Neljä ostoa ja yksi myynti

Ostoskeskuksia, paperialaa ja digitaalista palvelutoimintaa, kaikkea näitä haalin lisää salkkuuni. Suomalaisen sijoittajan kevääseen kuuluu olennaisena osana osingot. Omassa salkussani yritysten jakamat varat kiertävät takaisin osakesalkkuun ostojen myötä. Alla ovat keväällä tekemäni neljä ostoa ja yksi myynti.    

CapMan

CapMan on pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa listaamattomiin yhtiöihin. Kävin yrityksen yhtiökokouksessa maaliskuussa ja sieltä sain kipinän ostaa lisää osakkeita. Olen alunperin ostanut yritystä vuonna 2017, osakkeen hinta on silloin ollut 1,43e/kpl, kevään 2017 jälkeen en ollut lisäillyt omistusta.

CapMania olen aina halunnut ostaa lisää, yhtiö on laadukas ja se tekee hyvää tulosta. Osakkeen hinta on vaan aina tuntunut kallillta, sillä olin ankkuroitunut tuohon ensimmäisen oston edulliseen hintaan. CapMan on tuotolla mitattuna osoittautunut toistaiseksi yhdeksi salkkuni oikeasti loistavista valinnoista. 

CapManillä on omia rahastoja, joihin sijoitetuista varoista se saa hallinnointipalkkioita. Rahastoissa on enimmäkseeen kiinteistöjä mutta myös infraa. Lisäksi liikevaihtoon vaikuttavat irtautumiset kehitettävistä kohteista. Sekä liikevaihto, että liikevoitto on ollut viime vuosina nouseva ja yhtiö tekee kasvavaa liiketoimintaa erittäin hyvällä kannattavuudella. 

Yhtiö panostaa vastuullisuuteen, toimitusjohtaja Pia Kållin puheenvuorossa yhtiökokouksessa kerrattiin yhtiön varsin kunnianhimoinen kanta ESG-kysymyksiin. Yhtiökokouksessa kerrottiin myös CapManin irtautuneen täysin Venäjän toiminnasta. Venäjältä ei odoteta enää liikevaihtoa, vaan kaikki omistukset on alaskirjattu. 

Vuosi 2022 meni yrityksellä erittäin hyvin ja liikevaihto kasvoi yli 20% vuodesta 2021. Yhtiökokouksessa käytiin läpi CapManin uutta strategiaa, tavoitteena on kasvattaa hallinnoitavat pääomat nykyisestä 5 miljardista peräti kaksinkertaiseksi viidessä vuodessa. Tavoitteeseen pyritään sekä orgaanisella kasvulla, että yrityskaupoilla. Jos tavoite onnistuu, luvassa on voimakasta kasvua tulevina vuosina. Toimitusjohtajana aloitti Pia Kåll, joka on ollut jo pitkään yhtiön palveluksessa. Entinen toimitusjohtaja Joakim Frimodig siirtyi CapManin hallituksen puheenjohtajaksi. 

Vaikka vuosi 2022 oli yhtiölle loistava, tämän vuoden ensimmäinen kvartaali oli sijoittajien mielestä pettymys. Takana on monia hyviä vuosia, mutta ajat ovat nyt haastavammat mm. korkojen nousun takia. Ensimmäisen kvartaalin tuotot painuivat nollaan ja kurssi laski osavuosikatsauksen julkaisupäivänä useita prosentteja. Ostin samana päivänä osaketta 355 kappaletta hintaan 2,59e/kpl. 

Kevääseen kuuluu osinkosade ja vesisade

Citycon

Citycon on ollut salkussani pitkään. Aina välillä sitä lisäilen, sillä osinko on muhkea, vaikka suurta arvonnousua osakkeelta ei odottaisikaan. Citycon on kiinteistökehittäjä, joka ylläpitää, ostaa ja myy ostoskeskuksia sekä Suomessa, että muissa pohjoismaissa. Liikevaihto tulee vuokrista, joten liiketoiminta on helposti ymmärrettävää. 

Cityconin liiketoiminta taistelee megatrendejä vastaan, sillä jo vuosia on povattu kivijalkaliikkeiden kuolemaa. Varsinkin korona luonnollisesti rankaisi kiinteistöfirmoja, sillä asiakkaat kaihtoivat kauppakeskuksia tartuntapelon vuoksi ja monet kaupat sulkivat ovensa. 

Toisaalta Citycon on haalinut kiinteistöihin myös erittäin vakaita vuokralaisia, yleensä suurissa kauppakeskuksissa vierekkäin toimivat sekä S-ryhmän, että K-kaupan jättimarketit. Joihinkin liikekeskuksiin on saatu vuokralaisiksi esimerkiksi terveysasemia, kirjasto tai muita kuntien lakisääteisiä palveluja tarjoavia tahoja.  

Riskinä Cityconilla on velkarahan hinta. Kiinteistöliiketoimintaan kuuluu olennaisena osana korkea velkaisuus ja korkojen noustua velkojen hallinta, uudelleenrahoitus ja takaisinmaksu on yksi Cityconin haasteista, jotta velan korkokustannus ei nousisi liian korkeaksi. Yksi yhtiössä mietityttävä asia on myös voimakkaasti keskittynyt omistus. Pääomistaja on Chaim Katzman omistaa Cityconista jo yli 50% omien yhtiöidensä kautta. Yhden suuromistajan valta voi koitua negatiiviseksi asiaksi, jos suuromistajan edut ja piensijoittajan edut lähtevät eri suuntiin.  

Koronakuopassa kurssi tipahti tasolle 5,587e/osake, ja on sen jälkeen käynyt korkeimmillaan noin kahdeksassa eurossa. Mikään kurssiraketti Citycon ei siis ole, pikemminkin päinvastoin. Eilinen kaupankäynti päättyi tasoon 6,21e/osake. Osana osinkosalkkua Cityconia on kuitenkin mukava omistaa. Osinkoa maksetaan pääomanpalautuksen nimellä tänä vuonna kvartaaleittain, yhteensä osinkoa maksetaan vuodessa 0,50e/osake. Ostin osaketta osakesäästötilille toukokuun alussa 200 kappaleetta hintaan 6,16e/osake. Osinkotuotto näille viimeisille osakkeille nousee 8,11 prosenttiin. 

Kaipaako sijoittaja enää kurssinousua, jos osinkoprosentti nousee jo yli keskimääräisen vuosittaisen osakkeiden tuottoprosentin? Tätä olen viime aikoina miettinyt ja päädyin pohdintojen jälkeen kuitenkin ostamaan Cityconia. Itselleni riittää tällä hetkellä Cityconin osalta korkea osinkotuotto. Omassa salkussani en odota Cityconilta kovin äkkinäistä käännöstä nousevaan osakekurssiin, vaan tasaista osinkovirtaa. 

Korkeassa osinkoprosentissa on huonot puolensa, yleensähän se viestii siitä, että yrityksellä ei ole investointi ideoita. Citycon voisi toki aina maksella lainoja pois osingonmaksun sijasta. Korkea osinkotuotto ei takaa osakekurssin pysyvän nykyisellä tasolla, vaan aina on mahdollisuus, että osakkeen kurssi laskee, jolloin osinkotuotto on aika laiha lohtu. 

TietoEvry

TietoEvry on it-alan konsulttitalo, jonka asiakkaina on sekä julkisia, että yksityisiä toimijoita. It-alan jättiläinen on työllistänyt viime vuonna peräti 24 000 ihmistä, joten se on iso yritys alalla. Yritys mainitaan joissain artikkeleissa defensiiviseksi kasvuyritykseksi, sillä julkisen puolen asiakkuudet tuovat jatkuvuutta. It-ala taas itsessään koetaan kasvualaksi, sillä digitaalisuus on yksi megatrendeistä. 

Suunnitelmissa TietoEvryllä on joko myydä, tai listata itsenäisiksi yhtiöiksi yritykseen kuuluvista osista sekä Banking, että Tech Services. Banking on tarkoitus irrottaa emoyhtiöstä jo tänä vuonna, Tech Services sen sijaan irrotettaisiin kokonaisuudesta ensi vuoden alkupuoliskolla. 

Yhtiön pilkkomisen jälkeen yhtiön liikevoittomarginaali voisi nykyisten lukujen valossa kasvaa ja TietoEvry saisi taseeseen enemmän varoja, joita se voisi hyödyntää jakamalla lisää osinkoa, tai ostamalla omia osakkeita. 

Monen viisaamman sijoittajan mielestä osake on edelleen maltillisesti arvostettu. Yrityksessä on kuitenkin käynnissä mielenkiintoisia prosesseja, jotka onnistuessaan odotan vaikuttavan yhtiön lukuihin. Ostin osakkeita lisää toukokuun lopussa osakesäästötilille 30 kpl hintaan 25,6e/kpl. 

UPM

En ole edelleenkään varma, onko UPM täydellinen sijoitusvalinta juuri täsmälleen minun salkkuuni, mutta tätäkin yritystä tukee megatrendit. Kiinnostavia asioita UPM:ssä on Olkiluoto 3 ja puhtaampi energia, sekä fossiilisten materiaalien korvaaminen biomateriaaleilla. 

Paperialan yritys UPM on levitellyt lonkeroitaan ympäri maailman. Toimintaa yrityksellä löytyy useasta eri maasta, viimeisin uusi tehdas avattiin Uruguaihin. Uuden tehtaan pitäisi lukujen valossa olla kannattava, vaikka sellun hinta vielä laskisikin. 

Infrastruktuuri uuden Uruguain tehtaan ympärillä on edelleen puutteellinen, sillä Hesarin uutisen mukaan junarata tehtaalta satamaan on vielä kesken. Yritysten maailmanvalloitus myös mietityttää, sillä samalla, kun uusi tehdas tuo Uruguaihin työpaikkoja, se myös käyttää toimintaansa paikallisia, vähiä luonnonvaroja. 

Negatiivisen tulosvaroituksen UPM antoi toukokuussa, eli tämän vuoden vertailukelpoisen liikevoiton arvioidaan laskevan viime vuodesta. Syynä on mm. sellun hinnan lasku. Ostin ensimmäisen erän UPM:n osakkeita maaliskuussa, nyt lisäsin osakkeen painoa salkussani ja ostin lisää 40 kappaletta hintaan 28,5e/kpl. 

Digia

Olen keväällä ollut enimmäkseen liikkeellä ostajana osakemarkkinoilla, pienet dipit ovat houkutelleet lisäämään osakkeita salkkuun. Digiaa sen sijaan myin. Digian ensimmäinen kvartaali oli mennyt hienosti ja osavuosikatsauspäivänä kurssi nousi useita prosentteja. 

Digiaa minulla oli sekä osakesäästötilillä, että arvo-osuustilillä ja tällä kertaa myin osakesäästötilin osakkeet pois. Jäin omistajaksi, sillä arvo-osuustilin osakkeet ovat edelleen salkussa. Myin osakkeet hintaan 6,1e/kpl, voittoa tuli noin 375 euroa. Tällä kertaa myyntiin ei ollut suurempaa syytä vaan halusin irrottaa varoja muihin ostoihin. 

Harviaa salkkuun

Harvia on melko tuore pörssiyhtiö. Se listautui pörssiin vuoden 2018 alussa, kaupankäynti alkoi 26.3.2018. Huomioin listautumisen silloin Capmanin kautta, sillä jo vuonna 2018 omistin Capmania. Pääomasijoittaja Capman oli ollut mukana kehittämässä Keski-Suomalaista Harviaa vuodesta 2014.  

Harvia ei listautumisensa aikoihin kiinnostanut sijoituskohteena, perehtymättä lainkaan bisnekseen jätin koko yrityksen rauhaan. Yksi syy oli, että koin vasta listautumassa olevat yritykset liian riskisinä. Toinen syy liittyi itse liiketoimintaan. Kiukaat ovat mielikuvissani melkein ikuisia, eikä niitä tarvitse uusia kovin usein, lisäksi Suomi saunamaana on pieni markkinapaikka, joten ajattelin yrityksen kasvun mahdollisuuksien olevan aika rajalliset. 

