tiistai 20. helmikuuta 2024

Pärjäisitkö tulevalla eläkkeelläsi?

Oma työurani on suunnilleen puolessa välissä ja olen alkanut miettimään eläkettäni. Olen seurannut eläkekertymää satunnaisesti ja suuria summia ei ole vielä kertynyt, koska palkkakin on ollut joko suomalaista keskitasoa tai sen alle. 

Suomen eläkejärjestelmä on jälleen kerran viime vuonna valittu yhdeksi maailman parhaimmista eläkejärjestelmistä. Ykköspaikan oli ansainnut Hollanti, ja lisäksi meitä edellä oli mm. Tanska ja Australia. Artikkeli pomppasi esille, kun surffailin netissä miettien eläkeasioita ja ihmettelin eläkejärjestelmämme ammottavia isoja ongelmia. 

Sillä ongelmia eläkejärjestelmässä kyllä on. Suurin syy ongelmiin on syntyvyyden pieneneminen ja eliniän piteneminen. Yhä suuremman joukon eläkkeitä maksamassa on alati pienenevä joukko työikäisiä. Sama ongelma vaivaa suurinta osaa länsimaista, joten Suomi ei ole yksin.

Viime syksynä alkoi uuden eläkeuudistuksen valmistelu. Eläke asioista keskusteltiinkin viime syksynä kiivaasti mm. Helsingin yleisonosastolla. Aiheet sivusivat nykyisen eläkejärjestelmämme ongelmia ja eläkkeen riittävyyttä nuoremmille sukupolville. 

Mutta mitä Suomen eläkejärjestelmästä tulisi vähimmillään tietää?


Kuusi faktaa Suomen eläkejärjestelmästä


1. Eläkkeen kertyminen

Vanhuuseläkettä kertyy 1,5% palkasta. Eli jos vuosipalkka on 40 000 euroa, tulevaa kuukausittaista eläkettä kertyy yhden vuoden aikana 50 euroa. Summa on lasketttu kaavalla 40 000 x 1,5%/12=50.  Eläkkeen kertyminen alkaa 17-vuotiaana ja päättyy ylimpään eläkeikään asti. Palkan lisäksi eläkettä kertyy myös esimerkiksi suoritetuista tutkinnoista ja joistain sosiaalietuuksista. 

Eläkkeen kertyminen on tämän hetkisten sääntöjen mukaan yksinkertaista. Jokainen voi itse vaikuttaa eläkkeen määrään palkan määrällä ja työvuosilla. Vielä yksinkertaisemmin sanottuna, mitä suuremmalla palkalla ja mitä pidempään viivyt työelämässä, sitä suurempi eläke sinua odottaa. 

Suomessa ei ole eläkekattoa, eli työeläkekertymää ei leikata ja suuri palkka kerryttää eläkettä varsin tehokkaasti. Eläkekatosta on kuitenkin meillä keskusteltu, sillä se on joissain Euroopan maissa jo käytössä. Toki Suomen progressiivinen verotus leikkaa sekä korkeita palkkoja, että eläkkeitä, joten valtio kerää myös eläkkeistä omansa. Suomessa on käytössä myös raippaverona tunnettu eläketulon lisävero, jota maksavat yli 47 000 euroa vuodessa eläkettä saavat.  

Jos työvuosia ei kartu tarpeeksi, takuueläke on etuisuus, jota maksetaan pienimpänä mahdollisena eläkkeenä tietyin ehdoin. Takuueläkkeen määrä on tänä vuonna 976,59 euroa, ja sen maksajana on Kela. Lisäksi monelle takuueläkkeen saajalle maksetaan kansaneläkettä ja muita tukia, esimerkiksi asuntolisää.

2. Miten Suomen eläkejärjestelmä on rakennettu?

Järjestelmä on polkaistu käyntiin tyhjästä 60-luvulla, sitä ennen eläkemaksuja ei maksettu, eikä Suomessa ollut nykyisen kaltaista eläkejärjestelmää. Täydellinenhän eläkejärjestelmämme ei ole, mutta toisaalta se on hyvin nerokas, sillä näin saatiin elanto turvattua esimerkiksi sodassa ja rintamalla taistelleille. Ensimmäiset eläkeläiset eivät siis ole maksaneet eläkkeestään mitään, vaan työssä käyvät ovat hoitaneet eläkemaksujen avulla eläkkeen kertymisen. 

Hyvää eläkejärjestelmässämme on myös sen passiivisuus. Työntekijän ei tarvitse välttämättä tehdä mitään kerryttääkseen eläkettä, sillä työnantaja perii työeläkemaksut palkasta automaattisesti. Joissain maissa eläkemaksuja ei peritä ollenkaan, tai niitä peritään niin vähän, että työntekijän tulee itse kerätä säästämällä eläkerahat. 

Suomen työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva. Neljäsosa eläkevakuutusmaksuina maksetuista euroista rahastoidaan tulevien vuosien ja vuosikymmenten eläkeläisiä varten. Loput kolme neljäsosaa eläkevakuutusmaksuista menee suoraan nykyisten eläkkeensaajien eläkkeisiin. Kukaan meistä ei siis kerää omaa eläkettään, vaan tällä hetkellä eläkkeellä olevat ovat maksaneet aiempien sukupolvien eläkkeet samalla tavalla, kun me tällä hetkellä työssä olevat maksamme nykyisten eläkeläisten eläkkeitä. 

Eläkejärjestelmää ajatellen on siis hyödyllistä, jos työssäolijoita on mahdollisimman paljon suhteessa eläkeläisiin. Ongelmat ovat syntyneet pikku hiljaa, kun nuoremmat ikäluokat ovat pienentyneet, ja suuntaus näyttää olevan vielä huonompi, eli Suomessa syntyy koko ajan vähemmän lapsia. Alla näkyy Suomen väestöpyramidi vuonna 2022 ja ennuste vuoteen 2070. Ennusteen mukaan eläkeläisten määrä kasvaa edelleen samalla, kun syntyvyys pienenee. 

https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html

Sodan jälkeiset ikäluokat, eli 1945-1950 syntyneet olivat pitkään Suomessa suurimpia ikäluokkia, ja nämä ikäluokat ovat jo useita vuosia sitten siirtyneet eläkkeelle. Vasta viime vuonna suurimman ikäluokan valtikka siirtyi nuoremmille, tällä hetkellä Suomessa on eniten 1983 syntyneitä. Tässä ikäryhmässä näkyy maahanmuutto, osa nykyisistä nelikymppisistä on syntynyt Suomen rajojen ulkopuolella ja maahanmuutolla kannatellaan jo nyt osittain nykyistä työelämää. 

Työeläkemaksua kerätään palkasta, tänä vuonna alle 53-vuotias tai yli 62-vuotias työntekijä maksaa tätä veroluonteista maksua 7,34% palkastaan, 53-62-vuotiaat sen sijaan maksavat 8,65% palkasta. Palkansaajalle ei näy suoraan työnantajan maksama osuuus, mutta työnantaja maksaa peräti 17,34% eläkemaksuja. Yhteensä eläkettä maksetaan siis jo noin 25% palkasta. Myös yrittäjät maksavat eläkettä, heillä eläke kertyy hieman eri tavalla, sillä ilmeisesti yrittäjä voi itse vaikuttaa maksamansa eläkkeen määrään.

Työeläkemaksun prosentit ovat jo nyt suuria, mutta niiden korottamisesta on ollut keskustelua. Toinen vaihtoehto olisi nostaa eläkerahastojen riskitasoja ja sallia rahastoihin korkeampi osakepaino. 

3. Eläkelajeja on muitakin, kuin työeläke

Yleensä kun puhutaan eläkkeestä, tarkoitetaan yleensä työeläkettä, jota maksetaan vanhuksille. Eläkkeitä on myös muita, mm. työkyvyttömyyseläke, jota maksetaan ennen virallista eläkeikää sairastuneille. Perhe-eläkettä maksetaan lapseneläkkeenä ja leskeneläkkeenä silloin, kun perheen huoltaja on menehtynyt. Perhe-eläkkeeseen vaikuttaa menehtyneen eläkekertymä ja nykyisin myönnetyt, uudet perhe-eläkkeet ovat määräaikaisia. 

