torstai 15. heinäkuuta 2021

Kesälukemista: Vihdoinkin maanantai!

Vihdoinkin maanantai! on Petter A. Stordalenin ja Ole-Martin Ihlen Suomessa tänä vuonna julkaistu kirja. Alaotsikkona kirjalla on "10 ohjetta uljaaseen arkeen ja tavoitteiden saavuttamiseen". 

Vihdoinkin maanantai!

Kirjoittajista Petter A. Stordalen on ehdottomasti tunnetumpi. Norjalainen kiinteistökehittäjä, liikemies, ympäristöaktivisti ja hotelliketjun omistaja on ehtinyt urallaan keräämään rutkasti menestystä. Suomessakin hänellä on omistuksia, Clarion hotelli Helsingissä kuuluu Stordalenin Nordic Choise Hotels -ketjuun. 

Sen sijaan Helsingin maineikas Kämp on Stordalenin uudempi ostos. Kirjassa myös kerrataan tarinana Kämpin osto 2019. Myyjänä oli CapMan ja ostajana Stordalen. Kauppaan kuului myös muita hotelleja, mutta kaikista hotelleista Kämp oli tunnetuin. Kauppahintaa, joka oli 105 miljoonaa euroa, pidettiin yleisesti korkeana, mutta sekä ostaja, että myyjä olivat kirjan mukaan tyytyväisiä kauppoihin.

Toinen kirjan tekijöistä Ole-Martin Ihle, on puolestaan auttanut sekä kirjan ideoimisessa, että sen  lukuisten viittausten ja faktojen kanssa. 

Kaikkien lukuisten maanantaiden kunniaksi kirjoitettu kirja


Kirjan idea piilee jo sen nimessä. Arkipäiviä osuu viikkoon huomattavasti enemmän, kuin niitä paljon miellyttävämpiä vapaapäiviä, joten miksi ei yrittäisi tehdä arkipäivistä mukavampia? Kirjan oppien mukaan meidän pitäisikin viikon kahden vapaapäivän sijasta yrittääkin maksimoida onni keskittymällä niihin viiteen arkipäivään. 

10 ohjeen kautta käsitellään laajasti aiheita niin rikastumisesta, menestymisestä, onnesta, lasten kasvatuksesta, alaisten rekrytoinnista, kuin pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnastakin. Stordalen on tunnettu myös viihteellisempien lehtien palstoilta, joten käsittelemättä ei jää myöskään ex-vaimon vaikea sairaus. 

Aiheiden monimuotoisuus saattaa kuulostaa sekavalta, mutta loppujen lopuksi kasaan on saatu varsin  viihdyttävä kirja, jossa on juuri sopivasti tiukkaa faktaakin. Koska sivumäärä on hyvin maltillinen (noin 200 sivua), se jo yksistään kertoo, että mihinkään ajatukseen ei jäädä kovin pitkäksi aikaa, vaan rynnätään aina eteenpäin seuraavaan aiheeseen. Kirjan kantava teema on Petter Stordalen, jonka ajatuksiin ja kokemuksiin kirja perustuu. 


Tie menestykseen 


Monet kirjan kymmenestä ohjeesta ovat hieman epäsovinnaisia. Vai  mitä sanoisitte ohjeesta "Pidä huolta, että olet huoneen tyhmin" tai "Älä seuraa unelmiasi"? 

Ensimmäinen ohje perustuu ajatukseen, että johtajan tulee olla valmis palkkaamaan itseään älykkäämpiä ihmisiä. Tutkimusten mukaan älykkäät ihmiset toimivat useilla osa-alueilla erinomaisesti. Alaisina älykkäät ihmiset löytävät ongelmiin uusia ratkaisuja ja tuovat myös sitä kautta lisäarvoa yritykselle.  