No, sivusta Harviaa seuranneena olen huomannut, että muutkin, kun suomalaiset saunovat, ja Harvian liikevaihdosta päätellen myös suomalaiset uusivat sekä saunojaan, että kiukaitaan. Harvia onkin hyötynyt koronaa seuranneesta kotoilubuumista.  

kuva: Pixabay

Harvia sijoituskohteena

Tällä hetkellä liikevaihdosta noin neljännes tulee Suomesta, loput Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta. Vaikka tuotevalikoimassa on muutakin, kuin kiukaita, kiukaiden osuus on suuri, sillä viime vuonna kiukaiden osuus on ollut 109 miljoonan liikevaihdosta noin 59 miljoonaa, eli noin 54%. Kiukaiden lisäksi Harvia myy saunoja ja kylpytynnyreitä, ohjauskeskuksia, ym. saunaan ja kylpemiseen liittyvää.

Harvia on defensiivinen kuluttajayhtiö, samalla kuitenkin voimakkaasti ja kannattavasti kasvava yritys. Kasvu on tullut sekä orgaanisesti, että ostamalla muita alan toimijoita. Viimeisimmät kauppakirjat on kirjoitettu viime vuonna, jolloin Harvian omistukseen siirtyi kylpytynnyreitä valmistama Kirami Oy, ja Sauna-Eurox Oy. 

Vuonna 2020 yrityksen liikevaihto oli 109,1 miljoonaa, kun se vielä 2019 oli 74,1 miljoonaa. Vuoden 2021 lukuja ei vielä ole, mutta kolmen ensimmäisen kvartaalin luvut näyttävät jo kasvua vuodesta 2020. Kotoilubuumin vaikutus myyntiin on varmaan ollut suuri, ja on vaikea arvioida, miten liiketoiminnan koon käy, kun jossain vaiheessa maailma aukeaa, ja kuluttajien varat valuvat myös vaikkapa matkailuun. 

Lukaisin viimeisen osavuosikatsauksen ja Inderesin materiaalia läpi, ja vaikka osake onkin hintava, niin vaikutuksen teki etenkin liikevaihdon kasvu. Toimitusjohtaja Tapio Pajuharjun mukaan markkina kasvaa noin 5% vuosittain, Harvia on kasvanut viime vuosina paljon markkinoita nopeammin, kasvu on ollut prosentteina vuonna 2019 noin 19% ja vuonna 2020 noin 47%. 

Yrityksen omavaraisuusaste on hyvä, yli 40%, joten huolimatta yritysostoista velkaa ei pitäisi olla taseessa ylenmäärin. Kannattavuus (ROE) on 23% ja lisäksi liikevoittoprosentti on viime vuoden kolmen ensimmäisen kvartaalin osalta hieno, yli 26%. Yritin olla hurmioitumatta luvuista, mutta silti ne näyttävät hienoilta! Varsinkin, kun olen yleensä viehättynyt alhaisten arvostuskertoimien yrityksistä, kasvuyrityksen luvut näyttävät hyvin erilaisilta. 

Harvian liiketoiminta on helposti ymmärrettävää. Asiakkaina on sekä yksityisiä kuluttajia, että yrityksiä ja yhteisöjä. Inflaatio ja raaka-aineiden hintojen nousu vaikuttaa varmasti myös Harvian liiketoimintaan, mutta olettaisin, että yritys pystyy siirtämään hintojen nousun tuotteisiin. 

Harvian matka pörssissä

Harvian osakkeen hinta listautumisannissa oli 5,0 euroa maaliskuussa 2018, korkeimmillaan osake on ollut elokuussa 2021, jolloin yhdestä osakkeesta sai maksaa yli 61 euroa. Tänään kurssi on ollut noin 44 euron kieppeillä. Jos on kärsivällisesti ostanut ja omistanut Harviaa alusta lähtien, on heilunnasta huolimatta tehnyt erittäin hyvän päätöksen. 

Viimeiset pari vuotta ovat olleet Harvian liiketoiminnalle (ja myös pörssikurssille) kasvun vuosia. Syksystä 2021 lähtien Helsingin pörssin yleisindeksi on heilahdellut ja Harvia sen mukana. Eilen maanantaina Harvia tuli markkinoita ripeämmin alas, päätöskurssi oli 43,3e, pudotusta yhdessä päivässä peräti 9,68%, kun koko pörssin indeksi putosi 4,6%. 

Onko nyt tarjolla oston paikka vai putoava puukko? Jaa-a, kukapa tietäisi. Tammikuu on tarjonnut kylmää kyytiä markkinoilla ja voi olla, että lasku jatkuu. Koska kuitenkin halusin Harvian salkkuun tein ostoksen, vaikka voikin olla, että olin liian aikaisin liikkeellä. Ostin Harvian osakkeita heti aamusta, salkussani on nyt 50 osaketta hintaan 46,2e/kpl (tässä kohti hätäily maksoi rahaa, ja olisi kannattanut odottaa iltapäivään, jolloin osaketta sai jälleen edullisemmin).

Jonkinlaisena virstanpylväänä voi pitää Harvian nousua OMXH25 indeksiin helmikuun 2022 alusta. Indeksiin kuuluu 25 Suomen pörssin vaihdetuinta yhtiötä, ja yhtiövalintoja tarkastellaan kahdesti vuodessa. Eilisen tiedotteen mukaan Kemira ja Metsä Board putoavat indeksistä, tilalle nousee Harvia ja SSAB. Indeksiin nousu saattaa lisätä kaupankäyntiä ja kiinnostusta osakkeeseen.  

Q4 2021

Vuosi on jo vaihtunut, kaikille oikein hyvää vuotta 2022! Vielä kurkistus viime vuoteen, eli alla viimeisen kvartaalin luvut.

Ostot ja myynnit 

Pörssin listoille nousi jälleen joukko uusia yrityksiä, osallistuin Inderesin, Volvo Car Ab:n, Lemonsoftin, Duellin, Norrhydron ja Lamorin osakeanteihin. Omistajaksi jäin ainoastaan Inderesille. Kaikkien muiden viiden osakkeet myin ensimmäisinä kauppapäivinä pois pienillä voitoilla. Loppuvuotta kohden en jaksanut enää kovin paljon tutustua yrityksiin, vaan taktiikkana listautumisiin osallistumisissa oli pikavoittojen etsintä. Lamorin kohdalla voitto jäi kulujen jälkeen muutamaan euroon, muut listautumiset menivät paremmin. Luovuin lokakuun alussa myös Modulightin osakkeista. 

OP-Ilmasto on pitkäaikaisin omistukseni ja sitä olen pikkuhiljaa pyrkinyt vähentämään rahaston suurien kulujen takia. Huomasin joulukuussa Excelin tutkimisen jälkeen, että vaikka olenkin tehnyt runsaasti ostoja ja myyntejä, on suurin osa niistä tapahtunut osakesäästötilin sisällä. Pystyin siis hyödyntämään "verovapaan tonnin" sääntöä, jonka mukaan vuoden sisällä tehdystä alle 1000e arvoisesta myynnistä ei mene pääomaveroa. En ole aktiivisesti seurannut rahastoa, mutta tein siihen joulukuun viime päivinä pienen muutoksen myymällä noin 920e arvosta osuuksia. Rahasto oli vuoden aikana noussut jälleen mukavasti, joten tuosta 920 eurosta yli puolet oli tuottoa. 

Lisäsin osakesäästötilille Sieviä, ostin lokakuussa 500 osaketta kappalehintaan 2,09e. Boreolla ja Sievillä oli jo yhdistymisaikeitakin, mutta Sievin omistajat päättivät toisin. Syntyvän, uuden yrityksen osakkeiden jakosuhde olisi ollut näin Sievin omistajan näkökulmasta vahvasti Boreon omistajia suosiva, joten itsekin kävin joulukuun äänestyksessä äänestämässä yhdistymistä vastaan. 

Muita ostoja oli Tokmanni (60 kpl hintaan 19,98e) ja Konecranes (30 kpl hintaan 34,37e). Tällä hetkellä Sievin ja Tokmannin osakkeet ovat hieman ostohintojani alempana, Konecranes hieman ylempänä. Kuukausittaisen suunnitelman mukaan ostin myös pienillä summilla Handelsbankenin Usa indeksirahastoa ja Nordnetin Ruotsin indeksirahastoa.  

Olin kuitenkin ostoksilla myös muilla mailla. Nordnetissä oli marraskuisen Black Fridayn kunniaksi tarjous, USA:n pörssistä pystyi ostamaan osakkeita ilman välityspalkkiota. Lisäsin omistustani sekä Alibabasta, että Zepp Healthistä. Molempien osakkeiden hinnat ovat ostojeni jälkeen laskeneet rajun puoleisesti. 

Osingot 

Osinkoja maksoi tuttuun tuttuun tapaan salkkuni kvartaaliosingonmaksajat, eli Citycon ja AT&T. Näyttipä TietoEvrykin maksaneen osinkoa tässä kvartaalissa. Yhteensä bruttona osinkoja tuli 285 euroa ja nettona 253 euroa. Osingot on sijoitettu jo uudelleen osakkeisiin. 

Salkun sisältö

Osakkeet ja rahastot 31.12.21

Vuoden viimeiselle kvartaalille osui paljon hankintoja. Oma pyöräni varastettiin, ja jouduin heti hankkimaan uuden pyörän, sillä käytän sitä niin paljon. Kotivakuutus osoittautui jälleen kerran hyödylliseksi, varastettu pyörä ei ollut kovin vanha, joten sain siitä muutaman satasen vakuutuksen kautta. 

Kävin ensin katsomassa uusia pyöriä, mutta haluamani pyörän hinta lähenteli 1000 euroa. Varkaiden pelossa tyydyin käytettyyn pyörään. Kerrasta viisastuneena ostin myös paljon paljon paremman lukon ja muita lisäosia (tarakka, valot, ketjusuoja). Vakuutuksesta saamani rahat riittivät hankintoihin. Pyörävarkaus harmittaa silti yhä, sillä varastettu pyörä oli ulkonäöltään paljon somempi ja muutenkin ajettavuudeltaan parempi.   

Joulu aiheutti lisäkuluja, samoin lasten vaatteisiin ja tarvikkeisiin meni tällä kvartaalilla rahaa muutamia satasia. Säästöönkin jäi silti vielä jotain. Sijoitusvarallisuus kasvoi noin 7100 euron verran, siitä noin 2500 on säästöä ja loput arvonnousua omistuksista. Vuoden lopussa Nordnetissa oli hieman käytössä luottoa. Vaikka syyskuun alussa alkanut pomppuinen markkina näytti välillä pahaltakin, omistukseni nousivat vuoden lopulla yli 81 500 euron. 

Omistukset 31.12.2021

Q3 2021, uusia yrityksiä salkkuun

Salkkuun tuli kolmannella kvartaalilla lisää uusia rivejä. Ostin TietoEvryn osakkeita, lisäksi osallistuin Modulightin antiin, ja jostain on salkkuun ilmestynyt myös kaksi kiinalaista firmaa. Nuo kiinalaiset yritykset ovat itsellekin vähän yllätys, mutta siellä ne vaan salkussa kiikkuu. 

Museon pääsymaksutarroja

Kiinalaisten osakkeiden ostot selittyvät ehkä näin jälkikäteen yhdistelmällä liikaa vapaa-aikaa, liikaa rahaa tilillä ja liikaa reseptillä saatavia kipulääkkeitä. Olin flunssan ja iskiaksen takia muutaman päivän sairaslomalla elokuussa ja viihdytin itseäni sijoitusaiheisilla nettisivuilla. 

Innovatiivinen kipulääkecocktail kiersi veressä ja ostin hyvin lyhyen harkinnan jälkeen salkkuun Alibabaa ja Zepp Healthiä. Parin kuukauden seurannalla voin sanoa, että ei ehkä kaikkein viisaimpia ostoksia, mutta sitäkin volatiilimpia. Kirjoitan näistä ostoista kenties myöhemmin oman postauksen. 

Rut Brykin keramiikkaa

Rahaa on siis palanut tällä kvartaalilla ainakin osakeostoihin. Muutenkin salkussa on myllertänyt, kun Kiina, inflaatiopelot ja yleinen epätietoisuus taloudentilasta on laskenut kursseja. Oma salkku on kiikkerämpi, kuin indeksi, eli alas ollaan menty nopeammin. Kuluva lokakuu on jo tosin hieman nostanut oman salkun yrityksiä.