Aiemmin perhe-eläkkeisiin kuuluva leskeneläke saattoi nousta suureksikin, ja se tuntuu jäänteeltä vanhasta maailmasta, jossa perheen elättäjänä oli aviomies, ja vaimo jäi kotiin hoitamaan lapsia ja kotia. Perhe-eläke uudistus tuli voimaan vuonna 2022, mutta siitä ei kovin paljoa uutisoitu. Uudistuksessa muutettiin joitain sääntöjä ja määriteltiin myös leskeneläke määräaikaiseksi. 

Leskeneläkettä maksataan maksimissaan 10 vuotta, kuitenkin siihen saakka, kun nuorin lapsi on täysi-ikäinen. Uudistus koskee vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneitä. Uudistuksen jälkeen avoliitto rinnastetaan joissain tapauksissa avioliittoon, eli myös avoliitossa asunut leski voi saada perhe-eläkettä.

Ennen vuotta 1975 syntyneille leskeneläke saattaa olla ihan merkittäväkin lisä oman eläkkeen päälle, sillä sitä maksetaan enimmillään puolet menehtyneen puolison eläkkeestä. 

Työkyvyttömyyseläke lasketaan kertyneen eläkkeen ja laskennallisen tulevan eläkkeen avulla. Vähimmäismäärä on työkyvyttömyyseläkkeelle on takuueläke, joka on tänä vuonna 976,59 euroa.

4. Syntymävuosi määrää alimman mahdollisen eläkeiän

Eliniänodote otetaan nykyisin huomioon määriteltäessä alinta mahdollista eläkeikää. Vuonna 1961 syntyneillä alin mahdollinen eläkeikä on 64 vuotta ja 9 kuukautta ja kaikkien sen jälkeen syntyneiden eläkeikä nousee pikku hiljaa. Vuonna 2000 syntyneillä alin eläkeikä on jo 68 vuotta ja 7 kuukautta. Oman eläkeiän ja eläkekertymän voi tarkistaa netistä esimerkiksi Työeläke.fi sivuilta. 

Ainakin tällä hetkellä eläkeikä ilmoitetaan sähköisissä palveluissa kolmella tavalla. Siellä näkyy alin mahdollinen eläkeikä, suositeltu eläkeikä, ja korkein mahdollinen eläkeikä, jossa eläke vielä kertyy työntekijälle. Tavoitteena on pidentää suomalaisten työuria, joten työuran pituus vaikuttaa työeläkkeen kertymään. 

Ihan kuriositeettina kerrottakoon, että Suomessa on edelleen joitain ammatteja, joissa on ammattikohtainen eläkeikä. Suomen Kansallisbaletin tanssijat saavat eläköityä jo 44 vuoden iässä, tämä lienee alhaisin suomalainen eläkeikä. 

Myös mm. rajavartijoilla, Puolustusvoimien sotilaslentäjillä, ja muutamalla muulla pienellä ammattiryhmällä on ammatin vaatimuksiin liittyvä eläkeikä, joka on tavallisen kansalaisen eläkkeelle pääsy ikää alhaisempi. Rajavartijoiden eläkeikä on 57-vuotta. Aiemmin myös poliiseilla ja palomiehillä oli alempi eläkeikä, vuoden 2017 eläkeuudistuksessa raja nousi yleisen linjan mukaiseksi. 

5. Tämän hetken eläkeläiset tilastojen valossa.

Vuoden 2022 lopussa eläkkeellä oli noin 1595700 suomalaista, joka on noin kolmasosa yli 16 vuotiaista suomalaisista. Tuossa määrässä oli vanhuuseläkkeen lisäksi myös työkyvyttömyyseläkkeen saajat, joita oli vuoden 2022 lopussa 181000. 

Keskimääräinen eläke vuonna 2022 oli 1845 euroa ja mediaani oli 1624 euroa. Naisten eläkkeet ovat kaikissa ikäryhmissä miesten eläkkeitä pienempiä. Kovin suuriahan eläkkeet eivät ole, sillä näistä summista maksetaan vielä veroa. Eläkkeitä tarkistetaan taitetun indeksin avulla, osittain eläkkeiden korotuksiin vaikuttaa inflaatio, ja osittain yleinen palkankorotusten taso. Jo maksuun tulleita eläkkeitä ei voi kuitenkaan leikata, vaikka taloudella menisikin huonosti. 

https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/kaikki-elakkeensaajat/


Eläkeläiset eivät ole kovin yhtenäinen ryhmä, osa eläkeläisistä elää hyvinkin pienillä summilla, osalle taas on kertynyt suuremman palkan myötä isompi eläke. Myös vauraus kerääntyy vuosien myötä, ja nettovarallisuutta tarkasteltaessa yli 65-vuotiaat ovatkin muuta väestöä hieman paremmassa asemassa. Vuosien myötä myös velat on suurimmaksi osaksi jo maksettu, joten nettovarallisuus kasvaa myös sitä kautta. Alla vielä graafi nettovarallisuudesta, jossa suomalaisten 65-74 vuotiaiden kotitalouksien mediaani nettovarallisuus yltää lähes 180 000 euroon.

https://www.stat.fi/til/vtutk/2019/vtutk_2019_2021-06-08_tie_001_fi.html

6. Eläkejärjestelmä ei ole tasa-arvoinen

Eläkejärjestelmällä on voittajia ja häviäjiä, järjestelmä kohtelee ikäluokkia eri tavalla. Nykyiset eläkeläiset ovat voittajia. He ovat päässeet eläkkeelle suhteellisen nuorina ja heille maksettavat eläkkeet ovat korkeampia, kuin mitä nuoremmat tulevat saamaan. Nykyiset eläkeläiset ovat myös maksaneet pienemmän osuuden omasta eläkkeestään.

Eläkejärjestelmässä jaetaan niukkuutta, eli myöskään suuret ikäluokat eivät kylve eläkkeenmaksupäivinä seteleissä. Eläkkeet ovat heilläkin pienet verrattuna palkkoihin, mutta verrattuna myöhempiin sukupolviin, sodan jälkeen syntyneiden ikäpolvilla eläke on kertynyt anteliaammin. 

Suuria eläkeuudistuksia on tehty minun työurani aikana jo kaksi, ensimmäinen vuonna 2005 ja toinen vuonna 2017. Nyt, kun melkein 20 vuotta on kulunut ensimmäisestä suuresta työeläkeuudistuksesta, voi todeta, että uudistukset eivät ole täysin onnistuneet. 

Esimerkiksi vuoden 2005 uudistuksessa eläkeikää itse asiassa laskettiin, halutessaan pystyi jäämään eläkkeelle jo 63 vuotiaana. Tavoitteena oli tässäkin uudistuksessa pidentää työuria porkkanoiden avulla, mutta lopputulos oli päinvastainen ja eläkkeelle pystyikin jäämään jo aiemmin. Porkkanana oli suurempi työeläkekertymä heille, jotka jäivät eläkkeelle alarajan, eli 63 ikävuoden jälkeen.

Uudistuksissa on toki ollut hyviäkin asioita nuoremmille ikäluokille, aiemmin eläke kertyi vasta 23 ikävuoden jälkeen, uudistuksissa raja on alennettu 17 vuoteen. Nykyisin eläkettä kertyy myös opiskeluista ja perhevapaiden aikana. 

Eläkejärjestelmämme häviäjiä ovat laajasti ottaen kaikki vuoden 1965 jälkeen syntyneet. He joutuvat työskentelemään pidempään ja saavat pienempää eläkettä, kuin aiemmat ikäluokat. Ikäluokkana 1965 on ensimmäinen, joiden eläkeikään vaikuttaa elinikäkerroin. He ovat myös ensimmäinen ikäluokka, jolla ei enää ole käytössä eläkeputkea, joka helpotti työttömänä olevien eläkkeelle siirtymistä.

