perjantai 2. joulukuuta 2022

Nettovarallisuuden päivitys

Nettovarallisuuteni teki hiljattain loikan ylöspäin. Tähän tarinaan kuuluu haaveilua isommasta asunnosta, lainaneuvotteluja pankkien kanssa ja viime viikkoinen asuntovälittäjän käynti asunnossamme.

Ikkunarivistöt

Asumme ahtaasti, ja aina välillä innostumme haaveilemaan isommasta asunnosta. Kolme lasta ja kaksi aikuista kolmiossa kuulostaa ahtaalta ja sitä se myös todellisuudessa onkin. 

Kesällä tilanne hieman helpottaa, kun parveketta voi käyttää yhtenä huoneena, mutta talvella seinät alkavat kaatua päälle. Pääkaupunkiseudulla ahtaasti asujia on paljon, mutta itse olen alkanut kaivata enemmän neliöitä ja etenkin niitä seiniä ja ovia, joilla saa jaettua tilan toimivaksi kaikille perheen jäsenille. 

Oman talouden nettovarallisuus on luku, jota tarkkailen vain harvoin. Varallisuuteeni liittyy asunto ja oman asunnon arvo on niin hankala arvioida, että olen jättänyt nettovarallisuuden laskematta. Kun mietitään asunnon vaihtoa, on kuitenkin pakko lainaneuvotteluissa heittää jokin arvio nykyisen asunnon hintalapusta. Siksi kutsuimme kiinteistövälittäjän kylään. Samalla pystyn nyt laskemaan oman nettovarallisuuten. 

Nettovarallisuus 


Nettovarallisuus on pelkistetysti kaikki varat miinus kaikki velat. Minulla varallisuutta on osakkeissa, rahastoissa, talletuksina tileillä ja asunnossa. Asunto on näistä ehdottomasti suurin osuus ja asuntomme arvoksi välittäjä arvioi noin 290 000. Tämä ei siis ole pyyntisumma, vaan arvio toteutuvan kaupan hinnasta. 

Hämmästyin välittäjän antamaa arviota, sillä olen itse ajatellut asunnon arvon paljon pienemmäksi! Nettovarallisuuteni hyppäsi siis ainakin paperilla pari kymppitonnia korkeammaksi. Arvio asuntomme arvosta kuulostaa omiin korviin kovin suurelta, joten pudotan sitä hieman ja käytän lukua 280 000. Asunnosta omistan 40%. Velkoina on asuntolaina, taloyhtiön laina ja myös pieni sijoituslaina osakkeisiin. 

Varat:
-Oma osuus asunnosta 112 000
-Osakkeet ja rahastot (Nordnet) 60 750
-Rahastot (OP) 7 480
-Talletukset 10 000
Yhteensä 190 230

Velat:
-Asuntovelka 12 110
-Osuus taloyhtiön velasta 14 950
-Sijoitusvelka 2 240
Yhteensä 29 300

Kun varallisuudesta vähennetään velat, jää nettovarallisuudeksi 160 930 euroa. Edellisen kerran olen arvioinut nettovarallisuuteni koronakeväänä 2020, tässä vielä linkki kirjoitukseen. Silloin olen kirjannut nettovarallisuudeksi 107 700 euroa, nyt siis summa olisi noin 53 000 euroa suurempi. 

Suurin ero vanhaan arvioon on asunnon hinnassa. Oikea arvo nähdään vasta, kun asunto saadaan myytyä seuraavalle omistajalleen. 

Myös sijoitusvarallisuuden kohdalla on tapahtunut muutos. Tuolloin koronakeväällä osakkeiden arvo oli pudonnut pohjamutiin, koronakevään jälkeen alkoi kiivas nousu. Myös tänä vuonna osakkeiden hinnat ovat pudonneet huipuistaan, joskin luisu on ollut hitaampi. Vaikka sijoitussalkkuni arvo on elänyt, eikä nyt olla kovin korkealla, olen silti saanut kasvatettua osakesalkkuani suuremmaksi. 

perjantai 28. lokakuuta 2022

Q3 2022, omaisuus sulaa laskumarkkinan kourissa

Viimeisin kvartaali on tehnyt järjestelmällista tuhoa salkussani. Jos sijoittaminen on aiemmin ollut helppoa ja mukavaa, enää se ei sitä totisesti ole. Nordnetissa oleva osakesalkkuni on laskenut kolmannen kvartaalin aikana prosentteina noin 14%, ja euroina noin 8400 euroa, epätoivoon on siis jo syytä. 

Koko omaisuuteni teki juhannuksen jälkeisinä kolmena kuukautena runsaan 10 000e loikan alaspäin. Onneksi Osuuspankin puolella olevat kaksi rahastoa ovat pärjänneet paremmin, harmi vaan, että osakesalkku on paljon suurempi kooltaan.

Muutokset salkussa


Viime kirjoituksessa kerroinkin vähän muutoksista. Myin salkusta salkun pienimpiä yhtiöitä. En pitänyt järkevänä seurata yrityksiä, joiden painoarvo salkussa oli minimaallisen pieni. Toisaalta omistuksen lisääminenkään ei houkutellut, joten vähensin osakesalkun rivejä. Lähteä saivat Netum, Witted Megacorp, Warner Bros, Fiskars ja Sitowise. Näistä osa oli plussalla ja osa miinuksella, myynneistä tuli hieman tappiota Sitowisen takia. Sitowise listattiin viime vuonna pörssiin, ja osake oli laskenut listaushinnastaan noin 50%. 

Jo heinäkuussa myin Fortumin osakkeet, tästäkin myynnistä tuli hieman tappiota. Fortumin myin yrityksen sotkuisen tilanteen takia. Myynnin aikoihin Fortum oli vielä tiukasti kytköksissä Uniperiin ja Uniperin kautta Saksan valtion sanelemaan energiapolitiikkaan. Tämä ei minua miellyttänyt, joten myin osakkeet pois. Nythän tilanne on joillain osin selkiytynyt, joskin Fortum joutunee nuolemaan ainakin hetken Saksan retken aiheuttamia haavoja. 

