Töissä käymisen hinta

Työmatka on osa työntekijöiden työpäivää, se verottaa sekä kukkaroa, että omaa aikaa. Siirryin tänä kesänä saman työnantajan toiseen toimipisteeseen ja samalla työmatkani piteni. Se aiheuttikin yllättäviä ongelmia liikkumisessa. 

Autoilu, julkinen liikenne vai pyöräily?

Aiemmin työmatkani oli maltilliset 3km. Jos laiskotti, menin perheemme autolla tai bussilla, yleensä pyöräilin tai kävelin työpaikalle. Työmatkaan en uhrannut sen enempää aikaa, kuin rahaakaan. Perheemme autoon ostin välillä bensaa, kun satunnaisesti menin bussilla, maksoin kyydistä 3,30e/matka. Pyörän olen ostanut aikanaan kierrätyskeskuksesta, ja satunnaisia huoltokuluja lukuun ottamatta pyörä on kuljettanut minua hyvinkin edullisesti. 

Uusi työpaikka sijaitsee lyhintä reittiä noin 16 km päässä, mutta on käytännössä valovuosien päässä julkisen liikenteen käyttäjälle. Vaikka julkinen liikenne on koko Suomea ajatellen virkeintä täällä kehä kolmosen pienemmällä puolella, se on välillä ihan todella älytön vaihtoehto.  

Pääkaupunkiseudulla kahden vyöhykkeen ostajalle kuukausilippu maksaa 73 euroa, eli vuodessa 876 euroa. Mitä sillä sitten saa? Mahdollisesti ihania ja tunnelmallisia matkoja keskustan raitiovaunuissa katsellen Helsingin nähtävyyksiä, aurinkoisia merireissuja ihanaan Suomenlinnaan, tai sitten tuskaisen pitkiä ja mutkaisia bussireittejä monella bussilla halki hiljaisten pääkaupunkiseudun pientaloalueiden. 

Asun pääkaupunkiseudun lähiössä ja uusi työpaikkani sijaitsee ihan periferiassa. Matka uudelle työpaikalleni kestää yhteen suuntaan nopeimmillaan omalla autolla noin 20 minuuttia, mutta arkena noin tunnin julkisilla. Viikonloppuisin, kun matkustajamäärät ovat pieniä, työmatkani kestää yhteen suuntaan noin 1,5 tuntia julkisilla. Ja tämä siis silloin, kun kaikki vaihdot onnistuu. Jos joku vaihdoista menee pieleen, vietänkin pari tuntia yhdensuuntaisella työmatkalla. Yhdellä bussilla en edes perille pääse, vaan minun täytyy käyttää sekä arkena että viikonloppuna 2-3 bussilinjaa. 

Työmatkallani bussit matelevat etanamaisella vauhdilla läpi maaseutumaisten maisemien ja koukeroisten teiden. Koska monesti loppumatkasta olen ainoa matkustaja koko bussissa, osaan arvostaa palvelun yksilöllisyyttä, mutta matka-aika on järjettömän pitkä.

Oma auto on kallis luksusväline 

Alkuperäinen suunnitelmani oli käyttää julkisia liikennevälineitä työmatkaan, mutta uusi työmatkani lohkaisee päivästäni julkisilla pahimmillaan 1,5 tuntia suuntaansa, eli 3 tuntia päivästä. Se on paljon. 

Muita vaihtoehtoja liikkumiseen on oma auto ja pyöräily. Laskeskelin lukuja auki, ja oma autohan on ihan järjettömän kallis kapine! Meillä on yksi auto, jota voisin välillä lainata. Perheautoksikin suuri 20-vuotias jättiläinen kuluttaa paljon bensaa, kulutus on noin 10 litraa/100 kilometriä. Viime aikoina automme on viettänyt paljon aikaa korjaamolla, ikä alkaa näkyä ja autovanhus on jo melko valmis romuttamolle. 

Koska autolla matka on noin 20km suuntaansa ja 40km päivässä, kuukauden kilometrit olisivat noin 880km. Nyt bensan hinta on kivunnut jo yli kahden euron litralta, mutta jos bensa maksaisi noin 2e/litra, kustannus bensalle kuukaudessa olisi noin 176 euroa. Siis sata euroa enemmän, kuin julkisen liikenteen kuukausilippu. Jos jätetään kuukauden kesäloma laskematta lukuihin, tarvitsisin autoa 11 kuukautta vuodessa, pelkästään vuoden bensat olisivat 1936 euroa. Palkkani vaihtelee aika paljonkin kuukausittain ja pienimmillään se on ollut vuoden sisällä nettona alle 2000 euroa, joten autoilun vaatima summa vuodessa on jo aika tarkalleen yhden kuukauden nettopalkkaani. Kävisin siis yhden kuukauden vuodessa töissä vaan sen vuoksi, että voisin käydä vuoden muutkin kuukaudet töissä. Enpä ole tajunnutkaan, kuinka onnekas olen ollut viime vuodet, kun työpaikka on ollut lähellä kotia. 

Vaikka auto on puolison omistuksessa, olen jonkin verran vuosien varrella maksanut auton kuluja, joita ovat mm. taloyhtiön parkkipaikka, korjaukset, vakuutus, renkaiden vaihto ja katsastus. Tarkkaa käsitystä auton kustannuksista minulla ei ole, mutta meillä pelkästään taloyhtiön parkkipaikka on 40e/kk, eli 480e/vuosi. Jos käyttäisin autoa enemmän, joutuisin myös osallistumaan enemmän auton muihin kuluihin, joten auton käyttö bensoineen maksaisi minulle luultavasti vähintään 3000 euroa vuodessa. Olettaen, että automme edes on kunnossa, eikä makaa raatona korjaamolla.

Pääseekö pyöräillen perille?

Työmatkapyöräily on tuttua puuhaa, pisimmillään olen pyöräillyt noin 15 kilometrin yhden suuntaista työmatkaa. Päivässä kilometrejä kertyi tuolloin noin 30. Kokeilin myös vanhalla peruspyörälläni uutta työmatkaa, ja huomasin, että joko kunto oli huonontunut, tai mäet kasvaneet korkeutta. 

Pyöräilin nykyisen 16 kilometrin työmatkani yhdessä tunnissa, joten aikaa kului saman verran, kuin busseilla seikkaillessa. Kaikki vaihteet sen sijaan eivät suostuneet menemään pyörässä päälle, ja ketjut putosivat kerran paikoiltaan. Lyhyellä pyörämatkalla pikku viat ei haittaa, mutta pidemmällä työmatkalla pyörän reistailu aiheuttaisi ongelmia. Jos haluaisin pyöräillä, joko pyörä pitäisi huoltaa tai ostaa kokonaan uusi. Lisäksi pidemmän päälle tämän matkan pyöräily perinteisellä pyörällä vaikuttaisi jaksamiseen, talvipyöräilyä mäkisessä maastossa en ehkä halua edes kokeilla. 

Loppukesästä pyörissä on hyviä alennuksia ja ajauduin sähköpyöräsivustoille. Elokuussa hyviä tarjouksia oli monellakin liikkeellä ja sähköpyörä alkoi houkutella. 

Maailma pyörii sähköllä

Pikku hiljaa perinteinen polttomoottori on joutunut antamaan tilaa sähköllä toimivalle moottorille. Teslojen lisäksi kaduilla näkee muiden automerkkien sähkökäyttöisiä henkilöautoja. Sähköskuutit, sähköpyörät ja söpöt ruokarobotit ovat akkukäyttöisiä ja sähköllä latautuvia. Jopa pääkaupunkiseudun uudet bussit kulkevat sähköllä. 

Imeydyin sähköpyörien maailmaan ja koeajon jälkeen olinkin uuden maastosähköpyörän omistaja! Sähköpyörähän on kallis, joten ennen pulmia työpaikkareissaamisessa en ollut tullut sitä edes ajatelleeksi. Sähköpyörä ratkaisee osan työmatka ongelmistani, se on edullisempaa kuin autoilu ja nopeampaa kuin julkinen liikenne. Polkemaan sähköpyörälläkin joutuu, mutta mäet eivät tunnu enää niin korkeilta. Matka on nopeampi ja vaivattomampi, sähköpyörällä matkaan kuluu aikaa noin 45 minuuttia yhteen suuntaan ja perillä riittää vielä jaksamista kahdeksan tunnin työpäivään. 

Mitä sähköpyöräily maksaa?

Ostin oman Tunturini alehinnalla, pyörän hinta oli 1999 alennuksen jälkeen. Oikea hinta oli 2999 euroa, joten alennusta hinnassa oli 1000 euroa. Ostin pyörään myös tarakan, lokasuojat, lukon ja seisontatuen, näiden lisäysten jälkeen hinta kohosi 2330 euroon. 

Pienenä yllätyksenä tuli sähköpyörän huollot. En osaa itse huoltaa pyörää, joten kallista pyörää on parempi huollattaa pyörähuollossa. Ensimmäisen huollon 500 kilometriä tulivat vastaan jo kolmen viikon paikkeilla, ja ensimmäisestä huollosta maksoin 99 euroa, seuraavat huollot maksavat hinnaston mukaan noin 200 euroa. Huollot eivät siis tietenkään ole pakollisia, omaa pyörääni saan toki kohdella ihan niin kuin haluan. Pari ensimmäistä huoltoa pidentävät kuitenkin pyörän kahden vuoden takuuta vuodella, eli huollattamalla pyörääni saan siihen kolmen vuoden takuun. 

