuus kertoo?


Nettovarallisuus kertoo yksinkertaisesti sen, mitä jää viivan alle, kun kaikista varoista miinustetaan kaikki velat. Toisilla viivan alle jää negatiivinen luku, useimmilla onneksi kuitenkin nettovarallisuus jää plussalle.

Nettovarallisuus ei ole ollut oman talousseurantani ydinlukuja oikeastaan kahdesta syystä. En ensinnäkään ole tiennyt, minkä hintaisessa asunnossa asun. Muutimme tähän jo yli seitsemän vuotta sitten, enkä ole seurannut, mihin suuntaan arvo on kehittynyt. Toinen syy on, että oma koti ei tuota mitään, joten asunnon arvo on jokseenkin yhdentekevä niin kauan, kun sitä ei ole tarvetta myydä tai asuntoa ei ole tarve käyttää vakuutena lainaan.

Olenkin itsekseni pohtinut, että nettovarallisuudella on lukemana enemmän painoarvoa henkilölle, jolla talous on pirstaloitunut useampaan kohteeseen. Saattaa olla useampia lainoja (velkaa asunnoista, opiskeluista, autoista). Ja myös varallisuutta useammassa kohteessa (vapaa-ajan asunto, oma asunto, sijoitusasuntoja, osakkeita, rahastoja, fyysistä kultaa tai vaikkapa arvokasta taidetta).

Kun varoja ja velkoja on useammassa kohteessa, on mahdollisesti myös käytetty velan vipuvaikutusta hyväksi ja käytetty olemassa olevaa varallisuutta vakuutena uuden hankkimiseen. Tämä on tavallista mm. asuntosijoittajien keskuudessa. Omaisuudesta muodostuu häkkyrä, joka on pidettävä tasapainossa, ja nettovarallisuus on se luku, joka kertoo viime kädessä talouden tasapainosta.

Helsingin vanhoja asuintaloja

Oman asunnon arvo


Ongelmana nettovarallisuuden laskemisessa on omaisuuden hinnan arvioiminen. Osakkeiden ja rahastojen arvo on helppo katsoa suoraan nettipankista. Asuntojen ja muun kiinteän omaisuuden arvioiminen on jo paljon vaikeampaa.

Meidän pienessä kerrostalossamme tehtiin kuitenkin asuntokauppa muutama kuukausi sitten, ja täsmälleen samalla pohjalla oleva asunto vaihtoi omistajaa. Tein hieman nokkelaa Sherlock Holmesmaista etsivätyöskentelyä (no jaa, vaati ehkä puoli minuuttia etsiä myytävänä oleva asunnon myynti-ilmoitus netistä). Asunto meni kaupaksi jo ensimmäisellä näytöllä.

Hyvä puoli on, että kauppa oli nopea ja asunnot liikkuvat tällä alueella. Kauppa oli toki tehty ennen koronavirusta, joten tilanne voi olla nykyisin erilainen. Huono puoli on, että sekä muuta asuntokauppaa seuraamalla, että tämän yksittäisen asuntokaupan kohdalla voi huomata, että vanhojen asuntojen arvot eivät ole (ilman  suuria remontteja) nousseet alueella viimeisen seitsemän vuoden aikana. Myynnissä ollut asunto meni kaupaksi luultavasti aika samalla summalla, kun mitä itse maksoimme omastamme seitsemän vuotta sitten.

Asuntoomme kohdistuu jonkin verran taloyhtiön velkaa, mutta jos joutuisimme myymään asuntomme, jäisi siitä taloyhtiövelan maksun jälkeen noin 220 000 euroa jäljelle. Oma omistusosuuteni on 40% eli 88 000 euroa.

Torneja ja pastellivärejä


Nettovarallisuus= kaikki varallisuus-kaikki velat


Nettovarallisuus lasketaan siis niin, että kaikesta varallisuudesta lasketaan pois kaikki velat. Varallisuutta minulla on 40% asunnosta, varoja tilillä, osakkeita ja rahastoja. Muuta varallisuuteen laskettavaa ei ole. Velkaa on ainoastaan asunnosta.

Varat:
Oma osuus asunnosta 88 000
Tilit  7300
Rahastot 8300
Osakkeet 20 300

Varallisuus yhteensä 123 900

Velat:
Asuntolaina 16 200

Velat yhteensä 16 200

Nettovarallisuus yhteensä 107 700


Miten nettovarallisuuteni on kertynyt?


Oma nettovarallisuuteni on kasaantunut pikku hiljaa noin seitsemäntoista vuoden aikana, sillä noin seitsemäntoista vuotta sitten olen siirtynyt opiskelemasta työelämään. Olen aina kammonnut velkaa, eikä minulla ei ole ollut koskaan muuta pitkäaikaista velkaa, kuin asuntolaina. Oma nettovarallisuuteni ei näin ollen ole koskaan pudonnut nollan alapuolelle.  

Nettovarallisuus on kertynyt vähän vahingossa asuntolainaa maksaessa. Ensimmäinen oma kotini oli yhdessä puolison kanssa vuonna 2006 ostettu kaksio ja nykyinen asuntoni on saman puolison kanssa ostettu kolmio. Ensimmäiseen asuntooni minulla oli silkkaa rahaa omista palkoistani säästettynä noin 3500 euroa, lisäksi sain vanhemmiltani lahjana 3000 euroa, eli yhteensä käsirahaa oli kasassa 6500 euroa. 6500 euron alkusumman avulla nettovarallisuus on käytännössä asuntolainojen avulla vivutettu nykyiselle tasolle. Jos en olisi aikanaan ostanut asuntoa, olisi asumiseen käytetty summa mennyt vuokranmaksamiseen ja nettovarallisuuteni olisi huomattavasti pienempi.