Epävarmimmassa asemassa ovat nuorimmat ikäpolvet. Jos ennusteisiin on uskominen, huoltosuhde heikkenee ja työssä olevien harteilla on yhä enemmän työelämän ulkopuolella olevia (mm. vanhukset, lapset, työttömät). Työelämässä olevien veroilla ja veroluonteisilla maksuilla tulisi siis kustantaa yhä suuremman joukon eläminen. 2000-luvulla syntyneiden eläkeiät ovat jo todella korkeita ja epävarmuus tulevasta eläkkeestäkin on suurin. 


Ennuste tulevasta eläkkeestäni


Minulla on takana hieman yli 20 vuotta työelämää ja edessä suunnilleen saman verran. Alin mahdollinen eläkeikäni on lähempänä 67 kuin 66 ikävuotta. Koska elinikäkerroin vaikuttaa eläkeikään ja kertyvään eläkkeeseen, kyse on vasta arvioista ja lopullinen eläkeikä selviää vasta myöhemmin.. 

Kuulun 70-luvulla syntyneiden joukkoon ja eläke on alkanut kertymään vasta 23-vuotiaana. Työelämään siirryin opintojen jälkeen noin 26-vuotiaana, joskin tein kesätöitä ja yhden välivuoden ajan töitä ennen kuin siirryin täysin työelämään. Välivuoden työskentelystä, eikä suurimmasta osasta kesätöitä kertynyt eläkettä. Työttömyysjaksoja ei ole urallani ollut, mutta lyhyet perhevapaat ja opiskelu ovat hieman vaikuttaneet eläkekertymään. 

Eläkekertymäni on tällä hetkellä 831 euroa, joka on ihan hirveän pieni summa! Kahdenkymmenen vuoden työskentelyllä en ole vielä edes ohittanut takuueläkkeen määrää, mikä kuulostaa aika uskomattomalta. Arvio tulevasta eläkkeestäkin on pieni, se on tällä hetkellä 1763 euroa. Tämä on noin puolet nykyisestä palkastani.  Yllätyksenä summat eivät oikeastaan tulleet, sillä olen ajoittain käynyt katsomassa työeläkelukujani. Ne voi tarkistaa mm. täältä tyoelake.fi.

Tulenko pärjäämään tulevalla eläkkeelläni? Kaikki summat ovat vielä tietenkin arvioita, mutta 1763 euroa on pieni eläke. Tällä hetkellä eläkettä verotetaan niin, että tuon suuruisen eläkkeen veroprosentti on noin 15,3%, nettona eläkkeestä jäisi noin 1490 euroa. Tulisin luultavasti tuolla summalla toimeen, mutta kovin suuria kiinteitä kuluja ei saisi olla.

Luultavasti saamani eläke tulee olemaan nykyisiä arvioita pienempi. Nykyiset arviot on laskettu oletuksella, että työura olisi keskeytymätön ja palkan taso pysyisi samana. Monella työuraan tulee kuitenkin katkoksia ja palkkakin saattaa pienentyä. Myös tulevat työeläkeuudistukset vaikuttavat sekä tulevan eläkkeen määrään, että eläköitymis ikään. Uudistusten trendi on ollut etuja kiristävä, joten oletan saavani virallisen eläkejärjestelmän kautta vain pennosia.

Toivottavasti elämäni on pitkä ja antoisa, harmi, että eläkkeeni ei vaikuta kovin runsaalta. Terveitä ja hurvittelevia eläkevuosia varten jatkan säästämistä ja sijoittamista, sillä uskon, että tuleva lakisääteinen eläkkeeni takaa vaan minimi elintason. Haaveissani on aktiivinen vanhuus, ja eläkeläisten suosimat teatterinäytökset, sherry ja taksikyydit täytyy rahoittaa sijoitusten avulla. 

Jo nyt Suomen terveydenhoidossa on vajetta sekä työvoimassa, että rahoituksessa, miten on laita parin kymmenen vuoden päästä? Ikääntyneet tarvitsevat paljon enemmän hoivaa, kuin nuoremmat ikäpolvet. Ennustaisin, että tulevaisuudessa yhteiskunta ei maksa eläkeläisten tekoniveliä, kuulolaitteita tai fysioterapiaa kovin mielellään. Varaudun säästämällä myös maksamaan ainakin osan haluamastani terveydenhuollosta ja hoivasta omasta pussistani.

Eläkkeelle 60-vuotiaana?


Taloudellisesta vapaudesta haaveilevien firettäjien mielestä "eläkkeelle 60-vuotiaana" on varmasti hyvä vitsi, heillä kun tavoite eläköitymiseen on huomattavasti alempi, monella tavoite asettuu haarukkaan 35-50 vuotta. Silti tuo "eläkkeelle 60-vuotiaana" on yksi haaveistani.

Tuleva pieni eläke on ollut yksi syy siihen, miksi olen aloittanut säästämään ja sijoittamaan yli jääviä rahoja. Haaveena on myös vähentää iän myötä töitä, eli joko tehdä töitä epäsäännöllisemmin, osa-aikaisena, tai jäädä kokonaan pois työelämästä 60-vuotiaana. Kaikki tämä toki leikkaisi tulevaa eläkettä. Tällä hetkellä haaveeni ovat vielä melkoisen höttöisiä, mutta kehittyvät varmasti vuosien myötä.

Lainsäädäntö voi muuttua vielä moneen kertaan ennen eläkkeelle jääntiä. Tällä hetkellä käytössä on vielä eläkkeen osa-aikaisjärjestelyitä, eli osan eläkettä voi nostaa 61 ikävuoden jälkeen, mutta nosto leikkaa myöhemmin tulevaa eläkettä merkittävästi. Koska kaikkia porsaanreikiä eläkkelle siirtymisessä on tilkitty, olettaisin, että osittaista vanhuuseläkettä ei ole enää siinä vaiheessa käytössä, kun siitä itse hyötyisin.

Jos jäisin pois töistä 60-vuotiaana, mutta tekisin sinne saakka töitä ihan normaalisti, olisi arvio alimmassa eläkeiässä alkavasta eläkkeestä ennen veroja vain 1454 euroa. Ja jos jäisin eläkkeelle 60-vuotiaana, pitäisi eläminen kattaa kuuden vuoden ajan ennen varsinaista eläkeikää sijoitusten avulla. Siinäpä tavoitetta tuleville vuosille.

 

perjantai 9. helmikuuta 2024

Häikäilemättömiä huijauksia ja ohjeet rikastumiseen


Yksi vuoden 2024 tavoitteista on lukea vähintään 50 kirjaa. Haaste on edennyt, sillä kaksi kirjastosta varaamistani kirjoista saapui viimein lähikirjastooni ja pääsin lainaamaan ne luettavaksi. Lukuelämyksenä kirjat olivat erilaisia, mutta molemmat käsittelivät rahaa ja sijoittamista. 

Karo Hämäläisellä on oma podcast Karon Grilli. Sattumalta molemmat kirjailijat on kuultavissa Karon Grillissä jaksossa "Mikä on tärkein pörssivihje, Seppo Saario?".  

Näin sijoitan pörssiosakkeisiin - Opas nuorelle

Seppo Saario on kirjoittanut maineikkaan "Miten sijoitan pörssiosakkeisiin"-kirjan, jota kutsutaan myös pörssiraamatuksi. "Näin sijoitan pörssiosakkeisiin" on suunnattu nuorille. Kirja mukailee kuuluisamman esikuvansa aiheita ja siinä käsitellään säästämistä, korkoa korolle -ilmiötä  ja osakkeita sekä muita sijoittamisen instrumentteja, mutta kevyemmällä otteella, kuin kirjailijan aiemmissa kirjoissa.

Näin sijoitan pörssiosakkeisiin on kirjoitettu aloittelevalle sijoittajalle, joten missään aiheessa ei mennä kovin syvälle. Silti esimerkiksi Helsingin pörssin suurimpiin yhtiöihin ja OMXH25-indeksirahastoon luodaan nopea katsaus. Kirja on selkeä ja vaikka sivuja ei ole kovin paljoa, kirja toimii pienenä esittelynä sijoittamisen maailmaan. 