Seuraava huolto tulee siinä vaiheessa, kun pyörällä on ajettu 2000 kilometriä, ja jatkossa suositeltava huoltoväli on joko yksi vuosi tai 2000 kilometrin välein. Tässä vaiheessa tein nopean laskutoimituksen, ja hoksasin, että jos ajan työmatka-ajoa 600-700 kilometriä kuukaudessa, tuo 2000 kilometrin raja on todella alhainen ja joutuisin käyttämään pyörää huollossa aina 3-4 kuukauden ajon jälkeen. Kun pari huoltokertaa on ohi ja olen saanut pyörälle yhden ylimääräisen takuuvuoden, vien Tunturia huoltoon vain kerran vuodessa.

Kun itse pyörä ja sen huolto ovat kalliita, akun lataus on yllättävän edullista. Akku on 504 Wh ja sen lataus tyhjästä täydeksi maksaa noin 8-15 senttiä, riippuen sähkön hinnasta. Täydellä akulla pääsisi kaiketi noin 4-5 edestakaista työmatkaa, mutta olen yrittänyt säästää akkua kulumiselta ja ladannut aina 3 päivän käytön jälkeen. Jos akkua ei päästä tyhjäksi, sen pitäisi kestää kauemmin. Uuden akun hinta lienee jossain 500 euron tietämillä ja sen vaihto tulee eteen mahdollisesti 3-5 vuoden päästä riippuen siitä, miten paljon pyörää ja sen akkua käyttää. Oletettavasti myös pyörän kuluvat osat, kuten ketjut, vaihteet ja renkaat vaativat välillä uusimista jos pyörällä ajetaan paljon. Niiden hinnasta minulla ei ole mitään käsitystä, mutta akku lienee varaosista kaikkein kallein. 

Reissussa

Säästöllä en oikein pystynyt sähköpyörän hankkimista itselleni perustelemaan, sillä kaikista edullisin työmatkoihin tällä matkalla on parjaamani julkinen liikenne. Kerkesin kuitenkin kuukauden käymään busseilla töissä ja tuskastuin odotteluun, pitkään työmatkaan ja epäluotettavuuteen. Pari kertaa bussien aikataulut pettivät pahasti ja jouduin odottelemaan seuraavaa bussia melkein tunnin. Töissä pitäisi olla ajoissa, joten tunnin myöhästely on jo ongelma.

Onhan sähköpyörä eräänlainen paradoksi. Sähköpyörä on painava. Oma Tunturini rullaa kevyesti myös ilman sähköä, eli jos haluaa kuntoilla ja käyttää vaan lihasvoimaa, juuri pyörän ylimääräinen paino tekee ylämäistä tavallistakin tuskallisempia. Sähköpyörä ei siis ole erityisen ketterä painon takia. 

Toinen pienoinen ongelma liittyy vauhtiin. Sähköpyörän moottori saa lain mukaan avustaa 25km/h asti, sen jälkeen moottorin avustus lakkaa. Sähköpyörällä pääsee toki nopeamminkin, kun vaan jaksaa polkea, mutta jälleen kerran paino rajoittaa menoa. 25/h on kohtuullisen helposti saavutettavissa oleva vauhti ihan peruspyörälläkin, mutta juuri kun sähköä tarvittaisiin nopeampaan menoon, moottori ei enää helpota menoa. Toisaalta sähköpyörä toimii niin kuin pitääkin, eli kun laittaa sähköavustuksen päälle se keventää menoa ylämäissä ja vastatuulessa. 

Olen jo pääkaupunkiseudulla menettänyt kaksi polkupyörää varkaille. Arvokas sähköpyörä houkuttelee varmasti varkaita, joten kolmas ongelma sähköpyörissä liittyy sen käytettävyyteen. Joudun edelleen pitämään peruspyöräni kunnossa, ja ajamaan osan matkoista vanhalla peruspyörällä, sillä en uskalla jättää sähköpyörää mihin vaan. Varkaiden pelko rajoittaa sähköpyörän käyttöä, onneksi työpaikalla saan sen sisälle turvalliseen paikkaan. Pyörässä on toki järeä lukko, mutta lukkokaan ei tunnu estävän taitavia varkaita. 

Ostin sähköpyörän puolittain mielijohteesta, mutta en ainakaan vielä ole katunut ostostani. Seitsemän viikon aikana olen ajellut pyörällä noin 1000 kilometriä, suurin osa tästä on työmatka-ajoa, mutta muilla retkilläni olen käynyt myös yöpymässä kansallispuistossa. Koska en ole retkeilijänä mikään gramman viilaaja, raskaat pyörälaukut kulkivat vaivattomasti metsään sähkön voimalla. Syksy on ollut lämmin ja pyöräily on ollut vielä hauskaa. En odota innolla talvea, sillä vaikka olenkin harrastanut talvipyöräilyä, liukkaat kelit pakottavat minut jälleen julkisen liikenteen käyttäjäksi. 

Kukkapellon laidalla

Indeksirahastoja shoppailemassa

Salkkuni on täynnä Helsingin pörssin yhtiöitä ja vaikka moni Helsinkiin listattu yhtiö onkin aidosti globaali toimija, salkkuni nojaa liian vahvasti Suomeen. Vuonna 2025 Helsingin pörssi oli hurjan tuottoisa, mutta Suomen talouden kasvuvauhti on viime vuosina ollut hidasta ja moni talousalue on päihittänyt mennen tullen Suomen kasvussa. 

Suoria osakkeita olen omistanut kohta kymmenen vuoden ajan, rahastosijoittaja olen ollut jo sitä aiemmin. Oman salkkuni tuotot ovat pitkällä ajanjaksolla myötäilleet OMXHGI indeksin kippuroita. Tämä indeksi on paras vertailukohta omalle salkulleni, sillä se on osingot takaisin sijoittava Helsingin pörssin indeksi. Jos sen sijaan olisin sijoittanut OMXHGI25 indeksirahastoon, joka sijoittaa Helsingin 25 vaihdetuimpaan osakkeeseen, olisin jo reippaasti vauraampi. 

Vielä onnekkaampi olisin ollut, jos varat olisivat ohjautuneet vaikkapa S&P500 indeksiin, jossa on Yhdysvaltojen 500 suurinta yhtiötä, sillä tämä indeksi on viimeisen kymmenen vuoden takaisesta lukemista noin kolminkertaistunut, samalla OMXH25 on sekin pärjännyt ihan mainiosti, mutta kuitenkin vain noin kaksinkertaistunut. 

Sijoitusmaailma osaa olla karu, sillä osakepoimijalla harrastukseen kulutettu aika ei suoraan korreloi tuottojen kanssa. Mutta jossittelut sikseen! Vaikka onkin hyvä miettiä, mitä mokia ja onnistumisia menneisyydessä tapahtui, nyt on aika miettiä, miten haluan allokoida rahojani tulevaisuudessa.

Ovatko rahastot sijoitusmaailman ilmainen lounas? Rahastosijoittamisen hyviä puolia

Muistelen kuulleeni sanonnan, että hajautus on sijoittamisen ilmainen lounas. Tätä samaa sanontaa voi mielestäni käyttää myös rahastoista, jossa sekä ajallinen, että eri toimialoihin suuntautuva hajautus hoituu helposti. Rahastosijoittamisesta on puhuttu paljon julkisuudessa ja monet sen hyvät ja huonot puolet ovat jo tuttuja sijoittamista vähänkään seuraaville. Moni julkisuudessa sijoittajana esiin tullut henkilö onkin kertonut kääntyneensä osakepoimijasta rahastosijoittajaksi. Pohdinkin nyt enemmän rahastojen monia puolia osana omaa salkkuani. 

Tällä hetkellä rahastoissa itseäni viehättää hajautus ja helppous. Vaikka Nordnetin kattaus on osakkeissa laaja, salkkuuni on eksynyt vain kaksi ulkomaista osaketta. Reunapörssinä Helsingin pörssi heiluu voimakkaammin, eikä Venäjäkään ole vakain naapuri. Siksipä vahva Suomi painotus ei ole ollut viime vuosien tuottoja katsoen hyvä valinta. 

Verotehokkuus on myös yksi rahastojen hyvistä puolista, kasvurahasto ei maksa osingoista veroa, vaan se voi sijoittaa osinkorahat uudelleen osakkeisiin. Tästä on hyötyä pitkällä aikavälillä ja vaikka pidänkin osingoista, rahastojen verohyödyt ovat oikeasti mittavia.

Ajankäytöllisesti kuukausisopimus rahastoihin on yksi maailman parhaimpia keksintöjä. Kun sopimus on kerran tehty, sitä ei tarvitse välttämättä säätää vuosiin ja raha ohjautuu automaattisesti valittuihin rahastoihin kuukausittain. Sen sijaan aktiivisempi sijoittaja saa toki nautintoa yhtiöiden tutkimisesta, mutta joutuu tekemään tuottojen eteen töitä. 