Aiemmin tein asuntolainaan ylimääräisiä lyhennyksiä, koska rahaa kertyi säästöön, eikä osaamista sijoittamiseen ollut. Nyt olen kääntänyt kelkkani ja asuntolainan lyhennykset on tauolla vielä ensi kevääseen saakka osittaisen lomautuksen takia.

Viime vuosien alhainen korkotaso on helpottanut meidän asuntovelallisten elämää, mutta olen myös päässyt nauttimaan nykyistä paljon korkeammasta asuntolainojen korkotasosta, sillä vuonna 2008 12 kk euribor oli yli 5%. Kun korot ovat pikku hiljaa laskeneet alle nollan, olen tehnyt päätöksen laittaa ylimääräiset rahat paremmin tuottaviin osakkeisiin, kuin lyhentää asuntolainaa.

Paljon vai vähän?


Onko 107 700 euroa nettovarallisuutena paljon vai vähän? Uusin tutkimus suomalaisten nettovarallisuudesta on melko vanha ja peräisin vuodelta 2016. Sen mukaan suomalaisten kotitalouksien mediaani oli tuolloin 107 200, eli oma henkilökohtainen varallisuuteni vastaa melko tarkkaan koko kotitalouksien mediaania. Perheeseeni kuuluu puoliso, jolla on omat varansa ja velkansa, mutta tässä kirjoistuksessa, kuten koko blogissa kerron vain omista raha-asioistani. Tutkimuksesta on jo aikaa, joten luultavasti uusi tutkimus toisi esiin eri lukuja. 

Oma nettovarallisuuteni ei siis ole mitenkään erinomainen, mutta ihan hyvällä mallilla. Nettovarallisuus summan tietämisestä on ehkä se hyöty itselleni, että tiedän mihin suuntaan varallisuutta pitäisi jumpata. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan suomalaisiten varallisuudesta noin puolet on asunnossa, omasta varallisuudestani asunnossa on noin 70%. Tämän hetkinen suunnitelma onkin kasvattaa sijoitussalkun osuutta varallisuudestani. 

torstai 7. toukokuuta 2020

Huhtikuun 2020 tulot ja menot

Yllätyksekseni viime kuusta näytti tulleen säästökuukausi! Koronalla on varmasti osuutta asiaan, kaikki huvittelupaikat on kiinni, joten rahaa jäi ihan vahingossa säästöön. Pureudun kohta tarkemmin lukuihin!

Perheeseeni kuuluu lisäkseni puoliso ja kolme yhteistä lasta. Taloutemme ovat erilliset, eli molemmilla on omat tilit, lisäksi meillä on yhteistili. Meillä on omistusasunto, josta molemmilla on lainaa, lainat ovat erilliset. Minun omistusosuuteni asunnosta on  40% ja maksan 40% vastikkeesta.

Tulot koostuvat tässä kuukaudessa palkasta ja puolikkaasta lapsilisästä. Osinkoja saattoi myös tulla tilille, mutta osinkoja en ole merkannut tuloksi. Meidän taloudessa kaikki yhteiset menot menevät puoliksi (ruoka, lasten menot ym). Myös lapsilisä menee tällä puoliksi, eli laitan sen yhteiselle tilille, josta maksamme yhteisiä kuluja. Eli esimerkiksi ruokaan viisihenkisellä perheellämme meni huhtikuussa noin 720 euroa, josta oma osuuteni on puolet, eli 362 euroa.

Huhtikuu 2020, tulot ja menot
Viime kuussa minulla alkoi osa-aikainen lomautus, eli teen 30 tuntista viikkoa normaalin 37,5 tunnin sijaan. Lomautus ei näy vielä tämän postauksen palkkaluvussa, sillä meillä palkka maksetaan aina pari viikkoa jälkikäteen. Tässä näkyvä palkka on siis maaliskuun palkka. Maaliskuussa tein normaalia enemmän sunnuntaita ja iltoja, eli olosuhdelisät on nostaneet palkkasummaa. Asuntolainan lyhennykset ovat nyt tauolla, sillä hain pankista lyhennysvapaata lomautuksen takia. Asuntolainasta olen maksanut vain koron.

Yllätyksekseni myös ruokalasku oli pysynyt kohtuullisena, vaikka esikoinen on syönyt kotona kaikki ateriat etäkoulun takia ja myös päiväkoti-ikäiset lapseni ovat olleet enemmän kotona. Tavallisesti meillä syödään aika paljon eineksiä ja välillä myös noutopitsaa tai jotain muuta ravintolaruokaa. Nyt (lomautukseni takia) on ollut enemmän aikaa tehdä ruokaa, ja tämä estänyt ruokalaskua paisumasta. Säästöön onkin jäänyt huima summa, sillä palkka on ollut vähän normaalia suurempi ja kulut tavallista pienemmät. Ensi kuussa palkka onkin jo reilusti pienempi ja liiton lomautuskorvausta saa arvion mukaan odotella kaiketi muutaman viikon.

Lomautus on muuten mennyt hyvin, mutta työtaakka ei ole vähentynyt. Kun työtunnit ja työntekijät ovat vähentyneet, on kiire työpaikalla kasvanut, ja jokainen paikalla oleva on joutunut joustamaan entistä enemmän. Oma mieliala on ollut välillä melko pohjalla. Päivä ei ala mitenkään pirteällä tavalla, kun heti ensimmäisenä aamulla voi tarkistaa uutisista tuomiopäivän tautiin kuolleiden alati kasvavan luvun. Siinä alkaa jo huomaamattaan miettimään oman maallisen vaelluksen päätepistettä, ja sitä, tuoko kukaan edes haudalle kukkia. Onneksi tajusin jossain vaiheessa lopettaa kuolinlukujen kyttäämisen, niin mielialakin parani saman tien.


maanantai 6. huhtikuuta 2020

Q1 2020, koronaviruksen runtelema salkku

Vuoden 2020 ensimmäinen neljännes oli maailman pörsseissä historiallinen. Ensin kohottiin ennätys korkealle ja sitten painuttiin nopeasti alas. Korkeimmassa pisteessä käytiin suunnilleen helmikuun puolessa välissä.