Mitkä olivat kirjan ohjeet nuorelle? Perusohjeet olivat hyvin tuttuja, ylijäämäinen oma talous, säästämisen aloittaminen nuorena korkoa korolle -ilmiön takia ja kulujen tarkkailu sijoitustuoteiden valinnassa. 

Hyvin konkreettisia neuvojakin kirjasta löytyy. Seppo Saario kehottaa mm. nuoria tarkkailemaan trendejä, sijoittamaan kasvuosakkeisiin, ja kulujen takia sijoittamaan noin 1000 euron kertaostoilla suoriin osakkeisiin. Yhteen kohteeseen kehotetaan sijoittamaan korkeintaan yhden kuukausipalkan verran hajautuksen takia. Indeksirahastoistakin kirjassa on tietoja, ja siinä mainitaan myös joitain indeksirahastoja nimeltä. Kirjassa on myös lopussa tuttu osio ikivihreistä pörssivihjeistä. Tässä kirjassa aiempien kirjojen 100 pörssivihjeen listaus on supistettu kahteenkymmeneen vihjeeseen. 

Omista lapsistani vanhin on peruskoulun viimeisillä luokilla ja kun olin ensin itse lukenut kirjan, sain houkuteltua myös hänet kirjan pariin. Itse kyllä pidin kirjasta, vaikka en olekaan kaikista asioista samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Seppo Saario mainitsee tavoitteeksi pääoman tuplaamisen 6-7 vuoden välein. Tämä on kova tavoite ottaen huomioon, että se vaatisi keskimäärin noin 12-13% vuosituottoa. Toki ihan mahdollista, mutta harva aloittelija siihen pystyy, jos osakkeiden tuoma tuotto on yleensä noin 7% vuodessa. Myös joissain muissa asioissa olin hieman eri linjalla kirjoittajan kanssa.   

Kirjan parhainta antia olivat Seppo Saarion omat kokemukset sijoittamisesta ja pidin myös kasvuosakkeisiin keskittyvästä osiosta. Kirjan parhainta antia oli selkeys, luvut olivat lyhyitä, ja kirja toimi parhaiten katsauksena sijoittamisen maailmaan ja sopisi nuoren lisäksi myös aikuisen aloittelijan luettavaksi. Hieman jäin ehkä kaipaamaan osiota yleisimpiin osakkeiden tunnuslukuihin. Pieni katsaus esimerkiksi P/E lukuun, ROE-lukuun ym. olisi ehkä ollut paikallaan aloittelijallekin. Näin aloittelijankin olisi helpompi vertailla osakkeita ja miettiä ensimmäisiä osakeostojaan. 

Rikos ja rahastus


Kuka sanoo, että talous on tylsää? Karo Hämäläisen kirja Rikos ja rahastus on löytänyt kymmenen tarinaa joille Kauniit ja rohkeat jää kakkoseksi. Kirjassa on kieroilua, väärennöksiä, hyviä aikeita ja jänniä juonenkäänteitä vähintäänkin keskiverron saippuasarjan verran. Miljardit muuttuvat pikkurahaksi, kun kekseliäät rikolliset taiteilevat kirjanpidon itselleen suotuisaksi. Taloushuijareiden tarinat ovat viihdyttäviä ja mielenkiintoisia, vaikka taustalla onkin aina suuria taloudellisia menetyksiä. 

Kirjassa pureudutaan kuuluisiin taloushuijauksiin, aina Charles Ponzin 1900-luvun pyramidipelistä 2010-luvun Ruja Ignatovan OneCoin kryptovaluutta huijaukseen. Yllättävän moni kirjan tapauksista perustuukin pyramidihuijaukseen, pyramidia rakennetaan verkostoon tulevien uusien uhrien rahoilla. Vanhat jäsenet pidetään mukana uusien jäsenten luovuttamilla maksuilla, ja varsinainen tuote tai palvelu on joko olematon, tai se on mukana vaan silmänlumeena. Pyramidihuijauksessa varallisuus kerääntyy huipulla seisoville, alimmalle kerrokselle jää maksajan rooli. 

Kirjassa on suomalaisista huijauksista mukana Hannu Kailajärven WinCapita, Yhdyspankin pankinjohtaja Nils Idmanin Yhdyspankin ryöstö, ja OneCoinin suomalainen haara. Mielenkiintoista kaikissa tarinoissa on huijareiden röyhkeys ja itsevarmuus. Varsinkin Bernard Madoffin rahastohuijauksen pitkäkestoisuus hämmästytti. Madoff esiintyi vuosikymmeniä rahamaailman huipulla luvaten sijoittajille joka vuosi hyviä tuottoja. Vaikka talous vuosien varrella sakkasi, Madoffin kautta sijoittaneet jäivät vastoin todennäköisyyksiä joka vuosi plussalle. Jo 60-luvulla tappiota peitelleen rahaston perustajan taru päättyi vasta 2008 vuoden finanssikriisin jälkeen, kun asiakkaat vaativat omistuksiaan takaisin. 

Kirjan nimi kumartaa Dostojevskin kirjalle Rikos ja rangaistus. Moni Karo Hämäläisen kirjan päätekijöistä saikin rikoksistaan rangaistuksen, mutta osa kirjan talousrikollisista pääsi kuin koira veräjästä. Ruja Ignatova teki mystisen katoamisen vuonna 2017, eikä häntä ole vieläkään löydetty. Nettiä selailemalla selviää, että hän on mahdollisesti kuollut, joskaan huhua ei ole todistettu. Samoin johdannaisilla keinotellut ranskalainen treidari Jérome Kevriel istui lyhyen aikaa vainkilassa, mutta taisi nousta myös jonkinlaisen sankarin maineeseen ja sai vielä pankilta korvauksiakin, vaikka aiheutti miljardien tappiot pankille. 

Rikos ja rahastus on kirjana äärimmäisen mielenkiintoinen ja hyvin kirjoitettu. Hieman jäin kaipaamaan graafeja tai kuvia, jotain mietittävää pelkän tekstin ja lukujen lisäksi. Kaikista kirjassa esitetyistä huijauksista löytyy kyllä lisätietoa netistä ja harhauduinkin nettiin tutkimaan muutamaa tarinaa vielä tarkemmin.

Haksahtaisinko itse vastaaviin huijauksiin? Luultavasti kyllä. Ihmisluonto vaan on sellainen, että luottamus toiseen ihmiseen ja samaan aikaan suurten voittoprosenttien luoma upea haave rikkaasta tulevaisuudesta tekevät hankalaksi kieltäytyä tuottaviksi kehutuista, mutta vähän epäilyttävisä hankkeista. 

 

 

torstai 18. tammikuuta 2024

Sijoitusvuosi 2023

OMXHGI, eli osingot uudelleen sijoittava Helsingin pörssin indeksi jäi viime vuonna pienesti miinukselle kovasta loppukirista huolimatta. Miten oma salkkuni pärjäsi viime vuoden koitoksissa?

Salkun kehityksessä oli hyvää  


Tuotto ja säästöön mennyt summa. 

Vuosi 2022 oli sijoitusmielessä henkisesti musertava. Muilla tuntui menevän hyvin, minä rämmin Fortumin ja Harvian kanssa keräten yhä enemmän ja enemmän miinusta salkkuun. Vuonna 2023 pääosin samoilla osakkeilla salkku tuotti plussaa, eli vuonna 2023 otettiin edes vähän kiinni vuoden 2022 tappioita.  

Salkun suurimmat osakkeet vuoden 2023 lopussa olivat Citycon (10%) Marimekko (10%) Harvia (9%), TietoEvry (8%) ja Wärtsilä (8%). Nämä yhtiöt muodostavat salkun tukirangan, sillä niiden osuus salkusta on 45%. Suurimmat yhtiöt ovat aika samat, kuin vuoden 2022 lopussa. 

Uusia yhtiöitä salkkuun tuli neljä, UPM, Mandatum, Kempower ja Neste, yksikään yritys ei hävinnyt salkusta ja myyntejäkin oli vain kaksi, Digia ja OP-Ilmasto rahasto. Yhteensä salkussa on 21 yhtiötä ja 4 rahastoa. Yhtiöiden määrä on liian korkea seuraamisen kannalta. Osa yhtiöistä vaan hengailee mukana, eikä aika riitä kaikkien seuraamiseen aktiivisesti.  