"Älä seuraa unelmiasi" taas varoittaa lukittautumasta tiettyyn yhteen tavoitteeseen. Jos katse on suunnattuna tiukasti vain yhteen pisteeseen, saattaa samalla menettää monta muuta mahdollisuutta löytää tien menestykseen. On siis ihan tervettä päivittää unelmiaan ja suunnata katsetta välillä myös poispäin tavoitteesta. 

Menestykseen pääsee kirjan mukaan kovan työn avulla. Hyvä liikeidea, oikeat kumppanit, uusien tapojen oppiminen ja laaja liiketoiminta on siivittänyt Stordalenin tarinaa. Yksi olennainen osanen menestyksessä on Stordalenin mukaan ollut pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta ja yksinkertaisesti hyvä tuuri.

Vihje rikkauksia kaipaavalle


Kirjasta löytyy myös selvä vinkki heille, jotka haluavat miljonääreiksi. Vinkki koskee omistusasujia suurissa kaupungeissa. Kun ensimmäinen omistusasunto on aika myydä, kannattaakin siirtyä vuokralle, ja laittaa omistusasunnon myynnistä saadut rahat poikimaan.

Lainarahalla ja omasta asunnosta saadulla omalla pääomalla on mahdollista ostaa kaksi asuntoa ja vuokrata ne vapailla markkinoilla eteenpäin. Kolmen vuoden jälkeen kahden alkuperäisen asunnon arvo on noussut, ja lainanlyhennysten jälkeen vakuuksia on jälleen olemassa uusiin asunto-ostoihin. Velkavivun avulla vuokra-asuntojen määrä kasvaa, kunnes laskelmien mukaan kymmenen vuoden päästä asuntoja voi ostaa jopa kaksi tai kolme vuodessa. 

Tämä vinkki lienee jo tuttu monelle asuntosijoittajalle. Riskitön se ei kuitenkaan ole, sillä asuntomarkkinat eivät ole immuuneja markkinoiden heilahteluille ja velkavipu tuo kuvioon oman jännityksensä. 

Hotellibisnes ja korona


Mitä hotellibisneksen konkari miettii pandemiasta? Kirja on kirjoitettu ja ilmestynyt Norjassa ennen koronaa. Suomalainen painos sen sijaan on ilmestynyt tänä vuonna, kirjaa on päivitetty ja siinä sivutaan myös koronan vaikutuksia matkailualalle. 

Stordalen omistaa osan hotelliketjusta, ja pandemia rankaisi etenkin matkailualaa. Kirjassa mainitaan, että kirjoittajan omistuksessa olevat yritykset joutuivat irtisanomaan noin 7500 ihmistä. Valtava määrä ihmisiä, joiden palkanmaksu loppui koronaviruksen takia. Lopussa Petter Stordalen kuitenkin aavistelee, että matkailu elpyy koronan jälkeen nopeasti. 


Mitä jäi kirjasta mieleen?


Persoonallinen kirja oli hyvin kirjoitettu, viihdyttävä ja helppolukuinen. Kirjan kymmentä ohjetta ei ollut varmasti tarkoitettukaan tiukasti noudatettaviksi, mutta ne antoivat kirjalle hyvän rungon ja veivät tarinaa eteenpäin. 

Moni ohjeista oli tullut jo itselleni vastaan jossain muodossa, mutta tämä ei oikeastaan haitannut. Sekoituksena self help- kirjallisuutta, päähenkilön elämäntarinaa ja kiinnostavia faktoja kirja toimi hyvin kesälukemisena. 




lauantai 10. heinäkuuta 2021

Q2 2021, salkku kasvaa huomaamatta

Vuoden toinen kvartaali on ohi. Listautumisanteja olen tarkkaillut, mutta muuten en ole kovin aktiivisesti markkinoita seurannut, silti salkku on paisunut uusiin lukemiin. Oman salkun osakkeista ihan näppituntumalla hienoimmin ovat nousseet Wärtsilä, Tokmanni ja ehkäpä myös Marimekko.
 