Oma sijoitusvuoteni on kokenut samat liikkeet, korkealta oli pitkä matka alas. Avasin osakesäästötilin helmikuun alussa ja ostin sinne nopeaan tahtiin korkeilla hinnoilla osakkeita. Tällä hetkellä suurimmat tappiot lienee prosentuaalisesti joko Cityconista tai Konecranesista, euroissa laskettuna Cityconilla olen saanut poltettua eniten rahaa. Cityconia pidin itse melko stabiilina ja tylsänä, mutta enpäs osannut ennustaa, että lasku lähtisi liikkeelle kaupan alasta! Citycon on antanut viime kuussa negatiivisen tulosvaroituksen, joten lasku on ihan ansaittu.

Omistukseni S-ryhmän osuuksista lunastin pois, ja jätin jäljelle vain HOK-Elannon osuuden, joka on pääkaupunkiseudun osuuskauppa. Syy S-junasta vetäytymiseen oli jo ainakin pari vuotta laskeneet korot, eli ounastelin, että sieltä ei tule enää merkittäviä summia. S-junasta vapautui 500 euroa, jotka pistin melkein saman tien osakkeisiin.

Ostot ensimmäisellä kvartaalilla


Kaikki ostot tein upouudelle osakesäätötilille. Ostin lisää Cityconia, Digiaa, Wärtsilää ja Marimekkoa. Uutena mukaan salkkuuni tuli Sampo ja Konecranes. Alla kaikki tämän hetkiset omistukset, osa on Nordnetin arvo-osuustilillä ja osa Nordnetin osakesäästötilillä. Rahastot on Osuuspankissa. 

Osakkeet ja rahastot
Op-Aasia indeksi 850,49 4 %
Op-Ilmasto  6 585,12 29 %
CapMan 1121 5 %
Citycon 1869 8 %
Digia 1737 8 %
Fiskars  96 0 %
Konecranes 468 2 %
Marimekko 2208 10 %
Nokia  1076 5 %
Orion B 1081 5 %
Sampo 799 4 %
Stora Enso R 1942 9 %
Tokmanni Group 1547 7 %
Wärtsilä B 1030 5 %
22409,61 100 %

Kauppoja tein ennätysmäärän ja rahaa tuuppasin markkinoille peräti 7184 euroa, eli kun minulla jouluna oli vielä käteistä reilusti säästössä, on käteisen määrä vähentynyt. Muutos-sarakkeen viimeinen luku näyttää myös melko karulta, omaisuus on siis huventunut kvartaalissa peräti 8089 euron verran. Lasku liittyy juurikin rahastojen ja osakkeiden arvon sulamiseen. Sain palkkatuloista säästettyä kolmen kuukauden aikana noin 1090 euroa. 

Mitään isoja hankintoja en tehnyt, mutta kävin yksityisellä lääkärillä, hoito maksoi suunnilleen 900 euroa. Tietenkin jälkiviisaana olisi kannattanut käyttää julkisen terveydenhuollon palveluita, mutta saamani hoito oli hyvää, ja rahat meni hyvään kohteeseen (eli omaan hyvinvointiin).   

Q1 2020


Osingot ja yksi yhtiökokous


Osinkoja tuli tässä kvartaalissa bruttona noin 249,49 euroa, osa tuli osakesäästötilille, ja osa arvo-osuustilille. Osinkoa maksoivat Wärtsilä, Fiskars, Capman, Digia ja Citycon. Kerkesin käydä myös juuri ennen poikkeustilan julistamista yhdessä yhtiökokouksessa. Capmanin yhtiökokous pidettiin vielä normaalisti ja Capmanin vuoden 2019 luvut olivatkin oikein hyviä!


Kaiken se kestää, kaiken se kärsii (osakesalkkuni siis)


Tänä vuonna olen tehnyt salkkuni kanssa jo muutamia isoja virheitä (ajallinen hajautus ja yhtiövalinta). Kumma kyllä vielä ei ole tullut sellaista tunnetta, että pitäisi myydä kaikki pois, vaikka kieltämättä se olisi ollut viisain ratkaisu kriisin alkuvaiheessa. Valitettavasti pidin koronavirusta jonkinlaisena eksoottisena Kiinan ongelmana, mutta siitä kehkeytyikin globalisaation takia oikea tuomiopäivän pandemia. Laitoin rahat markkinoille liian aikaisin ja isona könttänä. Jos olisin malttanut vielä yhden tai kaksi kuukautta käteisen kanssa, olisi salkun tilanne melko erilainen (jälkiviisastelu on niin ihanan helppoa!).

Huvin vuoksi laskeskelin salkkuni saaman kolhun syvyyttä. Korkeimmillaan osakesalkku on ollut 12.3. Sieltä alkanut pudotus oli syvä, rotkon pohjalla oltiin 23.3., ja sieltä salkku on hieman palautunut. Nordnetin käppyröitä katsoessa näyttäisi siltä, että näiden kahden päivän välillä salkkuni putosi huipustaan jopa 43%. Suomalaisia osakkeita sisältävä salkkuni teki siis jyrkemmän syöksyn, kuin suomalaiset osakeindeksit. Tällä hetkellä ollaan noin 25% vuoden vaihteesta miinuksella. Suurimmat päivittäiset miinukset ovat olleet 2000 euron luokkaa, toisaalta heiluntaa on ollut paljon, ja myös plussapäiviä on varsinkin tuon 23.3. jälkeen ollut. 