 

Nordnetin salkku 2023 lopussa

Yllä Nordnetista napattu vuoden 2023 graafi. Oma salkkuni menestyi vuonna 2023 paremmin, kuin Helsingin pörssi. Nordnetin lisäksi minulla on vielä OP:ssä kahta rahastoa (Op-Ilmasto ja Op-Aasia), kun ottaa näidenkin kahden rahaston tuoton huomioon, viime vuosi jäi noin 12,7% plussalle. 

Selailin aiempien vuosien blogikirjoituksia, ja näytti siltä, että olen melko tarkkaan joka toisena vuonna hävinnyt indeksille ja joka toisena vuonna voittanut sen. Alla vielä graafi Nordnetistä pidemmältä ajalta, ensimmäiset osakkeet olen ostanut syksyllä 2016 ja graafi päättyy vuoden 2023 loppuun. Salkku on hieman plussalla indeksiin nähden, mutta euroissa en ole saanut aikaan suurta eroa indeksiin. 
Syksy 2016 - 31.12.2023

Alla vielä graafi sijoitusvarallisuuden allokaatiosta, pystyakselilla on eurot. Osakkeiden osuus on suurin, tästä myös näkyy, että nyt ollaan viimein ylitetty 90 000 euron raja. Tarkempia tietoja salkun sisällöstä löytyy edellisestä blogikirjoituksesta.

Allokaatio 31.12.2023


Salkun kehityksessä oli huonoa


Tappiollisten osakkeiden määrä salkussa.  

Yksi sijoitusmaailman mielestäni paikkansa pitämättömistä mantroista on, että tappio realisoituu vasta myytäessä. Sijoittajat ovat kaiketi pääsääntöisesti optimistista porukkaa, mutta pötyähän tuo edellinen lause on. Siihen sisältyy kaunis ajatus siitä, että jokainen tappiollakin oleva osake nousee jälleen uuteen kukoistukseen, kun vaan jaksaa odottaa. No näinhän ei ole, kysykää vaikka Lehtoon sijoittaneilta. 

Omassakin salkussani on osakkeita, jotka tuskin koskaan nousevat plussalle. Kävin läpi viime vuoden kauppoja ja olen sortunut jälleen keskihinnan alentamiseen. Salkun viisi suurinta osaketta ovat Citycon, Marimekko, Harvia, TietoEvry ja Wärtsilä. Näistä plussalla on vain Marimekko ja Wärtsilä, muut kolme ovat reippaasti miinuksella. 

Vuonna 2023 olen lisäillyt näistä viidestä Cityconia, Marimekkoa ja TietoEvryä, ostot eivät ole menneet ihan nappiin, sillä Cityconin ja TietoEvryn kohdalla olen vain kaivanut kuoppaa syvemmäksi. Itseruoskintaan ei silti ole syytä, sillä vaikka olen tehnyt virheitä, salkku kuitenkin nousi vuonna 2023. Teen päätöksiä salkun suhteen liian laiskasti, aktiivinen salkunhoito ja osakkeiden ajoittainen myyminen voisi olla hyödyksi salkun kehitykselle. Olen aina ollut huono myymään osakkeita ja siksipä salkun yritysten määräkin on paisunut suureksi. 


Vuoden 2023 rahavirrat omassa taloudessa

Vuoden 2023 aikana rahaa tuli ja meni. Suurin osa tuloista oli palkkaa, mutta myös ansiosidonnaista ja osinkotuottoa tipahteli tilille. Alla vielä tietoja näistä summista. 

Vuoden aikana sain lomautusten takia ansiosidonnaista bruttona 1426 ja nettona 1069 euroa. Nuo summat olivat neljän viikon lomautuksen ajalta. Koska olin lomautettuna myös joulukuun aikana, kahden viikon ansiosidonnainen työttömyystuki maksetaan vasta vuonna 2024 käsittelyaikojen takia. Yhteensä vuonna 2023 olin 6 viikkoa lomautettuna. 

Palkkaa ansaitsin bruttona noin 38 508 euroa ja nettona 28 824 euroa, osinkona tuli bruttona 2797 euroa ja nettona 2456 euroa. Osakkeiden ja osakerahaston myynnistä tuli euroja 2933 euroa, myynneistä ei mennyt veroa, sillä osakkeet on myyty osakesäästötilin sisällä ja osakesäästötilin ulkopuolinen rahaston myynti oli alle 1000 euroa. Veronpalautuksena tuli tilille 264 euroa. Yhteensä tuloja oli bruttona 45 928 ja nettona 35 282. 

Mitä tein vuonna 2023 tällä rahasummalla? Suuri osa meni elämiseen. Osakkeita ja rahastoja on ostettu 17 553 eurolla. Tein myös 4000 euron verran ylimääräisiä lyhennyksiä asuntolainaan ja asuntolainan määrä vuoden lopussa oli 5713 euroa. Sijoitusvelan määrä on noussut ja sijoitusvelkaa oli vuoden lopussa 4594 euroa. 

Paljon lukuja, mutta mitkä näistä yllä olevista luvuista ovat merkityksellisiä? Nettotulot ilman sijoitustuottoja (eli palkka, ansiosidonnainen ja veronpalautus) olivat 30 152 euroa. Osakkeita ja rahastoja ostelin 17533 eurolla, mutta myynnit ja osingot kiersi takaisin salkkuun. Kun putsataan lukuja ja miinustetaan osingot ja myynnit pois, sijoituksiin meni laskujeni mukaan uutta rahaa 12 164 euroa, eli säästöprosentti olisi niinkin hyvä, kuin 40%. 

Miten ajatella velasta? Vuoden aikana olen lisännyt sijoitusvelkaa, mutta samaan aikaan olen vähentänyt asuntovelkaa. Selasin lukuja ja vuoden 2022 lopussa velka on ollut melkein pelkästään asuntolainaa, jota on ollut noin 11 900 euroa. Nyt velka on asuntolainaa ja sijoituslainaa, yhteissumma velalla on noin 10 300, joten kokonaisvelka on vähän pienentynyt vuodessa. 

Korot nousivat vuoden 2023 aikana ja tällä hetkellä asuntolainan korkokustannus on suurempi (oman lainan tämän hetkinen korko, eli 3kk euribor ja marginaali on 5,212%), kuin Nordnetissä olevan sijoituslainan korko (3,49%). Näillä koroilla velkaraha ei enää ole ilmaista, mutta koska sijoituslainan korot ovat verotuksessa vähennettäviä kuluja, en ole kovin huolestunut velasta.  

Alla näkyy vielä graafina sijoitusten ja tuoton suhde. Vuosien varrella sijoitettua pääomaa pitäisi laskujeni mukaan olla 76 000 euroa ja sijoitusvarallisuus noin 93 500 euroa. Onneksi ollaan plussalla, vaikka tuottojen osuus koko salkusta saisi olla suurempi.   

Sijoitettu pääoma ja tuotto 2023

maanantai 8. tammikuuta 2024

Viisi tavoitetta vuodelle 2024

Yleensä olen pakoillut tavoitteiden asettamista ja yrittänyt rennosti kulkea virran mukana. Alkaneelle vuodelle asetan silti viisi tavoitetta. Yllättäen vain yksi tavoite koskee sijoittamista, muissa tavoitteissa käännän katseen ajankäyttööni.

Salakavalasti ajankäyttöni on keskittynyt älykännykän ruudun äärelle. Internet tarjoaa helppoa ja nopeaa viihdykettä ja helposti addiktoituvana jään kiinni keskustelupalstoihin ja hassuihin videoihin. 

Myös Netfllixin korealaiset sarjat ovat tulleet tutuksi ja vaikka en ole opiskellut minuuttiakaan korean kieltä, olen jo tuntikausien tuijottamisella oppinut perussanat koreaksi(!). Tavoitteena on siis vuonna 2024 kohentaa elämänlaatua, nostaa katse ruudulta ja suunnata energia jokonkin hyödyllisempään.  

