maanantai 31. elokuuta 2020

"Osakkeet on keinottelua"

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että sijoittamisesta ja säästämisestä pitäisi puhua Suomessa enemmän. Silti täytyy nolosti tunnustaa, että vaikka blogin sisällä jaan varsin avoimesti ajatuksiani sijoittamisesta, harva tietää reaalimaailmassa, että illan pimetessä ja lasten mentyä nukkumaan avaan keittiön ruokapöydälle läppärin, ja syvennyn pörssikurssien kiehtovaan maailmaan. 

Sijoitusharrastuksestani tietää oikeastaan vain kourallinen ihmisiä. Vaikka en itse koe luontevaksi sijoittamisesta puhumista, niin iloitsen siitä, että monet muut haluavat kumota sijoittamiseen liittyviä vääriä käsityksiä. Sijoittamiseen kun liittyy edelleen harmillisen paljon myyttejä. 

Uskonto, politiikka, seksi ja raha...


...näitä neljää small talkin perusteissa pyydetään vättämään. Ne nostattavat suuria tunteita ja jollei tiedä etukäteen, mille puolelle keskustelukumppani kallistuu esimerkiksi uskonnon suhteen, voi olla palkitsevampaa keskustella säästä, kuin eutanasiasta tai niinkin viattomasta aiheesta, kun Suvi-virren laulamisesta kevätjuhlassa. Eutanasiassa (kyllä, kannatan!) ja jopa Suvi-virren laulamisessa (minulle on ihan sama, mitä siellä kevätjuhlissa lauletaan) on kyse voimakkaan arvolatauksen kysymyksistä. Korkeita laineita nostattaa myös raha ja sijoittaminen.  

Olen pitänyt blogia noin kahden ja puolen vuoden ajan, ja huomannut, että rahaan ja sijoittamiseen liittyy paljon jänniä (ja äärimmäisen vääriä!) uskomuksia. Sjoittaminen on elitististä, se on keinottelua ja jos joku ahkera omalla työllään rahansa ansainnut työmyyrä on saanutkin vahingossa jotain säästöön, pankkihan se lopulta vie kaikki sijoittajan rahat. 

Mielenkiintoista on, että kokemuksieni mukaan koulutus ei korreloi millään tavalla rahaan liitettyjen uskomusten kanssa, vaan myös korkeasti koulutetuilla on vinksahtaneita käsityksiä sijoittamisesta. Myöskään liiketalouden osaaminen (esimerkiksi liiketalouden AMK-tutkinnon suorittaminen) ei suoraan kerro järkevästä suhtautumisesta rahaan, joten lienee totta, että rahaan liittyvät uskomukset opitaan ainakin osittain lapsuuden kodissa.

Riippuu toki kahvitteluseurasta, mutta olen ollut useasti seurassa, jossa matkustelu on sosiaalisesti hyväksytympää, kuin sijoittaminen. Matkustelusta saa sentään kokemuksia, sijoittaminen liitetään ajatuksen tasolla pahemman luokan kituuttamiseen ja pennin venytykseen. Eikö kukaan ole kertonut näille poloisille, että kakun voi sekä syödä että säästää?

Säästäminen onkin yleensä ihan ok, jos sen tekee tilille, mutta sijoittamista voi jo pitää vähän arveluttavana toimintana. Johan sen Raamattukin kertoo, että "Helpompi on kamelin mennä neulansilmästä, kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan". Säästämisestä ja sijoittamisesta on ollut mielestäni vaikea aloittaa neutraalia keskustelua, kun alkuasetelma on tämä. 

"Osakkeet on keinottelua"


Juttelin kesällä erään maailmankansalaisen kanssa, jolla oli Suomen kansalaisuus, mutta työkokemusta paljon enemmän muista maista, kuin Suomesta. Työura oli jo melkein puolessa välissä. Suuresta palkasta huolimatta eläkekertymä on jäänyt pieneksi, sillä rahat on menneet elämyksiin ja kokemuksiin. Kokemuksia olikin karttunut, mutta varallisuutta ei ainakaan vielä. Sillä hetkellä, kun näin ystävääni, hulppea työpaikka yhdessä Euroopan suurimmista kaupungeista oli muuttunut koronan takia työttömyydeksi. 

Vaikka Suomen eläkejärjestelmä ei ole täydellinen, on siinä hyvät puolensa. Se ei edellytä työntekijöiltä mitään aktiivisia toimia, vaan kaikki saavat jossain vaiheessa eläkkeen, oli se sitten pieni tai suuri. Vaikka yksilö ei itse tekisi mitään eläkkeen eteen, meidän järjestelmämme säästää automaattisesti. Vanhuudenturvaksi on odottamassa jonkinlainen summa kuukausittain  aina kuolemaan saakka. 

Jännällä tavalla me suomalaiset olemmekin salavarakkaita. Varallisuus on odottamassa meitä tulevaisuudessa eläkkeen muodossa, jos elämä sinne asti kantaa. Suomalaisillakin työeläkkeen taso jää monella (myös minulla) pieneksi, joten omaa vaivannäköä tarvitaan, jos haluaa säilyttää saman tason eläkkeellä, kun töissä. Monissa pallon kolkissa eläkejärjestelmä on erilainen. On maita, joissa eläkettä ei kerry automaattisesti ollenkaan, vaan koko eläkesumma täytyisi osata kerätä itse työuran aikana.  

Koska keskustelukumppanini kertoi itse huolensa eläkekertymästään, ohjasin keskustelun sijoittamiseen vähän niinkuin lääkkeenä vaivaan. Sain kuulla että osakkeet ja pörssit on pahimman laatuista keinottelua. Kuulemma osakesijoittajat yrittää vain rikastua nopeasti, ja harva siihen pystyy, vaan monen rahat häviää kuin tuhka tuuleen.  

