maanantai 6. huhtikuuta 2020

Q1 2020, koronaviruksen runtelema salkku

Vuoden 2020 ensimmäinen neljännes oli maailman pörsseissä historiallinen. Ensin kohottiin ennätys korkealle ja sitten painuttiin nopeasti alas. Korkeimmassa pisteessä käytiin suunnilleen helmikuun puolessa välissä.

Oma sijoitusvuoteni on kokenut samat liikkeet, korkealta oli pitkä matka alas. Avasin osakesäästötilin helmikuun alussa ja ostin sinne nopeaan tahtiin korkeilla hinnoilla osakkeita. Tällä hetkellä suurimmat tappiot lienee prosentuaalisesti joko Cityconista tai Konecranesista, euroissa laskettuna Cityconilla olen saanut poltettua eniten rahaa. Cityconia pidin itse melko stabiilina ja tylsänä, mutta enpäs osannut ennustaa, että lasku lähtisi liikkeelle kaupan alasta! Citycon on antanut viime kuussa negatiivisen tulosvaroituksen, joten lasku on ihan ansaittu.

Omistukseni S-ryhmän osuuksista lunastin pois, ja jätin jäljelle vain HOK-Elannon osuuden, joka on pääkaupunkiseudun osuuskauppa. Syy S-junasta vetäytymiseen oli jo ainakin pari vuotta laskeneet korot, eli ounastelin, että sieltä ei tule enää merkittäviä summia. S-junasta vapautui 500 euroa, jotka pistin melkein saman tien osakkeisiin.

Ostot ensimmäisellä kvartaalilla


Kaikki ostot tein upouudelle osakesäätötilille. Ostin lisää Cityconia, Digiaa, Wärtsilää ja Marimekkoa. Uutena mukaan salkkuuni tuli Sampo ja Konecranes. Alla kaikki tämän hetkiset omistukset, osa on Nordnetin arvo-osuustilillä ja osa Nordnetin osakesäästötilillä. Rahastot on Osuuspankissa. 

Osakkeet ja rahastot
Op-Aasia indeksi 850,49 4 %
Op-Ilmasto  6 585,12 29 %
CapMan 1121 5 %
Citycon 1869 8 %
Digia 1737 8 %
Fiskars  96 0 %
Konecranes 468 2 %
Marimekko 2208 10 %
Nokia  1076 5 %
Orion B 1081 5 %
Sampo 799 4 %
Stora Enso R 1942 9 %
Tokmanni Group 1547 7 %
Wärtsilä B 1030 5 %
22409,61 100 %

Kauppoja tein ennätysmäärän ja rahaa tuuppasin markkinoille peräti 7184 euroa, eli kun minulla jouluna oli vielä käteistä reilusti säästössä, on käteisen määrä vähentynyt. Muutos-sarakkeen viimeinen luku näyttää myös melko karulta, omaisuus on siis huventunut kvartaalissa peräti 8089 euron verran. Lasku liittyy juurikin rahastojen ja osakkeiden arvon sulamiseen. Sain palkkatuloista säästettyä kolmen kuukauden aikana noin 1090 euroa. 

Mitään isoja hankintoja en tehnyt, mutta kävin yksityisellä lääkärillä, hoito maksoi suunnilleen 900 euroa. Tietenkin jälkiviisaana olisi kannattanut käyttää julkisen terveydenhuollon palveluita, mutta saamani hoito oli hyvää, ja rahat meni hyvään kohteeseen (eli omaan hyvinvointiin).   

Q1 2020


Osingot ja yksi yhtiökokous


Osinkoja tuli tässä kvartaalissa bruttona noin 249,49 euroa, osa tuli osakesäästötilille, ja osa arvo-osuustilille. Osinkoa maksoivat Wärtsilä, Fiskars, Capman, Digia ja Citycon. Kerkesin käydä myös juuri ennen poikkeustilan julistamista yhdessä yhtiökokouksessa. Capmanin yhtiökokous pidettiin vielä normaalisti ja Capmanin vuoden 2019 luvut olivatkin oikein hyviä!


Kaiken se kestää, kaiken se kärsii (osakesalkkuni siis)


Tänä vuonna olen tehnyt salkkuni kanssa jo muutamia isoja virheitä (ajallinen hajautus ja yhtiövalinta). Kumma kyllä vielä ei ole tullut sellaista tunnetta, että pitäisi myydä kaikki pois, vaikka kieltämättä se olisi ollut viisain ratkaisu kriisin alkuvaiheessa. Valitettavasti pidin koronavirusta jonkinlaisena eksoottisena Kiinan ongelmana, mutta siitä kehkeytyikin globalisaation takia oikea tuomiopäivän pandemia. Laitoin rahat markkinoille liian aikaisin ja isona könttänä. Jos olisin malttanut vielä yhden tai kaksi kuukautta käteisen kanssa, olisi salkun tilanne melko erilainen (jälkiviisastelu on niin ihanan helppoa!).

Huvin vuoksi laskeskelin salkkuni saaman kolhun syvyyttä. Korkeimmillaan osakesalkku on ollut 12.3. Sieltä alkanut pudotus oli syvä, rotkon pohjalla oltiin 23.3., ja sieltä salkku on hieman palautunut. Nordnetin käppyröitä katsoessa näyttäisi siltä, että näiden kahden päivän välillä salkkuni putosi huipustaan jopa 43%. Suomalaisia osakkeita sisältävä salkkuni teki siis jyrkemmän syöksyn, kuin suomalaiset osakeindeksit. Tällä hetkellä ollaan noin 25% vuoden vaihteesta miinuksella. Suurimmat päivittäiset miinukset ovat olleet 2000 euron luokkaa, toisaalta heiluntaa on ollut paljon, ja myös plussapäiviä on varsinkin tuon 23.3. jälkeen ollut. 