Kvartaalissa oli yksi osto, ostin Harviaa lisää heinäkuussa. Senkin jälkeen osakkeen hinta on tippunut noin neljänneksen, joten tämä osto olisi saanut jäädä tekemättä. Kuukausittain minulla menee edelleen pienet summat kahteen Nordnetin rahastoon, toinen sijoittaa Ruotsiin ja toinen Yhdysvaltoihin. 

Osingot

Osinkoja toi AT&T, Fiskars, Capman, Citycon. Yhteensä summa oli verojen jälkeen noin 176 euroa. 

Omistukset


Siistin salkkuani, ja jäljelle jäi 17 suoraa osakesijoitusta ja 4 rahastoa. Pienimmät omistukset jäivät pois, Inderesistä en kuitenkaan hennonut luopua. Käytän aina välillä Inderesin palveluita, ja pidän firmasta, joten se jäi sen vuoksi salkkuun. 

Rahastot ja osakkeet Q3 2022


Inflaatio kurittaa ja provikkapalkkalaisen tilipussi laihtuu


Inflaatio nostaa hintoja ja se tuntuu kuukausittaisissa kuluissa. En tarkkaile kulujani suurennuslasilla, mutta noin näppituntumalla voisin sanoa, että ruokakulut ovat kasvaneet meidän kuluistamme eniten. Ruokaan menee muutenkin perheessämme eniten rahaa, joten ruuan hinnan nousun huomaa helpoiten. Olen provikkapalkalla, ja kuukausipalkka näyttää hyvin huonolta, sillä provikkaa maksetaan myyntien mukaan, eivätkä myymäni tuotteet ole tällä hetkellä kovin kysyttyjä. 

Omassa taloudessani inflaatio vaikuttaa kahdella tapaa, se nostaa hintoja ja pienentää palkkaa. Palkka pienenee sekä rahan ostovoiman vähenemisen takia, niinkuin kaikilla muillakin palkollisilla, mutta myös sen takia, että tulospalkkauksessa olisi saatava tulostakin aikaiseksi. Asiakasmäärät ovat olleet toimipisteessäni selvästi laskussa, luksustavaroiden myyminen on nihkeätä ja myyjien muhkeat provisiot jäävät vain haaveeksi.   

Omistukset Q3, 2022

Omaisuus on sulanut noin 10 000 euron verran kolmessa kuukaudessa. Ennätys sekin, sillä aiemmat laskut ovat olleet selvästi loivempia. Nyt ollaan kokonaisuudessa jälleen alle 70 000 lukemissa. Olen hieman saannut hilattua sijoituslainaa alaspäin. En näe syytä pitää velkavipua päällä, sillä tarvitsen pienen aikalisän miettiäkseni sijoituksiani kokonaisuutena. Olen miettinyt myös osakesäästötilin lakkauttamista, se on muutaman tuhat euroa miinuksella. 

Laskukaudella huomaa osakesäästötilin nurjat puolet, osakesäästötilillä tappion voi vähentää verotuksessa ainoastaan lopettamalla koko tilin. Jos omistukset olisivat arvo-osuustilin puolella, myisin vaan Harvian pois ja jatkaisin iloisena sijoittamista. Nyt täytyy pohtia tarkemmin kustannuksia ja veroseuraumuksia. Jollain tapaa tuntuu myös luovuttamiselta lopettaa osakesäästötili kokonaan, vaikka sen avaisikin hetken päästä uudelleen. 

Alla vielä kaavio siitä, mihin rahani ovat olleet sijoitettuna blogin olemmassa olon ajan. Kaavio alkaa vuoden 2018 alusta. Vuoristomaisesta kaaviosta näkyy myös selvästi, että vuoden vaihteen jälkeen lasku on ollut jyrkkä, peräkkäisiä miinuskvartaaleja on jo kolme, kun aiemmin laskut ovat jääneet yhteen kvartaaliin, jonka jälkeen on jälleen kivuttu ylöspäin. Omaisuus sulaa laskumarkkinoiden kourissa. 


Omaisuuden jakautuminen






keskiviikko 21. syyskuuta 2022

Harvia ja muita sijoitusvirheitä

Tämä vuosi on ollut osakemarkkinoilla indeksitasolla kurja. Koronakuopasta alkanut nousu on pysähtynyt ja kääntynyt pitkään laskuun.

Korona romahduksen kyydissä oli aidosti ahdistunut olo, tämän hetkinen hitaasti kiduttava luisu ei tunnu yhtään mukavammalta. Oma salkku on kerännyt tappioita sodan ja inflaation kourissa enemmän, kuin indeksi. Ja nyt tekee mieli viettää viiden minuutin hiljainen hetki salkun menetetylle pääomalle.

Menetettyä pääomaa on paljon, alla Nordnetin arvo-osuustilin, ja osakesäästötilin graafi, verrokkina on OMXHGI, eli osingot uudelleen sijoittava Helsingin pörssin indeksi. Olen siis tänä vuonna köyhtynyt pörssissä yli 20 000 euron verran. 

Nordnetin salkun käppyrät vuonna 2022

Olen tunteellinen sijoittaja. Kun salkku nousee, on euforian aika, näin laskusuhdanteessa en lähde kauppaan ostamaan köyttä, mutta paska fiilis on silti taattu. Oma salkkuni on aiemmin pitkälti noudatellut indeksin tuottoja, miten olen onnistunut hassaamaan pääomaa tänä vuonna reilusti enemmän, kuin indeksi?