Olavinlinnan pihaa

Ostot, myynnit ja omistukset


Osallistuin viime kvartaalilla neljän yrityksen listautumisanteihin. Yritykset oli Netum, Merus, Spinnova ja Puuilo. Näistä salkkuun jäi Netum, loput myin pois heti ensimmäisenä kauppapäivänä. Näin jälkiviisaana Spinnova ja Puuilo olisivat saattaneet jäädä salkkuunkin, sillä yritysten kurssit ovat annin jälkeen olleet nousussa. Varsinkin Spinnova on noussut aivan hurjiin lukemiin, kun otetaan huomioon, että kyse on tämän yrityksen kohdalla vasta tulevaisuudessa tulevasta tuotosta. 

Lisäilin kahteen otteeseen myös Cityconin osaketta. Citycon ei oikein kunnolla ole toipunut viime vuoden koronakeväästä, lisäksi yhtiössä on ollut epävarmuutta, kun suuri omistaja myi osakkeita keväällä pois. Koska en ole suuremmin kerennyt tonkimaan pörssistä ostettavaa, Citycon vaikutti korkean osingon yhtiönä ihan hyvältä vaihtoehdolta. Ostin Cityconia huhtikuun alussa osakesäästötilille hinnalla 7,36e/kpl ja vielä juhannuksen jälkeen arvo-osuustilille hintaan 7,25e/kpl. Citycon onkin suurin omistukseni, perässä tulevat osakkeista Marimekko ja Wärtsilä. 

Rahasto-omistukset kasvavat automaattisesti, sillä rahastoihin siirtyy joka kuukausi 150 euroa, 99e menee Handelsbankenin Usa Indeksi rahastoon, ja 51e Nordnetin Indexfond Sverigeen. Rahasto-omistuksista suurin on edelleen Op-Ilmasto. Op-Ilmastoa olen vuosien myötä aina sopivan paikan tullen myynyt, mutta koska yritän vältellä turhia veroja, myynnit ovat olleet rahaston kokoon nähden kuitenkin melko pieniä. 

Omistukset 30.6.2021


Salkku vs indeksi 


Mitä on kesä ilman kesälomaa? No sehän on kuin herneenpalko ilman herneitä tai viiden kilon mansikkalaatikko täynnä homeisia marjoja. Kesäloma siis kuuluu kesään, ja niin myös kesälomarahat. Minulle maksettiin kesälomarahat ennen juhannusta, joten käteisen kohdalla on nyt ylimääräinen pullistuma näistä rahoista. Osa kesälomarahoista menee kesällä vielä käyttöön, mutta hyvällä tuurilla osa jää säästöön ja lämmittää vielä syksylläkin. 

Alla olevasta taulukosta näkyy, että rahastojen ja osakkeiden osuus salkusta on jo yli 60 000 euroa, ja kun lisätään vielä tileillä lepäävä käteinen, ollaan jo yli 74 000 euron salkussa. Muutos on ollut kolmen kuukauden jaksossa noin 10 000 verran. Tästä karkeasti laskettuna noin puolet on tuottoa, ja puolet on palkkatuloista ja kesälomarahoita säästettyä rahaa. 

Oma salkkuni seuraa aika lailla OMXHGI indeksiä, eli Helsingin osingot huomioivaa osakeindeksiä. Nordnetissa olevien rahastojen ja osakkeiden tuotto oli puolen vuoden jaksolla noin 21%, kun indeksi YTD oli noin 17%. Nordnetin salkku on tänä vuonna indeksiä edellä. Osuuspankissa olevien rahastojen tuottoprosentit sen sijaan ovat huonompia, kuuden kuukauden tuotot on molemmissa rahastoissa olleet noin 5% luokkaa. Luultavasti koko salkku kaikkine omistuksineen noudattelee siis aika lailla indeksin tuottoa.  