Onko sijoittaminen vielä kokonaisuudessaan plussan puolella, vai ollaanko jo painuttu tappiolle? Vanhimmat sijoitukseni ovat OP:n rahastot, ja ne on vielä plussalla. OP-Ilmastoon olen säästänyt kuukausisäästäjänä muistaakseni vuosina 2009-2017 ja OP-Aasian osuudet olen ostanut kerralla. Ensimmäiset osakkeet on hankittu marraskuussa 2016, ja suuri osa osakkeista on tullut salkkuuni vasta tätä kirjoitusta käsittelevällä kvartaalilla. Osakkeet on miinuksella, pahiten toki nämä viimeiseksi hankitut. Kun lasketaan saadut osingotkin mukaan olen kokonaisuudessa miinuksella tällä hetkellä laskujeni mukaan noin 800 euroa.    

Katse loppuvuoteen 


Seuraava kvartaali meneekin osa-aikaisena lomautettuna, mikä näkyy myös palkassa. Osa-aikainen lomautus tarkoittaa kohdallani 30 viikkotunnin työviikkoa normaalin 37,5 tunnin sijasta. Oma arvioni on, että talouden toipuminen on hidasta, joskin toivoisin kovasti, että koronavirus jää nopeasti historiaan. Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu epäili maaliskuussa, että ollaan jo taantumassa, joten lamakaan ei ole mahdottomuus, jos pandemian rajoitukset jatkuvat pitkään. Tänään uutisoitiin Slushin peruuntumisesta, syynä oli mahdollinen koronaviruksen syksyllä tuleva toinen aalto. Tulevaisuudesta on siis vaikea sanoa mitään. 

Oma tilanteeni on lomautuksesta riippumatta ihan hyvä. Tileillä on edelleen jonkin verran rahaa, siitä osa (noin 3000 euroa) on puskurirahaa, joten en aio kaikkea siirtää osakkeisiin. Puhuinkin jo ajallisesta hajautuksesta, ja ajatuksena on kuitenkin säästää palkasta ja tulevista lomarahoista ja laittaa maltilla rahaa osakkeisiin niin kauan, kun vielä kurssit ovat alhaalla. Nykyinen lomautus on kolmen kuukauden pituinen, mutta toki sitäkin voidaan pidentää. Oma tilanteeni on kuitenkin sikäli hyvä, että velkaa on vain asuntolainan muodossa ja tiukan paikan tullen sijoituksia voi realisoida.   

torstai 2. huhtikuuta 2020

Maaliskuun 2020 tulot ja menot

Olen kirjannut tulot ja menot ylös kahtena kuukautena vuodessa pysyäkseni vähän kärryillä kulutuksesta. Vuosien 2018 ja 2019 luvut löytyy myös blogista. Aiempina vuosina nämä kuukaudet ovat olleet helmi- ja maaliskuu. Tänä vuonna unohdin helmikuussa aivan täysin kirjata kaiken ylös, mutta tässä siis on maaliskuun luvut!

Perheeseeni kuuluu lisäkseni puoliso ja kolme yhteistä lasta. Taloutemme ovat erilliset, eli molemmilla on omat tilit, lisäksi meillä on yhteistili. Meillä on omistusasunto, josta molemmilla on lainaa, lainat on erilliset. Minun omistusosuuteni asunnosta on  40% ja maksan 40% vastikkeesta. Tulot koostuvat tässä kuukaudessa palkasta ja puolikkaasta lapsilisästä. Meidän taloudessa kaikki yhteiset menot menevät puoliksi (ruoka, lasten menot ym). Myös lapsilisä menee tällä puoliksi, eli laitan sen yhteiselle tilille, josta maksamme yhteisiä kuluja. Eli esimerkiksi ruokaan viisihenkisellä perheellämme meni noin 850 euroa, josta oma osuuteni on puolet, eli 426 euroa ja päivähoitoon menee 260 euroa, josta oma osuuteni on 130 euroa.

Erotuksena edellisiin vuosiin en ole kirjannut osinkoja ollenkaan tuloksi. Muutin käytäntöä sen vuoksi, että olen aiempina vuosina kirjannut osingot nettona, eli verojen jälkeisen summan. Nyt, kun osa sijoituksista on arvo-osuustilillä ja osa osakesäästötilillä, osinkoja verotetaan eri lailla. Arvo-osuustilillä olevien osakkeiden osingot verotetaan heti, ja osakesäästötilillä olevien osakkeiden osigoista menee vero vasta, kun rahaa nostetaan osakesäästötililtä. Selvyyden vuoksi jätin osingot täysin kirjaamatta.

Tulot ja menot, maaliskuu 2020


Suuria paljastuksia luvuissa ei ole, suurin kuluerä on asuminen ja ruoka, kuten aiempinakin vuosina. Säästöaste on ihan hyvällä tasolla. Tässä palkkakuukaudessa olin yhden päivän palkattomalla vapaalla talviloman takia, joten ilman tuota palkatonta päivää tulot olisivat vähän suuremmat. Viime vuoteen verrattuna ruokakulut on pysyneet suunnilleen samoina, asumisen hinta on vähän noussut, sillä taloyhtiössä tehtiin remonttia ja vastike nousi. Koti-sarakkeeseen olen merkannut vakuutuksia, oma osuuteni koti- ja henkilövakuutuksista oli noin 350 euroa. Tässä on koko vuoden vakuutukset, joten seuraava lasku vakuutuksista tulee vasta vuoden päästä.

Viime vuodesta pienentyneitä lukuja ovat lasten hoitokulut. Päivähoitoon on mennyt taloudessamme jossain vaiheessa ihan järkyttävän suuri summa, ja nämä kulut ovat nyt pienentynyt lasten kasvaessa. Tällä hetkellä työpaikkani on niin lähellä, että liikkumiseen ei kulu rahaa lähestulkoon ollenkaan, ja myös se näkyy pienentyneenä lukuna.

Vertailun vuoksi otan mahdollisesti vielä huhtikuun luvut ylös. Maaliskuun luvuissa ei näy millään tavalla koronaviruksen vaikutus, mutta huhtikuun luvuissa saattaa jo näkyä.

Koronavirus heiluttelee henkilökohtaista talouttani


Pääsin koronaviruksen ansiosta ensimmäistä kertaa osallistumaan yt-neuvotteluihin! Lomautustahan sieltä tuli, mutta onneksi vaan osa-aikaisena. Teen ensi viikosta alkaen 30 tuntista työviikkoa normaalin 37,5 tunnin sijaan, joten palkka putoaa hieman, vaikka saankin puuttuvan päivän palkasta liitolta ansiosidonnaista päivärahaa. Suuresti en usko nettotulojen putoavan, mutta sain kohtuullisen kokoisen henkisen sätkyn jo näistä miedoista ja nopeista yt-neuvotteluista. 