Oma syntini sijoittamisessa on ollut putoavien puukkojen nappailu. Citycon, TietoEvry, Harvia, Qt Group, kaikilla näistä olen hävinnyt reilusti rahaa. Sen lisäksi, että viehätyn alaspäin valuvista kursseista, olen myös hidas myymään tappiota tekeviä osakkeita pois salkusta. 

Rahastothan eivät ole kiinteitä möykkyjä, vaan ne uusiutuvat omien sääntöjensä mukaan. Esimerkiksi OMXH25 sijoittaa Suomen pörssissä listattuihin, 25 vaihdetuimpaan osakkeeseen. Rahaston sisällä olevien osakkeiden tilannetta tarkastellaan puoli vuosittain, jolloin sinne nostetaan yhtiöitä tai pudotetaan niitä pois. Tämä takaa sen, että rahasto on kaksi kertaa vuodessa liikkeessä, vaikka siis kyseessä on passiivisesti hoidettu rahasto. Kun kiinnostus hankaluuksia kokevaa yhtiötä kohtaan pienenee, vaihto heikkenee ja yhtiö tippuu 25 vaihdetuimman firman joukosta. Samalla tilalle nousee joku muu, nosteessa oleva yhtiö. Rahastoihin sijoittamalla voisin siis ainakin osittain välttää ongelmaksi tulleita putoavia puukkoja. 

Suurin syy siihen, että alan kallistumaan rahastojen puoleen, on sijoittamisen huolettomuus. Rahastosijoittaja ulkoistaa sijoituspäätöksiä joko markkinoille, jos kyseessä on indeksirahasto, tai rahastonhoitajalle, jos kyseessä on aktiivisesti hoidettu rahasto. Koska sijoituspäätökset on ulkoistettu, ainakin teoriassa säästyy itsesyytöksiltä ja rahastosijoittajan mieli on tyyni. Markkinaheilahteluilta rahastot eivät kuitenkaan suojaa, joten pörssiromahduksessa myös rahastot kyykkäävät.

Sijoittamisen päätökset voisi ulkoistaa myös pankkien varainhoidon kautta. Vaikka stressi kenties vähenisi, näen tässä kaksi ongelmaa. Oma varallisuus ei vielä riitä varainhoidon alarajallekaan saakka, en myöskään usko, että tuotot varainhoidossa välttämättä olisivat sen parempia, kuin itse sijoituksia hallinnoimalla.

Rahastosijoittamisen miinukset

"One size fits all", itseäni on ärsyttänyt rahastokeskustelussa ajatus, jossa monitahoiseen ongelmaan tarjotaan yksinkertaista ratkaisua. Vaurastuminen ei ole helppoa, ja yhden ratkaisun tarjoaminen tähän yhtälöön kuulostaa ongelmalliselta oikotieltä. Rahastokattaus on toki laaja, joten voisi olettaa, että jokaiselle löytyisi hyviä vaihtoehtoja. Rahastosijoittaminen ei kuitenkaan sovi välttämättä kaikille. 

Hajauttaminen vähentää tutkitusti riskiä, samalla menetetään tuottoja, sillä tuotto ja riski kulkevat käsi kädessä. Jos haluaa yksinkertaistaa voisi sanoa, että vain lahjattomat hajauttavat, taidokkaat osakepoimijat ratsastavat muutamalla osakkeella ja vaihtavat aina suotuisampaan yhtiöön saaden näin parempia tuottoja. Rahastosijoittaja tyytyy markkinoiden keskimääräiseen tuottoon, siksipä aktiivinen osakepoimija voi taidolla ja tuurilla peitota tuotoissa rahastosijoittajan. Jos osaamista ja riskihalukkuutta löytyy, voi osakkeita tutkimalla päästä hurjiin tuottoihin. Esimerkiksi Nokia on kaksinkertaistunut tänä vuonna vuoden alusta lähtien, joten panostamalla Nokiaan olisi jo ehtinyt keräämään neljässä kuukaudessa hyvät tuotot.

Rahastomaailma on laaja ja uusia rahastoja syntyy koko ajan lisää. Suoraan tikkaa heittämällä voi osua melkein mihin vaan aina kiinteistörahastoista aktiiviseen rahastojen rahastoon. Kiinteistörahastoissa ongelmaksi on tullut kiinteistömarkkinoiden lamaantumisen jälkeen rahojen kotiutus, aktiivisissa rahastoissa sen sijaan kulut leikkaavat tuottoa. Rahastoissakin on mätiä omenia, joten ihan sokkona aivot narikkaan -sijoittamista ei voi harrastaa rahastojenkaan kautta. Vaikka rahastoihin sijoittaminen on helpompaa ja nopeampaa, kuin suoriin osakkeisiin sijoittaminen, alussa eri vaihtoehtojen seulomiseen ja opiskeluun on kuitenkin varattava aikaa. 

Yhdysvallat dominoi rahoitusmarkkinoita, ja maailman tunnetuin indeksi on S&P500. Indeksissä on sisällä 500 Yhdysvaltojen suurinta pörssiyhtiötä. Yksittäisen yhtiön osuutta ei ole rajoitettu, joten Magnificent Seven, eli Apple, Microsoft, Alphabet, Amazon, Nvidia, Meta ja Tesla vastasivat huhtikuussa 2026 noin kolmasosaa S&P500 markkina-arvosta, tämä on jo historiallisen korkea luku. Jenkkiyhtiöiden osuus osakemarkkinoista on noin 51%, joten useimmat maailmanmarkkinarahastot, kuten MSCI World ovat vahvasti painottuneita Yhdysvaltoihin. Painotus Yhdysvaltoihin ja vielä erityisesti Magnificent Seven yhtiöihin ei ole yksinomaan huono asia, mutta lisää toki riskiä rahastoihinkin sijoitettaessa. 

Rahastojen sisälle ui helposti samoja yhtiöitä. Usean rahaston kautta sijoittamalla saattaa saada lisää kaivattua hajautusta, mutta välttämättä monesta rahastosta ei ole hyötyä. Rahastosijoittamisen yleistyminen saattaa lisätä isojen yhtiöiden markkina-arvoa entisestään, sillä ne nousevat luontevasti indeksirahastoihin, joihin pääsee monesti suuret yhtiöt. Myös aktiivisten rahastojen hoitajien on oletettavasti helpompi noukkia tuttuja nimiä rahastoihin mukaan. Oma rahastosijoittajan urani ulottuu noin parinkymmenen vuoden taakse, salkussani oli tuolloin kolme rahastoa, Suomi rahasto, Pohjoismaihin sijoittava rahasto ja teknologia painotteinen rahasto. Kaikissa niissä oli Nokiaa ja vielä aika isolla painolla. Rahastojen määrä maailmassa alkaa olla jo ääretön, väittäisin silti, että Magnificent Seven yhtiöitä löytyy aika monesta. 

Kaikilla meillä on periaatteita, vahvojen arvojen ja mielipiteiden ihminen saattaa kokea rahastosijoittamisen painajaiseksi. Rahaston sisällähän on loppujen lopuksi kasa silppua, josta pitäisi ottaa selvää. Ongelmaa ratkaisemaan on kehitetty erilaisia teemarahastoja, mutta nekään eivät ole aukottomia, jos tavoitteena on esimerkiksi ESG-sijoittaminen. Rahastosijoittaja voi seuloa eettisesti, yhteiskunnallisesti tai ympäristöllisesti ongelmallisia yhtiöitä pois erilaisilla rahastotyökaluilla, joita pankit ja sijoitusyhtiöt tarjoavat. 

Vaikka ESG ei tällä hetkellä ole ihan aallon harjalla, ESG rahastoja löytyy siis paljon. Esimerkiksi OP-Ilmasto, jota itselläni on omistuksessa, sijoittaa yhtiöihin, jotka auttavat vähentämään kasvihuonepäästöjä. Suurin omistus on tällä hetkellä Vertiv Holdings Co, joka on yhdysvaltalainen, maailmanlaajuinen digitaalisen infrastruktuurin tarjoaja. Yhtiö on erikoistunut konesalien, viestintäverkkojen sekä teollisuusympäristöjen virta- ja jäähdytysteknologioihin ja hyötynyt AI buumista. Tekoälyhän kuluttaa paljon energiaa, joten se ei suoraan vaikuta ensimmäiseltä valinnalta ilmasto-aiheisen rahaston sisällä olevaksi yhtiöksi. Varmasti yhtiön nostamiseen rahastoon on hyvät syyt, enkä nyt alkanut penkomaan yhtiötä tarkemmin, sillä ainahan on myös vaikutusta sillä, millä keinoilla energiaa tuotetaan. Käsittääkseni OP-Ilmasto sijoittaakin siis toimialallaan parhaisiin vaihtoehtoihin ajatellen kasvihuonepäästöjen vähentämistä, tässä on ero siihen, että yhtiöt absoluuttisesti pystyisivät vähentämään ilmastokuormitusta. 