Mitäpä tähän voi sanoa? Kyllä osakkeilla voi keinotella, monesti pörssikursseissa on ilmaa ja omaisuuksia on sekä luotu, että tuhottu Wall Streetillä. Eli oikeassa hän siis oli! Toisaalta toisenlaisiakin tarinoita on, näissä tarinoissa sijoitetaan tappavan tylsästi ja saadaan se pörssin oletettu keskimääräinen tuotto, joka lienee noin 7-8% vuodessa. Tämä jälkimmäinen on se, mihin itse pyrin. Mielestäni ystäväni tokaisu keinottelusta oli siis puutteellinen. En missään vaiheessa kertonut, että itselläni on osakkeita, mutta kehoitin ystävällisesti häntä opiskelemaan paremmin osakesijoittamisen perusteita. 

Loppujen lopuksi kävi ilmi, että ystävääni oli onneksi tutustunut vähän jo asuntosijoittamiseen, ja haaveili asuntomogulin urasta. On siis ihan mahdollista, että kun uusi työpaikka löytyy, velkavivun avulla hankitut asunnot antavat turvaa tulevaisuudessa.  


Miksi säästämisestä keskustelu on niin vaikeaa?  


Rahaan liittyy paljon tabuja, ja siksipä myös säästäminen ja sijoittaminen ovat niin hankalia puheenaiheita. Keskustelu kääntyy helposti paasaamiseksi, yleensä vielä niin, että ylhäältä katsotaan alemmas. "Kaikki voivat säästää vaikka vähän", on hyvä neuvo, mutta kieltämättä pikkiriikkisen ylimielinen. Yksi valitettava tosiseikka on, että kaikkia raha ja säästäminen ei vain kiinnosta, ei ainakaan ennenkuin rahan puute lyö päälle. Näin on monelle käynyt koronakriisin myötä. 

Vaikka edistystä on tapahtunut, silti toivoisin, että sijoittamisen ja säästämisen ilosanoma leviäisi vielä laajemmalle. Typerät uskomukset sijoittamisesta tekevät hallaa vaurastumiselle. Yksi keino lisätä säästämistä ja sijoittamista olisi vanha kunnon koulutus.  

Talousopetusta kouluihin ajava kansalaisaloite oli täyttä asiaa, ja kävin itsekin sähköisesti allekirjoittamassa sen. Valitettavasti meitä ei silloin ollut vielä tarpeeksi, vaan kansalaisaloite jäi tällä kertaa vielä vaille tarpeellista allekirjoittajien määrää.   



 

maanantai 10. elokuuta 2020

Pieniä säästöjä ja lomailua

Kesään on kuulunut kotimaan matkailua, luonnossa liikkumista, sukulaisten luona mökkeilyä ja soutamisen opettamista lapsille. Olen alkanut jopa miettimään omaa mökkiä. Sisustaisin sen raikkailla väreillä ja luonnomateriaaleilla, astiat olisivat kaikki sinivalkoisia. Katolla olisi aurinkopaneelit, ja rannassa puilla lämpiävä sauna ja soutuvene. 

Realistisesti ajatellen ongelmaksi tulee mökin hinta (korkea) ja käyttöaste (matala). On ihan eri asia mökkeillä viikko vuodessa ilmaiseksi sukulaisen mökillä, kun ylläpitää sitä 52 viikkoa vuodessa jossain satojen kilometrien päässä kodista. Pieni mökkikuume kuitenkin jää kytemään! 

Olen tänä kesänä lomailun lisäksi iloinnut pienistä säästöistä. 

Lähiruokaa parhaimmillaan


Näin loppukesästä metsät ovat pullollaan mustikoita, puolukoita ja sieniä. Tänä vuonna viimein tajusin myös metsien annin rahallisen arvon, kun lomani osui sopivasti mustikka-aikaan. 

Oma äitini tapaa joskus muistella, että 50-luvun lapsuuskodissa heille ostettiin kaupasta vain suola ja sokeri, kaikki muut elintarvikkeet saatiin joko omasta maasta, tai omasta navetasta. Äitini koti oli siis 50-luvulla sähkötön, pieni maalaistila, jossa oli lehmiä ja muutama hehtaari maata. 

Äitini tarinoissa polveilee välillä myös kangaspuut, itse kehrätyt langat ja lähipurolta metsästetyistä majavista tehdyt karvahatut. Luultavasti elettiin jonkinlaisessa vaihdantataloudessa, jossa suurin osa ruuasta ja vaatteista tuotettiin itse, osa vaihdettiin eri tuotteisiin naapureiden kanssa, ja vain välttämättömimmät ostettiin kaupasta. Aika oli toki hyvin erilainen, elettiin sodanjälkeisessä Suomessa, jossa oli pulaa kaikesta. 

Minä sen sijaan elän hyvin erilaisessa Suomessa, lähikauppa on jättisuuri supermarket ja marjat on aina löytyneet marketista. Tänä kesänä lähdin ensimmäistä kertaa lapsuuden jälkeen marjametsään ja huomasin, että marjastaminen voi olla ihan kivaakin! Mieli solahtaa huomaamatta Flow-tilaan, kun lompsuttelin onnellisena pari numeroa liian suurissa lainasaappaissa pitkin metsiköitä. Oikeassa seurassa, mukavassa säässä ja hyvissä marjapaikoissa oli salaisuus hyvään marjasaaliiseen. 


Loppujen lopuksi mustikoita ei tullut ihan mieletöntä määrää (vajaa ämpärillinen). Illalliseksi tein kanttarellikastiketta uusien perunoiden kera ja jälkiruokana oli mustikkapiirakkaa. Tässä ruuassa oli jotain hyvin palkitsevaa. Kaikki pääruoka-ainekset oli itse hankittua lähiruokaa, perunat puutarhasta ja kanttarellit, sekä mustikat alle kilometrin päästä metsästä. 

Marjoista tullut säästö lienee muutamia kymppejä, mutta toisaalta marjastaminen oli ajanvietteenä ihan mukavaa. Jos tuntee paloa lisätienesteihin, luonnovaraisten marjojen myynnistä saatu tulo on verotonta, jos sitä ei tee työkseen.  


Puhelinliittymän vaihtaminen halvempaan


Tänä kesänä suuntasin katseen ensimmäistä kertaa puhelinliittymiiin. Minun ja esikoislapsen yhteinen liittymälasku on ollut muutaman vuoden ajan noin 38-45e/kk. Summa on jakautunut niin, että minun liittymäni on ollut vähän yli 20e/kk ja esikoisen liittymä vähän alle 20e/kk. Olen ihan tyytyväisenä maksellut tätä summaa, sillä en ole jaksanut kilpailuttaa liittymiä. Puolisolla on työn puolesta puhelinetu, joka kattaa puhelimen lisäksi puhelimen käytön, joten liittymä tulee työnantajalta.