"Murehdi vain kerran"


Olen ahkera murehtija. Pohdin mahdollisuuksia, ongelmia ja riskejä. Vaikka olenkin pohjimmiltani optimisti, mustat ajatukset valtaavat salakavalasti mielen. Kaikista pahinta on herätä kello 4 aamulla ja jäädä miettimään maailman murheita. Murehdin myös asioita, mille en voi mitään ja sepäs vasta onkin tyhmää. Murehtiminen vie energiaa ja johtaa spiraalimaiseen kierteeseen, missä koetaan kaikki Danten Jumalaisen näytelmät helvetin tasot yhä uudelleen ja uudelleen. 

Syksyllä olin päässyt jo hyvään vauhtiin apokalyptisessä monologissani, kun koin ahaa-elämyksen. Kesken pitkän vuodatuksen keskustelukumppanini lausui suuren viisauden, että kannattaa murehtia vain kerran. Kaikista turhinta on etukäteen murehtiminen, sillä yllättävän vähään voi itse vaikuttaa ja monesti todennäköisyydet ovat onnistumisen puolella. Kannattaa siis keskittyä murehtimaan nopeasti ja tehokkaasti jälkikäteen. 

"Murehdi vain kerran" on siis vuoden 2024 ensimmäisenä tavoite. Tavoitteena on siis vähentää tuomiopäivän ajatuksia ja keskittyä korjaamaan mahdolliset vauriot katastrofin jälkeen. 

Kaksikymmentäviisi blogikirjoitusta


Blogi on painunut vuonna 2023 horrokseen ja kirjoituksia ilmestyi alle kymmenen. Blogeja luetaan vähemmän ja lukijat ovat paenneet muille alustoille. Itse kuitenkin seuraan edelleen blogeja, sillä pidän pohdiskelevista ja pitkistäkin kirjoituksista. Blogia olen alkanut aikanaan pitää, koska kirjoittaminen on luonteva tapaa jäsentää ajatuksia. Taka-ajatuksena on myös vältellä pahimpia sijoitusvirheitä, kun niitä päätöksiä joutuu ainakin jollain tasolla käymään julkisessa kirjoituksessa läpi. 

Kaksikymmentä viisi kirjoitusta ei ole paljon, mutta silti nostaisin omaa kirjoittajan aktiivisuuttani huomattavasti, joten tavoitteena vuonna 2024 on vähintään 25 kirjoitusta blogiin. Tavoitteena on melko tasaisesti kirjoittaa talouden ja sijoittamisen maailmasta, eli kirjoituksia tulisi ilmestyä noin kaksi kuukaudessa.

Viisikymmentä kirjaa


Keskittymiskykyni oli vielä muutama vuosi sitten ihan hyvä, onkin harmi, että olen muutamassa vuodessa totuttanut aivoni nopeampaan rytmiin. Kissat ja kabybarat, sekä voltit taaksepäin. Jostain syystä näistä aiheista saa mielettömän paljon ainesta lyhyisiin klippeihin. Keskittymiskykyni on romahtanut ja esimerkiksi kirjojen lukeminen tuntuu liian hitaalta ja kirjat tylsiltä. 

Onko paluu digitaalisesta maailmasta manuaaliseen sivujen kääntelyyn askel taaksepäin, vai helppo tapa hallita omaa ajankäyttöään? Jaa-a, vuosi 2024 näyttää, saanko palattua kirjojen maagiseen maailmaan. 

"Viisikymmentä kirjaa" -tavoite on suora kopio pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-haasteesta. Helmet-lukuhaaste on julkaistu jo muutaman vuoden ajan, haasteeseen osallistuja lukee/kuuntelee vuoden aikana 50 kirjaa tiettyjen teemojen mukaan. Tässä linkki Helmet-haasteeseen, tarjolla on myös käyttäjäystävällinen excel-muotoinen seurantataulukko vuoden aikana luetuille kirjoille.

Lisätavoitteeksi itselleni laitoin vielä ujuttaa 50 kirjan sekaan vähintään kymmenen sijoitus- ja talousaiheista kirjaa. Helmet-haasteeseen saa lukea mitä kirjoja vaan, joten talousaiheiset kirjat tuovat sopivasti maustetta vuoden kestävään haasteeseen.


125 liikuntasuoritusta


Kuinka paljon ihmisen pitäisi liikkua? Virallisten suositusten mukaan raskasta liikuntaa tulisi olla vähintään 1 tunti ja 15 minuuttia viikossa. Keski-ikäistyminen on hiipinyt jo jäseniini, ja kauhistuksekseni olen huomannut, että minulla alkaa olla samanlaisia vaivoja, kuin 30 vuotta vanhemmilla sukulaisilla. 

Karsastan sukujuhlia, sairauksien luettelointi ja erilaisista kivuista kertominen kun tuntuu olevan sitä suositumpaa, mitä vanhemman ihmisen kanssa keskustelen. Minusta ei ikinä olisi voinut tulla terveydenalan ammattilaista, en jaksa kuunnella luotteloa vaivoista. Desinfiointiaineen haju heikottaa, ja vaikka käynkin välillä verenluovutuksessa, en voi koskaan katsoa neulaa tai täyttyvää veripussia.

Viime jouluna löysin kuitenkin aivan uuden tason appivanhempien kanssa, kun pääsimme vertailemaan sairauksia. Keskustelussa vilisivät plantaarifaskiitti, iskias ja monet muut vaivat ja kerrankin tiesin, mitä nuo sanat tarkoittivat! Puhuimme kerrankin samaa kieltä ja pääsimme vertailemaan kokemuksiamme terveydenhuollosta. 

Toistaiseksi terveysvaivat ovat olleet ohimeneviä, mutta silti ikävä muistutus kuolevaisuudesta. Liikunnalla pyrin jos en ihan pysäyttämään ikääntymistä, niin ainakin lykkäämään sitä jonnekin todella todella kauas. 

Liikuntatavoitteen jaan koko vuodelle ja tavoitteeksi asetan 125 liikuntasuoritusta vuodessa. Jokainen liikuntasuoritus olisi vähintään 30 minuuttia ja rasittavan liikunnan lisäksi lasken mukaan myös esimerkiksi joogan ja venyttelyn, jotta tulisi välillä harrastettua myös näitä aina inhoamiani lajeja.

Satatuhatta euroa


Sijoitusvarallisuus on noussut jo yli 90 000 euron, joten sadantuhannen euron tavoite on oikeasti aika lähellä! Käytännössä tavoitteen saavuttaminen ei kuitenkaan ole varmaa, viimeiset kaksi vuotta olen lapioinut salkkuun rahaa, mutta salkun arvo pysynyt laskumarkkinassa tiukasti suunnilleen paikallaan. 

Karu totuus on, että taitoni sijoittajana eivät riitä kontraamaan markkinaa, vaan oma salkkuni elää täysin markkinoiden mukana kokien samat laskut ja nousut, kuin muukin markkina. Silti tuo aikanaan blogin tavoitteeksikin asettamani raja, eli sadantuhannen euron sijoitusvarallisuus, alkaa lähestyä. Jos markkinat ovat suosiolliset, sinne pitäisi yltää pienelläkin säästöasteella jo vuonna 2024. 

Alkuvuoden valkoinen maisema





sunnuntai 31. joulukuuta 2023

Q4 2023, vuoden viimeisen kvartaalin kuulumiset

Pörssissä on koettu viimeisellä kolmella kuukaudella iloisempia hetkiä, ja käppyrät osoittavat jälleen yläviistoon. Joulupukkiralli on nostanut myös omaa varallisuuttani ja toivon tottakai, että sama tahti jatkuisi vielä ensi vuonna. Omaan salkkuuni on noussut myös uusia yrityksiä ja tein yhden myynninkin. 

Muutokset salkussa


Mandatum irtosi Sammosta omaksi yhtiökseen. Yksi uusi yritys salkussani on siis Mandatum. Sammon kylkiäisenä sitä ilmestyi sekä arvo-osuustilille, että osakesäästötilin puolelle. Lisäksi ostin sitä osakesäästötilille lisää, sillä arvostus ei ole kovin korkea ja yritys maksaa tulevina vuosina hyvää osinkoa.