Onko sijoittaminen vielä kokonaisuudessaan plussan puolella, vai ollaanko jo painuttu tappiolle? Vanhimmat sijoitukseni ovat OP:n rahastot, ja ne on vielä plussalla. OP-Ilmastoon olen säästänyt kuukausisäästäjänä muistaakseni vuosina 2009-2017 ja OP-Aasian osuudet olen ostanut kerralla. Ensimmäiset osakkeet on hankittu marraskuussa 2016, ja suuri osa osakkeista on tullut salkkuuni vasta tätä kirjoitusta käsittelevällä kvartaalilla. Osakkeet on miinuksella, pahiten toki nämä viimeiseksi hankitut. Kun lasketaan saadut osingotkin mukaan olen kokonaisuudessa miinuksella tällä hetkellä laskujeni mukaan noin 800 euroa.    

Katse loppuvuoteen 


Seuraava kvartaali meneekin osa-aikaisena lomautettuna, mikä näkyy myös palkassa. Osa-aikainen lomautus tarkoittaa kohdallani 30 viikkotunnin työviikkoa normaalin 37,5 tunnin sijasta. Oma arvioni on, että talouden toipuminen on hidasta, joskin toivoisin kovasti, että koronavirus jää nopeasti historiaan. Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu epäili maaliskuussa, että ollaan jo taantumassa, joten lamakaan ei ole mahdottomuus, jos pandemian rajoitukset jatkuvat pitkään. Tänään uutisoitiin Slushin peruuntumisesta, syynä oli mahdollinen koronaviruksen syksyllä tuleva toinen aalto. Tulevaisuudesta on siis vaikea sanoa mitään. 

Oma tilanteeni on lomautuksesta riippumatta ihan hyvä. Tileillä on edelleen jonkin verran rahaa, siitä osa (noin 3000 euroa) on puskurirahaa, joten en aio kaikkea siirtää osakkeisiin. Puhuinkin jo ajallisesta hajautuksesta, ja ajatuksena on kuitenkin säästää palkasta ja tulevista lomarahoista ja laittaa maltilla rahaa osakkeisiin niin kauan, kun vielä kurssit ovat alhaalla. Nykyinen lomautus on kolmen kuukauden pituinen, mutta toki sitäkin voidaan pidentää. Oma tilanteeni on kuitenkin sikäli hyvä, että velkaa on vain asuntolainan muodossa ja tiukan paikan tullen sijoituksia voi realisoida.   

torstai 2. huhtikuuta 2020

Maaliskuun 2020 tulot ja menot

Olen kirjannut tulot ja menot ylös kahtena kuukautena vuodessa pysyäkseni vähän kärryillä kulutuksesta. Vuosien 2018 ja 2019 luvut löytyy myös blogista. Aiempina vuosina nämä kuukaudet ovat olleet helmi- ja maaliskuu. Tänä vuonna unohdin helmikuussa aivan täysin kirjata kaiken ylös, mutta tässä siis on maaliskuun luvut!

Perheeseeni kuuluu lisäkseni puoliso ja kolme yhteistä lasta. Taloutemme ovat erilliset, eli molemmilla on omat tilit, lisäksi meillä on yhteistili. Meillä on omistusasunto, josta molemmilla on lainaa, lainat on erilliset. Minun omistusosuuteni asunnosta on  40% ja maksan 40% vastikkeesta. Tulot koostuvat tässä kuukaudessa palkasta ja puolikkaasta lapsilisästä. Meidän taloudessa kaikki yhteiset menot menevät puoliksi (ruoka, lasten menot ym). Myös lapsilisä menee tällä puoliksi, eli laitan sen yhteiselle tilille, josta maksamme yhteisiä kuluja. Eli esimerkiksi ruokaan viisihenkisellä perheellämme meni noin 850 euroa, josta oma osuuteni on puolet, eli 426 euroa ja päivähoitoon menee 260 euroa, josta oma osuuteni on 130 euroa.

Erotuksena edellisiin vuosiin en ole kirjannut osinkoja ollenkaan tuloksi. Muutin käytäntöä sen vuoksi, että olen aiempina vuosina kirjannut osingot nettona, eli verojen jälkeisen summan. Nyt, kun osa sijoituksista on arvo-osuustilillä ja osa osakesäästötilillä, osinkoja verotetaan eri lailla. Arvo-osuustilillä olevien osakkeiden osingot verotetaan heti, ja osakesäästötilillä olevien osakkeiden osigoista menee vero vasta, kun rahaa nostetaan osakesäästötililtä. Selvyyden vuoksi jätin osingot täysin kirjaamatta.

Maaliskuun tulot ja menot


Suuria paljastuksia luvuissa ei ole, suurin kuluerä on asuminen ja ruoka, kuten aiempinakin vuosina. Säästöaste on ihan hyvällä tasolla. Tässä palkkakuukaudessa olin yhden päivän palkattomalla vapaalla talviloman takia, joten ilman tuota palkatonta päivää tulot olisivat vähän suuremmat. Viime vuoteen verrattuna ruokakulut on pysyneet suunnilleen samoina, asumisen hinta on vähän noussut, sillä taloyhtiössä tehtiin remonttia ja vastike nousi. Koti-sarakkeeseen olen merkannut vakuutuksia, oma osuuteni koti- ja henkilövakuutuksista oli noin 350 euroa. Tässä on koko vuoden vakuutukset, joten seuraava lasku vakuutuksista tulee vasta vuoden päästä.