Vaikka kantaaottava rahastosijoittaja kuinka pyrkisi seulomaan oikeanlaiset rahastot salkkuunsa, ongelmalliseksi voi kuitenkin osoittautua yllättävät tapahtumat. Teslan mainetta on kolhinut Elon Muskin toiminta ja mielipiteet. Viime vuonna uutisoitiin Teslan omistajien luopuvan autoistaan sen vuoksi, ettei pääomistajan arvomaailma ja esiintulot ole olleet auton omistajien mieleen. Vaikka uutisia Tesla yhtiön osakkeiden myynnistä Muskin mielipiteiden takia ei osunut silmiini, joillain sijoittajillakin on saattanut olla harkinnan paikka. Jos salkussa on suoria Tesla osakkeita, voi irrottautua pelkästään yhdestä osakeomistuksesta ja jättää vielä muut yhtiöt paisuttamaan salkkua. Jos taas Elon Muskin teot ärsyttävät rahastosijoittajaa, onkin myytävä koko rahasto, sillä yksittäistä osaketta ei pysty nyppimään pois rahastosta. Tesla on suuryhtiö, ja lienee ainakin pienellä osuudella tuhansissa rahastoissa. 

Länsimaisten pörssiyhtiöiden raportointi on laajaa ja toiminnan pitäisi olla ainakin teoriassa hyvinkin läpinäkyvää. Periaatteita omaava sijoittaja saattaakin siis päästä loppujen lopuksi helpommalla napsimalla sijoitussalkkuunsa suoria osakkeita, kun vaihtoehtona olisi kammata läpi kaikki rahastossa olevat yhtiöt. Rahastosijoittajan osa on myös aina passiivisempi, kuin suoraan osakkeita omistavan sijoittajan rooli, sillä suoraan omistavalla sijoittajalla on äänivalta yhtiökokouksessa. Kaikkiin yhtiöihin ei edes pysty sijoittamaan rahastojen kantta, varsinkin pienyhtiöt jäävät rahastosijoittajan saavuttamattomiin. Suora osakesijoitus saattaa olla siis ainoa vaihtoehto, jos haluaa mennä mukaan pienyhtiöiden mielenkiintoisiin tarinoihin ja nouseviin kursseihin.

Sijoitusinstrumenttien valinta riippuu siis aivan siitä, että millä intensiteetillä sijoittamiseen suhtautuu ja mikä sopii omaan tyylin. Rahastot eivät ole "Silver bullet", eli yksinkertainen ratkaisu monimutkaiseen sijoittamista ja vaurastumista koskevaan pulmaan. Loppujen lopuksi sijoittamisessa ei pääse eroon tiettyjä lainalaisuuksia, yksittäiseen yhtiöön liittyvä riski on suurempi, kuin sijoittaminen rahastohajautuksen avulla, mutta markkinariskiltä ja kurssien pudotuksilta rahastot eivät suojaa. 

Sokeriholisti karkkikaupassa

Vaikka mietin laajasti myös rahastojen huonoja puolia, aloin silti kallistua rahastosijoittamisen puolelle. Rahastot ovat tähän mennessä olleet pienenä osana salkkua, nyt harkitsen osuuden kasvattamista. En myy vanhoja osakesijoituksia ainakaan vielä, mutta suurennan rahastojen osuutta. Monen rahastosijoittajan tuotot hakkaavat mennen tullen osakepoimijan salkun ja toivon plusmerkkistä tuottoa myös omaan salkkuun. Huolettomuus ja paremmat tuotot nämä ovat siis syitä rahasto innostukseeni. Tyhmältähän se tuntuu hakata päätä seinään suorien osakesijoitusten kanssa, jos on olemassa toinenkin keino. 

Salkussani oli vuoden alussa neljää eri rahastoa, Osuuspankin puolella oli OP-Aasia ja OP-Ilmasto. Nämä ovat olleet pitkään hyviä mausteita salkkuuni ja tuoneet kaivattua hajautusta. OP-Ilmasto on aktiivisesti hoidettu rahasto ja siinä on korkeahkot kulut. Painotus näytti tällä hetkellä olevan teollisuus- ja informaatioteknologia yhtiöissä. Hallinnointikulu on 1,8% vuodessa, mutta koska rahasto on tuottanut hyvin ja se on reilusti plussalla, olen pitänyt rahaston omistuksessani. OP-Aasia on indeksirahasto, maantieteellinen hajautus on Japani, Hong Kong, Australia ja Singapore.

Handelsbanken USA indeksi on rahasto, joka sijoittaa yhdysvaltalaisiin suuriin ja keskisuuriin yrityksiin. Se seuraa Solaactive ISS ESG Screened USA-indeksiä, joten osa yhdysvaltalaisista yhtiöistä leikkautuu pois ESG painotuksen takia. Ymmärtääkseni Handelsbanken USA indeksi on kuitenkin aika lähellä S&P 500 indeksiä. Neljäs rahasto on Indexfond Sverige, eli Nordnetin Ruotsiin sijoittava indeksirahasto. Neljästä rahastosta OP:n rahastoihin ei ole mennyt uusia sijoituksia vuosikausiin, sen sijaan USA rahastoon olen sijoittanut 99 euroa kuussa ja Ruotsin rahastoon 51 euroa kuussa.

Rahastojen vaihtoehdot ovat tällä hetkellä lähestulkoon äärettömät. Helpoin keino olisi heittää aina kuukausittain rahaa johonkin lukemattomista maailman indeksirahastoista, mutta ensinnäkin painotus on monessa vahvasti USA. Yksi yksittäinen rahasto olisi äärimmäisen helppo ja tehokas vaihtoehto. Pidän kuitenkin sijoittamisessa vaihtoehtojen miettimisestä ja asioiden tutkimisesta, koko maailman kattava indeksirahasto ei ehkä tarjoa tätä mahdollisuutta.

Koska haluan keskittää omistukset jo minulla olemassa oleviin palveluntarjoajiin, vilkuilin OP:n ja Nordnetin valikoimaa. Nordnetissa suosittuja rahastoja ovat pohjoismaiset indeksirahastot, Suomi, Ruotsi, Tanska ja Norja. Näistä minulla onkin jo Ruotsi-rahastoa ja Suomi hoituu suorilla osakesijoituksilla. Norjan suuryhtiöissä painotus on öljy-, kaasu- ja kalastusteollisuus, Tanskassa sen sijaan lääke- ja teollisuusalat. En tällä hetkellä tarttunut kumpaankaan näistä. 

Aasia kiinnostaa sijoitusmielessä, väkirikkaassa Aasiassa on hyvinkin erilaisia talouksia. Maailman tärkeimmät talousalueet ovat Pohjois-Amerikka, Eurooppa ja Aasia, jos haluan hajauttaa, kannattaa napsia salkkuun jotain näiltä kaikilta alueilta. Japani on vanheneva ja vakaa talousjätti, Kiina suuri ja mielenkiintoinen, mutta samalla se sisältää geopoliittista riskiä. Etelä-Korean pörssi on ollut viime vuosina kovassa nosteessa, Intia taas on edelleen väkiluvultaan kasvava valtio samaan aikaan kun muut Aasian suurvaltiot ovat väkiluvultaan kutistuvia. 

Aasia on maailman suurin talousalue ja siellä on paljon mielenkiintoisia yhtiöitä, mm. etelä-korealainen Samsung, taiwanilainan siruvalmistaja TSMC ja kiinalaiset Tencent, Baidu ja Alibaba. Sen sijaan esimerkiksi kiinalainen DeepSeek, joka ravisteli AI yhtiöiden kursseja viime vuonna ei ole pörssilistattu. Näitä suuryhtiöitä yhdistää pilvipalvelut ja AI buumi. Alibabaa onkin suorana omistuksena jo salkussa, mutta mielelläni menisin aasialaisiin yhtiöihin ennemmin omistajaksi rahaston kautta. Lisäksi Aasiassa on kasa jättimäisiä teollisuusfirmoja mm. Toyota ja Hyundai. 

Kävin läpi erilaisia mahdollisia rahastoja ja päädyin lopulta sijoittamaan Nordnet Kehittyvät Markkinat Indeksin kautta Aasiaan. Vaikka rahaston nimi ei viittaa Aasiaan, niin sinnehän tämä rahasto pääosin maantieteellisesti sijoittaa, rippeitä sijoituksista menee kyllä Latinalaiseen Amerikkaan ja Lähi-itään, mutta 80% sijoituksista on Aasiassa. Kyseessä on synteettinen rahasto, synteettiseen rahastoon liittyy aina vastapuoli riski sillä se ei suoraan omista osakkeita. Hallinnointikulu on 0,39%, suurimmat omistukset ovat TSMC, Alibaba ja Tencent. Kaikkia Aasian maita rahasto ei kata, sillä kehittyvät markkinat ajatuksen takia esimerkiksi Japani on hyvin pienellä painolla mukana, samoin Etelä-Korea. 

Viime vuosina teknologia yhtiöt ovat selkeästi keränneet parhaat tuotot. Trendi ei ainakaan vielä näytä hiipumisen merkkejä, joten lisäsin Nordnet Teknologia Indeksin omistuksiini. Painotus on Yhdysvalloissa (88,8%), joten loppujen lopuksi olisin selvinnyt ihan hyvin lisäämällä sijoitussummaa USA Indeksiin, sillä rahastoissa pyörii niin paljon samoja yhtiöitä. Kolme suurinta omistusta ovat Apple, Microsoft ja Nvidia. Myös tämä rahasto on synteettinen rahasto ja juoksevat kulut ovat 0,49%. 

Mietin vielä Aasiaa ja sijoittamista uudelleen myös OP-Aasia rahaston kautta. Olen noin 15 vuotta sitten heittänyt tänne rahastoon kertasijoituksena 500 euroa, joka on vuosien mittaan kasvanut noin 1600 euroon. Tuotto on ollut hyvä, joskaan ei mitenkään poikkeuksellinen. OP-Aasia ei mene päällekkäin Nordnetin Kehittyvät Markkinat rahaston kanssa, sillä OP-Aasian maantieteelliset alueet ovat Japani, Australia, Singapore, Hongkong. Kolme suurinta omistusta on Commonwealth Bank of Australia, Toyota ja Mistubishi. En kuitenkaan lisännyt vielä tällä hetkellä OP-Aasiaa kuukausisijoitussuunnitelmaan, mutta jätän ajatuksen hautumaan. Eurooppa aiheisia rahastojakin löytyy paljon, näistä valitsin mukaan Handelsbanken Eurooppa Indeksin. 

Rahastoja tutkiessa olin kuin sokeriholisti karkkikaupassa. Valinnanvaraa on todella paljon, hyväksi apulaiseksi rahastoja seuloessa oli Nordnetin rahastoapuri, johon voi syöttää haluamiaan ehtoja. Selailin rahastoesitteitä ja vilkuilin joidenkin firmojenkin kotisivuja. Aiemmin säästin kuukausittain kahteen rahastoon yhteensä 150 euroa, nyt lisäsin rahastoja ja toistaiseksi allokoin rahat rahastoihin näin. 

-Handelsbanken USA Indeksi 99e/kk

-Nordnet Kehittyvät Markkinat 51e/kk

-Nordnet Teknologia Indeksi 51e/kk

-Handelsbanken Eurooppa Indeksi 99e/kk

Yhteensä rahastoihin menee automaattisesti nyt 300e/kk, mukana pysyy Handelsbanken USA Indeksi, kolme muuta ovat uusia rahastoja. Tällä hetkellä en jatka kuukausisijoittamista Ruotsi rahastoon. Olen miettinyt rahastoihin sijoittamista kevään ajan, siksi kaikki rahastosijoitukset eivät ole lähteneet samaan aikaan pyörimään. Yksittäissijoituksina ostin 2000e lisää USA Indeksirahastoa ja lisäksi suunnittelen lisääväni myöhemmin sijoituksia rahastoihin joko kuukausisäästösuunnitelman kautta tai kertasijoituksina. 

Niin kauan, kun en myy salkusta suomalaisia osakkeita, painotus pysyy Suomessa. Haen rahastoilla hajautusta, helppoutta ja parempia tuottoja. Näillä summilla maantieteellinen painotus ei vielä paljoa heilahtanut, esimerkiksi Eurooppaa edustaa pääosin suomalaiset ja pieneltä osin ruotsalaiset osakkeet. Yhdysvaltojen osuus salkussa pitäisi nyt kasvaa, Yhdysvaltoja on kolmessa rahastossa, USA Indeksissä, OP-Ilmastossa ja Nordnet Teknologia Indeksissä. Näissä kolmessa rahastossa on osittain päällekkäisiä yhdysvaltalaisia yhtiöitä. Aasian osuus kasvaa hitaasti Kehittyvät Markkinat rahaston kautta. Täydellinenhän tämä hajautus ei ole, mutta suuntaus on kuitenkin Suomen ulkopuolelle. 

Helmikuun 2026 tulot ja menot

Kulujen kirjaaminen ei ole mielipuuhaani, mutta koen velvollisuudekseni edes kerran vuodessa kirjata tulot ja menot ylös. Sattumalta olen vuosia sitten alkanut tarkkailemaan rahaliikennettä helmikuussa ja nyt huomaan nerouteni: helmikuu on vuoden lyhin kuukausi ja silloin tulee myös tietysti vähiten kuitteja, joita kirjata exceliin. 

Talvipuutarhan kasvit kurkottavat kattoon

Leppoisaa perhe-elämää ja lomailua

Perheeseeni kuuluu lisäkseni puoliso ja kolme yhteistä lasta. Lapset ovat kaikki jo iältään yli kymmenvuotiaita. Taloutemme ovat osittain erilliset ja osittain yhteiset, eli minulla ja puolisollani on omat tillimme, lisäksi meillä on yhteistili, jolta maksamme yhteiset kulut. 

Asumme omistusasunnossa, josta minulla ei ole enää henkilökohtaista lainaa. Omistusosuuteni on 40% ja maksan 40% vastikkeesta. Tulot koostuvat helmikuussa 2026 palkasta ja puolikkaasta lapsilisästä. 

Palkka heittelee tällä hetkellä todella paljon. Koska teen töitä kaupan alalla, osa palkasta tulee olosuhdelisinä (sunnuntailisät, lauantailisät ja iltalisät), myös provisiopalkkaus vaikuttaa palkkaani ja helmikuun palkkaan osui tällä kertaa normaalia enemmän provisiota. Olin viikon 8 talvilomalla, joten palkassa on myös loma-ajan palkkaa. 

Kaktukset sulassa sovussa

Taloudessamme kaikki yhteiset menot (ruoka, lasten menot) maksetaan puoliksi. Saman säännön mukaan myös lapsilisä menee puoliksi. Esimerkiksi lasten rahastoihin ja viikkorahoihin meni helmikuussa 120 euroa, tästä minun osuuteni on puolet, eli 60 euroa.

Muutin hieman kirjaustapaa edellisistä vuosista. Edellisinä vuosina olen käynyt kauppakuitit tarkasti läpi, ja kirjannut vessapaperit ja pesuaineet orjallisesti omiin soluihinsa. Tästä on ollut se hyöty, että esimerkiksi ruuan osuus menoista on ollut selvästi näkyvissä. Nyt helpotin kirjaamista ja käsittelin kauppakuitit vaan yhtenäisenä könttänä. Alla olevassa taulukossa "kauppa" osioon kuuluu siis ruoka ja lähes tulkoon kaikki kotimme perus kulutustavarat aina hammasharjoista pyykinpesuaineisiin. 

Helmikuun 2026 tulot ja menot

Helmikuu oli elämyksiä täynnä

Helmikuussa heräsin talven syväjäästä ja ehdin lomailla, sekä nauttia pääkaupunkiseudun riennoista. Kävin mm. kaverin kanssa Scandinavian Music Groupin keikalla Tavastialla ja puolison kanssa Stand Up keikalla Kulttuuritalossa. Lasten kanssa sen sijaan kävimme mm. piknikillä Helsingin Talvipuutarhassa sekä Nuuksiossa tulilla paistamassa makkaraa ja vaahtokarkkeja. Ehdimme myös lasten kanssa käymään passikuvissa ja hoitamaan pari vaateongelmaa. 

Yllä olevasta taulukosta näkyy, että meidän perheen suurin kuluerä on ruokakauppa. Näin on ollut aiempinakin vuosina, ja se tulee tuskin muuttumaan ennen kuin lapset kasvavat ja muuttavat omilleen. Tähän osioon kirjasin tällä kertaa myös ulkona syömiset ja juomiset. 

Alkoholi on kyllä kallistunut! Iltahuveissa en pihistele ruuan tai juoman kanssa, vaan valkkarilasin tyhjennyttyä suuntaan uudelleen baaritiskille. Hauskojen iltojen jälkeen en koskaan käy kuitteja läpi, joten nyt irvistelin itsekseni baarikuiteille ja piilotin ne stoalaisen tyynesti "kauppa" osion alle. Tässä kohtaa olisi ollut ihan paikallaan perustaa oma excel solunsa vaikkapa "ravintolat" nimikkeen alle, mutta päätin, että itseruoskinta ei ole minun lajini.

Palkka oli helmikuussa huomattavasti normaalia palkkaa suurempi. Jos en saa myynnistä provisiota, nettopalkka jää noin 2000 euron tasolle. Nyt palkka oli reilumpi, syynä oli iso provikka ja lomarahat. Koska asuntolaina on maksettu, asuminen on tällä hetkellä edullista ja pakolliset kuluni jäävät kohtuullisen alhaisiksi. Säästöprosentti oli tässä kuussa todella hyvä, mutta se tulee tuskin toistumaan tulevina kuukausina, sillä provision osuus palkasta jäänee pieneksi kevään palkoissa.  

Talvipuutarhan talon räystäillä on jääpuikkoja ja sisällä viidakko

Sijoitusvuosi 2025

Helsingin pörssiin sijoittaneille vuosi 2025 oli erittäin hyvä! Kun vuonna 2024 Helsingin pörssi oli maailman pörssituottoja tarkasteltaessa tuotoltaan huonoimpien joukossa, 2025 se kiipesi parhaimpien kärkeen. Osakesalkustani valtaosa on Suomeen listatuissa yrityksissä, joten sen arvo nousi reilusti, vaikka se ei ihan yleisindeksin kiitoon yltänytkään. 

Blogissa on ollut viime vuonna varsin hiljaista, ja esimerkiksi kvartaaliraportit puuttuvat kokonaan. Vuodessa salkussani tapahtui kuitenkin joitain muutoksia, niistä kerron nyt tarkemmin! 

Sijoitusvuosi 2025 eteni oikeastaan pitkälti omalla painollaan, kävin yhdessä yhtiökokouksessa ihan perinteisesti paikan päällä ja osallistuin pariin etäkokoukseen. Seuralaisen ominaisuudessa pääsin myös ravintoloita omistavan Nohon upeaan sijoittajatapahtumaan, eli illalliselle Pörssitaloon. 