Vuosi sitten salkku oli noin 35 000 euroa, joten salkku on vuodessa tuplaantunut. Suurin syy on koronakuoppa, eli viime kevään romahdus söi pientä salkkuani. Nyt salkkuani vauhdittaa muutenkin kuumentunut vauhti pörssissä. Toinen syy on säästäväisyys, eli koronasulut ovat vauhdittaneet ainakin omalla kohdalla säästämistä, kun monet paikat ovat olleet kiinni. 

Omaisuuden kasvu Q2 2021


Osinkojen kvartaali ennätys


Osinkoja tipahteli tilille bruttona noin 800 euroa. Tämä on suurin summa, mitä olen koskaan saanut yksittäisellä kvartaalilla. Suurin osingonmaksaja oli Sampo, jota minulla on sekä osakesäästötilillä, että arvo-osuustilillä. Seuraavaksi suurimman maksajat olivat tällä kvartaalilla Tokmanni ja Citycon. Nettona osinkoja tuli noin 708 euroa, osa osingoista tuli osakesäästötilille, jota verotetaan vasta myöhemmin.  

Olavinlinnan bastionin holvikaaria

Työuupumuksen partaalta lomalle


Nyt olen lomalla, ja on ollut aikaa käyttää myös museokorttia. Kävimmekin ihastelemassa Savonlinnassa Olavinlinnaa, josta postauksen kuvat on otettu. Töissä on ollut keväällä liian kiireistä. Työpaikalla asiakasmäärät ja liikevaihto meidän yksikössämme on kasvanut, mutta työvoimaa ei ole palkattu ihan samaa tahtia, joten kaikkien taakka on kasvanut. 

Tein keväällä reippaasti ylitöitä, viikkotyömäärä vaihteli jossain 40-47 tunnin välillä, kun normaali työaika olisi 37,5 tuntia viikossa. Liu'uin ylitöiden puolelle vähän huomaamatta, sillä työnantaja ei suoraan määrännyt ylitöihin, mutta ei toisaalta myöskään ohjannut osaa minulle kuuluvista töistä minulta poiskaan. Yksi pysäyttävä kohta alkukesästä oli, kun esimies kyseli jaksamisestani, ja kieltämättä olin jo siinä vaiheessa työuupumuksen partaalla.

Hölmöintä on, että ylimääräinen työnteko ei näy palkassa, vaan Kaupan alan Tes on tässä kohtaa armoton ja ylityöt tulee takaisin vapaana aina tunti tunnista. Liika rehkiminen näkyi valtavana stressinä, unettomuutena ja jonkinlaisena toivottomuutena. Kotona energiaa ei enää ollut jäljellä, vaan liikunta, sekä muut virkistävät harrastukset jäivät pois. 

Omassa työssäni on tietynlainen harha, eli näennäisesti pystyn hallitsemaan omaa kalenteriani ja tapaamisiani melko vapaasti, oikeasti en pysty määräämään työajastani, vaan joudun paljolti paikkaamaan ja auttamaan myös muita. Nyt olen lomalla, mutta kun työt jälleen alkavat, pidän tarkemmin huolta omasta jaksamisestani. 

Ampuma-aukosta avautuu rauhallinen näkymä




torstai 24. kesäkuuta 2021

Spinnovan ja Puuilon listautumisannit

Sekä Spinnovan ja Puuilon pörssitaival alkoi sulassa sovussa sattumalta samana päivänä, eli tänään 24.6. Molempien listautujien osakkeet oli ylimerkitty, joten sijoittajilla on edelleen kiinnostusta listautumisia kohtaan. Molempien osake oli myös selvässä nousussa heti aamusta.

Merkkasin molempia osakkeita 200 kappaletta, Puuilon annista osakkeita tuli 93 kappaletta, hinta oli 6,6e/kpl. Spinnovan osakkeita tuli 52 kappaletta, 7,61e/kpl. 


Ostaa, myydä vai pitää?


