Fortum on energiayhtiö, toimitusjohtaja on Pekka Lundmark vielä syksyyn asti, jolloin hän siirtyy Nokian toimitusjohtajaksi. Uusi toimitusjohtaja tulee olemaan Markus Rauramo, joka on viime vuodet toiminut Fortumin talousjohtajana.
Fortum kuuluu Suomen pörssin jättiläisiin, liikevaihto oli viime vuonna 5,4 miljardia, ja saksalaisen Uniperin kaupan myötä Fortum nousee Suomen suurimmaksi yhtiöksi. Fortum omistusosuus Uniperistä saavutti toukokuun alussa 73,4 prosenttia, joten Fortumilla on Uniperissa suurin omistus ja määräysvalta. Fortumin suurin omistaja taas on Suomen valtio 50,8% omistusosuudella. Uniperin kaupan myötä Fortum on Euroopan kolmanneksi suurin puhtaan energian tuottaja.
Uusiutuvaa ja fossiilista energiaa
Fortumin suunta on kohti puhtaampaa energiaa. Suomen hallitusohjelmaan on kirjattu Suomen virallinen tavoite, jonka mukaan Suomi on vuonna 2035 hiilineutraali. Koska Suomen valtio on Fortumin pääomistaja, tulisi Fortumin strategian pyrkiä tähän tavoitteeseen.
Puhtaammalla energialla tarkoitetaankin tässä siis hiilineutraalia energiaa, eli pyritään pois fossiilisista energianlähteistä. Uniperin kauppa olikin siinä mielessä takaperoinen, että kaupan myötä fossiilisten energianlähteiden osuus Fortumin portfoliosta nousi. Energiaa Fortum tekee vesivoimalla, ydinvoimalla, tuulivoimalla, maakaasulla, biomassalla ja parjatulla kivihiilellä. Tällä hetkellä 12% Fortumin ja Uniperin yhteenlasketusta tuotannosta on valmistettu kivihiilellä.
Uniperin kaupan takana olikin enemmän halu saada tieto-taitoa, sekä kasvattaa vesienergian osuutta Fortumin portfoliossa. Uniperilla kun on etenkin Saksassa ja Ruotsissa vesivoimalaitoksia. Fortumilla oli ennestään liiketoimintaa pohjoismaissa, Baltian maissa, sekä Venäjällä, Puolassa ja Intiassa. Uniperin kautta päästään myös uusille markkinoille Keski-Eurooppaan.
Tämän vuoden aikana Fortum on ollut otsikoissa Uniperin kautta myös uuden kivihiilivoimalan avaamisen takia. Näin Fortumin osakkeen omistaja ottaa myös parin mutkan kautta minimaallisen pienesti kantaa Saksan energiapolitiikkaan. Kaikessa lyhykäisyydessään Saksa on maana tehnyt päätöksen sulkea ydinvoimalat vuoteen 2022 mennessä. Päätös on tehty Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden (vuonna 2011) jälkeen. Samaan aikaan Saksassa pyritään vähentämään kasvihuonekaasuja. Hieman nurinkurisesti Saksan valtio on kuitenkin antanut Uniperin avata uuden hiilivoimalan nimeltä Datteln 4.
Ydinvoimassa on omat ongelmansa, mutta hyviin puoliin kuuluu hiilineutraalius. Joten (maalaisjärjellä ja viiden minuutin tutkimisella) ongelmana Saksan energiapolitiikassa näyttäisi olevan sekä energian saatavuus, että hiilineutraaliuteen pääseminen, kun samaan aikaan vähennetään ydinvoimaa.