Liian monta osaketta salkussa


Yksi syy on salkun ytimen hajoaminen liian moneen suuntaan. Salkussa on kesäkuun lopussa ollut 23 osaketta. Lisäksi omistan neljää eri rahastoa. Rahastot elävät jokseenkin omaa elämäänsä, osakkeita pitäisi edes jollain lailla seurata. 23 osaketta tarkoittaa lukemattomia osavuosikatsauksia ja 23 vuosittaista tilinpäätöstä. Enkä edes ole vielä maininnut analyysejä. 

Hirmuisesti seurattavaa, aika ja mielenkiinto ei millään riitä. Lisäksi osakkeiden painoarvot eroavat salkussani suuresti. Citycon suurimpana on noin 10% koko salkun arvosta, muutaman osakkeen painoarvo jää alle 1%. 

Salkun seuraaminen on aikaa vievää puuhaa ja laskevat kurssit ovat tehneet hallaa myös sijoitusinnolle. Nousevia kursseja on kivaa ihastella ja sijoittaminen on helppoa. Laskevat kurssit saavat mielen matalaksi ja siinäpä on ollut yksi syy jättää salkku oman onnensa nojaan. Olen edelleen seuranut satunnaisesti markkinoita ja lukenut joitain osavuosikatsauksia ja analyysejä, mutta kokonaisuudessaan salkun hoito on jäänyt retuperälle. Osakeanneista salkkuun jääneet pienet omistukset eivät ole riittäneet pitämään mielenkiintoa yllä, joten on viisasta karsia salkun yhtiöitä. 


Fortumin ikuinen tuli 


Energia bisnes on käytännössä ikuista. Energian kulutus ei ole loppumassa huomenna, ylihuomenna eikä edes kaukaisessa tulevaisuudessa. Ostin Fortumia vuonna 2020 noin 15,40 euron kappalehinnalla ja korkeimmillaan kurssi on olllut yli 27 euroa. Ajattelin Fortumia siis helppona sijoituskohteena. Tiedostin kyllä jollain tasolla Venäjän riskin, mutta sota laukaisi Fortumissa liian monta odottavaa ansaa. 

Jotenkin olin naivisti ajatellut valtioiden hoitelevan omia asioitaan, kuten terveydenhuolto, infrastruktuuri, veronkanto, koulutus ja turvallisuus. Valtioiden intressit ovat kuitenkin moninaiset, energian halpa hinta osoittautui erittäin tärkeäksi Saksalle. Fortumin omistajana minulle alkoi valjeta, miten valtiot voivat sekaantua pörssiyritystenkin päätösten tekoon.  

Saksan sähkömarkkinoille pyrkiminen Uniperin avulla osoittautui Fortumilta varsin onnettomaksi retkeksi, tämän päivän tiedoilla Saksan valtio ostaa Uniperin Fortumilta paljon pienemmällä summalla, kuin mitä Fortum on Uniperiin upottanut. Fortumille jäi Saksan retkestä rutkasti kirveleviä muistoja ja miljardien tappiot. Myin Fortumin omistukseni jo heinäkuun alussa noin 13 euron hintaan. Sen jälkeen osakkeen hinta on käynyt alempana, ja kivunnut jälleen vähän päälle 13 euron. 

Suuria tappioita en Fortumin kyydissä kärsinyt, mutta Fortum lienee jälleen kerran yksi opetus siitä, että osakkeen myyntiä ei pitäisi pitkittää loputtomiin. Kärsivällisyys on sijoittamisessa yleensä hyve, mutta nyt ei. Seurasin Fortumin seikkailuja huolestuneena jo puolen vuoden ajan, ennen kuin viimein myin osakkeet. 


Kotoiluosakkeiden kirous


Omassa salkussani on paljon osakkeita, jotka hyötyivät koronan kotoilubuumista. Näitä osakkeita ei siis varsinaisesti voi kutsua sijoitusvirheeksi, mutta fiksumpi sijoittaja olisi myynyt osakkeet huipuissa. Kotoiluosakkeisiin kuuluvat salkkuni osakkeista ainakin Tokmanni, Marimekko, Harvia. Ja tietenkin Sievi, jonka osasena on sisustukseen keskittynyt Indoor Group. Kaikki näistä ovat laskeneet kuluneen vuoden aikana. 

Sohvia, kiukaita ja verhojakaan ei vaihdeta joka vuosi ja nyt kun maailma on avautunut matkustelulle, nämä yritykset joutuvat keksimään uusia temppuja. Indoor Groupin yhtiöt Sotka ja Asko ovatkin jo ilmoittaneet yt-neuvotteluiden alkamisesta. 

Putoavan puukon jahtaus

Eniten tappiota olen saanut aikaiseksi Harvialla. Harvia on jotenkin hyvin suomalainen ja sympaattinen yhtiö ja ajatuksen tasolla sitä on kiva omistaa. Kun ajattelen Harviaa, mieleen tulee keskikesän vaaleat illat, itse pilkotuilla klapeilla lämmitetty rantasauna ja kesäillassa lempeästi huojuvat nuoret koivut. 

Harviaa ostin salkkuun näin jälkiviisaana aivan väärään aikaan. Yhtiö oli jo hieman kääntynyt huipuistaan alaspäin, kun ostin sitä ensimmäisen kerran tammikuun lopussa 50 kappaletta hintaan 46,1e/osake. Harvian kohdalla huumaannuin täysin yhtiön luvuista, jotka siis perustuivat yhtiön huippuvuosiin 2021 ja 2020. Harvia oli yksi koronan kotoilubuumista hyötynyt yritys, joten huippuvuosien lukuihin ei luultavasti ihan heti ylletä. 

"Keskihinnan alennus" on varmasti maailman huonoin sijoitusstrategia. Harviassapa tietenkin toteutin tätä strategiaa. Virheistään pitäisi kaiketi oppia, mutta osakkeen keskihinnan alentaja toistaa samaa virhettä joka kerran, kun painaa osta-nappia. Ainakin jos ei ole rautaista uskoa yrityksen tulevaan nousuun. 