Ostot ja myynnit vuoden aikana

Tein yllättävän vähän kauppaa vuoden aikana. Kuukausisäästönä rullasi edelleen Nordnetissa kaksi rahastoa, Handelsbankenin USA indeksi ja Ruotsin indeksirahasto. Kahteen rahastoon menee kuukausittain yhteensä 150e. 

Myynnit kohdistuivat kolmeen osakkeeseen. Toukokuussa kyllästyin KH Groupin mateluun. Yhtiö oli nimeltään Sievi Capital, kun ostin sitä koronavuonna 2021. Sievi hyötyi koronaviruksen liikkumisrajoituksista, yhtiön omistaman Indoorin liikevaihto kasvoi, kun etätyöläisiksi komennetut ihmiset sisustivat kotejaan. Sittemmin Indoorin onni on kääntynyt ja Indoorin Sotka ja Asko taisivat tehdä useamman vuoden tappiota ennen kuin KH Group sai Indoorin myytyä tänä syksynä nimellisellä kauppahinnalla pois. Osakkeiden myynnillä tein tappiota, mutta toisaalta en enää uskonut nopeaan käänteeseen, joten päätös oli oikea. Harmillisesti KH Group oli osakesäästötilin puolella, joten tappioita ei pysty hyödyntämään verotuksessa. 

Toinen myynti oli Citycon, siitä tehtiin ostotarjous 4e osakehinnalla, enkä jäänyt odottelemaan ostotarjouksen voimaantuloa vaan marraskuussa heti ostotarjous ilmoituksen jälkeen luovuin osakkeista 3,97e osakekohtaisella hinnalla. Citycon on ensimmäinen osakeostoni marraskuussa 2016, silloin maksoin osakkeista 2,1e/kappale, mutta käänteisen splitin vuoksi ostohinnan 2,1 euroa vastaisi nykykurssissa 10,5 euroa. 

Cityconin kurssi on luisunut koko omistusaikani ajan, osake jauhoi pitkään isoja osinkoja, mutta vuonna 2025 osinkojakaan ei enää maksettu. Sinänsä harmi, että ostotarjous oli näin alhainen, sillä oletettavasti yhtiön omaisuus, eli kiinteistöomaisuuden arvo, oli suurempi. Osaketta painoi oikeastaan koko ajan suuri velkaisuus, sekä epäilykset suuromistajan liikkeistä. 

Osingoista huolimatta tein ison tappion Cityconilla, joten olikin ihan hyvä, että ostotarjous tuli, sillä luultavasti osake olisi muuten jäänyt roikkumaan ikuisesti salkkuuni. Näillä myynneillä olen tehnyt tähän mennessä suurimmat tappiot, sillä tämä yritys oli sekä ensimmäinen, että suurin omistukseni. Cityconia minulla oli sekä osakesäästötilin, että arvo-osuustilin puolella.

Framery on pörssin kiinnostava uusi tulokas. Toimistokoppeja tekevä suomalainen yritys listautui pörssiin joulukuun alussa. Osakesaaliini jäi laihaksi, sillä sijoittajat olivat hyvin liikkeellä ja listautuminen ylimerkittiin. Sain annista 84 osaketta, jotka myin heti ensimmäisenä kauppapäivänä pois. Voittoa taisi tulla noin 60 euroa, joten periaatteessa tähän antiin osallistuminen oli nappikauppaa, mutta toisaalta yritys saattaa nousta uudelleen myöhemmin salkkuuni. 

Osakeostojakin kertyi muutama kappale. Tokmannia ostin ensin toukokuussa muistaakseni tulosvaroituksen jälkeen. Sen jälkeen osake on jälleen laskenut, ja marraskuussa ostin sitä uudemman erän, kun yritys ilmoitti jättävänsä vuoden toisen osingon maksamatta kokonaan. Tokmannin osingot ovat olleet runsaita, joten osake sukelsi ilmoituksen jälkeen. Vanhoista omistuksista lisäilin UPM:n osaketta, uutena salkkuun nousi toukokuussa QT Group. 

Taktiikkana vuonna 2025 oli ostaa pudonneita osakkeita, mutta nämä osakkeet ovat ostojen jälkeen jatkaneet vaan laskua alaspäin. Pudonneet puukot ovat aina ongelmallisia, mutta en malta olla ostamatta, jos osake näyttää halvalta. 

Suurella käteispainolla vuoteen 2026

Salkku saavutti juhannuksena sadan tonnin rajapyykin, vuodenvaihteessa käteisen, rahastojen ja osakkeiden yhteen laskettu arvo ylitti jo 120 000e. Käteisen osuus on nyt suuri, sillä Cityconin osakkeiden myynti jätti tappioista huolimatta reilusti käteistä salkkuun. Viime vuonna salkku kasvoi melkein 30 000 euroa, tämä on huikea summa ja suurin nousu yhden vuoden aikana. 

31.12.2025

Nordnetin puolella olevat rahastot ja osakkeet nousivat vuoden aikana rutkasti, nousu oli noin 26,03%. Loistavasta vuosituotosta huolimatta salkku jäi indeksille, sillä OMXHGI nousi yli 36%. Omassa salkussani oli monta vuoden aikana kivunnutta osaketta. Ainakin Wärtsilä, Fortum ja Mandatum nousivat, Wärtsilä taisi melkein kaksinkertaistua. OP:n rahastoista Aasia indeksi nousi 7,5% ja OP Ilmasto nousi 25%. Koko salkun tuotoksi viime vuodelle tuli noin 25,65%. 

Osakkeet ja rahastot joulukuu 2025

Oman talouden luvut

Palkkaa ansaitsin vuonna 2025 noin 43411 euroa bruttona ja 32600 nettona. Keväällä olin osa-aikaisesti lomautettuna helmikuun alusta toukokuun loppuun. Tein tänä aikana 30 tuntista työviikkoa, ilmeisesti ansiosidonnaiseen on tullut tiukennuksia, sillä ansiosidonnaista kertyi nettona vain 661 euroa. Veronpalautusta sain 453 euroa. 

Yhteensä nettona ansaitsin vuodessa 33714 euroa. Suurin osa tuloista menee peruskuluihin, kuten asumiseen, ruokaan, liikkumiseen ym. Tällä hetkellä minulla ei ole henkilökohtaisia velkoja, asuntolaina on maksettu, eikä käytössä ole sijoituslainaa tai kulutusluottoja. Jos laskin oikein, säästöön meni noin 10800 euroa, säästösummassa olen ottanut huomioon myös pois maksetun sijoituslainan.

Osinkoja tuli bruttona 2923 euroa ja nettona 2633 euroa. Osa osingoista tipahteli arvo-osuustilille, osa taas osakesäästötilille, jota verottaja kohtelee eri tavalla. Osinkojen summa jäi vuodesta 2024, mutta koska osingot kiertävät vielä takaisin osakkeisiin, niiden määrällä ei ole suurta merkitystä.

Tuoton suhde sijoitettuun pääomaan

Alla on vielä graafi sijoitetusta pääomasta ja tuotosta. Yhteensä käteisen, osakkeiden ja rahastojen summa yltää jo yli 120 000 euron, alla sinisellä näkyy sijoitetut eurot ja keltainen osuus on tuottoa. Tätä graafia päivitän vain vuoden vaihteessa. 

Olen säästänyt koko aikuisikäni, ennen vuotta 2018 en kovin suurella tarkkuudella tilastoinut mitään. Luvuista kuitenkin selviää, että sijoittaminen on toistaiseksi ollut kannattavaa! Omaa rahaa olen harrastukseen työntänyt 86500 euroa, tuoton osuus on noin 36400 euroa ja salkun arvo noin 122 900. Vuotuiset tuottoprosentit eivät ole aina olleet positiivisia, mutta rohkaisevaa on, että kokonaisuus pyörii tukevasti plussalla. 

Pääoma ja tuotto 1.1.2026

Vuoteen 2026 olen lähtenyt isolla käteispainolla. Osa käteisestä olisi nyt laitettava töihin, eli seuraava askel on etsiä jälleen tuottoa markkinoilta. Osa käteisestä jää odottamaan kesää, jolloin meillä suunnitelmien mukaan alkaisi taloyhtiössä remontti. 

Hyvää ja tuottoisaa sijoitusvuotta 2026!

Sadan tonnin salkku

"The first $100 000 is a bitch, but you gotta do it". Charlie Mungerin kuuluisan sitaatin mukaan ensimmäiset sata tonnia ovat hankalimmat. Virallisesti oman salkun maaginen raja rikkoutui jo juhannuksen kieppeillä, nyt ollaan jo matkalla seuraavaan tavoitteeseen.

Sijoituksia minulla on Osuuspankissa ja Nordnetissä, vaikka yhteenlaskettu summa onkin jo muutaman kuukauden ajan heilahdellut kuusinumeroisena, ruudulla summa ei ole vielä näkynyt. Marraskuussa pelkästään Nordnetin salkku kasvoi kuusinumeroiseksi ja yhteensä sijoitusomaisuutta on hyvänä päivänä noin 120 000 euroa.