Syyni ostaa Fortumia
Ostin toukokuussa osakesäästötilille 100 osaketta hintaan 15,40e/kpl. Yhtiöllä on vakaa kassavirta, energiaa tarvitaan aina, kulkutautien tai talouden syklien ei pitäisi suuremmin heilautella liiketoimintaa. Kurssi kävi koronan kurjimmassa kuopassa maaliskuun lopulla 12,28 eurossa, mutta yritys vaikutti vielä toukokuussakin tunnusluvuin katsottuna edulliselta, sillä toukokuussa P/E oli muistaakseni alle 10 ja P/B alle 1, osinkotuotto noin 7% (laskettuna ostohinnasta).
Vuoden ensimmäisen kvartaalin luvut olivat ok, eikä koronavirus ainakaan vielä näkynyt lukemissa. Sähkön kulutusta vähensi leuto talvi, joten sääolosuhteet vaikuttivat ensimmäisen kvartaalin tulokseen. Koronavirus saattavat vaikuttaa Fortumin loppuvuoteen, jos suuret teollisuuden toimijat vähentävät sähkön käyttöä. Q2 lähtien Uniper näkyy Fortumin taseessa ja tuloslaskelmassa. Loppuvuodelle Fortum ei vielä antanut ohjeistuksia Uniperin kaupan takia.
Riskejäkin halpaan osakkeeseen sisältyy. Yrityksellä on paljon velkaa, ja sen myötä omavaraisuus aste ennuste oli Inderesin mukaan tälle vuodelle 26%, eli ei kovin hyvä. Uniperin kauppa on aiheuttanut pienoisen mainehaitan Fortumille uuden kivihiilivoimalan kautta ja kauppaan liittyy myös muita riskejä. Silti Fortumin suunta näyttäisi olevan oikea, ja kieltämättä edullinen hinta houkutteli osakkeen ostoon.
Vuoden ensimmäisen kvartaalin luvut olivat ok, eikä koronavirus ainakaan vielä näkynyt lukemissa. Sähkön kulutusta vähensi leuto talvi, joten sääolosuhteet vaikuttivat ensimmäisen kvartaalin tulokseen. Koronavirus saattavat vaikuttaa Fortumin loppuvuoteen, jos suuret teollisuuden toimijat vähentävät sähkön käyttöä. Q2 lähtien Uniper näkyy Fortumin taseessa ja tuloslaskelmassa. Loppuvuodelle Fortum ei vielä antanut ohjeistuksia Uniperin kaupan takia.
Riskejäkin halpaan osakkeeseen sisältyy. Yrityksellä on paljon velkaa, ja sen myötä omavaraisuus aste ennuste oli Inderesin mukaan tälle vuodelle 26%, eli ei kovin hyvä. Uniperin kauppa on aiheuttanut pienoisen mainehaitan Fortumille uuden kivihiilivoimalan kautta ja kauppaan liittyy myös muita riskejä. Silti Fortumin suunta näyttäisi olevan oikea, ja kieltämättä edullinen hinta houkutteli osakkeen ostoon.
Huhtikuun ostot ja myynnit
Fortumia ostin toukokuussa. Huhtikuussa tein pari ostoa ja yhden myynnin. Ostot olivat Sampo (25 kpl hintaan 26,56e/kpl) ja Wärtsilä (100 kpl hintaan 6,90e/kpl). Sampo on ostettu osakesäästötilille ja Wärtsilä arvo-osuustilille, eli molemmat ostot olivat lisäyksiä entisten ostojen päälle. Molemmat ovat tällä hetkellä plussalla.
Myynti oli Cityconin osake, eli minulla oli Cityconia sekä arvo-osuustilillä, että osakesäästötilillä. Jätin omistukseeni vielä osakesäästötilin osakkeet, mutta myin arvo-osuustilillä olevat osakkeet kokonaan pois. Syynä oli osittain verotukselliset syyt, eli myynnistä tullut tappio huomioidaan verotuksessa. Alun perin oli aikomus ostaa myöhemmin Cityconin osakkeita takaisin, mutta olen vielä kyttäillyt hintoja. Cityconin myynti toteutui hintaan 5,65e/ osake, tappiota tuli peräti 980 euroa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti