tiistai 26. toukokuuta 2020

Nettovarallisuus

Koronavirus ravistelee kursseja. Suurin osa omaisuudestani on kuitenkin turvassa koronaviruksen lieve-ilmiöiltä ja lepää pääkaupunkiseudun lähiössä vakaasti vuosituhansia vanhan suomalaisen peruskallion päällä. Varallisuus on kiinni perheemme kodissamme, josta omistan 40%.

Aika lohduttavaa (tuo peruskalliojuttu), mutta kuten monella muullakin suomalaisella, nettovarallisuus on pääosin kiinni yhdessä kohteessa, joten hajautus on huono.


Mitä nettovarallisuus kertoo?


Nettovarallisuus kertoo yksinkertaisesti sen, mitä jää viivan alle, kun kaikista varoista miinustetaan kaikki velat. Toisilla viivan alle jää negatiivinen luku, useimmilla onneksi kuitenkin nettovarallisuus jää plussalle.

Nettovarallisuus ei ole ollut oman talousseurantani ydinlukuja oikeastaan kahdesta syystä. En ensinnäkään ole tiennyt, minkä hintaisessa asunnossa asun. Muutimme tähän jo yli seitsemän vuotta sitten, enkä ole seurannut, mihin suuntaan arvo on kehittynyt. Toinen syy on, että oma koti ei tuota mitään, joten asunnon arvo on jokseenkin yhdentekevä niin kauan, kun sitä ei ole tarvetta myydä tai asuntoa ei ole tarve käyttää vakuutena lainaan.

Olenkin itsekseni pohtinut, että nettovarallisuudella on lukemana enemmän painoarvoa henkilölle, jolla talous on pirstaloitunut useampaan kohteeseen. Saattaa olla useampia lainoja (velkaa asunnoista, opiskeluista, autoista). Ja myös varallisuutta useammassa kohteessa (vapaa-ajan asunto, oma asunto, sijoitusasuntoja, osakkeita, rahastoja, fyysistä kultaa tai vaikkapa arvokasta taidetta).

Kun varoja ja velkoja on useammassa kohteessa, on mahdollisesti myös käytetty velan vipuvaikutusta hyväksi ja käytetty olemassa olevaa varallisuutta vakuutena uuden hankkimiseen. Tämä on tavallista mm. asuntosijoittajien keskuudessa. Omaisuudesta muodostuu häkkyrä, joka on pidettävä tasapainossa, ja nettovarallisuus on se luku, joka kertoo viime kädessä talouden tasapainosta.

Helsingin vanhoja asuintaloja

Oman asunnon arvo


Ongelmana nettovarallisuuden laskemisessa on omaisuuden hinnan arvioiminen. Osakkeiden ja rahastojen arvo on helppo katsoa suoraan nettipankista. Asuntojen ja muun kiinteän omaisuuden arvioiminen on jo paljon vaikeampaa.

Meidän pienessä kerrostalossamme tehtiin kuitenkin asuntokauppa muutama kuukausi sitten, ja täsmälleen samalla pohjalla oleva asunto vaihtoi omistajaa. Tein hieman nokkelaa Sherlock Holmesmaista etsivätyöskentelyä (no jaa, vaati ehkä puoli minuuttia etsiä myytävänä oleva asunnon myynti-ilmoitus netistä). Asunto meni kaupaksi jo ensimmäisellä näytöllä.

Hyvä puoli on, että kauppa oli nopea ja asunnot liikkuvat tällä alueella. Kauppa oli toki tehty ennen koronavirusta, joten tilanne voi olla nykyisin erilainen. Huono puoli on, että sekä muuta asuntokauppaa seuraamalla, että tämän yksittäisen asuntokaupan kohdalla voi huomata, että vanhojen asuntojen arvot eivät ole (ilman  suuria remontteja) nousseet alueella viimeisen seitsemän vuoden aikana. Myynnissä ollut asunto meni kaupaksi luultavasti aika samalla summalla, kun mitä itse maksoimme omastamme seitsemän vuotta sitten.

Asuntoomme kohdistuu jonkin verran taloyhtiön velkaa, mutta jos joutuisimme myymään asuntomme, jäisi siitä taloyhtiövelan maksun jälkeen noin 220 000 euroa jäljelle. Oma omistusosuuteni on 40% eli 88 000 euroa.

Torneja ja pastellivärejä


Nettovarallisuus= kaikki varallisuus-kaikki velat


Nettovarallisuus lasketaan siis niin, että kaikesta varallisuudesta lasketaan pois kaikki velat. Varallisuutta minulla on 40% asunnosta, varoja tilillä, osakkeita ja rahastoja. Muuta varallisuuteen laskettavaa ei ole. Velkaa on ainoastaan asunnosta.