Olen ostanut Harviaa yhteensä 5 kertaa, keskihinta on tällä hetkellä noin 34 euroa ja omistuksessani on 250 osaketta. Olen hävinnyt toistaiseksi Harviaa omistamalla noin 4900 euroa. Jos summan muuttaisi viiden euron seteleiksi, niin kaipa sillä yhden saunakiukaan lämmittäisi. 

Harvian kohdalla iski jonkinlainen itsepäisyys ja laskutaidottomuus. Minulla ei ole varsinaista sijoitussuunnitelmaa, jossa määriteltäisiin yhden osakkeen painoarvo salkussa, joten yhtäkkiä olinkin ostanut 8646 eurolla kiuasvalmistajan osakkeita, tämän hetken arvo on noin 3715 euroa. 

Harviaan laitettu summa on suuri suhteutettuna koko salkun kokoon. Myös tappiot ovat suurimmat yksittäisen osakkeen tappiot. Tällä hetkellä pohdin jo Harvian osakkeiden myyntiä, yhtiön tulevaisuus ei näytä kovin ruusuiselta, sillä energian noussut hinta pistää miettimään saunakäyntien tarpeellisuutta. 

Mitäpä olen toistaiseksi oppinut Harviasta? Putoava puukko on varsin petollinen, sillä laskeva kurssi houkuttelee aina ostamaan lisää. Tappioihin myös turtuu, joten vaikka miinukset tuntuvat pahalta, niitä alkaa jollain tavalla sietää. 


Järjestelmällista salkunhoitoa


Aioin tulevaisuudessa harrastaa järjestelmällistä salkunhoitoa. Sen sijaan, että heittelisin tuhatlappusia markkinoiden nälkäiseen kitaan harkitsematta, uhraan enemmän aikaa yhtiövalinnalle ja salkun kokonaisuuden hallinnalle. 

Olen jo tänään aloittanut urakan, ja myynyt viisi salkkuni pienintä yhtiötä. Fiskars, Sitowise, Netum, Witted Megacorp ja Warner Bros saivat lähteä. Sitowise, Netum ja Witted Megacorp ovat kaikki tulleet osakeanneissa. Fiskars on ollut pisimpään salkussani, olen ostanut osakkeet kesäkuun alussa 2018, ja vaikka pidän Fiskarsin tuotteista, en ole lisännyt omistusta. Warner Bros tuli salkkuun AT&T:n jakautuessa tänä vuonna. 

Kaikkien viiden osakkeen omistukset olivat muutaman sadan euron arvoisia, joten niiden seuraamisessa ei enää ollut mitään järkeä ajankäytön kannalta. Jäljelle jääviä yrityksiäkin alan tarkastella tarkemmin, vaikka myyminen onkin aina ollut vaikeampaa, kuin ostaminen. 

maanantai 11. heinäkuuta 2022

Q2 2022, "Lattia on laavaa"

"Lattia on laavaa" -leikki on varmaan monelle tuttu. Lattian tai maan leikitään olevan laavaa, johon ei saa koskea. Leikkijät riekkuvat huonekalujen tai kiipeilytelineiden köysien varassa, kaikki keinot on sallittuja, kunhan ei tipahda maahan/lattialle. Silloin laava nielaisee leikkijän. 

Sijoitusmarkkinat muistuttavat tällä hetkellä "Lattia on laavaa" -leikkiä. Laskumarkkinassa turvallisia paikkoja rahalle on vähän, ja töitä olisi tehtävä, jos aikoo vältellä laavaa. 


Sijoittaminen on kärsivällisten peli?

Takana jo 10 kuukautta laskua, eikä loppua näy. Oma salkkuni on siis ollut korkeimmillaan ihan syyskuun 2021 alussa, siitä lähtenyt luisu on syönyt rutkasti pääomaa ja aiheuttanut harmaita hiuksia. Olen sijoittanut osakkeisiin nyt noin viiden ja puolen vuoden ajan, joten kymmenen kuukauden lasku on pisin laskuputki toistaiseksi. 

Kärsivällisyydestä sanotaan olevan hyötyä osakemarkkinoilla, tällä hetkellä en ole asiasta niin varma. Oma salkkuni sulaa hieman vertailuindeksiä nopeammin (Helsingin pörssin osingot uudelleen sijoittava OMXHGI indeksi), joten kärsivällisyyttä koetellaan joka pörssipäivä. Koska sijoittamisuraa on isommilla summilla vain muutama vuosi takanapäin, alkaa salkun tuotot kohta olla kuitattu, jos lasku jatkuu vielä samaa vauhtia. 

Nyt on väläytelty myös taantuman mahdollisuutta, pelätystä stagflaatiosta meidät erottaa enää yksi piirre. Stagflaatio määritellään korkean inflaation, olemattoman talouskasvun, sekä korkean työttömyyden yhdistelmällä. Työvoimamarkkinat ovat edelleen ilmeisesti pirteät, joten vielä ei olla tiputtu stagflaatioon, mutta lähellä ollaan. 


Osingot


Osinkoja maksoi toisella kvartaalilla moni yritys, osinkoja minulle kertyi bruttona noin 1816 euroa, ja nettona noin 1594 euroa. Koska käytössäni on sekä arvo-osuustili, että osakesäästötili, verotetaan nuo arvo-osuustilin osingot heti, kun taas osakesäästötilin osingoista maksetaan vero myöhemmin. 

Salkun sisältö


Toisen kvartaalin aikana ei salkussa ole tapahtunut ihmeitä. Myin toukokuussa Zepp Healthin osakkeet. Zepp on sopimusvalmistaja, joka tekee mm. älykelloja ym. isommille yrityksille. Muistaakseni Zeppillä oli myös omaa tuotantoa. Törmäsin yritykseen viime syksynä jostain keskustelupalstalta. Kerkesin tehdä ison kasan virheitä: en tutustunut yritykseen kunnolla, ostin nopean rikastumisen toivossa, ostin osaketta vielä LISÄÄ, vaikka se oli laskenut jo reilusti, enkä seurannut yritystä ostojen jälkeen. 