Luultavasti meni pahasti ylireagoinnin puolelle, mutta heti ensimmäisenä päivänä ilmoittauduin TE-toimistoon, ja laitoin pankilleni hakemuksen asuntolainan lyhennysvapaasta. Asuntolainan lyhennys on ollut noin 200e/kk, ja korkojen osuus noin 16e/kk. Asuntolainan lyhennysvapaa takaa ainakin sen, että kulut ei nouse korkeammiksi, kuin tulot. (Jos jotain jää yli, ajatuksena on pistää ylimääräinen osakkeisiin.)

Koronavirus vaikuttaa tuloihini myös ilta- ja viikonloppulisien kautta. Normaaleja aukioloaikoja on nyt lyhennetty todella kovalla kädellä, ja lisät jää melkein kokonaan pois palkasta. Tavallisesti lisät tuo bruttopalkkaani 200-400 euroa, joten kyseessä on ihan merkittävä summa, saamatta jää noin 8-15% bruttopalkasta. Arvioin, että lomautusten ja lisien jälkeen nettopalkkani saattaisi olla noin 1400-1600 euroa. Lisäksi liitosta tulee jonkin verran paikkausta tuosta yhdestä puuttuvasta päivästä/viikko. Kulut oli tässä maaliskuussa normaalia suuremmat vakuutusten takia, joten kulujen pitäisi kuitenkin normaalina kuukautena jäädä pienemmiksi, kuin tulojen. Kokonaisuudessaan nettona pitäisi palkka ja ansiosidonnainen mukaan lukien tulla kaiketi noin 1600-1800e/kk.

Ja vielä osingot. Alkuvuodesta laskeskelin, että osinkoja saattaisi tulla bruttona noin 1000e tänä vuonna. Jonkin verran niitä on jo ropissut tilille, mutta moni yritys on myös joko leikkaamassa osinkoja, tai jättää ne omaan kassaansa kokonaan. Eli arviot ei pidä paikkaansa ja osinkosumma on täysi arvoitus.  

Menoihini virus vaikuttaa oikeastaan sitä kautta, että etäkoulussa oleva vanhin lapsemme syö kaikki ateriat nykyisin kotona. (Koululainen on nyt vihitty Teamsin kautta etäpalavereiden saloihin, ja on jotenkin hellyyttävä seurata alle kymmen vuotiaan lapsen vakavaa palaverointia.) Tylsyyttä hän on yrittänyt pitää loitolla leipomalla, joten olemme herkutelleet muffineilla ja pikkuleivillä. Myös pienemmät lapset ovat jatkossa enemmän kotona, joten ruokakulut kasvavat. 

Onko koronavirus vaikuttanut sinun tuloihisi?

maanantai 30. maaliskuuta 2020

Voihan virus

Koronaviruksella on kahdenlaisia vaikutuksia, terveydellisiä ja taloudellisia. Terveydelliset vaikutukset ovat olleet enemmän esillä, sillä kaikkia taloudellisia vaikutuksia on vaikeampi vielä tässä vaiheessa nähdä. Tähän mennessä Suomesta on löytynyt noin 1352 testattua viruksen kantajaa ja 13 ihmistä on kuollut. Maailman laajuisesti kuolleita on 33 927 ja testattuja sairastuneita on ollut 720 229.

Osittain taloudelliset vaikutukset näkyvät jo nyt suljettuina liiketoimintoina, vähentyneinä asiakkaina ja lomautettujen työntekijöiden määrässä. Silti väittäisin, että osa taloudellisista vaikutuksista näkyy vasta pitkälti jälkikäteen. Aluksi suhtauduin koko virukseen liiankin huolettomasti, mutta koronavirus osoittautui mustaksi joutseneksi, tapahtumaksi, joka nopeasti ja yllättäen iski talouteen.
 

Koronaviruksen vaikutukset omaan elämääni


Tällä hetkellä ei varmaan löydy montaa ihmistä, joita koronavirus ei tavalla tai toisella jo koskettaisi. Epävarmuus, koko tilanteen epämääräisyys ja käytössä olevat rajoitukset vaikuttavat ainakin omaan arkeeni ja mielialaani. Onneksi koko perhe ja lähiympäristö on selvinnyt toistaiseksi terveenä. Perheemme koululainen on saanut tottua etäopiskeluun, ja täytyy sanoa, että etäkoulu on tähän mennessä onnistunut oikein hyvin! Mitä pidemmälle etäkoulu jatkuu, sitä enemmän koetellaan sekä opettajien ammattitaitoa, että oppilaiden itseohjautumiskykyä.

Oma työni on jatkunut melkoisen samanlaisena kuin ennenkin, sillä tätä työtä ei voi muuttaa etätyöksi. Työhöni kuuluu jonkin verran liikkumista pääkaupunkiseudulla. Erona entiseen on se, että olen pyrkinyt välttelemään julkisia liikennevälineitä ja tehnyt matkat perheemme autolla. En erityisemmin rakasta autoilua, joten jos jotain positiivista täytyy keksiä, niin autoilu on muuttunut stressittömämmäksi. Parkkipaikkoja löytyy paljon helpommin, ja viereisen kaistan kaahailijat puuttuvat moottoriteiltä, sillä monet ovat siirtyneet etätöihin.

Sijoitusvarallisuuteni on sulanut kuin voi auringossa. Olettaisin, että pörssikurssit noudattelevat sairastumisen etenemistä, ja oma täysin valistumaton arvioni on, että kurssit pysyvät matalalla, kunnes saadaan käännös parempaan sairastuneiden määrissä. Tein vielä klassisen virheen, eli ostin osakkeita vuoden alussa osakesäästötilin innostamana kalliilla kursseilla ja lisäsin omistuksia heti kriisin alussa. Näistä kursseista on tultu reippaasti alaspäin. Kaikki osakkeeni ovat niianneet liikuttavan yhtenäisesti samassa tahdissa ihan toimialasta riippumatta. Onkin vaikea löytää tahoja, jotka hyötyisivät koronaviruksesta. Tällaisia toki saattaisivat olla lääketehtaat, apteekit sekä terveydenhuollon laitteita ja turvavälineitä valmistavat yritykset.

