Osinkorakkautta

Rosoista rakkautta

Minun suhteeni osinkoihin on tummanpunainen, syvä rakkaussuhde. Osingot ovat minulle tärkeä osoitus siitä, että vaikka en näe rahojani, ne ovat edelleen jossain olemassa. Ihanat osingot ovat minulle rakkaudenosoituksena lähetettyjä lentosuukkoja niiltä yrityksiltä, joiden osakkeita omistan. Suomessa yritykset maksavat osinkonsa keväällä. Kaikki yritykset eivät osinkoja maksa, mutta suurin osa voittoa tuottavista yrityksistä niitä omistajilleen jakaa. 

Rakkaudessa on kuitenkin rosoja, sillä valtio verottaa osinkotuloa, eli jokaisesta osinkoeurosta 25,5% menee valtiolle. Toisin olisi, jos omistaisin yrityksiä jonkun kasvurahaston kautta. Monet osakkeenomistajat eivät osingoista välitä, sillä oikeastihan osingot ovat vain tulonsiirtoa taskusta toiseen, ja tätä tulonsiirtoa vielä verotetaan välissä. Osinkoja voidaan pitää myös huonona piirteenä, sillä nopeasti kasvava yritys käyttäisi toki osingot itse tuottaviin investointeihin. Muistakin osinkojen nurjista puolista kirjoitettiin mm. Metsätalousinsinöörin sijoituspäiväkirjassa, jossa voi lukea hyvän kirjoituksen osinkojen huonoista puolista. Blogipostaus olikin hyvä kirjotus rahastosijoittamisen puolesta. Linkki löytyy tästä.

Omat tuloni osingoista ovat vielä piskuiset. Viime vuonna minulle maksettiin osinkoja 99e ja lisäksi vielä S-pankin osuusmaksua 10e. Yhteensä siis 109e ennen veroja. Tänä vuonna osinkoja tuli ja tulee runsaammin. Tähän mennessä osinkoja on tullut noin 310 euroa ennen veroja, ja S-pankin osuusmaksuja 52 euroa. Osingot eivät siis tällä hetkellä ole merkittävässä osassa omaa taloudenpitoa, niillä ei pysty elämään.

Miksi pidän osingoista? 

Osingot eivät ole ilmaista rahaa sijoittajalle, silti niissä on hyviä puolia. Omassa sijoitusstrategiassani osinkotuotto on ollut yksi luku, jota olen tarkkaillut. Salkussa onkin joitain korkeaa osinkotuottoa maksavia yrityksiä.

Minä ajattelen osinkoja myös eräänlaisena riskin vähentäjänä. Niinä vuosina, kuin kurssit nousee osinkoja pitäisi tulla runsaammin, eli saan takaisin osan osakkeisiin investoimastani rahasta. Koska sijoittaja saa vastinetta rahalleen kahta kautta, yrityksen osakkeen arvonnousuna ja osinkoina, on osingot siis olennainen osa sijoittajan saamaa tuottoa. Arvonnousu jää yrityksen sisälle, mutta koska osingot jaetaan osakkeen omistajille, pidän sitä myös eräänlaisena sijoittajan riskin vähenemisenä.Tässä piilee myös ansa, eli yritys, joka maksaa paljon osinkoja, ei välttämättä ole hyvä yritys, eli sen kasvu voi jäädä pieneksi.

Osingot toimivat ainakin itselläni myös motivaationa sijoittamiseen. Niitä on helppo seurata ja ne voivat olla yksi mittari, jolla voi seurata oman talouden kehittymistä. Kuinka paljon sain osinkoja viime vuonna ja kuinka paljon tänä vuonna? Ehkä ensi vuonna osinkoja tuleekin jo taas runsaammin? Osinkojen hyvä puoli on, että jos tulevaisuudessa saan kunnon säästö- ja sijoitusvaihteen päälle, osinkojen avulla pystyn rahoittamaan omia ja perheeni menoja ilman, että joudun tekemään kivuliaita päätöksiä siitä, mitä osakkeita pitäisi myydä (minulle kun on oikeasti kamalan vaikeaa myydä osakkeita).

PS-tili

Pitkäaikaissäästötili, eli PS-tili  on uudistumassa, mutta vielä ei tarkalleen tiedetä millä lailla. Tällä hetkellä työryhmän yhdessä mallissa luovutusvoitot olisivat verovapaita sijoitussäästötilin sisällä, mutta osinkojen ja muiden juoksevien tulojen verotus olisi järjestelmän ulkopuolella. Tuottoa verotettaisiin aina varoja nostettaessa, ja sijoitussäästötilistä syntyvät tappiot olisivat vähennyskelpoisia tilin lopettamisen yhteydessä.

Itse olisin kattavamman mallin kannalla, jossa osinkoja ei verotettaisi ennenkuin niitä nostaa pois tililtä. Mielestäni osinkojen verotus pitäisi saada samalle tasolle, omisti osakkeita sitten suoraan, tai rahaston kautta. Toki tämä tällä hetkellä mietinnässä oleva malli olisi mahdollisesti parannusta entiseen. Tarkkaan tästäkään ei pysty vielä mitään sanomaan, koska esimerkiksi pitkäaikaissäästötilin kuluja ei ole vielä tiedossa.