Loppujen lopuksi maariski realisoitui ja osakkeet sulivat kaikkien muiden kiinalaisten osakkeiden mukana. Kuittasin loppujen lopuksi osakkeilla noin 1280 euron tappion. Vaikka tappio oli kirvelevä, osake on toukokuusta laskenut vielä lisää. Myin osakkeet osallistuakseni osakeantiin. 

Osallistuin Witted Megacorpin osakeantiin. Witted Megacorp on it-alan konsulttiyritys. Tämä oli ensimmäinen IPO tänä vuonna, johon osallistuin. IPOt on tänä vuonna olleet huonommin tuottaneita, kuin viime vuonna, osa anneista on peruuntunut viime hetkellä, ja osassa osakkeen hinta on laskenut ensimmäisenä kauppapäivänä. Witted Megacorp kuuluu näihin laskeneisiin osakkeisiin, ensimmäisenä kauppapäivänä osakkeen hinta laski noin 10%. Osakkeet ovat yhä mukana salkussani. 

Kolmas muutos salkussani oli AT&T:n jakautuminen. Ostin AT&T:n osakkeita osinkojen takia, ja osinkoja yritys onkin kiitettävästi antanut kerran kvartaalissa. AT&T on ollut käytännössä rypäs erilaisia liiketoimintoja, saman Yhdysvaltalaisen tietoliikenne- ja viihdealan jättiläisyrityksen osakkeita ostamalla on saanut aiemmin myös Warner Brossin elokuvatuotantoa. 

Nyt Warner Bros erotettiin omaksi yrityksekseen, ja salkussani on siis myös Warner Brossin osakkeita. AT&T:n arvostusta on painanut sekä velkaisuus, liiketoiminnan hajaantuminen eri aloille, koronan vaikutus viihdeteollisuuteen, sekä alan kova kilpailu. Pilkkomalla toimintoja eri yritysten omistukseen pyritään nostamaan osakkeen arvostusta. 

Säästän säännöllisesti Nordnetin kautta rahastoon, Sverige indexfondiin (51e/kk) ja Handelsbankenin Usa indeksirahastoon (99e/kk). Nämä rahastosijoitukset pyörivät normaalisti toisella kvartaalilla. Lisäksi omistan OP:n Ilmasto-rahastoa ja OP:n Aasia indeksirahastoa.  

Salkussa on kesäkuun 2022 lopussa seuraavien yritysten osakkeita: Aallon Group, Alibaba, AT&T, Capman, Citycon, Digia, Fiskars, Fortum, Harvia, Inderes, Konecranes, Marimekko, Netum Group, Orion, Sampo, Sievi, Sitowise, Stora Enso, Tietoevry, Tokmanni, Warner Bros, Witted Megacorp, Wärtsilä. 

Näistä nopealla vilkaisulla ainoastaan AT&T:n (tai yhdistelmän AT&T sekä Warner Bros) ja Orionin osake nousi kolmessa kuukaudessa. Muut laskivat, ja lasku oli joissain osakkeissa (Fortum, Harvia) ihan huomattava. Sampon laskuun vaikutti isot osingot, myös joillain muilla yrityksillä osingon irtoaminen on vaikuttanut pörssikurssiin. 

Vanhan sulun rattaat


 Omistukset


Aika on mennyt kolmannella kvartaalilla nopeasti. Kävin toukokuussa pitkästä aikaa reissussa, matka suuntautui Amsterdamiin. Sijoittaminen on pyörinyt hieman takaa-alalla, kesällä olemme myös perheen kanssa kiertäneet Suomea ja lomailleet. Raha on osakkeiden sijasta kulunut bensaan, jäätelöön, hotelliöihin, lentämiseen ja elämästä nauttimiseen.
 
Omistukset 30.6.2022

Kuten jo vihjasinkin, omaisuus on viime kvartaalilla tippunut roimasti. Osakkeiden ja rahastojen arvo on luisunut alaspäin. Tiputusta maaliskuun lopusta on noin 5560e. Taulukossa mainittu laina on Nordnetin luottolimiitti. Vaihdoin vuoden alussa työpaikkaa, ja lomailen heinäkuun puolella palkattomia lomapäiviä. En ole sen vuoksi kiirehtimässä sijoituslainan poismaksua, vaikka käteistä onkin kertynyt tileille.



Hyvää kesää!







sunnuntai 1. toukokuuta 2022

Q1 2022, laskumarkkinassa sijoittaminen on vaikeaa

Vappupäivän iltana teen vielä nopean katsauksen ensimmäisen kvartaalin tapahtumiin salkussani.  Salkun arvo on pysynyt suunnilleen samana, kuin vuoden vaihteessa, mutta sinne on lisätty sekä palkkarahoja, että myös hieman luottoakin. 

Vuoden ensimmäisellä kvartaalilla tapahtui paljon. Työpaikan vaihto, sairastettu korona ja yhdet hautajaiset. Vielä kun lisätään Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, täytyy myöntää, että sijoittaminen on jäänyt sivuosaan. 

Liian nopeasti ostoksilla


Kurssit ovat olleet laskusuunnassa jo viime vuoden lopulta alkaen. Omassa salkussani syyskuun alku 2021 on edelleen käppyröiden korkein kohta, sen jälkeen ollaan painuttu hiljalleen alemmas. Vuoden 2022 ensimmäisellä kvartaalilla ostin Harviaa neljään otteeseen, ostot on tehty tasoilta 46,2e (50 kpl), 40,75e (40kpl), 36,25e (50kpl) ja 32,45e (50kpl). Harvia onkin tällä hetkellä yksi suurimpia omistuksiani. 