Nordnetin käppyrät 13.11.25

Sadan kilon keijukainen

Vaurastuminen on hidasta hommaa, kun palkka jää alle suomalaisen mediaaniansion. Siksipä asetin tavoitteen blogia aloittaessani kohtuulliseksi ja ajattelin saavuttavani sadan tonnin sijoitusvarallisuuden noin kymmenen vuoden aikajänteellä, eli vuoden 2028 paikkeilla. 

Blogin ensimmäinen kirjoitus on tammikuulta 2018, joten tavoitteeseen meni aikaa 7 vuotta ja kuusi kuukautta. Kuukausina aika on 90 kuukautta. Aloittaessani blogin kirjoittamisen sijoitusvarallisuus oli noin 23 900 euroa. Kun luvut heittää Exceliin, kuukausitasolla matkalla tammikuusta 2018 juhannukseen 2024 sijoitusvarallisuus on kasvanut keskimäärin 845e/kk, summa sisältää säästetyn pääoman ja tuoton.

Onko 100 000 euroa sijoituksissa paljon vai vähän? No isohan se summa on. Nyt tavoitteen saavutettuani tarina on kuitenkin pahasti kesken ja salkku tuntuu vielä yllättävän kevyeltä. 

Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten mediaanisalkut ovat vuoden 2024 lopussa olleet verrattain pieniä, naisilla mediaani sijoitusvarallisuus on ollut 5600 euroa ja miehillä 6300 euroa. Keskiarvot ovat korkeampia, naisilla 30 700 euroa ja miehillä 51 200 euroa. Oma salkkuni pärjää siis hyvin vertailussa suomalaisten sijoitusvarallisuuteen, mutta jää reilusti esimerkiksi monen sijoitusbloggarin salkuista.

Salaa varakas

Sijoitustileille jemmatut eurot tuovat minulle ensi sijaisesti turvaa ja mielenrauhaa. Niin vinksahtanut on kuitenkin ihmisen mieli, että vaikka varallisuutta onkin nyt kertynyt, saan ennemmin iloa kirpputorien kiertelystä, kuin rahan tuhlaamisesta. Pörssissä muhiva omaisuus on kuitenkin puskurina ja helpottaa arjen elämää. Tulevaisuudessa, kun rahaa alkaa olla jo riittävästi, suunnitelmissa on auttaa lapsia aikuistumaan, sekä vähentää työntekoa ja ostaa varallisuudella vapaa-aikaa. 

Pitääkö rahasta ja sijoittamisesta puhua? No totta ihmeessä. En ole missään vaiheessa piilotellut sitä, että osa palkasta menee sijoituksiin. Sijoittaminen ja raha ovat vaan puheenaiheena välillä vähän hankalia, joten vaikka läheiset tietävät sijoittamisen olevan lähellä sydäntä, uusien ystävien seurassa jätän puheenaiheet vähän kevyemmiksi. Yllättävän moneen asiaan sijoittaminen kuitenkin elämässäni kietoutuu, viime viikolla keskustelimme työpaikalla Nokiasta, toinen työkaverini sen sijaan on innokas kryptosijoittaja jonka kanssa pysyn kartalla Bitcoinin kurssin viimeisistä käänteistä.

Sijoitusguruna en voi esiintyä, sillä kuten postauksen alussa oleva graafi kertoo, salkku on kiivennyt ylöspäin samaa tahtia, kun OMXHGI indeksi. Niin vahva on indeksirahastojen voima, että jos olisin heittänyt rahat sokkona vaikkapa OMXH25 indeksiin, joka sijoittaa Helsingin pörssin 25 vaihdetuimpaan osakkeeseen, olisin nykyistä rikkaampi. 

Kesällä muutosneuvotteluiden tuloksena jouduimme kirjoittamaan uuden työsopimuksen, jossa palkkaa alennettiin merkittävästi. Toinen vaihtoehto oli ottaa vastaan irtisanominen, joten valtaosa työntekijöistä allekirjoitti kiltisti uuden sopimuksen. Silloin hetkellisesti mietin maiseman vaihtamista, mutta koska uutta työpaikkaa ei ollut näköpiirissä, olen edelleen samalla työnantajalla. Palkan alentaminen iski omaan oikeustajuun tosi kovaa ja vaikka työnantaja koitti puhua minua ympäri, luovuin saman tien osasta työvastuitani. 

Kesällä tuli siis ihan käytännössä uuden työsopparin kirjoittamisen yhteydessä testattua, että löytyykö takataskusta Heippa-rahat. 100 000 euroa ei kuitenkaan riitä kovin pitkälle, jos sillä pitää kustantaa kolmilapsisen perheen elämää. Viimeaikaisten työpaikalla sattuneiden käänteiden jälkeen onkin harmi, että sekä salkkua, että rohkeutta pitää vielä kasvattaa moninkertaiseksi, ennen kuin Fuck You -rahat on kerätty kasaan.

Kuinka säästää ja syödä kakku

Oma reseptini varallisuuden keräämiseen on ollut sitkeä säästäminen. Sadan tonnin sijoitukset ovat peräisin palkkatuloista, mukana ei ole perittyä tai lahjoituksena saatua rahaa. En silti koe, että olisin pihistellyt elämäni täysin tylsäksi, käytän vaan rahaa suunnatusti sellaisiin asioihin, joista koen saavani iloa. Omaisuuteni on tällä hetkellä kiinni vain kahdessa asiassa: sijoituksissa ja omistusasunnossa. En siis omista kesämökkiä tai autoa, kalliit statussymbolitkin ovat itselleni vieraita.

Olen onnistunut vuosien mittaan pitämään kiinteät kulut pieninä. Asuminen vie tällä hetkellä arviolta noin 20% nettopalkasta, sillä asuntolaina on jo maksettu. Asuminen on yksi suomalaisten isoimmista kulueristä, joten tämä on ehdottomasti suurin säästökohde. En seuraa kulutustani säännöllisesti, mutta arvioisin, että perheemme kuluttaa muutenkin (ruoka, vaatteet, harrastukset ym.) hieman keskivertoperhettä vähemmän.

Monessa suhteessa olen kuitenkin tuhlari. Mutta koska kiinteät kulut ovat pienehköt, rahaa jää tuhlattavaksikin. Voin siis iloisin mielin ja pennosia laskematta käydä festareilla, matkustella ja käydä syömässä ulkona näin halutessani. 

 

Seuraavaa tavoitetta kohti

Korkoa korolle -ilmiön pitäisi jo nyt alkaa vyöryttää salkkua suuremmaksi. Jos markkinat olisivat tulevina vuosina suosiollisia, voisin haaveilla noin 7% vuotuisesta tuotosta. Sijoittamisessa toistellaan 72 sääntöä, säännöllä voi laskea, kuinka nopeasti sijoitusvarallisuus tuplaantuu vuosien myötä. Salkun vuotuinen tuottoprosentti jaetaan luvulla 72 ja saadaan tuplaantumisvauhti. Jos salkkuni kasvaisi siis noin 7% vuodessa, se kaksinkertaistuisi noin kymmenessä vuodessa ilman uusia rahallisia panostuksia salkkuun. 

Kasvatan edelleen salkkuani myös palkkatuloista, joten toivottavasti 200 000 euroa tulee vastaan jo seitsemän vuoden päästä, eli jossain vaiheessa vuotta 2032. 

Helmikuun 2025 tulot ja menot

Olen jälleen tänäkin vuonna kirjoittanut ylös henkilökohtaisen talouden lukuja helmikuulta. Helmikuu on vuoden lyhyin kuukausi, mutta kummasti niitä kuitteja ehtii kertymään 28 päivällekin. 

Olin helmikuussa osittaisella lomautuksella, eli tein 80% työaikaa, joka toteutettiin nelipäiväisenä viikkona. Tein ansiopäiväraha hakemuksen hieman jälkijunassa, joten ansiopäivärahan summaa minulla ei lukemissa ole. 

Yhteiset ja erilliset tilit

Perheeseeni kuuluu lisäkseni puoliso ja kolme yhteistä lasta. Lapset ovat kaikki jo iältään yli kymmenvuotiaita. Taloutemme ovat osittain erilliset ja osittain yhteiset, eli minulla ja puolisolla on omat tilit, lisäksi meillä on yhteistili, jolta maksetaan yhteisiä kuluja. 

Asumme omistusasunnossa, josta minulla ei ole enää henkilökohtaista lainaa. Omistusosuuteni asunnosta on  40% ja maksan 40% vastikkeesta. Tulot koostuvat tässä kuukaudessa palkasta, ansiosidonnaisesta päivärahasta ja puolikkaasta lapsilisästä. Ansiosidonnaisesta päivärahasta en ole vielä saanut päätöstä, joten se en näy laskelmissa.

Lomautuksen takia palkkaa on leikattu ja palkka helmikuussa oli normaalia pienempi. Koska teen töitä kaupan alalla, osa palkasta tulee olosuhdelisinä (sunnuntailisät, lauantailisät ja iltalisät), samoin provisiopalkkaus vaikuttaa palkkaani. Palkka siis vaihtelee suuresti kuukaudesta toiseen. Tämän vuoden helmikuussa palkassa näkyy myös loma-ajan palkka, sillä olin maaliskuun alussa viikon talvilomalla. Saan tuloina myös hieman osinkoja, mutta osinkoja en ole kirjannut tuloksi, sillä ajatus on, että osingot kiertävät takaisin sijoituksiin. 