Viime vuodesta pienentyneitä lukuja ovat lasten hoitokulut. Päivähoitoon on mennyt taloudessamme jossain vaiheessa ihan järkyttävän suuri summa, ja nämä kulut ovat nyt pienentynyt lasten kasvaessa. Tällä hetkellä työpaikkani on niin lähellä, että liikkumiseen ei kulu rahaa lähestulkoon ollenkaan, ja myös se näkyy pienentyneenä lukuna.

Vertailun vuoksi otan mahdollisesti vielä huhtikuun luvut ylös. Maaliskuun luvuissa ei näy millään tavalla koronaviruksen vaikutus, mutta huhtikuun luvuissa saattaa jo näkyä.

Koronavirus heiluttelee henkilökohtaista talouttani


Pääsin koronaviruksen ansiosta ensimmäistä kertaa osallistumaan yt-neuvotteluihin! Lomautustahan sieltä tuli, mutta onneksi vaan osa-aikaisena. Teen ensi viikosta alkaen 30 tuntista työviikkoa normaalin 37,5 tunnin sijaan, joten palkka putoaa hieman, vaikka saankin puuttuvan päivän palkasta liitolta ansiosidonnaista päivärahaa. Suuresti en usko nettotulojen putoavan, mutta sain kohtuullisen kokoisen henkisen sätkyn jo näistä miedoista ja nopeista yt-neuvotteluista. 

Luultavasti meni pahasti ylireagoinnin puolelle, mutta heti ensimmäisenä päivänä ilmoittauduin TE-toimistoon, ja laitoin pankilleni hakemuksen asuntolainan lyhennysvapaasta. Asuntolainan lyhennys on ollut noin 200e/kk, ja korkojen osuus noin 16e/kk. Asuntolainan lyhennysvapaa takaa ainakin sen, että kulut ei nouse korkeammiksi, kuin tulot. (Jos jotain jää yli, ajatuksena on pistää ylimääräinen osakkeisiin.)

Koronavirus vaikuttaa tuloihini myös ilta- ja viikonloppulisien kautta. Normaaleja aukioloaikoja on nyt lyhennetty todella kovalla kädellä, ja lisät jää melkein kokonaan pois palkasta. Tavallisesti lisät tuo bruttopalkkaani 200-400 euroa, joten kyseessä on ihan merkittävä summa, saamatta jää noin 8-15% bruttopalkasta. Arvioin, että lomautusten ja lisien jälkeen nettopalkkani saattaisi olla noin 1400-1600 euroa. Lisäksi liitosta tulee jonkin verran paikkausta tuosta yhdestä puuttuvasta päivästä/viikko. Kulut oli tässä maaliskuussa normaalia suuremmat vakuutusten takia, joten kulujen pitäisi kuitenkin normaalina kuukautena jäädä pienemmiksi, kuin tulojen. Kokonaisuudessaan nettona pitäisi palkka ja ansiosidonnainen mukaan lukien tulla kaiketi noin 1600-1800e/kk.

Ja vielä osingot. Alkuvuodesta laskeskelin, että osinkoja saattaisi tulla bruttona noin 1000e tänä vuonna. Jonkin verran niitä on jo ropissut tilille, mutta moni yritys on myös joko leikkaamassa osinkoja, tai jättää ne omaan kassaansa kokonaan. Eli arviot ei pidä paikkaansa ja osinkosumma on täysi arvoitus.  

Menoihini virus vaikuttaa oikeastaan sitä kautta, että etäkoulussa oleva vanhin lapsemme syö kaikki ateriat nykyisin kotona. (Koululainen on nyt vihitty Teamsin kautta etäpalavereiden saloihin, ja on jotenkin hellyyttävä seurata alle kymmen vuotiaan lapsen vakavaa palaverointia.) Tylsyyttä hän on yrittänyt pitää loitolla leipomalla, joten olemme herkutelleet muffineilla ja pikkuleivillä. Myös pienemmät lapset ovat jatkossa enemmän kotona, joten ruokakulut kasvavat. 

Onko koronavirus vaikuttanut sinun tuloihisi?

maanantai 30. maaliskuuta 2020

Voihan virus

Koronaviruksella on kahdenlaisia vaikutuksia, terveydellisiä ja taloudellisia. Terveydelliset vaikutukset ovat olleet enemmän esillä, sillä kaikkia taloudellisia vaikutuksia on vaikeampi vielä tässä vaiheessa nähdä. Tähän mennessä Suomesta on löytynyt noin 1352 testattua viruksen kantajaa ja 13 ihmistä on kuollut. Maailman laajuisesti kuolleita on 33 927 ja testattuja sairastuneita on ollut 720 229.

Osittain taloudelliset vaikutukset näkyvät jo nyt suljettuina liiketoimintoina, vähentyneinä asiakkaina ja lomautettujen työntekijöiden määrässä. Silti väittäisin, että osa taloudellisista vaikutuksista näkyy vasta pitkälti jälkikäteen. Aluksi suhtauduin koko virukseen liiankin huolettomasti, mutta koronavirus osoittautui mustaksi joutseneksi, tapahtumaksi, joka nopeasti ja yllättäen iski talouteen.
 