Pastellisävyjä Tallinnassa

Veromyyntinä myin joulukuussa omistamaani OP-Ilmasto rahastoa pois 988 euron hintaan. Olen omistanut rahastoa jo kauan ja moneen vuoteen en ole laittanut sinne enää lisää rahaa. Rahasto on edelleen reilusti plussalla ja rahaston teema on sydäntäni lähellä. 

Eniten OP-Ilmastossa häiritsee korkeat kulut. Maksan 1,8% kuluja joka vuosi ja tälle rahastolle löytyy paljon myös edullisempia vaihtoehtoja. Verottaja sallii alle 1000 euron myynnin vuodessa verottomasti joko osakkeista tai rahastoista. Koska mahdollisuus oli vielä tällä vuodella käyttämättä, käytin sen nyt joulukuussa. Minulle jäi edelleen OP-Ilmastoa omistukseen noin viidellä tuhannella.

Käteistä oli kertynyt tilille ja joulukuulle osui parin viikon lomautus. Reilusti aikaa siis selata läpi eri yrityksiä ja etsiä sopivia parkkipaikkoja ylimääräiselle rahalle. Katse suuntautui jostain syystä Helsingin pörssin vihertäviin osakkeisiin ja hetken pyörittelyn jälkeen ostin osakesäästötilin puolelle Nestettä ja Kempoweria. 

Kiireiset askeleet

Kempower listautui pörssiin muutama vuosi sitten ja vaikka jo silloin innostuin osakkeesta, se tuntui kalliilta enkä osallistunut antiin. Hintahan on siitä vaan noussut, mutta ostin silti pienen osuuden omaan salkkuuni. 

Sekä Kempoweria, että Nestettä yhdistää pieni notkahdus pörssikurssissa syksyllä, joten tartuin tilaisuuteen ja nyt minulla on pienet osuudet molempia yrityksiä. Myös Capmania lisäilin lokakuun lopussa hieman alle 2 euron hintaan ja automaattisesti kuukausittain meni rahaa Nordnetissä oleviin Usa indeksi rahastoon ja Indexfond Sverigeen. 

Osakkeet ja rahastot 31.12.23

Käteisen määrä väheni ostojen myötä ja Nordnetissä tilin saldo onkin lipsahtanut luoton puolelle. Sijoituksiin suuntautuvaa lainaa on joulukuun lopussa 4771 euroa, käytössä on edelleen luottolimiitin edullisin korko, joka on 3,49%. 

Tänä vuonna olen miettinyt lainojen maksamista ja asuntolainan koron nousun myötä olenkin maksanut asuntolainaa enemmän pois. Koska asuntomme on edelleen myynnissä, ei asuntolainan loppumaksulla ole kova kiire, sillä jos saamme asunnon kaupaksi, lainaa tulee joka tapauksessa rutkasti lisää. Näyttää vaan pahasti siltä, että asunnon myynti ei välttämättä ole ensi vuonnakaan helppoa, joten voi olla, että osoitteemme ei vaihdu.

Kolmessa kuukaudessa sijoitusvarallisuus kasvoi jopa 10 000 eurolla, ja tällä kertaa osa kasvusta on ihan ihka oikeaa tuottoa!

Omistukset joulukuun 2023 lopussa

Osinkoja maksoi jälleen kvartaaleittain Citycon ja AT&T. Myös TietoEvry, Tokmanni, Harvia ja UPM jakoivat voittojaan omistajille, yhteensä osinkoja tuli bruttona 700,45 euroa, ja verojen jälkeen 642,68 euroa. Osinkoja ajatellen tämä oli vuoden toiseksi paras kvartaali. 

Lomautuksia ja matkailua


Kolmen viime kuukauden aikana ehdin olla kahteen kertaan lomautettuna, molemmat lomautukset olivat kahden viikon mittaisia. Vielä lomautukset eivät kovin paljoa nakerra ansioita, sillä ansiosidonnainen työttömyyskorvaus paikkaa palkkatuloja vielä hyvin.

Ehdin kuitenkin lasten kanssa käyttää lomautusajan hyödyksi, teimme lyhyen reissun Tallinnaan, enkä voinut vastustaa vanhan kaupungin lumoa. Blogin kuvat ovat siis vanhasta kaupungista. Lisäksi kävimme vierailulla lasten isovanhempien luona. 

Onnellista uutta vuotta!







maanantai 23. lokakuuta 2023

Q3 2023, Alakuloa Helsingin pörssissä

On aika katsahtaa taaksepäin ja syventyä vuoden 2023 kolmannen kvartaalin lukuihin! Helsingin pörssissä uutiset eivät ole enää uusia, sillä sama lasku, joka alkoi jo pari vuotta sitten, jatkuu edelleen. Luulisi, että laskuun olisi jo ehtinyt tottua, mutta heikkoina hetkinä unohtuu sijoittajien perussääntöihin kuuluva "korkoa korolle"-mantra ja koko sijoitusharrastuksen mielekkyys on koetuksella. 

Toki optimistina toivon vuoden viimeiseltä kvartaalilta ryhtiliikettä, vielä on noin 10 viikkoa aikaa kääntää kurssit kaakkoon. Reaalimaailman tapahtumat kertovat kuitenkin toista tarinaa. Uutisista saa lukea sodasta, suomalaisten yritysten muutosneuvotteluista, rakennusalan konkursseista ja Suomen asuntomarkkinoiden jäätävän syvästä koomasta. Taantuma hiipi lähemmäs (vai onko se alkanut jo?). En siis oikeasti odota nopeaa pörssien kääntöliikettä ylöspäin.

Sumuinen syyskuun ilta

Oma salkku on tänä vuonna ihme kyllä pyristellyt yleistä Helsingin pörssin alakuloa vastaan. Vaikka omassa salkussa on ollut lamaavan suuria laskupäiviä, myös nousupäiviä on ollut muutama. Nordnetin mukaan oman salkun YTD-graafi piirtyy vuoden kolmella ensimmäisellä kvartaalilla juuri ja juuri nollan yläpuolelle, käymättä kuitenkaan yhtenäkään päivänä nollan alapuolella. Hyvänä saavutuksena salkun graafia ei voi pitää, sillä käytännössä viime vuonna hävisin niin reippaasti indeksille, että tämän vuosi on paluuta keskiarvoon. 

Muutokset salkussa 


Kuukausittaiset lisäykset Handelsbankenin Usa-indeksiin ja Nordnetin Indexfund Sverigeen menivät suunnitelmien mukaan. Olen ostanut heinäkuussa myös TietoEvryä kahteen otteeseen, osakkeiden hinta on ollut 24,05e ja 22,38e. Tällä hetkellä osakkeen hinta on 20,12e, joten lasku on jatkunut ostojen jälkeen. 

Rahastot ja osakkeet 30.9.2023

Ehdin jo kertoa, että koko vuoden YTD on tällä hetkellä suunnilleen nollan tuntumassa. Ajanjaksolla heinäkuusta syyskuuhun Nordnetin käppyrä tipahti kuitenkin miinukselle. Sijoitusvarallisuus lisääntyi hieman, mutta sijoituksiin laitettu pääoma oli suurempi, kuin nousu. Sijoitusvarallisuus ja käteinen on kivunnut 80 000 euron yläpuolelle, mutta viimeisen kahden vuoden ajan laskun aikana ainoastaan palkkatuloista säästäminen on lisännyt varallisuutta.  
 

Vertailu edelliseen kvartaaliin
  


Sijoituksiin liittyvää velkaa on Nordnetissä käytössä 3400 euroa. Kolmannen kvartaalin aikana maksoin ylimääräisen lyhennyksen asuntolainaan, sillä asuntolainan korko on tällä hetkellä korkeampi, kuin Nordnetin kultatasolla oleva luottolimiitti. Asuntolainan korko taitaa olla marginaalin kanssa 5% kieppeillä, pohjana on 3kk euribor, sijoituslainan kultatasolla korkokulu on 3,49%. 