Jälleen kerran olin tänään perimmäisten kysymysten äärellä, eli ostaako lisää, myydä kaikki pois, vai pitää osakkeet. Molemmat yritykset kiinnostivat omalla tavallaan, Puuiloa vertasin itse Tokmanniin, Spinnova taas on enemmän innovatiivinen yritys. Molempia mietin aluksi ihan pitkäänkin omistukseen. 

Puuilo oli p/e luvulla mitattuna suunnilleen samalla tavalla hinnoiteltu, kuin Tokmanni. Kasvu on ollut molemmilla kannattavaa ja nopeaa, joskin se on samalla myös vaatinut kovaa velan ottoa. Sekä Puuilo, että Tokmanni ovat hyötyneet koronasta kotoilutrendin kautta, joten voi olla, että molempien yritysten kasvukäyrä loivenee pandemian jälkeen. 

Miksei salkussa voisi olla molempiakin, mutta halusin kuitenkin tällä kertaa ravistella pienet omistukset pois. Näistä kahdesta käännyin enemmän Tokmannin puolelle, ja jäin pois Puuilon kyydistä. Myin tänään osakkeet hintaan 7,349e/kpl, joten voittoa tuli ennen kaupankäyntikuluja noin 69 euroa. Tokmannia minulla on ennestään salkussa, joskin mietin mahdollisesti lisäyksiä, jos kurssi jossain vaiheessa niiaa. 

Harmi, että Puuilon myymälöitä ei ole ihan lähituntumassa, joten en kerennyt kurkkaamaan yhteenkään myymälään sisälle. Jos Puuilon myymälöitä sattuu kesälomareissun varrelle, kurvaan kyllä autolla pihaan ja käyn kävelemässä myymälän läpi. Pörssissä on aina mahdollisuus ostaa osakkeita takaisin, joten jään seuraamaan yritystä. 


Ratkaisuja tekstiiliteollisuuden ongelmiin?


Jos Puuilo edustaa perinteistä kaupan alaa, on Spinnova paljon innovatiivisempi yritys. Tämän vuoden listautujista Spinnova kiinnosti itseäni kaikista eniten. Spinnovalla on takanaan jo maineikas yhteistyö Marimekon kanssa, ja myös Adidas kiinnostui yrityksestä niin paljon, että liittyi sijoittajian joukkoon. 

Spinnova toimii tekstiiliteollisuuden alalla, ja tarjoaa mahdollisesti ratkaisuja tekstiiliteollisuuden ongelmiin. Tekstiiliteollisuus on yksi maailman saastuttavimmista aloista, alan ongelmat liittyvät materiaalin valmistuksesta (kemikaalit, veden käyttö) aina käytetyn tuotteen kierrätykseen. Alalla on siis tarve todelliseen muutokseen, ja Spinnova saattaa olla ratkaisu ongelmiin. Spinnova ei ole varsinainen start up-yritys, sillä tekniikka on jo olemassa. Silti ymmärtääkseni vaaditaan vielä paljon aikaa, jotta kuluttajat löytävät tuotteen. 

Spinnova-kuitua valmistetaan mekaanisin menetelmin mm. puun selluloosasta, materiaaliksi käy myös esimerkiksi olki ja kierrätetyt kuidut. Jyväskylän liepeille nousee uusi tehdas, joka kaikessa puhtaudessaan muistuttaa enemmän laboratoriota, kuin perinteistä tehdasta. Liikevoittoa Spinnova ei vielä tee, joten yrityksen arvo perustuu tulevaisuuden kassavirtoihin. Listautumista varten tehdyssä videossa taidettiin mainita, että voiton puolelle saatetaan päästä noin viiden vuoden jälkeen.

Ensin innostuin Spinnovasta aivan valtavasti. Uusia innovaatioita! Ympäristöystävällisyys! Kierrätystä! Patentit kunnossa! Oikeat ihmiset johdossa! Adidas! Valtavasti vetovoimatekijöitä, jotka nostavat mahdollisesti osaketta aivan uusiin sfääreihin. Vaikka osingoista pidänkin, ei haittaa, että tuotto tulee kurssinousuna, eikä osinkoina. 