Myös Tokmannia lisäilin vuoden alussa. Sekä Harvia, että Tokmanni ovat ostohinnoistani laskeneet, joten sijoittaminen laskumarkkinassa ei ole helppoa, vaan tassut pitäisi jotenkin osata pitää irti osto-nappulasta, vaikka syyhyttäisikin ostaa alennuksessa olevia osakkeita. Hinnan laskuun on kuitenkin yleensä hyvä syy.  

Hankalinta sijoittamisessa on mielestäni aina ollut ajoittaminen. Ostaako tänään vai vasta kuukauden päästä? Laskeeko kurssit, vai ollaanko jo syvimmässä kuopassa? Vaikka kuinka yritän tulkita teenlehtiä, tähtien asentoja ja maan akselin kallistumiskulmaa, en vaan millään saa ajoitusta oikein. Hieman toki rauhoittaa, että sama ongalma on kaikilla muillakin sijoittajilla. 

Nousumarkkinassa myös osakepoiminta on helppoa, lähestulkoon kaikkien yritysten tulokset näyttävät kauniita nousukuvioita, ja osakkeiden hinnat nousevat. Vielä muutama kuukausi sitten jokainen dippi oli ostonpaikka. Laskumarkkinassa pitäisi toimia hieman harkitummin, ja nousijoiden poimiminen on todella hankalaa. 

Tokmanni ja Harvia ovat molemmat kaupan alan toimijoita. Molemmat yritykset saivat lisämyyntiä koronan aikana, ja ovat maailman avauduttua matkusteluun uuden tilanteen edessä. Odottelen siis rauhassa näiden osakkeiden kanssa. Tokmannin ja Harvian lisäksi olen ostellut tasaisilla summilla USA indeksiä (Handelsbanken) ja Indexfond Sverige -rahastoa. 


Osingot


Osinkoja sateli sekä arvo-osuustilille, että osakesäästötilin puolelle. Brutto oli 649e ja summa verojen jälkeen oli noin 529 euroa. Ihan hyviä summia, osingot kiertävät jossain vaiheessa takaisin sijoituksiin ja osittain myös maksavat takaisin Nordnetin sijoitusvelkaa. 


Salkun sisältö


Uutena salkkuun on tullut Harvia, muut ovat tuttuja osakkeita. Myyntejä ei ollut ollenkaan ensimmäisellä kvartaalilla. Kun kirjasin arvoja ylös, niin melkein kaikki olivat kolmessa kuukaudessa luisuneet alemmas. 

Osakkeet ja rahastot 31.3.22

Luottona käytössä on tällä hetkellä Nordnetin luottolimiitti. Käytännössä nuo viimeisimmät Harvian ja Tokmannin ostelut ovat menneet jo luoton puolelta. Sijoitusvarallisuuteen suhteutettuna luottoa on edelleen hyvin vähän, vaikka sitä onkin tällä hetkellä enemmän, kuin koskaan aikaisemmin. Aiemmin salkku on vain käväissyt lyhyen aikaa luoton puolella. Limiitin kanssa ollaan vielä pienimmän, 0,99% koron puolella. Korkojen noustessa voi olla, että myös Nordnetin korot nousevat, kovin kauaa ei siis välttämättä juhlita näin pienillä koroilla.  

Vaihdoin helmikuun alussa työpaikkaa, ja sijoitin myös lomarahoja osakkeisiin. Säästöön meni noin 5830 euroa, luottoa oli maaliskuun lopussa käytössä noin 4881 euroa. Ensimmäistä kertaa sijoituslainaa on enemmän, kuin käteistä, joten jos haluaisin tällä hetkellä maksaa lainan pois, joutuisin myymään jotain osaketta/rahastoa. 

En oikein tiennyt, miten sijoituslainan olisi näppärästi merkinnyt ylös, joten laitoin sen hieman taulukon ulkopuolelle. Taulukosta näkyy, että ellen olisi ostellut Harviaa ja Tokmannia yhteensä melkein 9500e edestä lisää, olisi osakkeiden arvojen lasku kurittanut salkkua melkoisesti. Nyt osakkeiden ostot ovat pitäneet salkkuni osakkeiden arvon suunnilleen samassa, kuin vuoden vaihteessa. 

Kun otetaan sijoituslaina huomioon, omaisuuteni kuitenkin pieneni tällä kvartaalilla. Omaa pääomaa sijoituksissa on tällä hetkellä noin 78627 euroa, joten oma pääoma laski noin 2882 euroa. 

Omistukset 31.3.22




keskiviikko 20. huhtikuuta 2022

Viisi suosituinta postausta

Neljän blogivuoden jälkeen kirjoituksia on kertynyt tämän julkaisun myötä tasan sata. Sata kirjoitusta, joiden aihe liikkuu löyhästi oman talouden, säästämisen ja sijoittamisen ympärillä. Kukapa olisi uskonut tällaiseen määrään tammikuun 2017 alussa? No en ainakaan minä. 

Blogin tarkoitus on pitää kirjaa matkastani kohti 100 000 euron sijoitusvarallisuutta ja sellaisena se toimii toistaiseksi ihan hyvin. Olen huomannut, että blogin avulla on helpompi järjestellä ajatuksia ja kenties välttää joitain virheitäkin. 

Ensimmäinen virhe tuli kuitenkin tehtyä kuitenkin jo blogia nimetessä. "Alla mandariinipuun" voisi olla hortonomian harrastajan tai ahkeran matkailijan blogi. Kuka uskoisi nimen perusteella, että tällaisen nimen alla niputetaan luettavaan muotoon henkilökohtaista taloutta ja yleisempiä talouden ilmiöitä? 

Lukijamäärät vaihtelevat paljon, mutta pysyvät kuukausittain pieninä. Bloggaaminen lienee myös jonkinlaisessa murroksessa (tai jo kokenut sen), sillä kilpailijoita somessa riittää pelkästään instagrammin puolelta ja nopeatempoisessa maailmassa on helpompi lukea lyhyitä ja nasakoita tviittejä, kuin kilometrin pituisia blogikirjoituksia.