Näin pienillä lainasummilla korkoero on euroina tosi pieni, mutta jos asuntolainan saisi maksettua pois kokonaan, se vapauttaisi 216e joka kuukausi rahavirtaa johonkin muuhun. Asuntolainan ylimääräinen lyhennys oli 2000 euroa, ja asuntolainaa on jäljellä syyskuun lopussa noin 6200 euroa. 


Osingot


Osinkoja tuli bruttona noin 340 euroa, ja nettona noin 281 euroa. Osinkoja maksoi AT&T, Wärtsilä, Capman ja salkkuni ahkerin osingonmaksaja Citycon. 

Kotimatkan sumu

Mitä tehdä asunnolle, joka ei käy kaupaksi?


Asuntomme on ollut myynnissä jo muutaman kuukauden. Ensin yritimme myydä asuntoa itse, nyt meillä on välittäjä. Olemme myös laskeneet hintaa pariinkin otteeseen. Suuri kolmio kehä kolmosen sisäpuolella palveluja täynnä olevassa lähiössä ei silti ole löytänyt uutta omistajaansa. 

Muutama asunnon katsoja meillä on käynyt, mutta tarjouksia ei ole sadellut. Nopealla analyysillä ongelmia on kaksi: yleinen markkinatilanne asuntomarkkinoilla on syväjäässä ja tämän taloyhtiön kohdalla kummittelee parin vuoden päästä häämöttävä suuri remontti.

Onko asunnon hinta vieläkään oikea vai pitäisikö hintaa laskea? Jaa-a vaikea sanoa. Jos hintalappuun heittäisi ihan tosi roisin alennuksen, asunto menisi varmaan paremmin kaupaksi. Tappiota ei tee kuitenkaan mieli ottaa asuntokaupoillakaan, vaikka oma asunto ei sijoitus olekaan. Toisaalta tämän hetkinen pyyntihinta lienee aika lailla oikea, alueella on sekä kalliimpia, että edullisempia neliöhintoja saman ikäisissä kolmioissa. 

Jos välittäjä ei saa muutamassa kuukaudessa ostajia liikkeelle, lienee parempi tehdä ratkaisu tähän asuntoon jäämisestä, kuin jättää asunto pidemmäksi aikaa roikkumaan markkinoille. Alue on kuitenkin meille oikea, ongelma on tilojen riittävyys. Suurta intoa remonttiin ei ole, mutta jos asunto ei mene kaupaksi, remontoimalla kolmion isoista huoneista saisi lohkaistua pienempiä tiloja. 

Tähän jäämisessäkin on omat hyvät puolensa, sillä pieni asuntolaina olisi hetkessä kuitattu ja rahaa jäisi enemmän johonkin muuhun. Toki parin vuoden päästä tuleva remontti tarkoittaisi jälleen joko vastikkeen nousua tai henkilökohtaisen lainan ottamista. 

Nouseva kuu

keskiviikko 19. heinäkuuta 2023

Q2 2023, lomailua ja lomautuksia

Mitä tapahtuikaan salkussani viime kvartaalin aikana? Korot ovat nousseet ja inflaatio on edelleen korkealla. Helsingin pörssi on laskenut alkuvuonna, joten miten oma salkkuni on pärjännyt? 

En viime kvartaalilla jaksanut murehtia raha-asioita. Olin kaksi viikkoa lomautettuna ja matkustelin sekä ulkomailla, että kotimaassa. Ja koska korot ovat nousseet, lyhensin parilla tonnilla myös henkilökohtaista asuntolainaani. Lisäksi panostin nukkumiseen ja ostimme puolison kanssa sängyn, joten rahaa on palanut toisella kvartaalilla. Onneksi lomarahat tulivat tilille paikkaamaan vajetta.

Matkailuun on mennyt viime kvartaalilla paljon rahaa. Kävin pidemmällä viikonloppureissulla Kroatiassa toukokuussa, mutta vaikka kohde itsessään oli edullisempi kuin Suomi, halpoja lentoja emme onnistuneet saamaan. 

Kotimaan matkan aloitin pyöräilemällä. Olin jo pitkään miettinyt pidempää pyöräretkeä ja ennen juhannusta lähdin polkemaan Helsingistä kohti itää. Yleensä maisemat tulee nähtyä nopeasti auton ikkunan läpi, joten oli elämys kulkea hitaasti ja pysähdellä useammin. Ensimmäisen päivän pyöräilin helteessä Helsingistä Porvooseen, jonne jäin yöksi nukkumaan. 

Porvoo

Toisena päivänä pyöräilin sateen alla yli 90 kilometriä, sillä kuiva mökki alkoi jo houkuttaa yöpaikkana, enkä halunnut jäädä ulos sateeseen nukkumaan. Helsingistä itään päin lähdettäessä löytyy valtavan hienoja matkailukohteita!

Pysähdyin mm. Porvoossa, Loviisassa, Ahvenkoskella ja Strömforsin ruukilla. Jokainen kohde olisi ollut pidemmänkin tutkimisen arvoinen, sillä nähtävää riitti niin Porvoon vanhassa kaupungissa, kuin Strömforsin idyllisellä ruukillakin. Matkan taittaminen pyörän selässä oli niin mukavaa, että seuraava reissu on jo suunnitteilla. 

Strömforsin ruukki


Osingot


Osinkoja sain tilille noin 1035 euroa nettona ja ennen veroja osinkosumma oli 1153 euroa. Suurimmat osingon maksajat olivat Sampo, Citycon ja Marimekko. 

Muutokset salkussa

Osakkeiden hinnat ovat olleet alkuvuoden laskussa. Olenkin innostunut lisäilemään vähän kaikkea. Maaliskuun alun jälkeen ostoslistalla on ollut UPM, Capman, TietoEvry, Citycon ja Marimekko. Pääosin olen ostanut edellistä ostoa alempiin kursseihin. Ainoastaan Marimekossa ja Capmanissa jouduin ostamaan kallimmalla, kuin mikä edellinen osakkeen hinta on ollut, sillä molemmissa edelliset ostot olivat vuosien takaa. 

Myyntejä tuli yksi, eli myin Digian osakkeet pois osakesäästötilin puolelta. Arvo-osuustilille Digiaa minulle vielä jäi. Tarkemmin ostoista ja myynnistä olen kertonut aiemmassa postauksessa. Yksi muutos tuli myös yrityksen nimessä. Kvartaalin aikana Sievi muutti nimensä KH Groupiksi. 

Kuukausiostot kahteen indeksirahastoon ovat myös pyörineet entiseen tapaan. Handelsbankenin Usa Indeksi, että Indexfond Sverige ovat kuukausiostojen kohteena. 

Osakkeet ja rahastot 30.6.23


Oma osakesalkkuni on yllättäen pärjännyt kohtuullisen hyvin ensimmäisellä vuosipuolikkaalla. Samaan aikaan, kun Helsingin osingot huomioon ottava indeksi OMXHGI on laskenut 4,45% vuoden alusta, oma salkkuni nousi Nordnetin käppyröiden mukaan noin 4%. Vaikka moni osake salkustani on laskenut, Harvia, Wärtsilä ja Konecranes ovat vuoden alusta nousseet. 

Omistukset 30.6.23

Rahastojen, osakkeiden ja käteisen määrä kipusi yli 80 000 euron. Nordnetissa on sijoituslainaa käytössä noin 2900 euroa, mutta samaan aikaan olen maksanut asuntolainaa pois 2000 euron verran. Velan määrä ei siis ole juurikaan muuttunut. Tällä hetkellä asuntolainassa on korkeampi korko, kuin Nordnetin luotossa, joskaan ero ei ole hurjan suuri. 

Varallisuuden kehitys

Viime vuosi markkinoilla ravisteli osakkeista turhan ilman pois. Oma varallisuuteni on ollut korkeimmillaan maaliskuun 2022 lopulla. Nyt ollaan vihdoin päästy yli 80 000 vaikka olen koko ajan syöttänyt sijoituksiin lisää rahaa. Talous näyttää melko synkeältä, jos korot ja inflaatio pysyvät korkealla, joten taloudessa löytyy seurattavaa myös syksymmälle. 

Poutapilvien alla