Salkun koostumus

Mistä on piensijoittajan salkku tehty? Suurimmat omistukset ovat salkussani pysyneet samoina, eli OP-Ilmasto, Citycon ja Marimekko ovat suurimmat sijoitukset. Uusina salkkuun tuli TietoEVRY, Alibaba, Zepp Health ja Modulight. Lisäsin myös Digian omistusta. Rahastoista Handelsbankenin Usa indeksiin menee automaattisesti 99e kuukaudessa ja Indexfond Sverigeen 51e/kk. 

Rahastot ja osakkeet 30.9.2021

Ylhäällä näkyvistä yrityksistä Modulight on jo hävinnyt salkusta. Annista sain 70 osaketta, jotka myin pois 10,96 euron kappalehintaan lokakuun alussa. Voittoa tuli välityskulujen jälkeen noin 312 euroa. Yritys on edelleen mielestäni huikean mielenkiintoinen ja tekee voittoa kasvavalla alalla. Arvostuskertoimet nousivat kuitenkin Modulightin annissa korkealle ja otin pikavoiton tilille.

Omistukset 30.9.2021

Yllä olevasta taulukosta näkyy, että käteisen määrä on vähentynyt, ja olen ostanut osakkeita sekä rahastoja yli 9000e edestä kolmannella kvartaalilla. Osinkoja tuli nettona noin 333 euroa. Säästöön ei tällä kvartaalilla jäänyt mitään, vaan menin noin 100e miinukselle säästömielessä. 

Rut Brykin keramiikkkaa

Osittain syynä on kuluttaminen, nautin kesästä ja tein kesälomareissuja yhden rokotteen turvin. Nyt kuulun jo kahdesti piikitettyihin. Yksi reissu vei Rauman pitsiviikoille, jossa yövyimme kaverin kanssa hotellissa kolme yötä, sekä söimme ja joimme hyvin (ja kalliisti) paikallisissa ravintoloissa. Olen myös ostanut sekä itselle, että lapsille vaatteita syksyä varten ja käynyt ystävän tyttären ylioppilasjuhlissa. Kesällä kesälomarat tulee aina etupainotteisesti, joten tällä kvartaalilla palkka on ollut normaalia pienempi. 

Mollivoittoinen pörssi on laskenut osakkeiden arvoja. Salkkuni oli nousussa aina syyskuun seitsemänteen päivään saakka, mutta sen jälkeen alkoi kova pudotus. Tämän hetkisen laskun pohja on toistaiseksi ollut 28.9, josta on jälleen noustu muutaman prosentin verran. Salkku oli pahimmillaan noin  11% laskussa.  

Kuvat on otettu Espoon modernin taiteen museosta, jossa ulkoilutin museokorttiani. Kuvissa on keraamikko Rut Brykin upeita taideteoksia. 

Rut Brykin keramiikkaa

Osakeostoja: TietoEVRY

Helsingin pörssissä on rypäs it-palvelufirmoja, joten tällä sektorilla valinnanvaraa löytyy. Tuorein it-alan yritys pörssissä lienee Netum, lisäksi siellä on mm. Solteq, Digia, Siili Solutions, Innofactor, Vincit ja aivan omassa suuruusluokassaan painii alan jättiläinen TietoEVRY. 

TietoEVRY lyhyesti

TietoEVRYn historiasta löytyy nippu erilaisia yritysostoja, ja nimikin on vaihdellut ostettujen yritysten myötä. Vielä 2019 yritys oli ytimekkäästi Tieto, Norjalaisen EVRYn sulauduttua Tietoon nimi vaihtui TietoEVRYksi. Yrityksellä on liiketoimintaa Suomen lisäksi Norjassa ja Ruotsissa, ja yritys on myös listattu kaikkien kolmen maan pörssissä. Työntekijöitä on noin 24 000 ja liikevaihto oli vuonna 2020 noin 2,78 miljardia euroa. 

TietoEVRY toimii sekä julkisella, että yksityisellä puolella. Asiakkaita on mm. finanssisektorilta ja terveydenhoito alalta. Puolivuotiskatsauksessa lueteltiin saatuja tai jatkuvia asiakkuuksia, mainittuna oli mm. Skånen aluehallintokeskus, Systembolaget Ruotsista, Valmet Automotive, vakuutusyhtiö If, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) ja LähiTapiola. 

Mannaa sijoittajille?

Tunnusluvuin TietoEVRY on muihin it-konsulttiyhtiöihin verrattuna edullinen ja koko alaa siivittää megatrendeistä digitalisoituminen. Inderesin ennusteen mukaan P/E luku olisi tänä vuonna 10,8 ja osinkoprosentti on herkullinen 5,2%. Ihan vertailun vuoksi salkussani olevan Digian vastaavat luvut ovat 2021e P/E 13,6 ja osinkoprosentti 2,6%. Eipäs muuten kalliilta vaikuta Digiakaan. 

Pieniä ryppyjä tarinasta löytyy kannattavuuden ja kurssikehityksen kohdalta. Kun TietoEVRYn osake on koronakuoppaa huomioimatta pysytellyt viimeiset viisi vuotta noin 25-30e välimaastossa, näyttää Digia täysiveriseltä kasvuyhtiöltä ja osake on yli tuplannut viidessä vuodessa arvonsa noin 3 eurosta tämän päivän noin 7e kurssiin. TietoEVRYn, kannattavuus ei myöskään ole ollut kovin hyvä, Digia sen sijaan on kasvanut kannattavasti viimeiset vuodet. 

TietoEVRY näyttääkin suurena yhtiönä vähän jähmeältä. Osa projekteista ei myöskään ole mennyt loppuun asti kovin mairittelevin arvosanoin, joten mietin hetken verran ostoja. Salkustani löytyi myös jo ennestään Digia ja Netum, joten pohdin senkin takia hetken aikaa, että onko järkeä kasvattaa it-sektoria salkussani. 

Loppujen lopuksi edullinen arvostus ja korkea osinkoprosentti houkuttelivat minut ostoksille. Ostin siis osaketta pääosin osingon takia, joskin arvonnousukin on tervetullut. Olen ostanut osaketta peräti kolme kertaa. Ensimmäinen osto oli jo 14.7. (80 kpl hintaan 26,48e) ja toinen 30.7. (40 kpl hintaan 28,16e).

Näiden ostojen välissä Inderes nosti TietoEVRYn mallisalkkuunsa, ja odottelin hieman myös Inderesin ilmoituksen myötä osakkeen hinnan nousua, mutta ainakaan vielä sitä ei ole tullut. Viimeinen osto oli tässä kuussa, hieman ennen osingon irtoamista. Lisäsin vielä omistusta 50 kappaleella, osakekohtainen hinta oli 28,14e. Ja sivumennen sanoen ostin Digiaakin. Tiistaina 21.9., osake laski syyskuun korjausliikkeessä alle 7e, ja ostin sitä hieman lisää hintaan 6,74e/osake. Tällä hetkellä TietoEVRYn osake on pienoisesti miinuksella, ja Digian taas plussalla. 

Netum, Merus ja Toivo

Viime aikoina IPOja eli uusien pörssilistalle tulevien yritysten listautumisanteja on ollut runsaasti. Sijoittajilla on toistaiseksi ollut kissanpäivät ja erilaisista yrityksistä on ollut mitä valita. 

Yrityksiä listautuu jopa ryppäinä, viimeisin erä oli Netum, Merus ja Toivo. Näiden listauminen tapahtui aika lailla päällekkäin, sillä katselin video esittelyjä peräkkäin samana päivänä. 

Kiinteistöjä, energiaratkaisuja vai kenties it-konsulttitalo?

Olo on kuin sokeriaddiktilla karkkikaupassa. Haluaisinko salkkuuni asuntoja ja tontteja Toivo Groupin omistuksen kautta, energiaratkaisuja Merumin omistajana vai it-konsultteja Netumin kautta? Kaikkea löytyy, joskin hinnat tuppaavat tällä hetkellä anneissakin olla korkeita. 

Asiaa pohdittuani osallistuin sekä Merusin, että Netumin antiin. Toivo Group ei tällä hetkellä saanut rahojani, vaikka liikeidea (kiinteistöalan kehitysfirma aina tontin omistamisesta rakentamisen kautta vuokraamiseen) vähän alkoikin kiinnostaa. Katselin antia varten tehtyjä videoita ja luin arvioita, niiden perusteella sijoitin Merusiin ja Netumiin, mutta jätin sijoittamatta Toivoon. 

Netumia peilasin Digiaan, jota minulla on jo salkussa. Molemmat ovat it-alan konsulttifirmoja. Vaikka yrityksissä on eroavaisuuksia (Netum tekee projekteja lähinnä julkiselle puolelle, ja Digia yksityisille toimijoille), Netum oli kuitenkin hinnoiteltu ihan kohtalaisesti ja nappasin sitä salkkuuni. Netumia pystyi Nordnetin kautta ostamaan vain arvo-osuustilin puolelle, joten sain annissa sinne 114 osaketta. Antihinta oli 3,20 e/kpl ja tämän hetkinen hinta on 4,40e, toistaiseksi tuottoprosentti on noin 37% (tuottoprosentti taisi hetkellisesti käydä yli 50% heti kaupankäynnin alkaessa). Netum jäi tällä erää salkkuun ja saatan ostaa sitä jossain vaiheessa lisää. 

Merusin pistin heti tänään myyntiin, kun kaupankäynti alkoi. Osakkeita tuli annista 80 kappaletta, antihinta oli 5,62 e/kpl, tänään myin osakkeet 6,6e kappalehinnalla, joten voittoa tuli 7e kulujen jälkeen noin 71 euroa. Mietin hetken aikaa, josko olisin jättänyt Merusin salkkuuni, mutta salkku alkaa jo pirstaloitua aika moneen eri yritykseen. Mielenkiintoinen yritys, mutta koska Merusin alan ajurit ja sen käyttämä tekniikka ei ihan täysin avautunut minulle, päätin tällä hetkellä jättäytyä pikavoiton jälkeen pois. 

Toivon antiin en osallistunut. Kiinteistöbisnes on itselleni vierasta ja katsottuani Inderesin haastattelun toimitusjohtajan kanssa, en saanut yrityksestä sykähdyttävää tunnetta. Asun alueella, jota täydennysrakennetaan edelleen kovaa vauhtia. Korkeita elementtikerrostaloja nousee nopeaa vauhtia maailman pienimmille tonteille meluistenkin valtaväylien läheisyyteen. Jotenkin vaikea uskoa, että buumi jatkuu loputtomiin. 

Viime vuonna asuttamani kunta menetti pitkästä aikaa asukkaitaan, eli koronan vaikutuksesta pääkaupungin vetovoima heikkeni ainakin hetkeksi. Kiinteistöbisneksessä täytyy siis olla sekä voittajia, että häviäjiä. Mahdoton on toki sanoa, että kuka kiinteistöbisneksessä vetää pisimmän korren, mahdollisesti se on Toivo Group, joka panostaa uusrakentamiseen. 

Taktiikka tuleviin anteihiin

Lisää innostavia anteja on jo nurkan takana! Spinnova on ilmoittanut kiinnostuksensa, ja Solwersin osakkeita voi jo merkitä. Tänä vuonna olen jo osallistunut viiteen antiin (Kreate, Orhex, Sitowise, Netum ja Merus) ja skipannut ainakin kaksi antia (Nightingale ja Toivo). Vielä ei ole jäänyt Musta Pekka käteen, eli viidestä annista, joihin olen osallistunut, kaksi yritystä on jäänyt toistaiseksi salkkuun, ja molemmat ovat toistaiseksi vielä voitollisia omistuksia. Kolmesta muusta annista olen kuitannut pieniä, mutta makoisia pikavoittoja.

Pyrin osallistumaan tuleviin anteihin, jos yritykset vaikuttavat kiinnostavilta. Kallistahan pörssissä on, joten halpoja osakkeita tuskin annistakaan sijoittajille jaetaan. Antien ruuhka takaa sen, että jokaiseen antiin ei ole pakko osallistua, vaan jätän suosiolla muille ne osakkeet, jotka eivät ole kiinnostavia.

Ostot teen pääosin osakesäästötilin puolelle. Netum oli pakko ostaa arvo-osuustilille, sillä Evlin järjestämässä annissa ei ollut muuta vaihtoehtoa. Moni listautumisannista ostamani osake on mennyt heti myyntiin, ja verotuksellisista syistä osakesäästötili on parempi paikka näille osakkeille. Teen siis pörssiin tulevilla osakkeilla pienimuotoista veivausta, ja tässä hiukan auttaa, että verot laukeavat vasta myöhemmin maksuun. 