Koronaviruksen vaikutukset omaan elämääni


Tällä hetkellä ei varmaan löydy montaa ihmistä, joita koronavirus ei tavalla tai toisella jo koskettaisi. Epävarmuus, koko tilanteen epämääräisyys ja käytössä olevat rajoitukset vaikuttavat ainakin omaan arkeeni ja mielialaani. Onneksi koko perhe ja lähiympäristö on selvinnyt toistaiseksi terveenä. Perheemme koululainen on saanut tottua etäopiskeluun, ja täytyy sanoa, että etäkoulu on tähän mennessä onnistunut oikein hyvin! Mitä pidemmälle etäkoulu jatkuu, sitä enemmän koetellaan sekä opettajien ammattitaitoa, että oppilaiden itseohjautumiskykyä.

Oma työni on jatkunut melkoisen samanlaisena kuin ennenkin, sillä tätä työtä ei voi muuttaa etätyöksi. Työhöni kuuluu jonkin verran liikkumista pääkaupunkiseudulla. Erona entiseen on se, että olen pyrkinyt välttelemään julkisia liikennevälineitä ja tehnyt matkat perheemme autolla. En erityisemmin rakasta autoilua, joten jos jotain positiivista täytyy keksiä, niin autoilu on muuttunut stressittömämmäksi. Parkkipaikkoja löytyy paljon helpommin, ja viereisen kaistan kaahailijat puuttuvat moottoriteiltä, sillä monet ovat siirtyneet etätöihin.

Sijoitusvarallisuuteni on sulanut kuin voi auringossa. Olettaisin, että pörssikurssit noudattelevat sairastumisen etenemistä, ja oma täysin valistumaton arvioni on, että kurssit pysyvät matalalla, kunnes saadaan käännös parempaan sairastuneiden määrissä. Tein vielä klassisen virheen, eli ostin osakkeita vuoden alussa osakesäästötilin innostamana kalliilla kursseilla ja lisäsin omistuksia heti kriisin alussa. Näistä kursseista on tultu reippaasti alaspäin. Kaikki osakkeeni ovat niianneet liikuttavan yhtenäisesti samassa tahdissa ihan toimialasta riippumatta. Onkin vaikea löytää tahoja, jotka hyötyisivät koronaviruksesta. Tällaisia toki saattaisivat olla lääketehtaat, apteekit sekä terveydenhuollon laitteita ja turvavälineitä valmistavat yritykset.

Viime viikolla tuli tieto, että työpaikallani alkaa yt-neuvottelut ja saamme odottaa lomautuksia. Olen matalapalkkaisella alalla, jossa harvalla on täydet tunnit. Hieman mietityttää työkavereitten tilanne, ja myös oma talouteni saattaa siis hyvinkin saada koronaviruksesta kolauksen. Onneksi kuulun liittoon, ja säästössäkin on vielä puskurissa riihikuivaa rahaa, vaikka heittelinkin alkuvuodesta käteistä silmät kiinni osakkeisiin.

Mitä kuuluu vuoden tavoitteille?


Vuoden alussa asetin itselleni tavoitteita. Päätavoitteeni oli sijoitusvarallisuuden kerryttäminen 10 000 eurolla vuoden aikana. Tälle tavoitteelle voi jo heittää haikeat hyvästit. Muut tavoitteet koskivat lukemista, työnhakua ja liikuntaa. 

Kirjastojen sulkeminen olikin tässä mielessä odottamaton onnenpotku. Sain juuri pari sopivaa sijoitusaiheista kirjaa kirjastosta muutaman kuukauden jonotuksen  jälkeen, ja nyt ne jäivät minulle luettavaksi koko kirjastojen sulun ajaksi. Lisäksi sakot eivät juokse, joten minulla on oikeasti vielä aikaa lukeakin nuo kirjat! Työhakemuksia en ole kerennyt tekemään, sillä töissä on ollut kiireistä. Samoin liikuntaharrastus on ollut telakalla, mutta jos joudun lomautetuksi, ylimääräistä aikaa sekä lukemiseen, että liikuntaan ja työhakemuksien tekoon tulee ihan riittämiin. 


maanantai 9. maaliskuuta 2020

Reippaina käymme rekkain alle

Osakesäästäjiltä vaaditaan ainakin hiven positiivisuutta ja paljon pitkäjänteisyyttä ja säästäväisyyttä. Pahitteeksi ei myöskään ole, jos ymmärtää jotain taseesta, tuloslaskelmasta ja kassavirrasta. Mutta miksi kukaan ei ole aiemmin kertonut, että myös masokistiset piirteet ovat sallittuja ja jopa suositeltavia???

Seppä Ilmarisen jäljillä 


Täytyy myöntää, että Facebookin sijoittaja-aiheisiin ryhmiin kuulumisesta on seurannut omalle sijoittajan polulle paljon hyvää. Yleensä sieltä löytyy paljon tietoa ja tälläkin kertaa joku viisaampi oli jo hyvissä ajoin viikonloppuna tutkinut jotain mystistä tietoa maailmalta (Futuureja? Öljyn hintoja? Aasian markkinoita? Tarot-kortteja???) ja tiesi kertoa, että maanantaina kurssit aukeaisivat kaaokseen. Ja näin siis väistämättä kävi, Helsingin pörssi avautui 7% miinuksella. 

Sain tänään käsiini tradenomin todistuksen, joten onnittelut minulle! Opinnot on saatu päätökseen ja päätin juhlistaa tutkintoa ja pörssin laskupäivää pienellä osake-ostolla. Tällä kertaa osakesäästötilin salkkuun tuli jälleen uusi yhtiö, sillä ostin Sampoa 30 kpl päivän hintaan, eli maksoin 33,85e/kpl. Sampo on defensiivinen osake, joten vaikka se onkin ottanut osumaa viime aikaisissa laskuissa, voi hyvällä syyllä olettaa, että vakuutus- ja pankkitoiminta ei vielä ole kaatumassa koronaviruksen aiheuttamiin ongelmiin. 