Nyt hankittiin myös kahdelle muulle lapselle kännykät, ja näppärästi laskin, että jos jatkaisimme samoilla liittymillä, olisi liittymäkulut vuodessa meidän perheessä neljältä henkilöltä jopa 960 euroa (80 x 12 =960). Kauhistus! Operaattorilla olisi saattanut olla jotain tarjouksia, eli kilpailuttamalla olisi saanut varmaan summaa alaspäin.

Nopealla haulla Moilla näytti olevan halvimmat liittymät, joten ilman suurempia selvityksiä vaihdoin meidän perheen liittymät Moille. Lapsille otin Moin halvimmat liittymät 6e/kpl/kk ja itselleni kalliimman liittymän, joka on 18e/kk. Kuuden euron liittymään kuuluu 4g dataa ja 18 euron liittymässä on rajaton data. Koska kännykät hyppäävät automaattisesti käyttämän avoimia wifejä, tuo 4g data näyttäisi riittävän ihan hyvin lasten kännyköihin. Plussana täytyy mainita, että Moilla on myös tosi hyvä kännykkäsovellus, josta näen heti kaikkien neljän liittymän laskutuksen realiajassa. 

Toisin kun aiempiin liittymiin, näihin valitsemiini Moin liittymiin ei kuulu valmiina puheaikaa, eikä tekstareita, vaan ne laskutetaan erikseen. Silti säästö on ihan huomattava, kun perusmaksu neljään liittymään on kuukaudessa 36e (3 x 6 + 18 = 36). Perusmaksusta kertyy vuodessa 432 euroa, ja vaikka päälle tulee joka kuukausi muutama euro puheluista ja tekstiviesteistä, tulee säästöä silti useampi satanen vuodessa. 

Kuinka pienellä sijoitusomaisuudella voi hakea verovähennyksiä? 


Sain vuoden 2019 verotuspäätöksen keväällä, ja mietin hetken, että teenkö siihen vielä joitain korjausehdotuksia. Verovähennyksiä pystyy hakemaan sekä ansiotulojen, että pääomatulojen verotukseen. Sijoittajan roolissa niitä haetaan yleensä pääomatuloihin, tarkempia ohjeita antaa verottaja omilla sivuillaan.

Oma salkkuni on pienehkö ja teen verrattain vähän kauppoja, joten päänvaivaa aiheutti se, että minkälaisten ehtojen tulee täyttyä, jotta vähennyksiä ylipäätään saa. Yritin myös verottajan sivuilta katsoa jotain euromääräistä rajaa esim. salkun koolle, mutta en löytänyt edes mitään ohjeellista arvoa. 

Lopulta kirjoittelin vähennyksiksi pääomatuloista pienimmän työhuonevähennyksen, Osakesäästäjien keskusliiton jäsenmaksun, ja vielä viime joulukuussa hankkimani kännykän ostohinnan. Älypuhelimen ostohinnan laitoin verovähennyksiin, sillä seuraan enemmän markkinoita kännykällä, kuin tietokoneella. Selityksenä kaikkiin näihin vähennyksiin oli muistaakseni sijoittamisen opettelu, kaupankäynti, sekä osakekurssien ja yritysten seuraaminen. 

Kun uusi verotuspäätös tuli kesäkuussa, näytti siltä, että vähennykset olivat menneet ainakin osittain läpi, sillä saan noin 250 euroa enemmän veronpalautusta, kun ilman näitä ehdotuksia! Tämä oli ensimmäinen kerta, kun hain vähänkään laajempia vähennyksiä, muutaman minuutin työstä sai siis hyvän korvauksen.


maanantai 20. heinäkuuta 2020

Q2 2020, salkku nilkuttaa eteenpäin

Toinen kvartaali oli pörssissä tänä vuonna vähintään yhtä mielenkiintoinen, kuin ensimmäinenkin. Pörssit nousivat nopeasti, kuin ongenkoho uppeluksista. Koronaviruksen aiheuttamia kolhuja yritysten liikevaihtoon ei vielä tiedetä, joten hieman itseäni epäilyttää viimeaikainen kurssien liito.

Oma salkkuni nilkuttaa vaivaisena eteenpäin. Vaikka toipumista on tapahtunut, on oma suomalaisia osakkeita sisältävä salkkuni tänä vuonna indeksiä jäljessä. Vertailuindeksinä olen pitänyt OMXHGI indeksiä, jossa osingot sijoitetaan uudelleen. OMXHGI lähenee pikku hiljaa vuoden vaihteen tasoja, oma salkkuni kyntää 10% alempana. Ostelin osakesäästötilille kalliita osakkeita juuri ennen koronakriisiä, joten tämä lienee syynä salkun miinuksiin. Kun vuodesta oli kulunut ensimmäinen puolikas, näytti salkussani tältä:



Osakkeet ja rahastot
Op-Aasia indeksi 929,51 3 %
Op-Ilmasto  7 706,38 26 %
CapMan 1251 4 %
Citycon 1671 6 %
Digia 2193 7 %
Fiskars  102 0 %
Fortum 1691 6 %
Konecranes 604 2 %
Marimekko 2421 8 %
Nokia  1458 5 %
Orion B 1249 4 %
Sampo 1684 6 %
Stora Enso R 2232 8 %
Tokmanni Group 2234 8 %
Wärtsilä B 1869 6 %
29294,89 100 %


Pienen salkun ilot ja surut


Itse miellän salkkuni vielä pienikokoiseksi, mutta oikeasti se taitaa kuulua yllättäen jo melkein suomalaiseen keskikastiin! (Salkunrakentaja sivuston mukaan suomalaisten sijoittajien sijoitusvarallisuus on noin 31 000e).

Osinkoja tuli kolmen viime kuukauden aikana 253,25 euroa bruttona, osa osingoista tuli arvo-osuustilille ja osa osakesäästötilille. Osinkoja maksoivat Orion, Tokmanni, Stora Enso, Sampo, Konecranes ja Citycon.