Meidän taloudessamme kaikki yhteiset menot menevät puoliksi (ruoka, lasten menot ym). Myös lapsilisä menee puoliksi. Eli esimerkiksi ruokaan viisihenkisellä perheellämme meni viime kuussa noin 836 euroa, josta oma osuuteni on puolet.

Tulot ja menot helmikuu 2025

Tilastoharhaa vai järjettömän taitavaa taloudenpitoa?

Yllättävän hyvinhän tuo helmikuu meni! Aloin jo epäillä, että jokunen kuitti on lentänyt jo kaupassa roskiin, eikä ole päässyt ollenkaan tilastoihin. Maksan kuitenkin kaiken kortilla, eikä korttimaksuista löytynyt yllätyksiä, joten esimerkiksi ruokalasku on tänä vuonna ollut pienempi, kuin viime vuonna. 

Yllä olevassa taulukossa näkyy vielä haamuna myös asuntolainan lyhennys ja korko, mutta asuntolaina on maksettu jo viime vuonna pois. Säästöprosenttina 52% on oma ennätykseni. Harmi vaan, että taloudellisesti hyvin mennyt helmikuu on tilastoharha, sillä talouden kulut pitäisi jakaa jotenkin järkevästi koko vuodelle. Yhden kuukauden kirjaukset johtavat pahasti hakoteille, sillä helmikuu väisti tänä vuonna suurimmat laskut. 

Alkuvuodesta olen kuitenkin maksellut kattorempan osuutta, lasten harrastuksia, kaverin kanssa tehdyn viikon kestäneen kalliin Marokon matkan viiden tähden hotellissa, sekä vuoden vakuutukset. Laskut eivät vaan tällä kertaa osuneet helmikuulle. Esimerkiksi perheen vakuutuksista maksoin puolet, mutta huhtikuun puolella. Oma osuuteni perheen vakuutuksista oli noin 600 euroa, ja ihana matka Marokon aurinkoon oli noin 1000 euroa, matkan kulut osuivat sekä tammikuulle, jolloin matka on varattu, että maaliskuulle, jolloin matka toteutui. Alkuvuoden laskuista kattoremontti oli suurin, eli 1179 euroa. Tämä maksu meni tammikuulle. Vuoden lyhyin kuukausi näyttää taloudellisessa mielessä siis paremmalta, kuin onkaan. 

Koska kulujen ylöskirjaaminen ei ole mielipuuhaani, en kuitenkaan ala kirjaamaan joka kuukauden kuluja ylös. Minulle riittää summittainen tieto kulutasosta ja tärkeintä on, että tulot kattavat menot. 

Sijoitusvuosi 2024

Viime vuosina oma salkku on säännönmukaisesti joka toinen vuosi peitonnut Helsingin pörssin yleisindeksin ja joka toinen vuosi rämpinyt yleisindeksin alapuolella. Koska vuosi 2023 meni hyvin, vuosi 2024 päättyi kirvelevästi alle OMXHGI indeksin. Huonostihan koko Helsingin pörssillä meni viime vuonna, harmi, että oma salkkuni jäi vielä siitäkin. 

Alla kuvakaappaus Nordnetistä, oma salkkuni sisältää arvo-osuustilin osakkeet ja rahastot, sekä osakesäästötilin osakkeet. Lisäksi minulla on Osuuspankin puolella OP-Ilmasto rahastoa ja OP-Aasia rahastoa. Alla oleva Nordnetin graafi ei siis sisällä Osuuspankin puolella olevia rahastoja, molemmat rahastot nousivat hieman vuoden aikana, mutta näissä rahastoissa olevat summat ovat suhteessa paljon pienempiä, joten salkku jäi kokonaisuudessa reilusti miinukselle. 

Salkun kehityksessä oli hyvää

Osinkojen määrä, osinkoja tippui tilille ennätysmäärä.

Osinkoja tuli viime vuonna bruttona 3492 euroa, summa on sijoittajahistoriani suurin. Muhkeimmat osingot maksoi Citycon. Citycon ilmoitti viime vuoden loppupuolella lopettavansa osingon maksun ja korjaavansa tasetta, joten tänä vuonna osinkopotti tulee vääjäämättä kutistumaan, jos salkussa pysyy samanlainen osakekattaus. 

Osingoilla ei ole minulle kovin suurta merkitystä ja ne ovat vain yksi numero muiden seassa, sillä ne kiertävät uusina ostoina jälleen salkkuun. En silti pysty olla mainitsematta osinkoja, kyllähän se hyvältä tuntuu, kun jokunen pirstale sijoitetusta rahasta palaa tilillekin. 

Salkun kehityksessä oli huonoa

Yhtiövalinnat menivät ihan täysin pieleen. 

Myin vuoden alussa Konecranesin osakkeet ihan hyvällä voitolla ja Harvian osakkeet pienellä miinuksella. Molemmat osakkeet nousivat vuoden mittaan, joten myynnit olivat kovin hätäisiä. Näistä myynneistä tuli rahaa tilille noin 12500 euroa, ja tämä raha poltteli taskuissa. Vuoden aikana ostelin useammassa erässä osakkeita, ostolistalla oli Citycon, Neste, Kempower, Fortum ja Tietoevry. Vuoteen sisältyi kaksi osakemyyntiä ja yhteensä 13 ostoa. Olen siis ostanut vuoden mittaan useamman kerran Nestettä ja Cityconia, muita yhtiöitä on kaapattu salkkuun vain kerran.

Kun lukee tätä ostoslistaa, merkillepantavaa on, että mikään näistä yrityksistä ei ole erityisesti loistanut viime vuonna. Yritykset ovat antaneet monia tulosvaroituksia ja kaikilla yrityksillä on jonkinlaisia ongelmia joko taseen tai liiketoiminnan kanssa. Kaikkien kurssit ovat olleet laskussa, Fortum ja Tietoevry taitavat olla poikkeuksia, että tämän päivän hinta on himpun korkeampi, kuin oma ostohintani. Onnistuin siis taianomaisesti myymään kaksi oikein hyvää omistusta, ja ostamaan pelkkiä laskevia osakkeita tilalle. 

Vuoden 2024 rahavirrat

Viime vuonna tulot tulivat kahta kautta, palkkana brutto oli noin 39015 euroa, lisäksi olin lomautuksilla vuoden aikana yhteensä seitsemän viikkoa. Lomautuksista kertyi ansiosidonnaisen päivärahan muodossa bruttona noin 3570 euroa ja tässä summassa on mukana sekä vuoden 2024 lomautukset, eli seitsemän viikon ansiosidonnainen, että vuoden 2023 joulukuun kahden viikon lomautuksen ansiosidonnainen päiväraha. 

Nettona summat olivat palkasta 28991 euroa ja päivärahasta noin 2676 euroa. Bruttona tuli siis yhteensä 42585 euroa ja nettona 31667. Tästä summasta tavallisten elämiseen menevien kulujen lisäksi maksoin ylimääräistä asuntolainanlyhennystä noin 4000 euroa, lisäksi maksoin normaalit lyhennykset, eli yhteensä normaaleihin ja ylimääräisiin lyhennyksiin sekä lainan korkoihin meni viime vuonna 5900 euroa. Asuntolainan viimeinen erä meni maksuun syyskuussa, joten enää minulla ei ole henkilökohtaista asuntolainaa. Sijoituksiin meni uutta rahaa noin 3806 euroa. Teimme myös asunnossamme remonttia, jonka kokonaiskustannus taisi olla noin 5000-6000 euroa kalusteineen. Oma osuuteni asuntomme remontista oli noin puolet, eli 2500-3000 euroa. 

Miten kävi vuoden tavoitteiden?

Asetin viime vuonna itselleni viisi tavoitetta, postaus löytyy täältä. Näistä voin kirkkain silmin tunnustaa päässeeni vain yhteen tavoitteeseen. Tavoite, johon ylsin on ensimmäinen, eli "Murehdi vain kerran". Vuosi 2024 oli henkisesti kevyempi, ainakaan en jäänyt kielteisen ajattelun kehiin ihan niin pahasti jumiin, kuin vuonna 2023. 

Muissakin tavoitteissa oli kyllä kevyttä yritystä, mutta esim liikuntasuorituksia tuli noin 110, ja luettuja kirjoja noin 40 kpl. Vaikka sain parannusta verrattuna vuoteen 2022, eivät tavoitteet täyttyneet. 

Miten kävi viimeisen tavoitteen, eli 100 000e sijoitusvarallisuuden? Sekään ei tullut vielä täyteen, joskin olisin omilla valinnoilla saanut tuon summan ylitettyä. Vuoden vaihteessa luku oli 93 333 euroa, joten lähellä ollaan. Halusin kuitenkin maksaa ennemmin asuntolainan kokonaan pois, matkustella ja tehdä remonttia. Jos olisin nuo asiat jättänyt pois, olisi 100 000e rajapyykki jo ylittynyt. 

Näin maaliskuun puolessa välissä on hivenen myöhäistä julistaa enää vuoden 2025 tavoitteita, mutta koska nuo edellisen vuoden tavoitteet eivät täyttyneet, voin kierrätysmielessä pitää samat tavoitteet voimassa vuonna 2025.