If, Topdanmark ja Nordea, näitä kaikkia omistan nyt välillisesti Sampon kautta. Vakuutustoiminta on ollut viime vuonna paremmin kannattava osuus Sampon liiketoimintaa, Nordea on kipuillut edelleen nollakorkoympäristön ja järjestelmäuudistuksen kourissa. Kalevalassa Sampo on Seppä Ilmarisen takoma ihmeellinen, rikkauksia tekevä mylly, ja nyt se saa jauhaa korkeaa osinkotuottoa myös minulle. 


Reippaina käymme rekkain alle, kun se tuntuu niin ihanalle


Viime aikoina markkinoilla toimiminen on aiheuttanut ylimääräisiä epäilyn tunteita ja tuskan vihlaisuja. Hassisen Koneen jo 40 vuotta vanha biisi tuli ihan väistämättä mieleen tänään, kun katselin salkun sulanutta tuottoa. (Samalta taitelijalta on ilmestynyt myös kappaleet: Kriisistä kriisiin, Vittu kun vituttaa, ja Syöksylaskijoita kaikki tyyni. Kaikki varsin hyvin tämän päivän tunnelmiin sopivia biisejä). Ismo Alangon sijoituksista en osaa sanoa mitään, tuotannosta päätellen hänellä saattaisi olla kokemusta pörssisijoittamisesta. Mutta jos Ismo Alanko Säätiö on jotain muutakin, kun bändin nimi, niin hän saattaa olla ihan oikea pörssiguru. (Yleishyödyllisten säätiöiden tuottoja verotetaan jotenkin ovelasti pienemmällä kädellä, kuin yksityissijoittajien tuottoja. Pörssilaskuilta säätiö-muotoinen sijoittaminen ei suojele.)

Oma salkkuni on ollut korkeimmillaan suunnilleen kuukausi sitten, ja huipulta on tultu alas noin 17%, joka vastaa Nordnetin mukaan noin 4000 euroa ja on aika lailla linjassaan myös Helsingin OMXH indeksin kanssa. Tämän päivän pudotus on silti ollut ihan omaa luokkaansa, olen joutunut sanomaan hyvästit euroilleni peräti 1180 kertaa. Tuntuu hullun hommalta heittää rahaa lisää pörssiin, jos tulos on tämä. Tässä kohdassa kadehdin kaikkia heitä, joilla on graniittiin hakattu sijoitussuunnitelma ja kristallinkirkas käsitys tulevaisuudesta. Sijoittaminen on yllättävän lähellä uskon asioita, sillä usko tulevaan pelastukseen kantaa molemmissa tapauksissa. 

Itselläni kun tuo perin tärkeä sijoitussuunnitelma näyttää hioutuvan hiljalleen, samalla tavalla, kuin merivesi hioo rantakivikkoa. Jäljelle jää joko arvotonta santaa ja tai järjettömän upeita kiviä. Viisaintahan olisi ollut myydä kaikki pois heti koronaviruksen ilmaantumisen jälkeen, ja ostaa takaisin vasta, kun rokote on keksitty. Tällä hetkellä suunnitelmani taitaa olla, että ostelen pikku hiljaa syöksyviin kursseihin lisää osakkeita osingoilla ja palkkarahoilla. Luultavasti pohjia ei olla vielä nähty, sillä virus kaataa potilaita sänkyyn vielä maailman laajuisesti, ja luulisin, että pörssit heiluvat juuri niin kauan, kun epidemia jyllää. Vielä sen jälkeenkin saadaan luultavasti tulosvaroituksia, joten kurssien heilunta on uusi normaali.  



perjantai 28. helmikuuta 2020

Koronavirus ja pörssin pakkaspäivät

Koronavirus leviää ja ihmisiä menehtyy tautiin. Toiveena on tilanteen korjautuminen ja epidemian laantuminen, mutta tilanteen epävarmuus tekee hallaa taloudelle ja pörssikursseille. Pörssit ovat lasketelleet ympäri maailman koko kuluneen viikon. Vaikka koronavirus on kerännyt uhrjeja jo joulukuusta asti, ilmeisesti vasta epidemian pitkittyminen ja sairastapausten ilmeneminen Kiinan ulkopuolella käynnisti pörssien laskun ympäri maailmaa. 

Laskua Helsingin pörssissä on tullut nyt noin 10% viikossa, joten käytännössä on pyyhkäisty pois koko alkuvuoden nousu, ja myös osa joulukuun noususta. Finnair antoi jo negatiivisen tulosvaroituksen, ja luultavasti moni muukin yritys seuraa perässä, joten pörssikurssien kulku voi olla vielä pomppuisa. 


Maanantain tehokas kahvitauko


Nyt seuraa perin opettavainen kertomus siitä, miten kärsimättömyys tuhoaa tuottoja. Osakepoiminnassa eroa indeksiin pyritään tekemään ajoittamisella, yhtiövalinnalla, velkavivulla (ja tuurilla). Tässä kertomuksessa näistä mikään ei onnistunut. 


Huomasin kurssien laskun maanantaina puolenpäivän aikaan, kun join töissä tauolla päivän ensimmäistä kahviannostani. Kävin nopeasti Taloussanomien, Kauppalehden ja Facebookin sijoitusryhmien sivuilla, ja totesin, että kyseessä oli ihka oikea laskupäivä. Suurimmat miinukset pitkiin aikoihin, ja kaikki omat osakkeeni miinuksella. Kun kurssit oli viimeeksi kunnolla laskussa joulukuussa 2018, jähmetyin, enkä tehnyt sen suuremmin ostoja, kuin myyntejäkään. Nyt ajattelin toimia toisin.