Viime viikolla tuli tieto, että työpaikallani alkaa yt-neuvottelut ja saamme odottaa lomautuksia. Olen matalapalkkaisella alalla, jossa harvalla on täydet tunnit. Hieman mietityttää työkavereitten tilanne, ja myös oma talouteni saattaa siis hyvinkin saada koronaviruksesta kolauksen. Onneksi kuulun liittoon, ja säästössäkin on vielä puskurissa riihikuivaa rahaa, vaikka heittelinkin alkuvuodesta käteistä silmät kiinni osakkeisiin.

Mitä kuuluu vuoden tavoitteille?


Vuoden alussa asetin itselleni tavoitteita. Päätavoitteeni oli sijoitusvarallisuuden kerryttäminen 10 000 eurolla vuoden aikana. Tälle tavoitteelle voi jo heittää haikeat hyvästit. Muut tavoitteet koskivat lukemista, työnhakua ja liikuntaa. 

Kirjastojen sulkeminen olikin tässä mielessä odottamaton onnenpotku. Sain juuri pari sopivaa sijoitusaiheista kirjaa kirjastosta muutaman kuukauden jonotuksen  jälkeen, ja nyt ne jäivät minulle luettavaksi koko kirjastojen sulun ajaksi. Lisäksi sakot eivät juokse, joten minulla on oikeasti vielä aikaa lukeakin nuo kirjat! Työhakemuksia en ole kerennyt tekemään, sillä töissä on ollut kiireistä. Samoin liikuntaharrastus on ollut telakalla, mutta jos joudun lomautetuksi, ylimääräistä aikaa sekä lukemiseen, että liikuntaan ja työhakemuksien tekoon tulee ihan riittämiin. 


maanantai 9. maaliskuuta 2020

Reippaina käymme rekkain alle

Osakesäästäjiltä vaaditaan ainakin hiven positiivisuutta ja paljon pitkäjänteisyyttä ja säästäväisyyttä. Pahitteeksi ei myöskään ole, jos ymmärtää jotain taseesta, tuloslaskelmasta ja kassavirrasta. Mutta miksi kukaan ei ole aiemmin kertonut, että myös masokistiset piirteet ovat sallittuja ja jopa suositeltavia???

Seppä Ilmarisen jäljillä 


Täytyy myöntää, että Facebookin sijoittaja-aiheisiin ryhmiin kuulumisesta on seurannut omalle sijoittajan polulle paljon hyvää. Yleensä sieltä löytyy paljon tietoa ja tälläkin kertaa joku viisaampi oli jo hyvissä ajoin viikonloppuna tutkinut jotain mystistä tietoa maailmalta (Futuureja? Öljyn hintoja? Aasian markkinoita? Tarot-kortteja???) ja tiesi kertoa, että maanantaina kurssit aukeaisivat kaaokseen. Ja näin siis väistämättä kävi, Helsingin pörssi avautui 7% miinuksella. 

Sain tänään käsiini tradenomin todistuksen, joten onnittelut minulle! Opinnot on saatu päätökseen ja päätin juhlistaa tutkintoa ja pörssin laskupäivää pienellä osake-ostolla. Tällä kertaa osakesäästötilin salkkuun tuli jälleen uusi yhtiö, sillä ostin Sampoa 30 kpl päivän hintaan, eli maksoin 33,85e/kpl. Sampo on defensiivinen osake, joten vaikka se onkin ottanut osumaa viime aikaisissa laskuissa, voi hyvällä syyllä olettaa, että vakuutus- ja pankkitoiminta ei vielä ole kaatumassa koronaviruksen aiheuttamiin ongelmiin. 

If, Topdanmark ja Nordea, näitä kaikkia omistan nyt välillisesti Sampon kautta. Vakuutustoiminta on ollut viime vuonna paremmin kannattava osuus Sampon liiketoimintaa, Nordea on kipuillut edelleen nollakorkoympäristön ja järjestelmäuudistuksen kourissa. Kalevalassa Sampo on Seppä Ilmarisen takoma ihmeellinen, rikkauksia tekevä mylly, ja nyt se saa jauhaa korkeaa osinkotuottoa myös minulle. 


Reippaina käymme rekkain alle, kun se tuntuu niin ihanalle


Viime aikoina markkinoilla toimiminen on aiheuttanut ylimääräisiä epäilyn tunteita ja tuskan vihlaisuja. Hassisen Koneen jo 40 vuotta vanha biisi tuli ihan väistämättä mieleen tänään, kun katselin salkun sulanutta tuottoa. (Samalta taitelijalta on ilmestynyt myös kappaleet: Kriisistä kriisiin, Vittu kun vituttaa, ja Syöksylaskijoita kaikki tyyni. Kaikki varsin hyvin tämän päivän tunnelmiin sopivia biisejä). Ismo Alangon sijoituksista en osaa sanoa mitään, tuotannosta päätellen hänellä saattaisi olla kokemusta pörssisijoittamisesta. Mutta jos Ismo Alanko Säätiö on jotain muutakin, kun bändin nimi, niin hän saattaa olla ihan oikea pörssiguru. (Yleishyödyllisten säätiöiden tuottoja verotetaan jotenkin ovelasti pienemmällä kädellä, kuin yksityissijoittajien tuottoja. Pörssilaskuilta säätiö-muotoinen sijoittaminen ei suojele.)

Oma salkkuni on ollut korkeimmillaan suunnilleen kuukausi sitten, ja huipulta on tultu alas noin 17%, joka vastaa Nordnetin mukaan noin 4000 euroa ja on aika lailla linjassaan myös Helsingin OMXH indeksin kanssa. Tämän päivän pudotus on silti ollut ihan omaa luokkaansa, olen joutunut sanomaan hyvästit euroilleni peräti 1180 kertaa. Tuntuu hullun hommalta heittää rahaa lisää pörssiin, jos tulos on tämä. Tässä kohdassa kadehdin kaikkia heitä, joilla on graniittiin hakattu sijoitussuunnitelma ja kristallinkirkas käsitys tulevaisuudesta. Sijoittaminen on yllättävän lähellä uskon asioita, sillä usko tulevaan pelastukseen kantaa molemmissa tapauksissa. 