Aikataulullisista syistä on mahdoton tutkia jokaista yritystä ihan perinpohjin ennen ostopäätöstä. Antiesitteet olisivat oiva mahdollisuus sukeltaa yrityksen tietoihin, mutta niitä olen vain vilkuillut läpi. Silti pyrin tutustumaan yritykseen yrityksen nettisivujen, analyysien ja videohaastatteluiden/videoesittelyiden avulla. Jos aika ei riitä edes pintapuoliseen tarkasteluun, jätän osallistumatta antiin.

Q4 2020

Sijoitusvarallisuus kipusi jälleen yhden askelman ylöspäin. Tällä kertaa askelma olikin oikein iso! Määrittelin blogin alussa tavoitteeksi 100 000 euron sijoitusvarallisuuden, nyt kasassa on puolet summasta.

Ostot ja myynnit

Kvartaalin aikana myin vihdoin Nokiat pois. Ostin Nokiaa aikanaan nelisen vuotta sitten puolittain nostalgia syistä ja puolittain osingon takia. Tajusin toki, että Nokia ei yrityksenä ole enää sama, kuin 90-luvulla nousuun lähtenyt kännykkäfirma, mutta yrityksen tarina vaikutti silti hyvältä. 

Ihastuin Nokiassa myös korkeaan osinkotuottoon ja olisikin pitänyt keväällä 2019 myydä osake pois, kun osinko laitettiin jäihin. Tappiota Nokian myynnistä tuli noin 340 euroa. Syy Nokian myyntiin oli epämääräiset tulevaisuuden näkymät, ilmeisesti Nokia edelleen jää jälkeen tekniikassa kilpailijoilleen. 

Salkussani kävi pikaisesti myös Thunderful Group, kun osallistuin ensimmäisen kerran osakkeen listautumisantiin. Tarina on kerrottu jo täällä. 

Osakesäästötilille ostin pörssin laskiessa lokakuun lopulla Nordeaa 400 kappaletta hintaan 6,46e. Nordea vaikutti edulliselta, ja lokakuun lopun pörssikuopan aikana iskin osakkeeseen kiinni. Luvut olivat osavuosikatsauksen mukaan parantuneet ja silloin oli vielä oletuksena, että vuonna 2021 Nordea maksaisi kahdet osingot (vuodet 2019 ja 2020). Nyt kuitenkin näyttää siltä, että pankkien osinkohanat on EKP:n linjauksen takia toistaiseksi kiinni, joten vaikea sanoa, mihin suuntaan osake on menossa.

Tein myös kuukausittaiset ostot Handelsbankenin Usa Indeksi -rahastoon  ja Indexfond Sverige-rahastoon. 

Omistukset ja osingot

Alla omistamani osakkeet ja rahastot vuoden lopussa. Osinkoja maksoi Stora Enso, AT&T ja Citycon. Bruttona osingot olivat noin 144 euroa.

Q4 2020

Vuoden viimeinen kvartaali oli pörssissä nousua ja myös säästöasteeni oli hyvä. Varallisuus kasvoi huikean summan, eli noin 10 000 euroa. Noin 4000e oli palkasta säästettyä rahaa, ja loput arvonnousua osakkeista. Lainan lyhennykset on edelleen asuntolainasta katkolla joten se tukee sijoitusvarallisuuden kertymistä. Kvartaalin aikainen nousu oli niin suuri, että yritin oikein hakemalla löytää jotain virhettä laskelmista, mutta oikeilta ne näyttivät. 

Vertailu edelliseen kvartaaliin

Kuukausipalkan lisäksi sain työnantajalta joulun alla bonuksen. Pienikin bonus lämmitti kummasti, sillä näkymät oli keväällä meidän alalla todella huonot ja kulunut vuosi oli rankka. Osa saamastani bonuksesta oli kaikille jaettavaa ja osa henkilökohtaista bonusta.  

Suoraan sijoituksiin kohdistuvaa velkaa oli 820e. Minun piti nollata tuo velka ennen vuoden vaihdetta, mutta keskityin joulusuklaan syömiseen ja unohdin koko jutun. Sijoitusvarallisuus on siis vuoden vaihteessa ollut 56 155e, josta vierasta pääomaa tuo 820e ja omaa pääomaa noin 55 335e. 

Muita kuulumisia

Täällä on vihdoin lunta! Häntäluu on ollut koetuksella, kun olen testannut pulkkien ja liukureiden ominaisuuksia meitä lähellä sijaitsevalla suurella mäellä. Parhaiten mäessä tuntuu edelleen toimivan perinteinen muovipulkka, jossa on metallivahvikkeet alla. Koska viime vuosi oli lumeton, on lumesta tänä vuonna selvästi enemmän riemua ja mäessä onkin ollut sekalainen porukka aikuisia ja lapsia.  

Pörssissä tuntuu kaikki menevän liiankin hyvin. Pörssin käppyrät kiipeää ylöspäin, ja hieman mietityttää, minkälaisia tuloksista yritykset keväällä raportoivat. Varmaa kuitenkin lienee, että yhtiökokoukset pidetään etänä.  

Q3 2020, ennätysmäärä ostoja

On aika palata vähän taaksepäin, ja kerrata salkkuni heinä-syyskuun tapahtumat. Ja tällä kertaa niitä riittää! Heinäkuun alussa alkanut vuoden kolmas kvartaali paisutti osakkeiden osuutta koko varallisuudestani. Kolmen kuukauden aikajaksolla tein ostoja ennätysmäärän ja tuuppasin rahaa sijoituksiin oikein kahdella kädellä. Käteisen määrä onkin tällä hetkellä minimissään, ja kaikki liikenevä käteinen on löytänyt tiensä pörssiin. 

Maaliskuussa salkkuni arvo oli tänä vuonna alimmillaan, sieltä on noustu Nordnetin käppyröiden mukaan noin 40%. Salkkuni ei vieläkään prosentuaalisesti yllä vuoden alkuun, vaikka salkun arvo on euroissa mitattuna jo vuoden vaihteen luvut ylittänyt. Nordnetissa oleva salkkuni oli syyskuun viimeisenä päivänä edelleen -3% YTD. 

Q3, 2020

Suurin omistus on edelleen OP-Ilmasto rahasto, mutta Citycon on tällä kvartaalilla suurin suora osakeomistukseni. Osaa osakkeista on sekä arvo-osuustilillä, että osakesäästötilillä, Citycon on yksi näistä osakkeista. Myös Sampoa ja Marimekkoa omistan molempien tilien kautta, ja heti Cityconin jälkeen suuruusjärjestyksessä nämä kaksi ovatkin suurimpia omistuksiani. 

Hyvällä fiiliksellä paljon ostoja

Tällä kvartaalilla huomasin, että kun yleinen fiilis oli loistava, lähdin shoppailemaan pörssiin. Silloin kun aurinko paistaa ja olen onnellisimmillani, aloin haarukoida jotain ostettavaa. Pääosin lisäisin omistusta jo olemassa olevien osakeomistusteni päälle, mutta ostin myös kahta uutta yritystä.

Kun katsoo ostoja, erityisen hyvä päivä näyttäisi olleen 25.9., sillä silloin olen tehnyt kolme ostoa (Citycon 100kpl 6,40e/kpl, Wärtsilä 100kpl 6,38e/kpl ja Aallon Group 75kpl 9,68e/kpl). Yhteensä olen tehnyt kolmen kuukauden aikana kaksitoista ostoa, joista 10 oli suoria osakeostoja ja kaksi suuntautui rahastoihin. Tein myös yhden myynnin, jonka kautta vähensin omistustani OP-Ilmasto rahastossa. Täysin uusia yrityksiä salkussani ovat Aallon Group ja AT&T, rahastopuolella uusia ovat Yhdysvaltoihin ja Ruotsiin sijoittavat indeksirahastot. 

Toistaiseksi suurin osa ostoista on plussalla (kiitos kurssien yleisen kehityksen), joten mitään suurta hallaa ostomania ei aiheuttanut. Tiedänpähän tulevaisuudessa, että kun endorfiinit jyllää, fiilis alkaa olla leijuva ja päässä soi Lou Reedin "Just a perfect day, drink sangria in the park...", täytyy hillitä ostohaluja. 

Tällä kvartaalilla säästäminen oli taas hyvällä tasolla. Vaikka kesälomani ajoittui tälle ajanjaksolle, korona rajoitti radikaalisti lomahuvitteluja. Asuntolainan lyhennykset ovat tauolla, joten sitäkin kautta omaan talouden menot ovat normaalia pienemmät. Vaikka säästäminen toki on hyvä asia, kaipaan jo suunnattomasti aikaa, jolloin ei tarvinnut miettiä kuolinlukuja, julkisesti aivastaminen ei aiheuttanut massiivista nolostumista ja koko yhteiskunta toimi vapaammin. 

Vertailu edelliseen kvartaaliin

Ostojen ja myyntien eroituksesta näkyy, että nettona laitoin sijoituksiin rahaa tällä kvartaalilla noin 8350 euroa. Käteisen määrä väheni, ja jäljellä on oikeastaan minimi rahasumma, jonka haluan pitää puskurina. Varallisuus kasvoi viime kvartaalilla noin 7970 euroa, josta karkeasti laskettuna puolet on palkoista ja lomarahoista säästettyä rahaa, ja puolet seurausta kurssien noususta. Käteisen, osakkeiden ja rahastojen yhteenlaskettu summa ylittää jo 45 000 euroa.

Hyvää syksyä!

Aallon Groupin omistajaksi

Aallon Group on kuudesta eri tilitoimistosta syntynyt yritys, joka listautui Helsingin pörssin pienyrityksille tarkoitettuun First Northiin huhtikuussa 2019. Liikeideana on tarjota sekä neuvontapalvelua, että perinteisiä taloushallinnon palveluita, kuten kirjanpitoa ja palkanlaskentaa. Liikevaihto oli viime vuonna 16,7 miljoona, ja henkilöstöä on ollut vuoden lopussa 236. Asiakkaita on noin 3000, joista suurin osa on pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Aallon Groupin eri toimistot sijaitsevat ympäri Suomea, ja toimintaa on esim. Espoossa, Helsingissä, Turussa ja Oulussa. Asiakastyytyväisyys on hyvä ja asiakassuhteet ovat pitkiä.

Toistaiseksi Aallonin kurssi on huhtikuun 2019 jälkeen noin 8,8e hinnasta heilunut koronan takia paljonkin. Ennen koronaa käytiin noin 13,7 eurossa, ja pahimmassa koronakuopassa osakkeen  hinta putosi alle 8 euron. Osinkoakin Aallon maksoi tänä vuonna, osinkoa jaettiin 0,18e/osake. Aallon Group on osakkeena melkoisen kallis. P/E oli viime vuoden tilinpäätöksestä laskettuna noin 30, Inderesin ensi vuotta ennustava P/E noin 20. Vaikka osake on korkealla, pidän yrityksen strategiasta ja mahdollisesta kasvupotentiaalista. 

Aallon Groupin strategia

Aallon Group pyrkii kasvamaan sekä orgaanisesti, eli kasvattamalla omaa myyntiä, että epäorgaanisesti, eli ostamalla muita tilitoimistoja. Tilitoimisto ala on Suomessa kovin pirstaloitunut, siellä on muutama iso toimija ja paljon pieniä ítsenäisiä toimistoja. Sen sijaan, että Aallon Groupin perustaneet 6 yrittäjää olisivat odottaneet, että joutuvat ostetuksi, perustettiin yhteinen, isompi yritys ja päätettiin lähteä kasvu-uralle. 

Lähin verrokki Aallon Groupille on Talenom, joka on Aallon Groupia suurempi. Erona näillä kahdella on strategia, eli kun Talenomilla on omia ohjelmistoja, tekee Aallon Group töitä muiden kehittämillä ohjelmilla. Talenomilla on siis niin kutsuttu vallihauta omien ohjelmistojen kautta. Aallon Groupilla tätä vallihautaa ei ole, vaan halutessaan myös muut tilitoimistot voisivat yhdistää voimansa ja perustaa yhteisen yrityksen. Aallon Groupin vahvuudet ovat erilaiset ja liittyvät mielestäni yrityksen paikallisuuteen. 