Silti tarinassa on vielä muutamia mutkia. Esimerkiksi kierrätys. Vaatteiden kierrätys ei käytännössä ole niin helppoa, kuin voisi kuvitella. Materiaalina elastaani on kuitumaailman pahis, sillä se pilaa monen vanhan paidan, housun, ja muun vaatteen kierrätysmahdollisuudet. Ja elastaania on kudottu ja neulottu todella monen kankaan kuitujen sekaan. Outi Les Pyy on kirjoittanut elastaanin ominaisuuksista blogissaan, tässä linkki sinne. Lisäksi kierrätettävää tekstiilimateriaalia täytyy erotella, erottelu tehdään ainakin tällä hetkellä käsin ja eikä se ole kovin kustannustehokasta. 

Lopputuote, eli Spinnova-kuitu kiinnostaa kovasti, ja olisin todella mielelläni halunnut kokeilla, miltä  valmis kangas tuntuu käsissä. Laskeutuuko se yhtä ihanasti, kuin selluloosasta tehdyt verrokit viskoosi ja lyocell? Entä kuidun muut ominaisuudet? Märkälujuus, nyppyyntyvyys, kutistuvuus, kestävyys? Miten kuitu värjäytyy ja haalistuvatko värit auringossa? Nämä ovat ominaisuuksia, jotka määrittelevät kankaan käyttöä vaatetuksen lisäksi mahdollisesti myös sisustustuotteiden puolelle. 

Materiaaleja on moneksi ja tekstiiliteollisuus käyttää niitä hyvin luovasti. Edelleen myydään vaatteissa myös "huonoja" kuituja, kuten erityis inhokkiani akryyliä, joka materiaalina on sekä sähköistyvä, että nyppyyntyvä, mutta ilmeisesti edullisena kuituna käy edelleen kuluttajille, vaikka vaatteen käyttöikä jääkin ominaisuuksien takia lyhyeksi.  

Materiaalien ominaisuudet ovat ainakin itselleni tärkeitä, sillä ostan vaatteita harvoin ja kulutan ne loppuun. Vaatteen täytyy siis olla materiaaliltaan ja malliltaan sellainen, että siltä voi olettaa pitkää elinikää. Jos öljypohjainen akryyli porskuttaa iloisesti edelleen markkinoilla, materiaalien joukkoon mahtuu varmasti lisää uusia tulokkaita, varsinkin, jos valmistuskustannukset jäävät kohtuullisiksi ja lisäpontimena ostopäätöksessä toimii valmistuksen ympäristöystävällisyys ja kierrätys.

Spinnovassa on yrityksenä paljon pohdittavaa, ja vaikka innostuin ensin aivan valtavasti, jäin tämänkin osakkeen kohdalla pois heti alkumetreillä. Tällä hetkellä pidin parempana pientä voittoa, kun mahdollisten suurien voittojen karttumisen odottelua. Myin osakkeet pois hintaan 9,8e/kpl, voittoa tuli ennen kaupankäyntikuluja noin 114 euroa. Spinnovaa haluan kuitenkin pitää silmällä, yrityksenä se on erittäin sympaattinen, lisäksi yrityksen tarina ja tuote kiinnostaa.   

Hyvää juhannusta!



tiistai 8. kesäkuuta 2021

Netum, Merus ja Toivo

Viime aikoina IPOja eli uusien pörssilistalle tulevien yritysten listautumisanteja on ollut runsaasti. Sijoittajilla on toistaiseksi ollut kissanpäivät ja erilaisista yrityksistä on ollut mitä valita. 

Yrityksiä listautuu jopa ryppäinä, viimeisin erä oli Netum, Merus ja Toivo. Näiden listauminen tapahtui aika lailla päällekkäin, sillä katselin video esittelyjä peräkkäin samana päivänä. 