Itselläni kun tuo perin tärkeä sijoitussuunnitelma näyttää hioutuvan hiljalleen, samalla tavalla, kuin merivesi hioo rantakivikkoa. Jäljelle jää joko arvotonta santaa ja tai järjettömän upeita kiviä. Viisaintahan olisi ollut myydä kaikki pois heti koronaviruksen ilmaantumisen jälkeen, ja ostaa takaisin vasta, kun rokote on keksitty. Tällä hetkellä suunnitelmani taitaa olla, että ostelen pikku hiljaa syöksyviin kursseihin lisää osakkeita osingoilla ja palkkarahoilla. Luultavasti pohjia ei olla vielä nähty, sillä virus kaataa potilaita sänkyyn vielä maailman laajuisesti, ja luulisin, että pörssit heiluvat juuri niin kauan, kun epidemia jyllää. Vielä sen jälkeenkin saadaan luultavasti tulosvaroituksia, joten kurssien heilunta on uusi normaali.  



perjantai 28. helmikuuta 2020

Koronavirus ja pörssin pakkaspäivät

Koronavirus leviää ja ihmisiä menehtyy tautiin. Toiveena on tilanteen korjautuminen ja epidemian laantuminen, mutta tilanteen epävarmuus tekee hallaa taloudelle ja pörssikursseille. Pörssit ovat lasketelleet ympäri maailman koko kuluneen viikon. Vaikka koronavirus on kerännyt uhrjeja jo joulukuusta asti, ilmeisesti vasta epidemian pitkittyminen ja sairastapausten ilmeneminen Kiinan ulkopuolella käynnisti pörssien laskun ympäri maailmaa. 

Laskua Helsingin pörssissä on tullut nyt noin 10% viikossa, joten käytännössä on pyyhkäisty pois koko alkuvuoden nousu, ja myös osa joulukuun noususta. Finnair antoi jo negatiivisen tulosvaroituksen, ja luultavasti moni muukin yritys seuraa perässä, joten pörssikurssien kulku voi olla vielä pomppuisa. 


Maanantain tehokas kahvitauko


Nyt seuraa perin opettavainen kertomus siitä, miten kärsimättömyys tuhoaa tuottoja. Osakepoiminnassa eroa indeksiin pyritään tekemään ajoittamisella, yhtiövalinnalla, velkavivulla (ja tuurilla). Tässä kertomuksessa näistä mikään ei onnistunut. 


Huomasin kurssien laskun maanantaina puolenpäivän aikaan, kun join töissä tauolla päivän ensimmäistä kahviannostani. Kävin nopeasti Taloussanomien, Kauppalehden ja Facebookin sijoitusryhmien sivuilla, ja totesin, että kyseessä oli ihka oikea laskupäivä. Suurimmat miinukset pitkiin aikoihin, ja kaikki omat osakkeeni miinuksella. Kun kurssit oli viimeeksi kunnolla laskussa joulukuussa 2018, jähmetyin, enkä tehnyt sen suuremmin ostoja, kuin myyntejäkään. Nyt ajattelin toimia toisin.

Osakesäästötilille oli jäänyt vielä käyttämättä 1600 euroa, ja kiitos nykytekniikan (4g yhteys ja älykännykkä) kirjaudun nopeasti Nordnettiin ja suuremmin miettimättä nakkasin rahat kahteen osakkeeseen, jotka Kauppalehden sivujen mukaan olivat suurimman laskun tehneiden osakkeiden listalla. Ostin siis Marimekkoa 20 kpl hintaan 35,15e/kpl ja Konecranesia 30 kpl hintaan 28,82e/kpl. Marimekkoa minulla oli jo ennestään, ja Konecranes on vähän tuntemattomampi, mutta minulla oli kyllä selkeä kuva yrityksestä ja olin joskus muinoin miettinyt tätä firmaa. Ajatuskulku meni jokseenkin niin, että koska osakkeet ovat nyt halventuneet reippaasti, täytyy korjausliikkeen ylöspäinkin olla nopea (?). Väärin ajateltu.  

Annan itselleni suorituksesta täydet pisteet nopeudesta, sillä 12,5 minuutin tauon aikana ehdin juoda 3 kuppia kahvia, syödä palan ruisleipää, tehdä kaksi täydellisen perusteellista analyysiä kahdesta suomalaisesta pörssiyhtiöstä ja vielä ostaa näiden kahden yhtiön osakkeita. (Oikeastihan kyse oli siitä, että yritin parhaassa multitasking -hengessä samaan aikaan syödä, ja tehdä osakekauppoja. Nopeaa ja tehokasta toki, mutta ajattelu unohtui tästä prosessista täysin.)

Ajoitushan meni ihan täysin pieleen, sillä kurssit ovat olleet sen jälkeen luisussa. Ja yhtiövalinnassakin on parannettavaa, sillä vaikka Marimekko tekee hyvää tulosta, osa tuotannosta (13%) on Kiinassa ja yksi kolmesta päämarkkina-alue on Aasia-Tyynenmeren alue. Arvelisin, että tulos tulee vääjäämättä laskemaan koronaviruksen takia. Osake on myös noussut huomattavasti, joten korjausliike saattoi olla ihan perusteltu. 

Konecranes ei ollut sen parempi valinta. Konecranes tekee teollisuusnostureita, mm. satamat ovat yksi asiakassegmentti, tuotanto ja asiakkaat jakautuvat ympäri maailman ja toimintaa on myös Aasiassa ja Kiinassa. Jo maanantaina tiesin, että osa satamista on Aasian alueella laitettu kiinni, joten ainakin välillisesti tämä vaikuttaa Konecranesiin. Vaikka Konecranesilla on tasaisempaa kassavirtaa tuovaa huoltotoimintaa, on osake silti vahvasti syklinen. Myös Konecranes tulee kärsimään koronaviruksen vaikutuksista.