Varat:
Oma osuus asunnosta 88 000
Tilit  7300
Rahastot 8300
Osakkeet 20 300

Varallisuus yhteensä 123 900

Velat:
Asuntolaina 16 200

Velat yhteensä 16 200

Nettovarallisuus yhteensä 107 700


Miten nettovarallisuuteni on kertynyt?


Oma nettovarallisuuteni on kasaantunut pikku hiljaa noin seitsemäntoista vuoden aikana, sillä noin seitsemäntoista vuotta sitten olen siirtynyt opiskelemasta työelämään. Olen aina kammonnut velkaa, eikä minulla ei ole ollut koskaan muuta pitkäaikaista velkaa, kuin asuntolaina. Oma nettovarallisuuteni ei näin ollen ole koskaan pudonnut nollan alapuolelle.  

Nettovarallisuus on kertynyt vähän vahingossa asuntolainaa maksaessa. Ensimmäinen oma kotini oli yhdessä puolison kanssa vuonna 2006 ostettu kaksio ja nykyinen asuntoni on saman puolison kanssa ostettu kolmio. Ensimmäiseen asuntooni minulla oli silkkaa rahaa omista palkoistani säästettynä noin 3500 euroa, lisäksi sain vanhemmiltani lahjana 3000 euroa, eli yhteensä käsirahaa oli kasassa 6500 euroa. 6500 euron alkusumman avulla nettovarallisuus on käytännössä asuntolainojen avulla vivutettu nykyiselle tasolle. Jos en olisi aikanaan ostanut asuntoa, olisi asumiseen käytetty summa mennyt vuokranmaksamiseen ja nettovarallisuuteni olisi huomattavasti pienempi.

Aiemmin tein asuntolainaan ylimääräisiä lyhennyksiä, koska rahaa kertyi säästöön, eikä osaamista sijoittamiseen ollut. Nyt olen kääntänyt kelkkani ja asuntolainan lyhennykset on tauolla vielä ensi kevääseen saakka osittaisen lomautuksen takia.

Viime vuosien alhainen korkotaso on helpottanut meidän asuntovelallisten elämää, mutta olen myös päässyt nauttimaan nykyistä paljon korkeammasta asuntolainojen korkotasosta, sillä vuonna 2008 12 kk euribor oli yli 5%. Kun korot ovat pikku hiljaa laskeneet alle nollan, olen tehnyt päätöksen laittaa ylimääräiset rahat paremmin tuottaviin osakkeisiin, kuin lyhentää asuntolainaa.

Paljon vai vähän?


Onko 107 700 euroa nettovarallisuutena paljon vai vähän? Uusin tutkimus suomalaisten nettovarallisuudesta on melko vanha ja peräisin vuodelta 2016. Sen mukaan suomalaisten kotitalouksien mediaani oli tuolloin 107 200, eli oma henkilökohtainen varallisuuteni vastaa melko tarkkaan koko kotitalouksien mediaania. Perheeseeni kuuluu puoliso, jolla on omat varansa ja velkansa, mutta tässä kirjoistuksessa, kuten koko blogissa kerron vain omista raha-asioistani. Tutkimuksesta on jo aikaa, joten luultavasti uusi tutkimus toisi esiin eri lukuja. 

Oma nettovarallisuuteni ei siis ole mitenkään erinomainen, mutta ihan hyvällä mallilla. Nettovarallisuus summan tietämisestä on ehkä se hyöty itselleni, että tiedän mihin suuntaan varallisuutta pitäisi jumpata. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan suomalaisiten varallisuudesta noin puolet on asunnossa, omasta varallisuudestani asunnossa on noin 70%. Tämän hetkinen suunnitelma onkin kasvattaa sijoitussalkun osuutta varallisuudestani. 

2 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen postaus! Itselläni on samanlainen suhtautuminen velkaan, välttelen viimeiseen asti. Asuntovelka varmasti jossain vaiheessa tulee ajankohtaiseksi, mutta tällä hetkellä olen velaton. Varallisuus on erilaisilla tileillä sekä rahastoissa ja ETF:issä.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentista! Olenkin käynyt lukemassa blogiasi, ja mielenkiintoiselta näyttää :)

    Joo, suhde velkaan on aina ollut minulla kovin kompleksinen :) Vasta ihan muutama vuosi sitten hoksasin, että velalla voi vivuttaa omaisuutta ja velka voi olla myös hyvä asia.

    VastaaPoista