Tällä hetkellä lepuutan siis noin 29 000 euroa rahastoissa ja osakkeissa. Pienen ja tuoreen salkun heilunta on suurta, koska ajallinen ja maantieteellinen hajautus ei ole täydellinen. Siksi koronan puraisu heitti salkun pahasti punaiselle. Niin kuin jo mainitsin, indeksin käppyrät menee kaukana yläpuolella, mutta silti omaisuus on viimeisen kolmen kuukauden aikana kasvanut 10 000 eurolla. Tähän on  useita syitä.

Yksi syy on asuntolainen lyhennysvapaa, eli kuukaudessa jää rahaa tarkalleen 216e enemmän joko kulutukseen tai säästöön. Toinen syy on kevään korkeat säästöasteet, korona sulki ravintolat, elokuvateatterit ja muut huvittelupaikat, joten rahaa on jäänyt säästöön. Kolmas syy on osakekurssien nousu, joka selittää noin 5300e tuosta kokonaisnoususta. Ja se neljäs syy, se on ihan absurdi.

Väärin lasketut tuet


Olin osittain lomautettuna koko viime kvartaalin, eli tein 80% työaikaa. Heinäkuun alusta palasin takaisin kokoaikaiseksi työntekijäksi. Palkka putosikin lomautuksen ajaksi reilusti, eli kun normaalina kuukautena tilille tulee nettona noin 2000e palkkaa, osittaisen lomautuksen aikana nettopalkka on ollut noin 1500-1600e. Kuulun liittoon, joten tietenkin hain puuttuvasta osuudesta soviteltua ansiosidonnaista päivärahaa. 

Ei voi sanoa, että Roope Ankkamaisesti rakastaisin rahaa yli kaiken, mutta minulla ja rahalla on kuitenkin hyvin lämmin suhde. Liiton tukea jouduin odottamaan melkein kaksi kuukautta, ja kävin heti katsomassa päätöksen liiton sivuilta.

Laskeskelin siis etukäteen, että soviteltua ansiosidonnaista työttömyystukea tulisi muutaman satasen verran. Siellä oli kuitenkin laskettu tuet yläkanttiin, eli kun viimein monen viikon päästä sain huhti- ja toukokuun tukipäätöksen, oli se aivan selvästi virheellinen. Virheen suuruus lienee verojen jälkeen jonkin verran yli 1000 euroa. No rehellisenä ihmisenä tietenkin ilmoitin heti liittoon, että kiitoksia rahoista, mutta nämä rahat eivät oikeastaan kuulu minulle, koska olette laskeneet tuen määrän pahasti pieleen. (Ette arvaa, kuinka paljon tämä vaati selkärankaa!). 

Vastaus oli monipolvinen ja ymmärtäväinen (joskin vähän ylenkatsova) "tuen määräytyminen voi vaikuttaa monimutkaiselta, mutta oikein me olemme laskeneet". Sitkeästi yritin vielä toisen kerran korjata laskelmia, ja laitoin vielä uuden viestin, jossa vaadin jälleen kerran laskelmien tarkistamista. (Tällä kertaa tuntui oikeasti jo aivan siltä, kun sahaisin omaa jalkaani poikki. Kieltäytyä nyt ilmaisesta rahasta!).

Vastausviestistä kävi ilmi, että tällä kertaa oli onneksi sentään ymmärretty, että väärinhän tuki oli laskettu, mutta yllätyksekseni mitään ei peritty takaisin, vaan ilmoitettiin vaan, että seuraavan kuun tuki määräytyy eri tavalla. Roope Ankkamaisesta fiiliksestä päädyin Hannu Hanhimaiseen oloon. (Henkisesti varaudun kyllä edelleen tuen takaisin perintään). Mitä tästä omituisesta episodista opin? Kannattaa kuulua liittoon.



sunnuntai 5. heinäkuuta 2020

Fortum ja pari muuta ostoa

Tein vuoden toisella kvartaalilla kolme osake ostoa ja yhden osakkeiden myynnin. Suurin osto oli Fortum.

Fortum on energiayhtiö, toimitusjohtaja on Pekka Lundmark vielä syksyyn asti, jolloin hän siirtyy Nokian toimitusjohtajaksi. Uusi toimitusjohtaja tulee olemaan Markus Rauramo, joka on viime vuodet toiminut Fortumin talousjohtajana.

Fortum kuuluu Suomen pörssin jättiläisiin, liikevaihto oli viime vuonna 5,4 miljardia, ja saksalaisen Uniperin kaupan myötä Fortum nousee Suomen suurimmaksi yhtiöksi. Fortum omistusosuus Uniperistä saavutti toukokuun alussa 73,4 prosenttia, joten Fortumilla on Uniperissa suurin omistus ja määräysvalta. Fortumin suurin omistaja taas on Suomen valtio 50,8% omistusosuudella. Uniperin kaupan myötä Fortum on Euroopan kolmanneksi suurin puhtaan energian tuottaja.

Uusiutuvaa ja fossiilista energiaa


Fortumin suunta on kohti puhtaampaa energiaa. Suomen hallitusohjelmaan on kirjattu Suomen virallinen tavoite, jonka mukaan Suomi on vuonna 2035 hiilineutraali. Koska Suomen valtio on Fortumin pääomistaja, tulisi Fortumin strategian pyrkiä tähän tavoitteeseen.

Puhtaammalla energialla tarkoitetaankin  tässä siis hiilineutraalia energiaa, eli pyritään pois fossiilisista energianlähteistä. Uniperin kauppa olikin siinä mielessä takaperoinen, että kaupan myötä fossiilisten energianlähteiden osuus Fortumin portfoliosta nousi. Energiaa Fortum tekee vesivoimalla, ydinvoimalla, tuulivoimalla, maakaasulla, biomassalla ja parjatulla kivihiilellä. Tällä hetkellä 12% Fortumin ja Uniperin yhteenlasketusta tuotannosta on valmistettu kivihiilellä.