Maanantain ostot eivät oikeastaan enää suuremmin harmita, mutta olisi toki kannattanut odottaa ostojen kanssa pidempään. Ostot näyttävät tässä hetkessä virheiltä, mutta molemmat ovat kelpo yhtiöitä.  


Ja tarina jatkuu perjantaina


Tänään on perjantai, ja ainoastaan keskiviikkona kurssit tekivät pienen pompun ylöspäin, muut päivät  tällä viikolla on Helsingin pörssi lasketellut alaspäin. Oma salkkuni (osakesäästötili ja arvo-osuustili) ovat seuranneet jokseenkin yhdenmukaisesti indeksiä, eli laskeneet prosenteissa suunnilleen yhtä paljon, kuin indeksi. Ja koska toisto on opetusten äiti, tänään tein vielä kaksi (hieman mietitympää) ostoa osakesäästötilille, eli ostin jälleen kerran Marimekkoa, nyt 20 kpl hintaan 31,40e/kpl ja lisäsin Cityconia 120 kpl hintaan 8,9e/kpl. 

En tiedä, ollaanko jo nähty laskun pohjia, tätähän ei kukaan osaa ennustaa. Tämän päiväisten ostojen kautta lyön kuitenkin rohkeasti vetoa tilanteen rauhoittumisen puolesta, ja sen puolesta, että koronavirus saadaan kuriin, ja pörssit alkavat pikku hiljaa rauhoittumaan. 

Perustelut ostoille ovat Cityconin kohdalla osinkotuotto ja kiinteistöbisneksen tasaisuus. Cityconilla ei suoraan ole kytköksiä Kiinaan, vaan kaikki liiketoiminta on pohjoismaissa. Liikevaihto tulee kauppojen ja muiden toimijoiden vuokrista, joten on kohtalaisen vakaata. Toki jos koronavirus leviää, kaikki yritykset, myös Citycon, tulevat kärsimään siitä. Marimekon kohdalla luotan siihen, että johto on osaavaa ja Marimekon asiakkaista suomalaiset jatkavat tuotteiden ostamista tavalliseen tahtiin. 

Toistaiseksi lasku ei ole tuntunut vielä pahalta. Alkuvuonna ehdin jo tottumaan siihen, että kaikki osakkeet nousee. Nyt tällä viikolla neljänä päivänä viidestä kaikki osakkeeni ovat laskeneet. Luultavasti pahalta alkaa tuntua viimeistään siinä vaiheessa, kun huomaan, että säästäminen nollakorkoiselle tilille olisi ollut viisaampaa, kuin sijoittaminen osakkeisiin ja rahastoihin. Siinä vaiheessa kaikki tuotot olisivat nollautuneet, ja vuosien ajan vaivalla säästämäni summa olisi alkanut pienentyä. Salkku on kuitenkin vielä toistaiseksi plussalla. 

lauantai 22. helmikuuta 2020

Osakesäästötilillä rikkauksiin?

Osakesäästötili tuli voimaan vuoden 2020 alussa. Ihan pohjia myöten en ala esittelemään osakesäästötilin ominaisuuksia, sillä monessa paikassa sekä plussat, että miinukset on jo käyty erinomaisesti läpi. Esimerkiksi näiden linkkien kautta voi tutustua hyviin ja huonoihin puoliin.
https://www.porssisaatio.fi/blog/2018/01/29/osakesaastotili-yleiset-kysymykset/
https://www.holmstromgroup.com/fi/2019/12/29/101-syyta-minka-takia-osakesaastotili-on-ykkonen/
http://downshiftaaminen.blogspot.com/2019/11/totuus-osakesaastotilista-se-puuttuva.html

Lyhykäisyydessään osakesäästötilille voi siirtää enimmillään 50 000 euroa rahaa. Sinne voi ostaa osakkeita, mutta ei muita sijoitus instrumentteja. Henkilöllä voi olla vain yksi osakesäästötili kerrallaan. Tällä hetkellä avattuja osakesäästötileja taitaa olla jo yli 60 000.

Osakesäästötilin kautta tehtyä tuottoa verotetaan pääomaverona vasta, kun tililtä nostetaan varoja ulos, eli tilin sisällä osinkoja ja myyntivoitoista tulleita tuottoja voi sijoittaa verovapaasti uudelleen. Tässä piilee osakesäästötilin suola, eli kyse on myöhennetystä verotuksesta.


Early adopterit osakesäästötilin kimpussa


Early adopterit ovat tuotteen tai palvelun ensimmäisiä käyttäjiä. Aikaisia lintuja, jotka poimivat ensimmäiset madot, mutta myös testiryhmä, jonka käyttäessä paljastuu ensimmäiset tuotteen virheet.

Pohdin pitkään osakesäästötilin avaamista, sillä tapanani on suhtautua hieman epäluuloisesti uusiin keksintöihin. En siis yleensä ole ensimmäisenä haistelemassa palveluiden tai tuotevalikoiman uusia tuulia. Facebookiin liityin, kun oli pakko (kaveriryhmän yhteydenpito siirtyi Facebookiin), samoin älykännykän hankin vasta kaveripiirin viimeisten joukossa. Mietin jo viime vuonna pitkään uuden tilin plussia ja miinuksia, lisäksi halusin vielä ennen tilin avausta katsoa, että ensimmäiset tilin avaajat ovat onnistuneet käyttämään tiliä, eikä mitään isoja bugeja ilmene.

Osakesäästötiliä on kritisoitu mm. siitä, että kattona on 50 000 euroa, samoin hankintameno-olettama puuttuu. Itselleni nämä eivät olleet kynnyskysymyksiä, enemmänkin ärsytti se, että kyseessä on melko monimutkainen verohäkkkyrä, ja parhaat edut saa vain, jos osa omistuksista on edelleen arvo-osuustilillä. Tykkään ennen kaikkea yksinkertaisista ja helpoista ratkaisuista, ja mielestäni osakesäästötilistä puuttuu yksinkertaisuus. On siis pakko jättää myös arvo-osuustili voimaan, sillä arvo-osuustilin kautta saa edelleen hyödynynnettyä vähennyksiä verotuksesta, ja arvo-osuustilin osakkeet tuovat itselleni vähän myös vuosittaista kassavirtaa osinkojen muodossa pääomaverotusta edullisemmalla veroprosentilla (osinkoja verotetaan 25,5% mukaan, kun pääomatuloja on alle 30 000/vuosi).