Riskit ja mahdollisuudet 

Tilitoimistoala on defensiivinen ala. Meni taloudella hyvin tai huonosti, täytyy jokaisen Oy-muotoisen yrityksen tehdä lain mukaan vuosittain tilinpäätös. Aallon Groupilla yli 97% liikevaihdosta on jatkuvaa laskutusta, joten kassavirta on vakaa ja ennustettava. Liiketoiminta on helposti ymmärrettävää ja Aallon tuottaa palvelua, jolla on kasvavaa kysyntää Suomessa. Periaatteessa tilitoimistoalan toiminnan pitäisi olla sekä kasvavaa, että defensiivistä, joka on yhdistelmäna erinomainen.

Aallon Groupin viime vuoden tuloslaskelma on ihailtavan selkeä ja helppolukuinen. Yritys on pieni, eikä rönsyjä ole, ylimmällä rivillä on liikevaihto, ja sen jälkeen tulee kustannukset, joista suurimman osuuden haukkaa henkilökustannukset, eli palkat ym. Jos tuloslaskelmaa on uskominen, Aallonin suurin voimavara on työntekijät. 

Digitalisaatio ja automaatio muuttavat jatkuvasti myös tätä alaa, ja luultavasti Suomessa mennään kohti suurempia tilitoimistoja. Työntekijöiden rooli on muuttunut enemmän asiantuntijuuden suuntaan, sillä kehittyvät ohjelmistot osaavat koko ajan enemmän, ja varsinaista suorittavaa työtä jää pois. Aallon Group saattaa yritysostojen myötä saada suuremman potin koko alasta. Korona ei kovin paljon vaikuttanut Aallon Groupin toimintaan, mutta jos kriisi pitkittyy, vaikutus voi alkaa näkyä, jos korona vaikuttaa negatiivisesti Aallonin asiakasyrityksiin. 

Aallon Group on yhdistynyt kuudesta erillisestä yrityksestä. Tämä on sekä toiminnan vahvuus, että sen heikkous. Koska ne ovat erillisiä, ja toimivat ympäri maata, paikallisuus on plussaa ja asiakassuhteet ovat oletukseni mukaan henkilökohtaisempia. Erillisyys voi olla myös riski, sillä minulle jäi hieman hämäräksi yhteistyön taso. Yrityksillä on ilmeisesti yhteistä markkinointia, mutta kuinka paljon yhteistyöstä saadaan kustannushyötyjä? Toimiiko yhteistyö saumattomasti? Aallon Group on tuore tulokas pörssissä, joten sen historiasta ei pysty suoraan vetämään johtopäätöksiä. 

Myös valittu strategia, eli yritysostot on yleensä pörssiyritysten kohdalla kinkkinen asia. Yrityksistä voidaan maksaa liikaa, ja riskinä on uuden yrityksen huono sulautuminen suurempaan kokonaisuuteen. Kesän alussa tehty viimeisin osto oli Turkulainen Tili-Koivu, joka vaikutti numeroiden valossa hyvältä ostolta. Tili-Koivun kannattavuus oli hyvä, ja siitä maksettiin ilmeisesti sopivasti. Aallon Groupin strategia orgaanisen kasvun osalta näyttäisi vielä vaisulta, sillä viime kuussa julkaistun H1 mukaan näyttäisi siltä, että yritys ei ole saanut orgaanista kasvua aikaan, vaan kasvu (puolen vuoden kasvuprosentti oli kyllä hyvä, 7,4%), tuli yritysostojen kautta. 

Osake on myös pienuuden takia epälikvidi, tosin omat ostoni ovat niin pieniä, että pienellä vaihdolla ei ole mitään vaikutusta omiin kauppoihini. Myös vallihaudan puuttuminen hieman mietityttää, ja senpä takia vilkuilin myös Talenomin suuntaan. Vaaka kallistui kuitenkin Aallon Groupin puoleen, sillä Aallonilla näytti olevan hyvin kassassa rahaa, joka auttaa mahdollisten uusien pörssin koronakuoppien yli, ja se oli hieman edullisemman oloinen, kuin Talenom.

Miksi ostin osaketta?

Tässä kohtaa tulee jälleen psykologia vahvasti peliin. Pikku hiljaa käteisen määrä salkussani on kohonnut ylemmäs, enkä millään malttaisi odotella sen kanssa parempia ostopaikkoja. Pörssit ovat korkealla, sillä OMXHPI indeksi seilaa 10 000 pisteen ylä- ja alapuolella. Monet yritykset tuntuvat kalliilta, varsinkin jos niitä vertaa viime kevään hintoihin. 

Jos ei osta kallista, toinen mahdollisuus on koittaa tarttua halpaan (ja sykliseen) osakkeeseen, mutta näitä salkussani alkaa jo Wärtsilän ja Konecranestin myötä olla pian maksimi määrät. Koska käteinen polttelee tilillä, aloin katsella sopivia yrityksiä. Haukankatseen alle jäi Suomesta mm. Fiskars, Raisio ja Aallon Group. Näitä kolmea yritystä yhdisti ainakin kaksi tekijää. Ne ovat kalliita P/E luvulla mitattuna, ja niillä oli hyvä omavaraisuus. 

Tällä kertaa ostot suuntautuivat Aallon Groupiin. Ostin sitä ensin noin kuukausi sitten 160 kappaletta hintaan 10,47e/kpl, ja toisen kerran osakkeen laskettua viime viikolla 75 kpl hintaan 9,68e. Molemmat ostot tein osakesäästötilille. 

En varsinaisesti ole vastuullinen sijoittaja, silti mietin ajoittain ESG-asioitakin. ESG tulee sanoista Environmental, Sovial and Governance, eli vastuullinen sijoittaja ottaa päätöksissään huomioon ympäristön, yhteiskuntavastuun ja hyvän hallintotavan. 

Aallon Groupin kaikki toiminta tapahtuu Suomessa, Suomen lainsäädännön alla. Pelkästään tämä karsii pois räikeimmät ongelmat (lapsityövoima, riistopalkka, huonot työolosuhteet). On myös mahdoton ajatus, että suomalainen tilitoimisto väistäisi yhteiskuntavastuutaan, ja jättäisi esimerkiksi verot maksamatta. Tilitoimistoalan luonteen vuoksi myöskään ympäristöasiat eivät ole samalla tavalla monimutkaisia, kuin vaikkapa teollisuusalan yrityksissä. Niinpä voikin hyvällä syyllä sanoa, että luultavasti Aallon Group on salkkuni vastuullisin yritys. 

 

Fortum ja pari muuta ostoa

Tein vuoden toisella kvartaalilla kolme osake ostoa ja yhden osakkeiden myynnin. Suurin osto oli Fortum.

Fortum on energiayhtiö, toimitusjohtaja on Pekka Lundmark vielä syksyyn asti, jolloin hän siirtyy Nokian toimitusjohtajaksi. Uusi toimitusjohtaja tulee olemaan Markus Rauramo, joka on viime vuodet toiminut Fortumin talousjohtajana.

Fortum kuuluu Suomen pörssin jättiläisiin, liikevaihto oli viime vuonna 5,4 miljardia, ja saksalaisen Uniperin kaupan myötä Fortum nousee Suomen suurimmaksi yhtiöksi. Fortum omistusosuus Uniperistä saavutti toukokuun alussa 73,4 prosenttia, joten Fortumilla on Uniperissa suurin omistus ja määräysvalta. Fortumin suurin omistaja taas on Suomen valtio 50,8% omistusosuudella. Uniperin kaupan myötä Fortum on Euroopan kolmanneksi suurin puhtaan energian tuottaja.

Uusiutuvaa ja fossiilista energiaa

Fortumin suunta on kohti puhtaampaa energiaa. Suomen hallitusohjelmaan on kirjattu Suomen virallinen tavoite, jonka mukaan Suomi on vuonna 2035 hiilineutraali. Koska Suomen valtio on Fortumin pääomistaja, tulisi Fortumin strategian pyrkiä tähän tavoitteeseen.

Puhtaammalla energialla tarkoitetaankin  tässä siis hiilineutraalia energiaa, eli pyritään pois fossiilisista energianlähteistä. Uniperin kauppa olikin siinä mielessä takaperoinen, että kaupan myötä fossiilisten energianlähteiden osuus Fortumin portfoliosta nousi. Energiaa Fortum tekee vesivoimalla, ydinvoimalla, tuulivoimalla, maakaasulla, biomassalla ja parjatulla kivihiilellä. Tällä hetkellä 12% Fortumin ja Uniperin yhteenlasketusta tuotannosta on valmistettu kivihiilellä.

Uniperin kaupan takana olikin enemmän halu saada tieto-taitoa, sekä kasvattaa vesienergian osuutta Fortumin portfoliossa. Uniperilla kun on etenkin Saksassa ja Ruotsissa vesivoimalaitoksia. Fortumilla oli ennestään liiketoimintaa pohjoismaissa, Baltian maissa, sekä Venäjällä, Puolassa ja Intiassa. Uniperin kautta päästään myös uusille markkinoille Keski-Eurooppaan.

Tämän vuoden aikana Fortum on ollut otsikoissa Uniperin kautta myös uuden kivihiilivoimalan avaamisen takia. Näin Fortumin osakkeen omistaja ottaa myös parin mutkan kautta minimaallisen pienesti kantaa Saksan energiapolitiikkaan. Kaikessa lyhykäisyydessään Saksa on maana tehnyt päätöksen sulkea ydinvoimalat vuoteen 2022 mennessä. Päätös on tehty Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden (vuonna 2011) jälkeen. Samaan aikaan Saksassa pyritään vähentämään kasvihuonekaasuja. Hieman nurinkurisesti Saksan valtio on kuitenkin antanut Uniperin avata uuden hiilivoimalan nimeltä Datteln 4. 

Ydinvoimassa on omat ongelmansa, mutta hyviin puoliin kuuluu hiilineutraalius. Joten (maalaisjärjellä ja viiden minuutin tutkimisella) ongelmana Saksan energiapolitiikassa näyttäisi olevan sekä energian saatavuus, että hiilineutraaliuteen pääseminen, kun samaan aikaan vähennetään ydinvoimaa.

Syyni ostaa Fortumia

Ostin toukokuussa osakesäästötilille 100 osaketta hintaan 15,40e/kpl. Yhtiöllä on vakaa kassavirta, energiaa tarvitaan aina, kulkutautien tai talouden syklien ei pitäisi suuremmin heilautella  liiketoimintaa. Kurssi kävi koronan kurjimmassa kuopassa maaliskuun lopulla 12,28 eurossa, mutta yritys vaikutti vielä toukokuussakin tunnusluvuin katsottuna edulliselta, sillä toukokuussa P/E oli muistaakseni alle 10 ja P/B alle 1, osinkotuotto noin 7% (laskettuna ostohinnasta).

Vuoden ensimmäisen kvartaalin luvut olivat ok, eikä koronavirus ainakaan vielä näkynyt lukemissa. Sähkön kulutusta vähensi leuto talvi, joten sääolosuhteet vaikuttivat ensimmäisen kvartaalin tulokseen. Koronavirus saattavat vaikuttaa Fortumin loppuvuoteen, jos suuret teollisuuden toimijat vähentävät sähkön käyttöä. Q2 lähtien Uniper näkyy Fortumin taseessa ja tuloslaskelmassa. Loppuvuodelle Fortum ei vielä antanut ohjeistuksia Uniperin kaupan takia.

Riskejäkin halpaan osakkeeseen sisältyy. Yrityksellä on paljon velkaa, ja sen myötä omavaraisuus aste ennuste oli Inderesin mukaan tälle vuodelle 26%, eli ei kovin hyvä. Uniperin kauppa on aiheuttanut pienoisen mainehaitan Fortumille uuden kivihiilivoimalan kautta ja kauppaan liittyy myös muita riskejä. Silti Fortumin suunta näyttäisi olevan oikea, ja kieltämättä edullinen hinta houkutteli osakkeen ostoon.

Huhtikuun ostot ja myynnit

Fortumia ostin toukokuussa. Huhtikuussa tein pari ostoa ja yhden myynnin. Ostot olivat Sampo (25 kpl hintaan 26,56e/kpl) ja Wärtsilä (100 kpl hintaan 6,90e/kpl). Sampo on ostettu osakesäästötilille ja Wärtsilä arvo-osuustilille, eli molemmat ostot olivat lisäyksiä entisten ostojen päälle. Molemmat ovat tällä hetkellä plussalla. 