Uniperin kaupan takana olikin enemmän halu saada tieto-taitoa, sekä kasvattaa vesienergian osuutta Fortumin portfoliossa. Uniperilla kun on etenkin Saksassa ja Ruotsissa vesivoimalaitoksia. Fortumilla oli ennestään liiketoimintaa pohjoismaissa, Baltian maissa, sekä Venäjällä, Puolassa ja Intiassa. Uniperin kautta päästään myös uusille markkinoille Keski-Eurooppaan.

Tämän vuoden aikana Fortum on ollut otsikoissa Uniperin kautta myös uuden kivihiilivoimalan avaamisen takia. Näin Fortumin osakkeen omistaja ottaa myös parin mutkan kautta minimaallisen pienesti kantaa Saksan energiapolitiikkaan. Kaikessa lyhykäisyydessään Saksa on maana tehnyt päätöksen sulkea ydinvoimalat vuoteen 2022 mennessä. Päätös on tehty Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden (vuonna 2011) jälkeen. Samaan aikaan Saksassa pyritään vähentämään kasvihuonekaasuja. Hieman nurinkurisesti Saksan valtio on kuitenkin antanut Uniperin avata uuden hiilivoimalan nimeltä Datteln 4. 

Ydinvoimassa on omat ongelmansa, mutta hyviin puoliin kuuluu hiilineutraalius. Joten (maalaisjärjellä ja viiden minuutin tutkimisella) ongelmana Saksan energiapolitiikassa näyttäisi olevan sekä energian saatavuus, että hiilineutraaliuteen pääseminen, kun samaan aikaan vähennetään ydinvoimaa.


Syyni ostaa Fortumia


Ostin toukokuussa osakesäästötilille 100 osaketta hintaan 15,40e/kpl. Yhtiöllä on vakaa kassavirta, energiaa tarvitaan aina, kulkutautien tai talouden syklien ei pitäisi suuremmin heilautella  liiketoimintaa. Kurssi kävi koronan kurjimmassa kuopassa maaliskuun lopulla 12,28 eurossa, mutta yritys vaikutti vielä toukokuussakin tunnusluvuin katsottuna edulliselta, sillä toukokuussa P/E oli muistaakseni alle 10 ja P/B alle 1, osinkotuotto noin 7% (laskettuna ostohinnasta).

Vuoden ensimmäisen kvartaalin luvut olivat ok, eikä koronavirus ainakaan vielä näkynyt lukemissa. Sähkön kulutusta vähensi leuto talvi, joten sääolosuhteet vaikuttivat ensimmäisen kvartaalin tulokseen. Koronavirus saattavat vaikuttaa Fortumin loppuvuoteen, jos suuret teollisuuden toimijat vähentävät sähkön käyttöä. Q2 lähtien Uniper näkyy Fortumin taseessa ja tuloslaskelmassa. Loppuvuodelle Fortum ei vielä antanut ohjeistuksia Uniperin kaupan takia.

Riskejäkin halpaan osakkeeseen sisältyy. Yrityksellä on paljon velkaa, ja sen myötä omavaraisuus aste ennuste oli Inderesin mukaan tälle vuodelle 26%, eli ei kovin hyvä. Uniperin kauppa on aiheuttanut pienoisen mainehaitan Fortumille uuden kivihiilivoimalan kautta ja kauppaan liittyy myös muita riskejä. Silti Fortumin suunta näyttäisi olevan oikea, ja kieltämättä edullinen hinta houkutteli osakkeen ostoon.


Huhtikuun ostot ja myynnit


Fortumia ostin toukokuussa. Huhtikuussa tein pari ostoa ja yhden myynnin. Ostot olivat Sampo (25 kpl hintaan 26,56e/kpl) ja Wärtsilä (100 kpl hintaan 6,90e/kpl). Sampo on ostettu osakesäästötilille ja Wärtsilä arvo-osuustilille, eli molemmat ostot olivat lisäyksiä entisten ostojen päälle. Molemmat ovat tällä hetkellä plussalla. 

Myynti oli Cityconin osake, eli minulla oli Cityconia sekä arvo-osuustilillä, että osakesäästötilillä. Jätin omistukseeni vielä osakesäästötilin osakkeet, mutta myin arvo-osuustilillä olevat osakkeet kokonaan pois. Syynä oli osittain verotukselliset syyt, eli myynnistä tullut tappio huomioidaan verotuksessa. Alun perin oli aikomus ostaa myöhemmin Cityconin osakkeita takaisin, mutta olen vielä kyttäillyt hintoja. Cityconin myynti toteutui hintaan 5,65e/ osake, tappiota tuli peräti 980 euroa.  


tiistai 26. toukokuuta 2020

Nettovarallisuus

Koronavirus ravistelee kursseja. Suurin osa omaisuudestani on kuitenkin turvassa koronaviruksen lieve-ilmiöiltä ja lepää pääkaupunkiseudun lähiössä vakaasti vuosituhansia vanhan suomalaisen peruskallion päällä. Varallisuus on kiinni perheemme kodissamme, josta omistan 40%.

Aika lohduttavaa (tuo peruskalliojuttu), mutta kuten monella muullakin suomalaisella, nettovarallisuus on pääosin kiinni yhdessä kohteessa, joten hajautus on huono.


Mitä nettovarallisuus kertoo?


Nettovarallisuus kertoo yksinkertaisesti sen, mitä jää viivan alle, kun kaikista varoista miinustetaan kaikki velat. Toisilla viivan alle jää negatiivinen luku, useimmilla onneksi kuitenkin nettovarallisuus jää plussalle.

Nettovarallisuus ei ole ollut oman talousseurantani ydinlukuja oikeastaan kahdesta syystä. En ensinnäkään ole tiennyt, minkä hintaisessa asunnossa asun. Muutimme tähän jo yli seitsemän vuotta sitten, enkä ole seurannut, mihin suuntaan arvo on kehittynyt. Toinen syy on, että oma koti ei tuota mitään, joten asunnon arvo on jokseenkin yhdentekevä niin kauan, kun sitä ei ole tarvetta myydä tai asuntoa ei ole tarve käyttää vakuutena lainaan.

Olenkin itsekseni pohtinut, että nettovarallisuudella on lukemana enemmän painoarvoa henkilölle, jolla talous on pirstaloitunut useampaan kohteeseen. Saattaa olla useampia lainoja (velkaa asunnoista, opiskeluista, autoista). Ja myös varallisuutta useammassa kohteessa (vapaa-ajan asunto, oma asunto, sijoitusasuntoja, osakkeita, rahastoja, fyysistä kultaa tai vaikkapa arvokasta taidetta).