Loppujen lopuksi päädyin avaamaan osakesäästötilin osittain uteliaisuuttani. Monet näkemäni laskelmat on tehty maksimi summalla, eli 50 000 eurolla. Tällöin tilin edut tulee selvemmin esiin. En pääse lähellekään näin komeita säästösummia, vaan pystyn siirtämään osakesäästötilille vain muutamia tuhansia. Verotuksellinen etu jää siis pieneksi. Monessa paikassa osakesäästötilille on suositeltu suomalaisia, suurta osinkoa maksavia osakkeita. Muutamien näkemieni laskelmien mukaan tilistä hyötyy myös kasvuosakkeiden ostaja.

Osakesäästötilissä minua kiinnosti siis osinkojen uudelleen sijoitus ilman verotusta, mutta myöhennetyn verotuksen takia myös kasvuosakkeiden tuotto jää tilille verottamatta. Tällä hetkellä Marimekon osake on salkkuni kirkkain tähti. Olen ostanut osaketta 600 eurolla, jonka jälkeen arvo on kasvanut ja on nyt noin 2250 euroa. Marimekolla menee edelleen tilinpäätöksen mukaan hyvin, mutta hivenen on jo poltellut halu realisoida tuotot. Kääntöpuolena joutuisin maksamaan reippaan summan veroja. Jos myisin Marimekon omistukseni, tulisi veroseuraamuksia 495 euroa ((2250-600) x 0.30= 495)). Jos sama osake olisi ostettu osakesäästötilille, verot eivät laukeaisi heti maksuun, vaan summan voisi sijoittaa uudelleen tilin sisällä. Kyseessä on siis iso etu. Kieltämättä tämä tilin ominaisuus myös houkuttelee osakkeiden veivaamiseen (vaikka en luotakaan taitoihini sillä saralla). 


Osakesäästötilin avaus ja ensimmäiset ostot 


Alunperin ajatukseni oli kerätä vielä kassaa, ja odotella mahdollista markkinoiden laskua, sillä osakkeet ovat nousseet vinhaa vauhtia viime kesästä saakka. Aloin kuitenkin päässäni laskeskelemaan menetettyjä osinkotuottoja, ja päädyin pari viikkoa sitten siirtämään 4500 euroa avaamalleni osakesäästösilille. Tein suoraan samana päivänä kaksi ostoakin, eli ostin Cityconia 150 kpl päivän hintaan 9,67e/kpl, ja Digiaa 300 kpl hintaan 4,85e/kpl. Molempia minulla oli jo ennestään ja molempia ostin nyt suunnilleen samalla summalla, eli noin 1450 eurolla. Tilille jäi siis vielä kolmatta osaketta odottamaan noin 1600 euroa.

Citycon on kiinteistöyhtiö, joka omistaa kauppakeskuksia Suomessa, Virossa, Ruotsissa ja Norjassa. Osinkotuotto on korkea, noin 7% vuosittain, osinko maksetaan neljässä osassa. Citycon tekee tasaista tulosta ja on kiintiestöyhtiöiden tavoin sijoituskohteena vakaa. Citycon taistelee verkkokauppoja vastaan, mutta Cityconin strategia (kauppakeskukset isojen liikennevirtojen äärelle ja yhteistyö julkisten toimijoiden, kuten kaupunkien ym kanssa) vaikuttaa järkevältä.

Vuoden 2019 tilinpäätöstä silmäillessä näyttäisikin siltä, että Cityconin vuokrausasteet ja kävijämäärät ovat pysyneet suunnilleen samoina, kuin vuonna 2018. (Lisäksi täytyy tunnustaa, että minuun tehoaa kaikenlainen viherpesu. Olen antanut kertoa itselleni, että Ison Omenan katolla on sekä mehiläispesiä, että aurinkopaneeleja. Siis tuplahienoa! Mehiläisten tekemää hunajaa saa myös maistella Ison Omenan kahviloissa. Tätä kutsuisin lähiruuaksi.). Ajoitus ei ole koskaan onnistunut minulla Cityconin osakkeen kanssa, vaan olen onnistunut ostamaan iloisesti korkeisiin hintoihin. Silti haksahdin jälleen ostamaan Cityconia, sillä osakesäästötilille Cityconin osake käy hyvin korkean osinkotuoton takia. Citycon on tällä hetkellä suurin omistukseni.

Digiaa ostin viime toukokuussa pienen osan suunnilleen hintaan 3e/kpl. Siitä Digia on ottanut reippaan pyrähdyksen, ja leijuu nyt viiden euron hinnoissa. Digia on osakkeena täysin erilainen, kuin Citycon, Digia on selvästi kasvuyhtiö, jonka osinkoprosentti kahden prosentin luokkaa. Viime vuonna Digia kasvatti liikevaihtoaan 17%, ja tulostaan 48% (!!!). Liikevaihto oli noin 132 miljoonaa euroa. Digia on It-alan konsulttitalo, ja kasvanut vuoden 2019 aikana myös työntekijöiden määrässä mitattuna. Takana on pari yritysostoa. Pienestä yrityksestä on kyse, sillä työntekijöiden määrä on ollut noin 1200 vuoden lopussa. Tärkeintä on, että kasvu ei ole syönyt kannattavuutta, vaan myös kannattavuus on kasvanut vuonna 2019. Digian kohdalla hankalinta oli nousevaan kurssiin ostaminen, ja vaikka liiketoiminnan ajurina onkin digitalisaation lisääntyminen, on viimeaikaisen osakerallin jälkeen vähän epävarma olo kurssitason kestävyydestä. 


perjantai 17. tammikuuta 2020

Vuoden 2019 vuosituotto ja sijoitustoiminnan kulut

Kannattiko sijoittaminen vuonna 2019? No totta ihmeessä! Vuosi 2018 päätyi kirvelevästi miinukselle, vuonna 2019 oli kaikki toisin. Käppyröistä katsottuna oma osakesalkkuni ensin nousi alkuvuodesta, teki sukelluksen toukokuussa ja nousi johdonmukaisesti juhannuksesta jouluun. Pahimpia laskukuukausia omassa salkussani olivat huhtikuu ja toukokuu, parhaimpia nousukuukausia elokuu ja joulukuu. Joulukuussa nousua taisi tulla noin 6%, eli nousu oli joulukuussa hurja.