Mielenkiintoista on, että ne blogikirjoitukset, joihin on uhrattu aikaa ja luettu taustatietoa eivät välttämättä kerää vilkuiluja. Summittaiset roiskaisut, joissa asiaa on vain siteeksi, saattavat olla suositumpia. 

Omassa blogissani on talousblogien peruskauraa (sijoituskirjoja, tulot, menot, sijoitusten kvartaalikatsaukset), mutta ne eivät ole koskaan olleet luetuimpien joukossa. Kirjoitusten seasta nousee kuitenkin muutamia juttuja, joita luetaan vielä vuosien jälkeenkin. Sadan julkaistun kirjoituksen kunniaksi kerron alla viisi luetuinta postausta. 

Sijoittaja tarvitsee diapamia


Kun pörssikurssit käyttäytyvät huonosti, ja keskimääräisen vuosittaisen seitsemän nousevan tuottoprosentin sijasta kurssit romahtavat seitsemän prosenttia päivässä, on joko itsetutkiskelun, tai diapamin paikka. Olisin ehdottomasti tarvinnut rauhoittavaa lääkitystä koronakeväällä 2020, kun vaatimaton sijoitusomaisuuteni sai pahoja kolhuja. 

Varsinaista asiaa kirjoituksessa on todella vähän, tunteiden tuuletusta sitäkin enemmän. Salkun sulamisen lisäksi ahdisti tappavaksi luokiteltu kulkutauti ja läheisten terveys. Yleensä sijoittaminen on hauskaa, pörssiromahduksessa korostuu se nurjempi puoli. Mutta mitä tunnollinen bloggaaja tekee? Kun kaikki kaatuu päälle, voi ahdistusta lääkitä kirjoittamalla blogiin.

Viidenneksi luetuin postaukseni on lainannut nimensä Hassisen koneen biisiltä "Reippaina käymme rekkain alle". Pääset lukemaan postauksen tästä.


Historian havinaa


Sijoittaminen on siitä mukavaa puuhaa, että aina riittää lisää opeteltavaa. Vain muutama voi itsevarmasti sanoa saavuttaneensa sijoittamisen mustan vyön (ja osalla heistäkin sävy on tarkemmin katsottuna edelleen hailakan harmaa). 

Pidän itseäni tänä päivänä aloittelijana, sillä vielä on paljon tutkittavaa, eikä virheiltäkään säästytä. Juhlin silti marraskuussa 2019, sillä silloin tuli täyteen kolme vuotta osakesijoittajana. Reteästi teen kirjoituksessa kolmen vuoden pituisen katsauksen sijoittajan uraani. Salkun perustana olevat osakkeet näyttävät yllättävän tutuilta, samoja osakkeita haudon yhä, ainoastaan Nordea on saanut lähtöpassit. Neljänneksi luetuimman kirjoituksen "Kolme vuotta osakesäästäjänä" pääset lukemaan tästä

Vaurauden ytimessä


Nettovarallisuus on yksi henkilökohtaisen talouden peruslukuja. Kyseessä on luku, jolla määritellään omaisuuden arvo juuri tiettynä hetkenä. Kolmanneksi luetuimmassa kirjoituksessa "Nettovarallisuus" kurkistetaan nettovarallisuuden käsitteeseen, postaus on julkaistu toukokuussa 2020. Kirjoituksen pääset lukemaan tästä.


Velkavivulla vaurauteen


Lama-ajan lapsena muistan vielä elävästi 90-luvun konkurssiaallon ja ihmisten toivottomuuden. 80-luvun kasinotalous poksahti rumasti jättäen monet velalliset vaikeaan asemaan, siksipä suhteeni velkaan on mutkikas. 

Velkaa käytetään kuitenkin yleisesti vauhdittamaan vaurastumista, joten pohdin velan syvintä olemusta marraskuussa 2020 kirjoituksessa "Velalla sijoittaminen". Asiapitoinen kirjoitus on blogini toiseksi luetuin. Pääset kirjoitukseen tästä

Taloudellisen riippumattomuuden taakka


Taloudellisesta riippumattomuudesta puhuttiin paljon blogin aloittamisen aikoihin. Aihe nousi talouslehdistä laajalevikkisten iltapäivälehtien artikkeleihin, ja myöhemmin myös asiapitoisemmat journalistiset julkaisut, kuten Helsingin Sanomat ja Yle ovat kirjoittaneet ilmiöstä. 

Taloudellisen riippumattomuuden tavoittelu ei suuressa maailmassa ole uusi aihe, Yhdysvaltalainen William Bengen kirjoitti "neljän prosentin säännöstä" jo vuonna 1994. Kirjoituksen mukaan 4% oli inflaatiokorjattuna sopiva määrä, jonka sijoituksista voi nostaa, jotta rahat riittäisivät taloudelliseen riippumattomuuteen (muistaakseni asiaa testattiin artikkelissa 30 vuoden historiallisiin tuottoprosentteihin perustuvilla ajanjaksoilla). Neljän prosentin säännöstä puhutaan paljon taloudellisesti riippumattomien keskuudessa, sillä sen avulla voi määritellä sopivan sijoitusvarallisuuden määrän. 

Aiheesta on kirjoitettu ja kirjoitetaan edelleen paljon, varsinkin englanninkielellä löytyy runsaasti luettavaa esimerkiksi erilaisista tavoista kerätä omaisuus tai laskea oman taloudelliseen riippumattomuuteen tarvittavan rahamäärä. Nopeita laskureitakin löytyy. Jos joku haluaa perehtyä aiheeseen, sopivia hakusanoja ovat mm. safe withdrawal rate ja FIRE (Financial independence retire early). Suomeen taloudellisen riippumattomuuden tavoittelu tuntui tulleen rytinällä muutama vuosi sitten. 

Useimmat pyrkivät taloudelliseen riippumattomuuteen kurinalaisella säästämisellä ja sijoittamisella. Ilmiön taustalla onkin melko simppeliä matematiikkaa, ja aiheena loppuelämän vapauden tuova sijoitusvarallisuus kiehtoo monia. Minäkin tutustuin aiheeseen syksyllä 2018, ja laskin eräällä kaavalla oman summani, jolla voisin sanoa itseäni taloudellisesti riippumattomaksi. Ongelmaksi tulee se matematiikka. Riskinottokykyni on matala, joten ikä ja tulotaso huomioiden taloudellisen riippumattomuuden tavoittelusta tulisi raskas, vuosikymmeniä kestävä taakka. 

Blogini luetuin kirjoitus on "Taloudellinen riippumattomuus ja töihin paluu", pääset lukemaan sen tästä


maanantai 4. huhtikuuta 2022

Maaliskuun 2022 tulot ja menot

Maaliskuussa laitoin ostosten kuitit talteen ja tässä jälleen timantinkovaa tietoutta taloudestani! Kuittikuukausi on aina tervanjuontia, en siis pidä talouteni kuittien pyörittelystä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että omista tuloistaan ja menoistaan pitää olla edes hivenen kiinnostunut. Tämän vuoden kuittikuukauden luvut ovat siis tässä.

Kurkistus lapsiperheen talouteen

Perheeseeni kuuluu lisäkseni puoliso ja kolme yhteistä lasta. Taloutemme ovat erilliset, eli molemmilla on omat tilit, lisäksi meillä on yhteistili, jolta maksetaan yhteisiä kuluja. Meillä on omistusasunto, josta molemmilla on lainaa, lainat on erilliset. Omistusosuuteni asunnosta on  40% ja maksan 40% vastikkeesta. Tulot koostuvat tässä kuukaudessa palkasta ja puolikkaasta lapsilisästä. Vaihdoin helmikuun alussa työnantajaa, ja sain vielä maaliskuussa hieman provisiopalkkioita edellisestä työstäni, joten myös tämä näkyy tuloissani. Osinkoja en ole kirjannut tuloksi, sillä ajatus on, että osingot kiertävät takaisin sijoituksiin. 

Meidän taloudessamme kaikki yhteiset menot menevät puoliksi (ruoka, lasten menot ym). Myös lapsilisä menee puoliksi. Eli esimerkiksi ruokaan viisihenkisellä perheellämme meni viime kuussa noin 940 euroa, josta oma osuuteni on puolet.

Toistuvat ja satunnaiset menot


Toistuvina menoina on ruoka ja asuminen. Eniten ihmettelin ruokalaskua, sillä kulut ovat aika vähän muuttuneet aiemmista vuosista. Lapset ovat kasvaneet, joten alkoi jo epäilyttää, että onko joku ruokakaupan kuitti hukkunut ennen excel-kirjauksia. 

Tavastia 31.1.22

Satunnaisina menoina oli maaliskuussa vakuutukset, lasku tulee vain kerran vuodessa, joten tässä on koko vuoden maksu. Lisäksi harrastusmenoissa on joitan lapsen harrastuksiin liittyviä maksuja ja "koti" kohdassa kolmen kuukauden sähkölasku. 

Maailma alkaa pikku hiljaa avautumaan ja kävin keikalla Tavastialla. Blogissa onkin pari kuvaa erinomaiselta Vesalan keikalta. Osa "hupi" osaston kuluista on siis keikkalippua ja juomia. Oli äärettömän virkistävää päästä live-keikalle! 

Tulot ja menot maaliskuu 2022

Työpaikan vaihto toi entistä enemmän epävarmuutta tuloihin


Vaihdoin työnantajaa ja myös nykyisessä työpaikassani palkka kertyy myynnistä tulevasta provisiosta. Palkka lasketaan hieman eri lailla, kun aiemmassa työssäni, nykyisessä työssäni pohjapalkka on pienempi, ja tehdystä myynnista saadusta provisiosta pitäisi saada kerättyä enemmän euroja. 

Tulevaisuudessa kuukausipalkassani aiempaa enemmän heiluntaa. Pohjapalkka on pieni, mutta takuupalkkana on kaupan alan työehtosopimuksen minimipalkka, joka taitaa tällä hetkellä olla minun kokemusvuosillani noin 2200e/kk, joten ainakin tämä palkka tulee bruttona joka kuukausi. 

Nykyisen työnantajani ala on syklinen, mikä tarkoittaa sitä, että vuodessa tulee useampia kuivia kuukausia, toisina kuukausina taas asiakkailla on ostohousut jalassa, ja myynti on helppoa. Provikka palkkaus vaatii työntekijältä hermoja ja lisäksi heiluvaa palkkaa korvaamaan on hyvä olla olemassa ainakin pieni varakassa.

Myymäni tuotteet ovat myös hintaluokan yläpäästä, ja jos Suomen/Euroopan talous koukkaa sodan tai inflaation takia alaspäin, voi olla, että työnantajani liikevaihto saa isojakin kolhuja. Myymäni kalliit tuotteet on nimittäin helppo jättää kauppaan tai korvata kilpailevista liikkeistä saatavilla edullisemmilla verrokeilla.

Toistaiseksi työpaikan vaihto vaikuttaa kuitenkin hyvältä idealta. Kultakaivos tämäkään työpaikka ei ole, sillä myyntiä täytyy saada aikaan isoin numeroin, jotta pääsee kunnon palkoille. Ensimmäiset kuusi kuukautta olenkin korotetulla takuupalkalla, jotta myyntiä pääsee kertymään ennen provisiopalkalle siirtymistä. 

On ollut mielenkiintoista nähdä, miten erilainen työkulttuuri suunnilleen samanlaisella alalla toimivilla työpaikoilla voi olla. Pidän uuden opettelusta, joten vaikka pää on välillä ollut liiankin sekaisin uudesta tiedosta, on ollut mukava nähdä, että vanhakin koira oppii uusia temppuja.

Tavastia 31.1.22