Myynti oli Cityconin osake, eli minulla oli Cityconia sekä arvo-osuustilillä, että osakesäästötilillä. Jätin omistukseeni vielä osakesäästötilin osakkeet, mutta myin arvo-osuustilillä olevat osakkeet kokonaan pois. Syynä oli osittain verotukselliset syyt, eli myynnistä tullut tappio huomioidaan verotuksessa. Alun perin oli aikomus ostaa myöhemmin Cityconin osakkeita takaisin, mutta olen vielä kyttäillyt hintoja. Cityconin myynti toteutui hintaan 5,65e/ osake, tappiota tuli peräti 980 euroa.  

Q1 2020, koronaviruksen runtelema salkku

Vuoden 2020 ensimmäinen neljännes oli maailman pörsseissä historiallinen. Ensin kohottiin ennätys korkealle ja sitten painuttiin nopeasti alas. Korkeimmassa pisteessä käytiin suunnilleen helmikuun puolessa välissä.

Oma sijoitusvuoteni on kokenut samat liikkeet, korkealta oli pitkä matka alas. Avasin osakesäästötilin helmikuun alussa ja ostin sinne nopeaan tahtiin korkeilla hinnoilla osakkeita. Tällä hetkellä suurimmat tappiot lienee prosentuaalisesti joko Cityconista tai Konecranesista, euroissa laskettuna Cityconilla olen saanut poltettua eniten rahaa. Cityconia pidin itse melko stabiilina ja tylsänä, mutta enpäs osannut ennustaa, että lasku lähtisi liikkeelle kaupan alasta! Citycon on antanut viime kuussa negatiivisen tulosvaroituksen, joten lasku on ihan ansaittu.

Omistukseni S-ryhmän osuuksista lunastin pois, ja jätin jäljelle vain HOK-Elannon osuuden, joka on pääkaupunkiseudun osuuskauppa. Syy S-junasta vetäytymiseen oli jo ainakin pari vuotta laskeneet korot, eli ounastelin, että sieltä ei tule enää merkittäviä summia. S-junasta vapautui 500 euroa, jotka pistin melkein saman tien osakkeisiin.

Ostot ensimmäisellä kvartaalilla

Kaikki ostot tein upouudelle osakesäätötilille. Ostin lisää Cityconia, Digiaa, Wärtsilää ja Marimekkoa. Uutena mukaan salkkuuni tuli Sampo ja Konecranes. Alla kaikki tämän hetkiset omistukset, osa on Nordnetin arvo-osuustilillä ja osa Nordnetin osakesäästötilillä. Rahastot on Osuuspankissa. 

Osakkeet ja rahastot
Op-Aasia indeksi	850,49	4 %
Op-Ilmasto	6 585,12	29 %
CapMan	1121	5 %
Citycon	1869	8 %
Digia	1737	8 %
Fiskars	96	0 %
Konecranes	468	2 %
Marimekko	2208	10 %
Nokia	1076	5 %
Orion B	1081	5 %
Sampo	799	4 %
Stora Enso R	1942	9 %
Tokmanni Group	1547	7 %
Wärtsilä B	1030	5 %
	22409,61	100 %

Kauppoja tein ennätysmäärän ja rahaa tuuppasin markkinoille peräti 7184 euroa, eli kun minulla jouluna oli vielä käteistä reilusti säästössä, on käteisen määrä vähentynyt. Muutos-sarakkeen viimeinen luku näyttää myös melko karulta, omaisuus on siis huventunut kvartaalissa peräti 8089 euron verran. Lasku liittyy juurikin rahastojen ja osakkeiden arvon sulamiseen. Sain palkkatuloista säästettyä kolmen kuukauden aikana noin 1090 euroa. 

Mitään isoja hankintoja en tehnyt, mutta kävin yksityisellä lääkärillä, hoito maksoi suunnilleen 900 euroa. Tietenkin jälkiviisaana olisi kannattanut käyttää julkisen terveydenhuollon palveluita, mutta saamani hoito oli hyvää, ja rahat meni hyvään kohteeseen (eli omaan hyvinvointiin).   

Q1 2020

Osingot ja yksi yhtiökokous

Osinkoja tuli tässä kvartaalissa bruttona noin 249,49 euroa, osa tuli osakesäästötilille, ja osa arvo-osuustilille. Osinkoa maksoivat Wärtsilä, Fiskars, Capman, Digia ja Citycon. Kerkesin käydä myös juuri ennen poikkeustilan julistamista yhdessä yhtiökokouksessa. Capmanin yhtiökokous pidettiin vielä normaalisti ja Capmanin vuoden 2019 luvut olivatkin oikein hyviä!

Kaiken se kestää, kaiken se kärsii (osakesalkkuni siis)

Tänä vuonna olen tehnyt salkkuni kanssa jo muutamia isoja virheitä (ajallinen hajautus ja yhtiövalinta). Kumma kyllä vielä ei ole tullut sellaista tunnetta, että pitäisi myydä kaikki pois, vaikka kieltämättä se olisi ollut viisain ratkaisu kriisin alkuvaiheessa. Valitettavasti pidin koronavirusta jonkinlaisena eksoottisena Kiinan ongelmana, mutta siitä kehkeytyikin globalisaation takia oikea tuomiopäivän pandemia. Laitoin rahat markkinoille liian aikaisin ja isona könttänä. Jos olisin malttanut vielä yhden tai kaksi kuukautta käteisen kanssa, olisi salkun tilanne melko erilainen (jälkiviisastelu on niin ihanan helppoa!).

Huvin vuoksi laskeskelin salkkuni saaman kolhun syvyyttä. Korkeimmillaan osakesalkku on ollut 12.3. Sieltä alkanut pudotus oli syvä, rotkon pohjalla oltiin 23.3., ja sieltä salkku on hieman palautunut. Nordnetin käppyröitä katsoessa näyttäisi siltä, että näiden kahden päivän välillä salkkuni putosi huipustaan jopa 43%. Suomalaisia osakkeita sisältävä salkkuni teki siis jyrkemmän syöksyn, kuin suomalaiset osakeindeksit. Tällä hetkellä ollaan noin 25% vuoden vaihteesta miinuksella. Suurimmat päivittäiset miinukset ovat olleet 2000 euron luokkaa, toisaalta heiluntaa on ollut paljon, ja myös plussapäiviä on varsinkin tuon 23.3. jälkeen ollut. 

Onko sijoittaminen vielä kokonaisuudessaan plussan puolella, vai ollaanko jo painuttu tappiolle? Vanhimmat sijoitukseni ovat OP:n rahastot, ja ne on vielä plussalla. OP-Ilmastoon olen säästänyt kuukausisäästäjänä muistaakseni vuosina 2009-2017 ja OP-Aasian osuudet olen ostanut kerralla. Ensimmäiset osakkeet on hankittu marraskuussa 2016, ja suuri osa osakkeista on tullut salkkuuni vasta tätä kirjoitusta käsittelevällä kvartaalilla. Osakkeet on miinuksella, pahiten toki nämä viimeiseksi hankitut. Kun lasketaan saadut osingotkin mukaan olen kokonaisuudessa miinuksella tällä hetkellä laskujeni mukaan noin 800 euroa.    

Katse loppuvuoteen 

Seuraava kvartaali meneekin osa-aikaisena lomautettuna, mikä näkyy myös palkassa. Osa-aikainen lomautus tarkoittaa kohdallani 30 viikkotunnin työviikkoa normaalin 37,5 tunnin sijasta. Oma arvioni on, että talouden toipuminen on hidasta, joskin toivoisin kovasti, että koronavirus jää nopeasti historiaan. Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu epäili maaliskuussa, että ollaan jo taantumassa, joten lamakaan ei ole mahdottomuus, jos pandemian rajoitukset jatkuvat pitkään. Tänään uutisoitiin Slushin peruuntumisesta, syynä oli mahdollinen koronaviruksen syksyllä tuleva toinen aalto. Tulevaisuudesta on siis vaikea sanoa mitään. 

Oma tilanteeni on lomautuksesta riippumatta ihan hyvä. Tileillä on edelleen jonkin verran rahaa, siitä osa (noin 3000 euroa) on puskurirahaa, joten en aio kaikkea siirtää osakkeisiin. Puhuinkin jo ajallisesta hajautuksesta, ja ajatuksena on kuitenkin säästää palkasta ja tulevista lomarahoista ja laittaa maltilla rahaa osakkeisiin niin kauan, kun vielä kurssit ovat alhaalla. Nykyinen lomautus on kolmen kuukauden pituinen, mutta toki sitäkin voidaan pidentää. Oma tilanteeni on kuitenkin sikäli hyvä, että velkaa on vain asuntolainan muodossa ja tiukan paikan tullen sijoituksia voi realisoida.   

Reippaina käymme rekkain alle

Osakesäästäjiltä vaaditaan ainakin hiven positiivisuutta ja paljon pitkäjänteisyyttä ja säästäväisyyttä. Pahitteeksi ei myöskään ole, jos ymmärtää jotain taseesta, tuloslaskelmasta ja kassavirrasta. Mutta miksi kukaan ei ole aiemmin kertonut, että myös masokistiset piirteet ovat sallittuja ja jopa suositeltavia???

Seppä Ilmarisen jäljillä 

Täytyy myöntää, että Facebookin sijoittaja-aiheisiin ryhmiin kuulumisesta on seurannut omalle sijoittajan polulle paljon hyvää. Yleensä sieltä löytyy paljon tietoa ja tälläkin kertaa joku viisaampi oli jo hyvissä ajoin viikonloppuna tutkinut jotain mystistä tietoa maailmalta (Futuureja? Öljyn hintoja? Aasian markkinoita? Tarot-kortteja???) ja tiesi kertoa, että maanantaina kurssit aukeaisivat kaaokseen. Ja näin siis väistämättä kävi, Helsingin pörssi avautui 7% miinuksella. 

Sain tänään käsiini tradenomin todistuksen, joten onnittelut minulle! Opinnot on saatu päätökseen ja päätin juhlistaa tutkintoa ja pörssin laskupäivää pienellä osake-ostolla. Tällä kertaa osakesäästötilin salkkuun tuli jälleen uusi yhtiö, sillä ostin Sampoa 30 kpl päivän hintaan, eli maksoin 33,85e/kpl. Sampo on defensiivinen osake, joten vaikka se onkin ottanut osumaa viime aikaisissa laskuissa, voi hyvällä syyllä olettaa, että vakuutus- ja pankkitoiminta ei vielä ole kaatumassa koronaviruksen aiheuttamiin ongelmiin. 

If, Topdanmark ja Nordea, näitä kaikkia omistan nyt välillisesti Sampon kautta. Vakuutustoiminta on ollut viime vuonna paremmin kannattava osuus Sampon liiketoimintaa, Nordea on kipuillut edelleen nollakorkoympäristön ja järjestelmäuudistuksen kourissa. Kalevalassa Sampo on Seppä Ilmarisen takoma ihmeellinen, rikkauksia tekevä mylly, ja nyt se saa jauhaa korkeaa osinkotuottoa myös minulle. 

Reippaina käymme rekkain alle, kun se tuntuu niin ihanalle

Viime aikoina markkinoilla toimiminen on aiheuttanut ylimääräisiä epäilyn tunteita ja tuskan vihlaisuja. Hassisen Koneen jo 40 vuotta vanha biisi tuli ihan väistämättä mieleen tänään, kun katselin salkun sulanutta tuottoa. (Samalta taitelijalta on ilmestynyt myös kappaleet: Kriisistä kriisiin, Vittu kun vituttaa, ja Syöksylaskijoita kaikki tyyni. Kaikki varsin hyvin tämän päivän tunnelmiin sopivia biisejä). Ismo Alangon sijoituksista en osaa sanoa mitään, tuotannosta päätellen hänellä saattaisi olla kokemusta pörssisijoittamisesta. Mutta jos Ismo Alanko Säätiö on jotain muutakin, kun bändin nimi, niin hän saattaa olla ihan oikea pörssiguru. (Yleishyödyllisten säätiöiden tuottoja verotetaan jotenkin ovelasti pienemmällä kädellä, kuin yksityissijoittajien tuottoja. Pörssilaskuilta säätiö-muotoinen sijoittaminen ei suojele.)