Kun varoja ja velkoja on useammassa kohteessa, on mahdollisesti myös käytetty velan vipuvaikutusta hyväksi ja käytetty olemassa olevaa varallisuutta vakuutena uuden hankkimiseen. Tämä on tavallista mm. asuntosijoittajien keskuudessa. Omaisuudesta muodostuu häkkyrä, joka on pidettävä tasapainossa, ja nettovarallisuus on se luku, joka kertoo viime kädessä talouden tasapainosta.

Helsingin vanhoja asuintaloja

Oman asunnon arvo


Ongelmana nettovarallisuuden laskemisessa on omaisuuden hinnan arvioiminen. Osakkeiden ja rahastojen arvo on helppo katsoa suoraan nettipankista. Asuntojen ja muun kiinteän omaisuuden arvioiminen on jo paljon vaikeampaa.

Meidän pienessä kerrostalossamme tehtiin kuitenkin asuntokauppa muutama kuukausi sitten, ja täsmälleen samalla pohjalla oleva asunto vaihtoi omistajaa. Tein hieman nokkelaa Sherlock Holmesmaista etsivätyöskentelyä (no jaa, vaati ehkä puoli minuuttia etsiä myytävänä oleva asunnon myynti-ilmoitus netistä). Asunto meni kaupaksi jo ensimmäisellä näytöllä.

Hyvä puoli on, että kauppa oli nopea ja asunnot liikkuvat tällä alueella. Kauppa oli toki tehty ennen koronavirusta, joten tilanne voi olla nykyisin erilainen. Huono puoli on, että sekä muuta asuntokauppaa seuraamalla, että tämän yksittäisen asuntokaupan kohdalla voi huomata, että vanhojen asuntojen arvot eivät ole (ilman  suuria remontteja) nousseet alueella viimeisen seitsemän vuoden aikana. Myynnissä ollut asunto meni kaupaksi luultavasti aika samalla summalla, kun mitä itse maksoimme omastamme seitsemän vuotta sitten.

Asuntoomme kohdistuu jonkin verran taloyhtiön velkaa, mutta jos joutuisimme myymään asuntomme, jäisi siitä taloyhtiövelan maksun jälkeen noin 220 000 euroa jäljelle. Oma omistusosuuteni on 40% eli 88 000 euroa.

Torneja ja pastellivärejä


Nettovarallisuus= kaikki varallisuus-kaikki velat


Nettovarallisuus lasketaan siis niin, että kaikesta varallisuudesta lasketaan pois kaikki velat. Varallisuutta minulla on 40% asunnosta, varoja tilillä, osakkeita ja rahastoja. Muuta varallisuuteen laskettavaa ei ole. Velkaa on ainoastaan asunnosta.

Varat:
Oma osuus asunnosta 88 000
Tilit  7300
Rahastot 8300
Osakkeet 20 300

Varallisuus yhteensä 123 900

Velat:
Asuntolaina 16 200

Velat yhteensä 16 200

Nettovarallisuus yhteensä 107 700


Miten nettovarallisuuteni on kertynyt?


Oma nettovarallisuuteni on kasaantunut pikku hiljaa noin seitsemäntoista vuoden aikana, sillä noin seitsemäntoista vuotta sitten olen siirtynyt opiskelemasta työelämään. Olen aina kammonnut velkaa, eikä minulla ei ole ollut koskaan muuta pitkäaikaista velkaa, kuin asuntolaina. Oma nettovarallisuuteni ei näin ollen ole koskaan pudonnut nollan alapuolelle.  

Nettovarallisuus on kertynyt vähän vahingossa asuntolainaa maksaessa. Ensimmäinen oma kotini oli yhdessä puolison kanssa vuonna 2006 ostettu kaksio ja nykyinen asuntoni on saman puolison kanssa ostettu kolmio. Ensimmäiseen asuntooni minulla oli silkkaa rahaa omista palkoistani säästettynä noin 3500 euroa, lisäksi sain vanhemmiltani lahjana 3000 euroa, eli yhteensä käsirahaa oli kasassa 6500 euroa. 6500 euron alkusumman avulla nettovarallisuus on käytännössä asuntolainojen avulla vivutettu nykyiselle tasolle. Jos en olisi aikanaan ostanut asuntoa, olisi asumiseen käytetty summa mennyt vuokranmaksamiseen ja nettovarallisuuteni olisi huomattavasti pienempi.

Aiemmin tein asuntolainaan ylimääräisiä lyhennyksiä, koska rahaa kertyi säästöön, eikä osaamista sijoittamiseen ollut. Nyt olen kääntänyt kelkkani ja asuntolainan lyhennykset on tauolla vielä ensi kevääseen saakka osittaisen lomautuksen takia.

Viime vuosien alhainen korkotaso on helpottanut meidän asuntovelallisten elämää, mutta olen myös päässyt nauttimaan nykyistä paljon korkeammasta asuntolainojen korkotasosta, sillä vuonna 2008 12 kk euribor oli yli 5%. Kun korot ovat pikku hiljaa laskeneet alle nollan, olen tehnyt päätöksen laittaa ylimääräiset rahat paremmin tuottaviin osakkeisiin, kuin lyhentää asuntolainaa.

Paljon vai vähän?


Onko 107 700 euroa nettovarallisuutena paljon vai vähän? Uusin tutkimus suomalaisten nettovarallisuudesta on melko vanha ja peräisin vuodelta 2016. Sen mukaan suomalaisten kotitalouksien mediaani oli tuolloin 107 200, eli oma henkilökohtainen varallisuuteni vastaa melko tarkkaan koko kotitalouksien mediaania. Perheeseeni kuuluu puoliso, jolla on omat varansa ja velkansa, mutta tässä kirjoistuksessa, kuten koko blogissa kerron vain omista raha-asioistani. Tutkimuksesta on jo aikaa, joten luultavasti uusi tutkimus toisi esiin eri lukuja. 