OMXHGI nousi vuoden 2019 aikana noin 20%. OMXHGI sijoittaa saadut osingot uudelleen, joten lienee paras vertailuindeksi osakesalkulleni, jossa on vain suomalaisia osakkeita. Oma Nordnetin osakesalkkuni nousi Nordnetin käppyröiden mukaan noin 25%, eli vähän paremmin, kuin indeksi.

Tänä vuonna rahastotkin nousivat, rahastoja minulla on Osuuspankissa OP-Ilmasto ja OP-Aasia indeksi. Nousua noin 22% vuonna 2019. Rahastojen maantieteellinen hajautus on Pohjois-Amerikka, Eurooppa ja Aasia.

Ynnäilin lukuja yhteen, ja yhteensä sijoitusteni tuotto vuonna 2019 oli noin 23,7%. (Tämä ei ole ihan tarkka luku, sillä myin helmikuun alussa pari pientä rahastoa pois kokonaan, näitä en ole ottanut ollenkaan mukaan lukuihin. Eivät kuitenkaan muuta suuresti lukuja, koska myin ne alkuvuodesta ja käytännössä näistä ei tullut voittoa tai tappiota.)


Salkkuni kehityksessä oli hyvää...


Yksiselitteisesti tuotto. Vuoden 2018 lopussa salkun koko (tähän lasken osakkeet, rahastot ja käteisen) oli 24185 euroa. Vuoden 2019 lopussa lukema oli 35673, eli asunnon ulkopuolinen varallisuus kasvoi vuodessa 11488 euroa. Varallisuuden kasvu tällä tasolla oli jokseenkin odottamatonta, kyseessä on oma ennätykseni.

Hyvää oli vuodessa 2019 myös säästäväisyys. Kuritin Excelissä numeroita, ja vaikka en seuraa kulutusta tai säästettyjä summia millään järjellisillä mittareilla, merkkaan kuitenkin aina kolmen kuukauden välein sijoitusten ja tilillä olevan rahan määrät ylös.

Yllätyksekseni pystyn rivien välistä summittain laskemaan, että säästöön tuli laitettua noin 6900 euroa. Tästä summasta noin 1900 euroa on veronpalautusta edelliseltä vuodelta, ja osa on myös kesälomarahoja, jotka jäivät säästöön. Pidän summaa hyvänä, sillä nettopalkkani oli noin 24 500 euroa vuonna 2019. Bruttopalkka oli noin 32 300 euroa, pääsin ensimmäistä kertaa koko työhistoriani aikana yli 30 000 vuosiansioihin.

...ja huonoa


Tietynlainen varovaisuus. Eurot tilillä ei tuota mitään. Käteisen määrä on paisunut, sillä olen huono ostamaan osakkeita nouseviin kursseihin. Parhaiten olen tutustunut jo omistamiini osakkeisiin, joten niitä on helppo lisäillä. Omat osakkeet ovat nousseet, joten vaatisi itseruoskintaa ja kurinalaista ajankäyttöä tutustua uusiin osakkeisiin, laajentaa salkkua ja yrittää etsiä uusia sijoitusmahdollisuuksia. Sijoittaminen on rakas harrastus, mutta ajankäytön kannalta kuukausisäästäminen rahastoihin alkaa houkutella. 


Sijoitustoiminnan kulut vuonna 2019


Vuoden 2019 aikana myin kokonaan pois kaksi rahastoa (OP-Pohjoismaat ja OP-Kiina), sekä osuuksia OP-Ilmastosta. Lisäksi myin kokonaan pois Nordean osakkeet. Rahastoista jäin vähän plussalle, ja Nordean myynnistä reilusti miinukselle. Ostoja oli useampi, lähinnä lisäilin jo olemassa olevien osakkeiden omistuksia, mutta uutena salkkuuni tuli toukokuussa Digia ja Wärtsilä. 

Nordnetissä osakkeiden säilytys on ilmaista, joten siitä ei tullut kuluja. Osakkeiden ja rahastojen osto- ja myyntikulut olivat yhteensä 54,19 euroa, rahastojen hallinnointikulut olivat jälleen karmeat, sillä OP-Ilmasto on kallis rahasto. Rahastojen hallinnointikulut olivat vuonna 2019 noin 148 euroa. Yhteensä kuluiksi saadaan siis noin 202 euroa. Varsin kohtuullista, paitsi tuo rahasto. Rahaston hallinnointikulut toki kerryttävät Osuuspankissa bonuksia, mutta tarkoituksena on koko ajan vähentää OP-Ilmaston osuutta salkusta. 

Osingot


Osinkoja ja S-ryhmän osuuksien korkoja tuli rahana ennen veroja 706,06 euroa. Lisäksi Fiskars jakoi Wärtsilän osakkeita osinkona, ja näiden neljän osakkeen kirjattu hinta oli yhteensä 53,08 euroa. Yhteensä sain siis bruttona passiivista tuloa 759,14 euroa. Summa on vielä pieni, mutta kasvoi silti vuodesta 2018.

Lähtökohdat vuoteen 2020


Tiedättekö tunteen, että nyt menee jo vähän liiankin hyvin? Kurssit ovat nousseet hurjaa vauhtia myös vuoden alussa, ja tuntuu siltä, että jossain vaiheessa on vauhdin hidastuttava. Olen miettinyt myös osakesäästötilin avaamista, mutta hankala löytää sopivaa ostettavaa järkevällä hinnalla. Tylsät ja epäsykliset osakkeet ovat kalliita, ja moniin edullisesti hinnoiteltuihin osakkeisiin liittyy riskejä. Ainakin tammikuun ajan odottelen rauhassa. Tämän hetkinen strategiani taitaa olla markkinoiden ja kurssien tarkkailu.