Kiinteistöjä, energiaratkaisuja vai kenties it-konsulttitalo?


Olo on kuin sokeriaddiktilla karkkikaupassa. Haluaisinko salkkuuni asuntoja ja tontteja Toivo Groupin omistuksen kautta, energiaratkaisuja Merumin omistajana vai it-konsultteja Netumin kautta? Kaikkea löytyy, joskin hinnat tuppaavat tällä hetkellä anneissakin olla korkeita. 

Asiaa pohdittuani osallistuin sekä Merusin, että Netumin antiin. Toivo Group ei tällä hetkellä saanut rahojani, vaikka liikeidea (kiinteistöalan kehitysfirma aina tontin omistamisesta rakentamisen kautta vuokraamiseen) vähän alkoikin kiinnostaa. Katselin antia varten tehtyjä videoita ja luin arvioita, niiden perusteella sijoitin Merusiin ja Netumiin, mutta jätin sijoittamatta Toivoon. 

Netumia peilasin Digiaan, jota minulla on jo salkussa. Molemmat ovat it-alan konsulttifirmoja. Vaikka yrityksissä on eroavaisuuksia (Netum tekee projekteja lähinnä julkiselle puolelle, ja Digia yksityisille toimijoille), Netum oli kuitenkin hinnoiteltu ihan kohtalaisesti ja nappasin sitä salkkuuni. Netumia pystyi Nordnetin kautta ostamaan vain arvo-osuustilin puolelle, joten sain annissa sinne 114 osaketta. Antihinta oli 3,20 e/kpl ja tämän hetkinen hinta on 4,40e, toistaiseksi tuottoprosentti on noin 37% (tuottoprosentti taisi hetkellisesti käydä yli 50% heti kaupankäynnin alkaessa). Netum jäi tällä erää salkkuun ja saatan ostaa sitä jossain vaiheessa lisää. 

Merusin pistin heti tänään myyntiin, kun kaupankäynti alkoi. Osakkeita tuli annista 80 kappaletta, antihinta oli 5,62 e/kpl, tänään myin osakkeet 6,6e kappalehinnalla, joten voittoa tuli 7e kulujen jälkeen noin 71 euroa. Mietin hetken aikaa, josko olisin jättänyt Merusin salkkuuni, mutta salkku alkaa jo pirstaloitua aika moneen eri yritykseen. Mielenkiintoinen yritys, mutta koska Merusin alan ajurit ja sen käyttämä tekniikka ei ihan täysin avautunut minulle, päätin tällä hetkellä jättäytyä pikavoiton jälkeen pois. 

Toivon antiin en osallistunut. Kiinteistöbisnes on itselleni vierasta ja katsottuani Inderesin haastattelun toimitusjohtajan kanssa, en saanut yrityksestä sykähdyttävää tunnetta. Asun alueella, jota täydennysrakennetaan edelleen kovaa vauhtia. Korkeita elementtikerrostaloja nousee nopeaa vauhtia maailman pienimmille tonteille meluistenkin valtaväylien läheisyyteen. Jotenkin vaikea uskoa, että buumi jatkuu loputtomiin. 

Viime vuonna asuttamani kunta menetti pitkästä aikaa asukkaitaan, eli koronan vaikutuksesta pääkaupungin vetovoima heikkeni ainakin hetkeksi. Kiinteistöbisneksessä täytyy siis olla sekä voittajia, että häviäjiä. Mahdoton on toki sanoa, että kuka kiinteistöbisneksessä vetää pisimmän korren, mahdollisesti se on Toivo Group, joka panostaa uusrakentamiseen. 