Oma nettovarallisuuteni ei siis ole mitenkään erinomainen, mutta ihan hyvällä mallilla. Nettovarallisuus summan tietämisestä on ehkä se hyöty itselleni, että tiedän mihin suuntaan varallisuutta pitäisi jumpata. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan suomalaisiten varallisuudesta noin puolet on asunnossa, omasta varallisuudestani asunnossa on noin 70%. Tämän hetkinen suunnitelma onkin kasvattaa sijoitussalkun osuutta varallisuudestani. 

torstai 7. toukokuuta 2020

Huhtikuun 2020 tulot ja menot

Yllätyksekseni viime kuusta näytti tulleen säästökuukausi! Koronalla on varmasti osuutta asiaan, kaikki huvittelupaikat on kiinni, joten rahaa jäi ihan vahingossa säästöön. Pureudun kohta tarkemmin lukuihin!

Perheeseeni kuuluu lisäkseni puoliso ja kolme yhteistä lasta. Taloutemme ovat erilliset, eli molemmilla on omat tilit, lisäksi meillä on yhteistili. Meillä on omistusasunto, josta molemmilla on lainaa, lainat ovat erilliset. Minun omistusosuuteni asunnosta on  40% ja maksan 40% vastikkeesta.

Tulot koostuvat tässä kuukaudessa palkasta ja puolikkaasta lapsilisästä. Osinkoja saattoi myös tulla tilille, mutta osinkoja en ole merkannut tuloksi. Meidän taloudessa kaikki yhteiset menot menevät puoliksi (ruoka, lasten menot ym). Myös lapsilisä menee tällä puoliksi, eli laitan sen yhteiselle tilille, josta maksamme yhteisiä kuluja. Eli esimerkiksi ruokaan viisihenkisellä perheellämme meni huhtikuussa noin 720 euroa, josta oma osuuteni on puolet, eli 362 euroa.

Huhtikuu 2020, tulot ja menot
Viime kuussa minulla alkoi osa-aikainen lomautus, eli teen 30 tuntista viikkoa normaalin 37,5 tunnin sijaan. Lomautus ei näy vielä tämän postauksen palkkaluvussa, sillä meillä palkka maksetaan aina pari viikkoa jälkikäteen. Tässä näkyvä palkka on siis maaliskuun palkka. Maaliskuussa tein normaalia enemmän sunnuntaita ja iltoja, eli olosuhdelisät on nostaneet palkkasummaa. Asuntolainan lyhennykset ovat nyt tauolla, sillä hain pankista lyhennysvapaata lomautuksen takia. Asuntolainasta olen maksanut vain koron.

Yllätyksekseni myös ruokalasku oli pysynyt kohtuullisena, vaikka esikoinen on syönyt kotona kaikki ateriat etäkoulun takia ja myös päiväkoti-ikäiset lapseni ovat olleet enemmän kotona. Tavallisesti meillä syödään aika paljon eineksiä ja välillä myös noutopitsaa tai jotain muuta ravintolaruokaa. Nyt (lomautukseni takia) on ollut enemmän aikaa tehdä ruokaa, ja tämä estänyt ruokalaskua paisumasta. Säästöön onkin jäänyt huima summa, sillä palkka on ollut vähän normaalia suurempi ja kulut tavallista pienemmät. Ensi kuussa palkka onkin jo reilusti pienempi ja liiton lomautuskorvausta saa arvion mukaan odotella kaiketi muutaman viikon.

Lomautus on muuten mennyt hyvin, mutta työtaakka ei ole vähentynyt. Kun työtunnit ja työntekijät ovat vähentyneet, on kiire työpaikalla kasvanut, ja jokainen paikalla oleva on joutunut joustamaan entistä enemmän. Oma mieliala on ollut välillä melko pohjalla. Päivä ei ala mitenkään pirteällä tavalla, kun heti ensimmäisenä aamulla voi tarkistaa uutisista tuomiopäivän tautiin kuolleiden alati kasvavan luvun. Siinä alkaa jo huomaamattaan miettimään oman maallisen vaelluksen päätepistettä, ja sitä, tuoko kukaan edes haudalle kukkia. Onneksi tajusin jossain vaiheessa lopettaa kuolinlukujen kyttäämisen, niin mielialakin parani saman tien.


maanantai 6. huhtikuuta 2020

Q1 2020, koronaviruksen runtelema salkku

Vuoden 2020 ensimmäinen neljännes oli maailman pörsseissä historiallinen. Ensin kohottiin ennätys korkealle ja sitten painuttiin nopeasti alas. Korkeimmassa pisteessä käytiin suunnilleen helmikuun puolessa välissä.

Oma sijoitusvuoteni on kokenut samat liikkeet, korkealta oli pitkä matka alas. Avasin osakesäästötilin helmikuun alussa ja ostin sinne nopeaan tahtiin korkeilla hinnoilla osakkeita. Tällä hetkellä suurimmat tappiot lienee prosentuaalisesti joko Cityconista tai Konecranesista, euroissa laskettuna Cityconilla olen saanut poltettua eniten rahaa. Cityconia pidin itse melko stabiilina ja tylsänä, mutta enpäs osannut ennustaa, että lasku lähtisi liikkeelle kaupan alasta! Citycon on antanut viime kuussa negatiivisen tulosvaroituksen, joten lasku on ihan ansaittu.

Omistukseni S-ryhmän osuuksista lunastin pois, ja jätin jäljelle vain HOK-Elannon osuuden, joka on pääkaupunkiseudun osuuskauppa. Syy S-junasta vetäytymiseen oli jo ainakin pari vuotta laskeneet korot, eli ounastelin, että sieltä ei tule enää merkittäviä summia. S-junasta vapautui 500 euroa, jotka pistin melkein saman tien osakkeisiin.

Ostot ensimmäisellä kvartaalilla


Kaikki ostot tein upouudelle osakesäätötilille. Ostin lisää Cityconia, Digiaa, Wärtsilää ja Marimekkoa. Uutena mukaan salkkuuni tuli Sampo ja Konecranes. Alla kaikki tämän hetkiset omistukset, osa on Nordnetin arvo-osuustilillä ja osa Nordnetin osakesäästötilillä. Rahastot on Osuuspankissa. 