Oma salkkuni on ollut korkeimmillaan suunnilleen kuukausi sitten, ja huipulta on tultu alas noin 17%, joka vastaa Nordnetin mukaan noin 4000 euroa ja on aika lailla linjassaan myös Helsingin OMXH indeksin kanssa. Tämän päivän pudotus on silti ollut ihan omaa luokkaansa, olen joutunut sanomaan hyvästit euroilleni peräti 1180 kertaa. Tuntuu hullun hommalta heittää rahaa lisää pörssiin, jos tulos on tämä. Tässä kohdassa kadehdin kaikkia heitä, joilla on graniittiin hakattu sijoitussuunnitelma ja kristallinkirkas käsitys tulevaisuudesta. Sijoittaminen on yllättävän lähellä uskon asioita, sillä usko tulevaan pelastukseen kantaa molemmissa tapauksissa. 

Itselläni kun tuo perin tärkeä sijoitussuunnitelma näyttää hioutuvan hiljalleen, samalla tavalla, kuin merivesi hioo rantakivikkoa. Jäljelle jää joko arvotonta santaa ja tai järjettömän upeita kiviä. Viisaintahan olisi ollut myydä kaikki pois heti koronaviruksen ilmaantumisen jälkeen, ja ostaa takaisin vasta, kun rokote on keksitty. Tällä hetkellä suunnitelmani taitaa olla, että ostelen pikku hiljaa syöksyviin kursseihin lisää osakkeita osingoilla ja palkkarahoilla. Luultavasti pohjia ei olla vielä nähty, sillä virus kaataa potilaita sänkyyn vielä maailman laajuisesti, ja luulisin, että pörssit heiluvat juuri niin kauan, kun epidemia jyllää. Vielä sen jälkeenkin saadaan luultavasti tulosvaroituksia, joten kurssien heilunta on uusi normaali.  

Koronavirus ja pörssin pakkaspäivät

Koronavirus leviää ja ihmisiä menehtyy tautiin. Toiveena on tilanteen korjautuminen ja epidemian laantuminen, mutta tilanteen epävarmuus tekee hallaa taloudelle ja pörssikursseille. Pörssit ovat lasketelleet ympäri maailman koko kuluneen viikon. Vaikka koronavirus on kerännyt uhrjeja jo joulukuusta asti, ilmeisesti vasta epidemian pitkittyminen ja sairastapausten ilmeneminen Kiinan ulkopuolella käynnisti pörssien laskun ympäri maailmaa. 

Laskua Helsingin pörssissä on tullut nyt noin 10% viikossa, joten käytännössä on pyyhkäisty pois koko alkuvuoden nousu, ja myös osa joulukuun noususta. Finnair antoi jo negatiivisen tulosvaroituksen, ja luultavasti moni muukin yritys seuraa perässä, joten pörssikurssien kulku voi olla vielä pomppuisa. 

Maanantain tehokas kahvitauko

Nyt seuraa perin opettavainen kertomus siitä, miten kärsimättömyys tuhoaa tuottoja. Osakepoiminnassa eroa indeksiin pyritään tekemään ajoittamisella, yhtiövalinnalla, velkavivulla (ja tuurilla). Tässä kertomuksessa näistä mikään ei onnistunut. 

Huomasin kurssien laskun maanantaina puolenpäivän aikaan, kun join töissä tauolla päivän ensimmäistä kahviannostani. Kävin nopeasti Taloussanomien, Kauppalehden ja Facebookin sijoitusryhmien sivuilla, ja totesin, että kyseessä oli ihka oikea laskupäivä. Suurimmat miinukset pitkiin aikoihin, ja kaikki omat osakkeeni miinuksella. Kun kurssit oli viimeeksi kunnolla laskussa joulukuussa 2018, jähmetyin, enkä tehnyt sen suuremmin ostoja, kuin myyntejäkään. Nyt ajattelin toimia toisin.

Osakesäästötilille oli jäänyt vielä käyttämättä 1600 euroa, ja kiitos nykytekniikan (4g yhteys ja älykännykkä) kirjaudun nopeasti Nordnettiin ja suuremmin miettimättä nakkasin rahat kahteen osakkeeseen, jotka Kauppalehden sivujen mukaan olivat suurimman laskun tehneiden osakkeiden listalla. Ostin siis Marimekkoa 20 kpl hintaan 35,15e/kpl ja Konecranesia 30 kpl hintaan 28,82e/kpl. Marimekkoa minulla oli jo ennestään, ja Konecranes on vähän tuntemattomampi, mutta minulla oli kyllä selkeä kuva yrityksestä ja olin joskus muinoin miettinyt tätä firmaa. Ajatuskulku meni jokseenkin niin, että koska osakkeet ovat nyt halventuneet reippaasti, täytyy korjausliikkeen ylöspäinkin olla nopea (?). Väärin ajateltu.  

Annan itselleni suorituksesta täydet pisteet nopeudesta, sillä 12,5 minuutin tauon aikana ehdin juoda 3 kuppia kahvia, syödä palan ruisleipää, tehdä kaksi täydellisen perusteellista analyysiä kahdesta suomalaisesta pörssiyhtiöstä ja vielä ostaa näiden kahden yhtiön osakkeita. (Oikeastihan kyse oli siitä, että yritin parhaassa multitasking -hengessä samaan aikaan syödä, ja tehdä osakekauppoja. Nopeaa ja tehokasta toki, mutta ajattelu unohtui tästä prosessista täysin.)

Ajoitushan meni ihan täysin pieleen, sillä kurssit ovat olleet sen jälkeen luisussa. Ja yhtiövalinnassakin on parannettavaa, sillä vaikka Marimekko tekee hyvää tulosta, osa tuotannosta (13%) on Kiinassa ja yksi kolmesta päämarkkina-alue on Aasia-Tyynenmeren alue. Arvelisin, että tulos tulee vääjäämättä laskemaan koronaviruksen takia. Osake on myös noussut huomattavasti, joten korjausliike saattoi olla ihan perusteltu. 

Konecranes ei ollut sen parempi valinta. Konecranes tekee teollisuusnostureita, mm. satamat ovat yksi asiakassegmentti, tuotanto ja asiakkaat jakautuvat ympäri maailman ja toimintaa on myös Aasiassa ja Kiinassa. Jo maanantaina tiesin, että osa satamista on Aasian alueella laitettu kiinni, joten ainakin välillisesti tämä vaikuttaa Konecranesiin. Vaikka Konecranesilla on tasaisempaa kassavirtaa tuovaa huoltotoimintaa, on osake silti vahvasti syklinen. Myös Konecranes tulee kärsimään koronaviruksen vaikutuksista.

Maanantain ostot eivät oikeastaan enää suuremmin harmita, mutta olisi toki kannattanut odottaa ostojen kanssa pidempään. Ostot näyttävät tässä hetkessä virheiltä, mutta molemmat ovat kelpo yhtiöitä.  

Ja tarina jatkuu perjantaina

Tänään on perjantai, ja ainoastaan keskiviikkona kurssit tekivät pienen pompun ylöspäin, muut päivät  tällä viikolla on Helsingin pörssi lasketellut alaspäin. Oma salkkuni (osakesäästötili ja arvo-osuustili) ovat seuranneet jokseenkin yhdenmukaisesti indeksiä, eli laskeneet prosenteissa suunnilleen yhtä paljon, kuin indeksi. Ja koska toisto on opetusten äiti, tänään tein vielä kaksi (hieman mietitympää) ostoa osakesäästötilille, eli ostin jälleen kerran Marimekkoa, nyt 20 kpl hintaan 31,40e/kpl ja lisäsin Cityconia 120 kpl hintaan 8,9e/kpl. 

En tiedä, ollaanko jo nähty laskun pohjia, tätähän ei kukaan osaa ennustaa. Tämän päiväisten ostojen kautta lyön kuitenkin rohkeasti vetoa tilanteen rauhoittumisen puolesta, ja sen puolesta, että koronavirus saadaan kuriin, ja pörssit alkavat pikku hiljaa rauhoittumaan. 

Perustelut ostoille ovat Cityconin kohdalla osinkotuotto ja kiinteistöbisneksen tasaisuus. Cityconilla ei suoraan ole kytköksiä Kiinaan, vaan kaikki liiketoiminta on pohjoismaissa. Liikevaihto tulee kauppojen ja muiden toimijoiden vuokrista, joten on kohtalaisen vakaata. Toki jos koronavirus leviää, kaikki yritykset, myös Citycon, tulevat kärsimään siitä. Marimekon kohdalla luotan siihen, että johto on osaavaa ja Marimekon asiakkaista suomalaiset jatkavat tuotteiden ostamista tavalliseen tahtiin. 

Toistaiseksi lasku ei ole tuntunut vielä pahalta. Alkuvuonna ehdin jo tottumaan siihen, että kaikki osakkeet nousee. Nyt tällä viikolla neljänä päivänä viidestä kaikki osakkeeni ovat laskeneet. Luultavasti pahalta alkaa tuntua viimeistään siinä vaiheessa, kun huomaan, että säästäminen nollakorkoiselle tilille olisi ollut viisaampaa, kuin sijoittaminen osakkeisiin ja rahastoihin. Siinä vaiheessa kaikki tuotot olisivat nollautuneet, ja vuosien ajan vaivalla säästämäni summa olisi alkanut pienentyä. Salkku on kuitenkin vielä toistaiseksi plussalla. 

Osakesäästötilillä rikkauksiin?

Osakesäästötili tuli voimaan vuoden 2020 alussa. Ihan pohjia myöten en ala esittelemään osakesäästötilin ominaisuuksia, sillä monessa paikassa sekä plussat, että miinukset on jo käyty erinomaisesti läpi. Esimerkiksi näiden linkkien kautta voi tutustua hyviin ja huonoihin puoliin.
https://www.porssisaatio.fi/blog/2018/01/29/osakesaastotili-yleiset-kysymykset/
https://www.holmstromgroup.com/fi/2019/12/29/101-syyta-minka-takia-osakesaastotili-on-ykkonen/
http://downshiftaaminen.blogspot.com/2019/11/totuus-osakesaastotilista-se-puuttuva.html

Lyhykäisyydessään osakesäästötilille voi siirtää enimmillään 50 000 euroa rahaa. Sinne voi ostaa osakkeita, mutta ei muita sijoitus instrumentteja. Henkilöllä voi olla vain yksi osakesäästötili kerrallaan. Tällä hetkellä avattuja osakesäästötileja taitaa olla jo yli 60 000.

Osakesäästötilin kautta tehtyä tuottoa verotetaan pääomaverona vasta, kun tililtä nostetaan varoja ulos, eli tilin sisällä osinkoja ja myyntivoitoista tulleita tuottoja voi sijoittaa verovapaasti uudelleen. Tässä piilee osakesäästötilin suola, eli kyse on myöhennetystä verotuksesta.

Early adopterit osakesäästötilin kimpussa

Early adopterit ovat tuotteen tai palvelun ensimmäisiä käyttäjiä. Aikaisia lintuja, jotka poimivat ensimmäiset madot, mutta myös testiryhmä, jonka käyttäessä paljastuu ensimmäiset tuotteen virheet.

Pohdin pitkään osakesäästötilin avaamista, sillä tapanani on suhtautua hieman epäluuloisesti uusiin keksintöihin. En siis yleensä ole ensimmäisenä haistelemassa palveluiden tai tuotevalikoiman uusia tuulia. Facebookiin liityin, kun oli pakko (kaveriryhmän yhteydenpito siirtyi Facebookiin), samoin älykännykän hankin vasta kaveripiirin viimeisten joukossa. Mietin jo viime vuonna pitkään uuden tilin plussia ja miinuksia, lisäksi halusin vielä ennen tilin avausta katsoa, että ensimmäiset tilin avaajat ovat onnistuneet käyttämään tiliä, eikä mitään isoja bugeja ilmene.

Osakesäästötiliä on kritisoitu mm. siitä, että kattona on 50 000 euroa, samoin hankintameno-olettama puuttuu. Itselleni nämä eivät olleet kynnyskysymyksiä, enemmänkin ärsytti se, että kyseessä on melko monimutkainen verohäkkkyrä, ja parhaat edut saa vain, jos osa omistuksista on edelleen arvo-osuustilillä. Tykkään ennen kaikkea yksinkertaisista ja helpoista ratkaisuista, ja mielestäni osakesäästötilistä puuttuu yksinkertaisuus. On siis pakko jättää myös arvo-osuustili voimaan, sillä arvo-osuustilin kautta saa edelleen hyödynynnettyä vähennyksiä verotuksesta, ja arvo-osuustilin osakkeet tuovat itselleni vähän myös vuosittaista kassavirtaa osinkojen muodossa pääomaverotusta edullisemmalla veroprosentilla (osinkoja verotetaan 25,5% mukaan, kun pääomatuloja on alle 30 000/vuosi).

Loppujen lopuksi päädyin avaamaan osakesäästötilin osittain uteliaisuuttani. Monet näkemäni laskelmat on tehty maksimi summalla, eli 50 000 eurolla. Tällöin tilin edut tulee selvemmin esiin. En pääse lähellekään näin komeita säästösummia, vaan pystyn siirtämään osakesäästötilille vain muutamia tuhansia. Verotuksellinen etu jää siis pieneksi. Monessa paikassa osakesäästötilille on suositeltu suomalaisia, suurta osinkoa maksavia osakkeita. Muutamien näkemieni laskelmien mukaan tilistä hyötyy myös kasvuosakkeiden ostaja.

Osakesäästötilissä minua kiinnosti siis osinkojen uudelleen sijoitus ilman verotusta, mutta myöhennetyn verotuksen takia myös kasvuosakkeiden tuotto jää tilille verottamatta. Tällä hetkellä Marimekon osake on salkkuni kirkkain tähti. Olen ostanut osaketta 600 eurolla, jonka jälkeen arvo on kasvanut ja on nyt noin 2250 euroa. Marimekolla menee edelleen tilinpäätöksen mukaan hyvin, mutta hivenen on jo poltellut halu realisoida tuotot. Kääntöpuolena joutuisin maksamaan reippaan summan veroja. Jos myisin Marimekon omistukseni, tulisi veroseuraamuksia 495 euroa ((2250-600) x 0.30= 495)). Jos sama osake olisi ostettu osakesäästötilille, verot eivät laukeaisi heti maksuun, vaan summan voisi sijoittaa uudelleen tilin sisällä. Kyseessä on siis iso etu. Kieltämättä tämä tilin ominaisuus myös houkuttelee osakkeiden veivaamiseen (vaikka en luotakaan taitoihini sillä saralla). 

Osakesäästötilin avaus ja ensimmäiset ostot 

Alunperin ajatukseni oli kerätä vielä kassaa, ja odotella mahdollista markkinoiden laskua, sillä osakkeet ovat nousseet vinhaa vauhtia viime kesästä saakka. Aloin kuitenkin päässäni laskeskelemaan menetettyjä osinkotuottoja, ja päädyin pari viikkoa sitten siirtämään 4500 euroa avaamalleni osakesäästösilille. Tein suoraan samana päivänä kaksi ostoakin, eli ostin Cityconia 150 kpl päivän hintaan 9,67e/kpl, ja Digiaa 300 kpl hintaan 4,85e/kpl. Molempia minulla oli jo ennestään ja molempia ostin nyt suunnilleen samalla summalla, eli noin 1450 eurolla. Tilille jäi siis vielä kolmatta osaketta odottamaan noin 1600 euroa.

Citycon on kiinteistöyhtiö, joka omistaa kauppakeskuksia Suomessa, Virossa, Ruotsissa ja Norjassa. Osinkotuotto on korkea, noin 7% vuosittain, osinko maksetaan neljässä osassa. Citycon tekee tasaista tulosta ja on kiintiestöyhtiöiden tavoin sijoituskohteena vakaa. Citycon taistelee verkkokauppoja vastaan, mutta Cityconin strategia (kauppakeskukset isojen liikennevirtojen äärelle ja yhteistyö julkisten toimijoiden, kuten kaupunkien ym kanssa) vaikuttaa järkevältä.

Vuoden 2019 tilinpäätöstä silmäillessä näyttäisikin siltä, että Cityconin vuokrausasteet ja kävijämäärät ovat pysyneet suunnilleen samoina, kuin vuonna 2018. (Lisäksi täytyy tunnustaa, että minuun tehoaa kaikenlainen viherpesu. Olen antanut kertoa itselleni, että Ison Omenan katolla on sekä mehiläispesiä, että aurinkopaneeleja. Siis tuplahienoa! Mehiläisten tekemää hunajaa saa myös maistella Ison Omenan kahviloissa. Tätä kutsuisin lähiruuaksi.). Ajoitus ei ole koskaan onnistunut minulla Cityconin osakkeen kanssa, vaan olen onnistunut ostamaan iloisesti korkeisiin hintoihin. Silti haksahdin jälleen ostamaan Cityconia, sillä osakesäästötilille Cityconin osake käy hyvin korkean osinkotuoton takia. Citycon on tällä hetkellä suurin omistukseni.

Digiaa ostin viime toukokuussa pienen osan suunnilleen hintaan 3e/kpl. Siitä Digia on ottanut reippaan pyrähdyksen, ja leijuu nyt viiden euron hinnoissa. Digia on osakkeena täysin erilainen, kuin Citycon, Digia on selvästi kasvuyhtiö, jonka osinkoprosentti kahden prosentin luokkaa. Viime vuonna Digia kasvatti liikevaihtoaan 17%, ja tulostaan 48% (!!!). Liikevaihto oli noin 132 miljoonaa euroa. Digia on It-alan konsulttitalo, ja kasvanut vuoden 2019 aikana myös työntekijöiden määrässä mitattuna. Takana on pari yritysostoa. Pienestä yrityksestä on kyse, sillä työntekijöiden määrä on ollut noin 1200 vuoden lopussa. Tärkeintä on, että kasvu ei ole syönyt kannattavuutta, vaan myös kannattavuus on kasvanut vuonna 2019. Digian kohdalla hankalinta oli nousevaan kurssiin ostaminen, ja vaikka liiketoiminnan ajurina onkin digitalisaation lisääntyminen, on viimeaikaisen osakerallin jälkeen vähän epävarma olo kurssitason kestävyydestä. 

Vuoden 2019 vuosituotto ja sijoitustoiminnan kulut

Kannattiko sijoittaminen vuonna 2019? No totta ihmeessä! Vuosi 2018 päätyi kirvelevästi miinukselle, vuonna 2019 oli kaikki toisin. Käppyröistä katsottuna oma osakesalkkuni ensin nousi alkuvuodesta, teki sukelluksen toukokuussa ja nousi johdonmukaisesti juhannuksesta jouluun. Pahimpia laskukuukausia omassa salkussani olivat huhtikuu ja toukokuu, parhaimpia nousukuukausia elokuu ja joulukuu. Joulukuussa nousua taisi tulla noin 6%, eli nousu oli joulukuussa hurja.

OMXHGI nousi vuoden 2019 aikana noin 20%. OMXHGI sijoittaa saadut osingot uudelleen, joten lienee paras vertailuindeksi osakesalkulleni, jossa on vain suomalaisia osakkeita. Oma Nordnetin osakesalkkuni nousi Nordnetin käppyröiden mukaan noin 25%, eli vähän paremmin, kuin indeksi.

Tänä vuonna rahastotkin nousivat, rahastoja minulla on Osuuspankissa OP-Ilmasto ja OP-Aasia indeksi. Nousua noin 22% vuonna 2019. Rahastojen maantieteellinen hajautus on Pohjois-Amerikka, Eurooppa ja Aasia.

Ynnäilin lukuja yhteen, ja yhteensä sijoitusteni tuotto vuonna 2019 oli noin 23,7%. (Tämä ei ole ihan tarkka luku, sillä myin helmikuun alussa pari pientä rahastoa pois kokonaan, näitä en ole ottanut ollenkaan mukaan lukuihin. Eivät kuitenkaan muuta suuresti lukuja, koska myin ne alkuvuodesta ja käytännössä näistä ei tullut voittoa tai tappiota.)

Salkkuni kehityksessä oli hyvää...

Yksiselitteisesti tuotto. Vuoden 2018 lopussa salkun koko (tähän lasken osakkeet, rahastot ja käteisen) oli 24185 euroa. Vuoden 2019 lopussa lukema oli 35673, eli asunnon ulkopuolinen varallisuus kasvoi vuodessa 11488 euroa. Varallisuuden kasvu tällä tasolla oli jokseenkin odottamatonta, kyseessä on oma ennätykseni.

Hyvää oli vuodessa 2019 myös säästäväisyys. Kuritin Excelissä numeroita, ja vaikka en seuraa kulutusta tai säästettyjä summia millään järjellisillä mittareilla, merkkaan kuitenkin aina kolmen kuukauden välein sijoitusten ja tilillä olevan rahan määrät ylös.

Yllätyksekseni pystyn rivien välistä summittain laskemaan, että säästöön tuli laitettua noin 6900 euroa. Tästä summasta noin 1900 euroa on veronpalautusta edelliseltä vuodelta, ja osa on myös kesälomarahoja, jotka jäivät säästöön. Pidän summaa hyvänä, sillä nettopalkkani oli noin 24 500 euroa vuonna 2019. Bruttopalkka oli noin 32 300 euroa, pääsin ensimmäistä kertaa koko työhistoriani aikana yli 30 000 vuosiansioihin.

...ja huonoa

Tietynlainen varovaisuus. Eurot tilillä ei tuota mitään. Käteisen määrä on paisunut, sillä olen huono ostamaan osakkeita nouseviin kursseihin. Parhaiten olen tutustunut jo omistamiini osakkeisiin, joten niitä on helppo lisäillä. Omat osakkeet ovat nousseet, joten vaatisi itseruoskintaa ja kurinalaista ajankäyttöä tutustua uusiin osakkeisiin, laajentaa salkkua ja yrittää etsiä uusia sijoitusmahdollisuuksia. Sijoittaminen on rakas harrastus, mutta ajankäytön kannalta kuukausisäästäminen rahastoihin alkaa houkutella. 

Sijoitustoiminnan kulut vuonna 2019

Vuoden 2019 aikana myin kokonaan pois kaksi rahastoa (OP-Pohjoismaat ja OP-Kiina), sekä osuuksia OP-Ilmastosta. Lisäksi myin kokonaan pois Nordean osakkeet. Rahastoista jäin vähän plussalle, ja Nordean myynnistä reilusti miinukselle. Ostoja oli useampi, lähinnä lisäilin jo olemassa olevien osakkeiden omistuksia, mutta uutena salkkuuni tuli toukokuussa Digia ja Wärtsilä. 

Nordnetissä osakkeiden säilytys on ilmaista, joten siitä ei tullut kuluja. Osakkeiden ja rahastojen osto- ja myyntikulut olivat yhteensä 54,19 euroa, rahastojen hallinnointikulut olivat jälleen karmeat, sillä OP-Ilmasto on kallis rahasto. Rahastojen hallinnointikulut olivat vuonna 2019 noin 148 euroa. Yhteensä kuluiksi saadaan siis noin 202 euroa. Varsin kohtuullista, paitsi tuo rahasto. Rahaston hallinnointikulut toki kerryttävät Osuuspankissa bonuksia, mutta tarkoituksena on koko ajan vähentää OP-Ilmaston osuutta salkusta. 

Osingot

Osinkoja ja S-ryhmän osuuksien korkoja tuli rahana ennen veroja 706,06 euroa. Lisäksi Fiskars jakoi Wärtsilän osakkeita osinkona, ja näiden neljän osakkeen kirjattu hinta oli yhteensä 53,08 euroa. Yhteensä sain siis bruttona passiivista tuloa 759,14 euroa. Summa on vielä pieni, mutta kasvoi silti vuodesta 2018.

Lähtökohdat vuoteen 2020

Tiedättekö tunteen, että nyt menee jo vähän liiankin hyvin? Kurssit ovat nousseet hurjaa vauhtia myös vuoden alussa, ja tuntuu siltä, että jossain vaiheessa on vauhdin hidastuttava. Olen miettinyt myös osakesäästötilin avaamista, mutta hankala löytää sopivaa ostettavaa järkevällä hinnalla. Tylsät ja epäsykliset osakkeet ovat kalliita, ja moniin edullisesti hinnoiteltuihin osakkeisiin liittyy riskejä. Ainakin tammikuun ajan odottelen rauhassa. Tämän hetkinen strategiani taitaa olla markkinoiden ja kurssien tarkkailu.