Osakesäästötilille oli jäänyt vielä käyttämättä 1600 euroa, ja kiitos nykytekniikan (4g yhteys ja älykännykkä) kirjaudun nopeasti Nordnettiin ja suuremmin miettimättä nakkasin rahat kahteen osakkeeseen, jotka Kauppalehden sivujen mukaan olivat suurimman laskun tehneiden osakkeiden listalla. Ostin siis Marimekkoa 20 kpl hintaan 35,15e/kpl ja Konecranesia 30 kpl hintaan 28,82e/kpl. Marimekkoa minulla oli jo ennestään, ja Konecranes on vähän tuntemattomampi, mutta minulla oli kyllä selkeä kuva yrityksestä ja olin joskus muinoin miettinyt tätä firmaa. Ajatuskulku meni jokseenkin niin, että koska osakkeet ovat nyt halventuneet reippaasti, täytyy korjausliikkeen ylöspäinkin olla nopea (?). Väärin ajateltu.  

Annan itselleni suorituksesta täydet pisteet nopeudesta, sillä 12,5 minuutin tauon aikana ehdin juoda 3 kuppia kahvia, syödä palan ruisleipää, tehdä kaksi täydellisen perusteellista analyysiä kahdesta suomalaisesta pörssiyhtiöstä ja vielä ostaa näiden kahden yhtiön osakkeita. (Oikeastihan kyse oli siitä, että yritin parhaassa multitasking -hengessä samaan aikaan syödä, ja tehdä osakekauppoja. Nopeaa ja tehokasta toki, mutta ajattelu unohtui tästä prosessista täysin.)

Ajoitushan meni ihan täysin pieleen, sillä kurssit ovat olleet sen jälkeen luisussa. Ja yhtiövalinnassakin on parannettavaa, sillä vaikka Marimekko tekee hyvää tulosta, osa tuotannosta (13%) on Kiinassa ja yksi kolmesta päämarkkina-alue on Aasia-Tyynenmeren alue. Arvelisin, että tulos tulee vääjäämättä laskemaan koronaviruksen takia. Osake on myös noussut huomattavasti, joten korjausliike saattoi olla ihan perusteltu. 

Konecranes ei ollut sen parempi valinta. Konecranes tekee teollisuusnostureita, mm. satamat ovat yksi asiakassegmentti, tuotanto ja asiakkaat jakautuvat ympäri maailman ja toimintaa on myös Aasiassa ja Kiinassa. Jo maanantaina tiesin, että osa satamista on Aasian alueella laitettu kiinni, joten ainakin välillisesti tämä vaikuttaa Konecranesiin. Vaikka Konecranesilla on tasaisempaa kassavirtaa tuovaa huoltotoimintaa, on osake silti vahvasti syklinen. Myös Konecranes tulee kärsimään koronaviruksen vaikutuksista.

Maanantain ostot eivät oikeastaan enää suuremmin harmita, mutta olisi toki kannattanut odottaa ostojen kanssa pidempään. Ostot näyttävät tässä hetkessä virheiltä, mutta molemmat ovat kelpo yhtiöitä.  


Ja tarina jatkuu perjantaina


Tänään on perjantai, ja ainoastaan keskiviikkona kurssit tekivät pienen pompun ylöspäin, muut päivät  tällä viikolla on Helsingin pörssi lasketellut alaspäin. Oma salkkuni (osakesäästötili ja arvo-osuustili) ovat seuranneet jokseenkin yhdenmukaisesti indeksiä, eli laskeneet prosenteissa suunnilleen yhtä paljon, kuin indeksi. Ja koska toisto on opetusten äiti, tänään tein vielä kaksi (hieman mietitympää) ostoa osakesäästötilille, eli ostin jälleen kerran Marimekkoa, nyt 20 kpl hintaan 31,40e/kpl ja lisäsin Cityconia 120 kpl hintaan 8,9e/kpl. 

En tiedä, ollaanko jo nähty laskun pohjia, tätähän ei kukaan osaa ennustaa. Tämän päiväisten ostojen kautta lyön kuitenkin rohkeasti vetoa tilanteen rauhoittumisen puolesta, ja sen puolesta, että koronavirus saadaan kuriin, ja pörssit alkavat pikku hiljaa rauhoittumaan. 

Perustelut ostoille ovat Cityconin kohdalla osinkotuotto ja kiinteistöbisneksen tasaisuus. Cityconilla ei suoraan ole kytköksiä Kiinaan, vaan kaikki liiketoiminta on pohjoismaissa. Liikevaihto tulee kauppojen ja muiden toimijoiden vuokrista, joten on kohtalaisen vakaata. Toki jos koronavirus leviää, kaikki yritykset, myös Citycon, tulevat kärsimään siitä. Marimekon kohdalla luotan siihen, että johto on osaavaa ja Marimekon asiakkaista suomalaiset jatkavat tuotteiden ostamista tavalliseen tahtiin. 

Toistaiseksi lasku ei ole tuntunut vielä pahalta. Alkuvuonna ehdin jo tottumaan siihen, että kaikki osakkeet nousee. Nyt tällä viikolla neljänä päivänä viidestä kaikki osakkeeni ovat laskeneet. Luultavasti pahalta alkaa tuntua viimeistään siinä vaiheessa, kun huomaan, että säästäminen nollakorkoiselle tilille olisi ollut viisaampaa, kuin sijoittaminen osakkeisiin ja rahastoihin. Siinä vaiheessa kaikki tuotot olisivat nollautuneet, ja vuosien ajan vaivalla säästämäni summa olisi alkanut pienentyä. Salkku on kuitenkin vielä toistaiseksi plussalla.