Osakkeet ja rahastot
Op-Aasia indeksi 850,49 4 %
Op-Ilmasto  6 585,12 29 %
CapMan 1121 5 %
Citycon 1869 8 %
Digia 1737 8 %
Fiskars  96 0 %
Konecranes 468 2 %
Marimekko 2208 10 %
Nokia  1076 5 %
Orion B 1081 5 %
Sampo 799 4 %
Stora Enso R 1942 9 %
Tokmanni Group 1547 7 %
Wärtsilä B 1030 5 %
22409,61 100 %

Kauppoja tein ennätysmäärän ja rahaa tuuppasin markkinoille peräti 7184 euroa, eli kun minulla jouluna oli vielä käteistä reilusti säästössä, on käteisen määrä vähentynyt. Muutos-sarakkeen viimeinen luku näyttää myös melko karulta, omaisuus on siis huventunut kvartaalissa peräti 8089 euron verran. Lasku liittyy juurikin rahastojen ja osakkeiden arvon sulamiseen. Sain palkkatuloista säästettyä kolmen kuukauden aikana noin 1090 euroa. 

Mitään isoja hankintoja en tehnyt, mutta kävin yksityisellä lääkärillä, hoito maksoi suunnilleen 900 euroa. Tietenkin jälkiviisaana olisi kannattanut käyttää julkisen terveydenhuollon palveluita, mutta saamani hoito oli hyvää, ja rahat meni hyvään kohteeseen (eli omaan hyvinvointiin).   

Q1 2020


Osingot ja yksi yhtiökokous


Osinkoja tuli tässä kvartaalissa bruttona noin 249,49 euroa, osa tuli osakesäästötilille, ja osa arvo-osuustilille. Osinkoa maksoivat Wärtsilä, Fiskars, Capman, Digia ja Citycon. Kerkesin käydä myös juuri ennen poikkeustilan julistamista yhdessä yhtiökokouksessa. Capmanin yhtiökokous pidettiin vielä normaalisti ja Capmanin vuoden 2019 luvut olivatkin oikein hyviä!


Kaiken se kestää, kaiken se kärsii (osakesalkkuni siis)


Tänä vuonna olen tehnyt salkkuni kanssa jo muutamia isoja virheitä (ajallinen hajautus ja yhtiövalinta). Kumma kyllä vielä ei ole tullut sellaista tunnetta, että pitäisi myydä kaikki pois, vaikka kieltämättä se olisi ollut viisain ratkaisu kriisin alkuvaiheessa. Valitettavasti pidin koronavirusta jonkinlaisena eksoottisena Kiinan ongelmana, mutta siitä kehkeytyikin globalisaation takia oikea tuomiopäivän pandemia. Laitoin rahat markkinoille liian aikaisin ja isona könttänä. Jos olisin malttanut vielä yhden tai kaksi kuukautta käteisen kanssa, olisi salkun tilanne melko erilainen (jälkiviisastelu on niin ihanan helppoa!).

Huvin vuoksi laskeskelin salkkuni saaman kolhun syvyyttä. Korkeimmillaan osakesalkku on ollut 12.3. Sieltä alkanut pudotus oli syvä, rotkon pohjalla oltiin 23.3., ja sieltä salkku on hieman palautunut. Nordnetin käppyröitä katsoessa näyttäisi siltä, että näiden kahden päivän välillä salkkuni putosi huipustaan jopa 43%. Suomalaisia osakkeita sisältävä salkkuni teki siis jyrkemmän syöksyn, kuin suomalaiset osakeindeksit. Tällä hetkellä ollaan noin 25% vuoden vaihteesta miinuksella. Suurimmat päivittäiset miinukset ovat olleet 2000 euron luokkaa, toisaalta heiluntaa on ollut paljon, ja myös plussapäiviä on varsinkin tuon 23.3. jälkeen ollut. 

Onko sijoittaminen vielä kokonaisuudessaan plussan puolella, vai ollaanko jo painuttu tappiolle? Vanhimmat sijoitukseni ovat OP:n rahastot, ja ne on vielä plussalla. OP-Ilmastoon olen säästänyt kuukausisäästäjänä muistaakseni vuosina 2009-2017 ja OP-Aasian osuudet olen ostanut kerralla. Ensimmäiset osakkeet on hankittu marraskuussa 2016, ja suuri osa osakkeista on tullut salkkuuni vasta tätä kirjoitusta käsittelevällä kvartaalilla. Osakkeet on miinuksella, pahiten toki nämä viimeiseksi hankitut. Kun lasketaan saadut osingotkin mukaan olen kokonaisuudessa miinuksella tällä hetkellä laskujeni mukaan noin 800 euroa.    

Katse loppuvuoteen 


Seuraava kvartaali meneekin osa-aikaisena lomautettuna, mikä näkyy myös palkassa. Osa-aikainen lomautus tarkoittaa kohdallani 30 viikkotunnin työviikkoa normaalin 37,5 tunnin sijasta. Oma arvioni on, että talouden toipuminen on hidasta, joskin toivoisin kovasti, että koronavirus jää nopeasti historiaan. Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu epäili maaliskuussa, että ollaan jo taantumassa, joten lamakaan ei ole mahdottomuus, jos pandemian rajoitukset jatkuvat pitkään. Tänään uutisoitiin Slushin peruuntumisesta, syynä oli mahdollinen koronaviruksen syksyllä tuleva toinen aalto. Tulevaisuudesta on siis vaikea sanoa mitään. 

Oma tilanteeni on lomautuksesta riippumatta ihan hyvä. Tileillä on edelleen jonkin verran rahaa, siitä osa (noin 3000 euroa) on puskurirahaa, joten en aio kaikkea siirtää osakkeisiin. Puhuinkin jo ajallisesta hajautuksesta, ja ajatuksena on kuitenkin säästää palkasta ja tulevista lomarahoista ja laittaa maltilla rahaa osakkeisiin niin kauan, kun vielä kurssit ovat alhaalla. Nykyinen lomautus on kolmen kuukauden pituinen, mutta toki sitäkin voidaan pidentää. Oma tilanteeni on kuitenkin sikäli hyvä, että velkaa on vain asuntolainan muodossa ja tiukan paikan tullen sijoituksia voi realisoida.