Taktiikka tuleviin anteihiin


Lisää innostavia anteja on jo nurkan takana! Spinnova on ilmoittanut kiinnostuksensa, ja Solwersin osakkeita voi jo merkitä. Tänä vuonna olen jo osallistunut viiteen antiin (Kreate, Orhex, Sitowise, Netum ja Merus) ja skipannut ainakin kaksi antia (Nightingale ja Toivo). Vielä ei ole jäänyt Musta Pekka käteen, eli viidestä annista, joihin olen osallistunut, kaksi yritystä on jäänyt toistaiseksi salkkuun, ja molemmat ovat toistaiseksi vielä voitollisia omistuksia. Kolmesta muusta annista olen kuitannut pieniä, mutta makoisia pikavoittoja.

Pyrin osallistumaan tuleviin anteihin, jos yritykset vaikuttavat kiinnostavilta. Kallistahan pörssissä on, joten halpoja osakkeita tuskin annistakaan sijoittajille jaetaan. Antien ruuhka takaa sen, että jokaiseen antiin ei ole pakko osallistua, vaan jätän suosiolla muille ne osakkeet, jotka eivät ole kiinnostavia.

Ostot teen pääosin osakesäästötilin puolelle. Netum oli pakko ostaa arvo-osuustilille, sillä Evlin järjestämässä annissa ei ollut muuta vaihtoehtoa. Moni listautumisannista ostamani osake on mennyt heti myyntiin, ja verotuksellisista syistä osakesäästötili on parempi paikka näille osakkeille. Teen siis pörssiin tulevilla osakkeilla pienimuotoista veivausta, ja tässä hiukan auttaa, että verot laukeavat vasta myöhemmin maksuun. 

Aikataulullisista syistä on mahdoton tutkia jokaista yritystä ihan perinpohjin ennen ostopäätöstä. Antiesitteet olisivat oiva mahdollisuus sukeltaa yrityksen tietoihin, mutta niitä olen vain vilkuillut läpi. Silti pyrin tutustumaan yritykseen yrityksen nettisivujen, analyysien ja videohaastatteluiden/videoesittelyiden avulla. Jos aika ei riitä edes pintapuoliseen tarkasteluun, jätän osallistumatta antiin.

maanantai 17. toukokuuta 2021

Kohti sataa tonnia

Virstanpylväät ja tavoitteet ovat tärkeä osa säästämistä. Joku tarkkailee säästöprosenttia, toinen nettovarallisuuden kehittymistä ja kolmas sijoitusvarallisuutta. 

Määrittelin blogin kirjoittamista aloittaessani tavoitteekseni sadantuhannen euron kokoisen salkun. 100 000 tuli tavoitteeksi ihan sattumalta, mukavan pyöreä luku, joka on saavutettavissa, mutta ei kuitenkaan helpolla. Kenties on paikallaan tavoitteen väliaika tarkistus?

Tavoite on asetettu tammikuussa 2018, eli yli kolme vuotta sitten. Silloin minulla oli sijoitusvarallisuutta (johon lasken sijoitusinstrumenttien lisäksi tileillä olevat varat) noin 23 900 euroa. Sijoituksiin ei kohdistunut suoraa velkaa, vaan kaikki oli omaa pääomaa (sen sijaan asuntovelkaa minulla oli tammikuussa 2018 noin 21 600 euroa). 

"The first $100 000 is a bitch"


Väitetysti Charlie Munger sanoi jo 90-luvulla, että "ensimmäinen 100 000 on vaikein". Alussa säästämisen vaikeaksi tekee se, että suurin osa sijoitusvarallisuuden lisäyksestä täytyy säästää itse. Kun varallisuutta on enemmän, sijoitusvarallisuus alkaa tuottamaan jo itsestään ja päästään korkoa korolle -ilmiön kyytiin. 

Esimerkiksi 20 000 euron varallisuus tuo pörssin noin 7% keskimääräisellä tuotolla vuodessa lisää pottiin noin 1400 euroa. Sen sijaan 100 000 euron salkku tuottaa jo samalla 7% tuottoprosentilla vuodessa 7000 euroa, eli salkku kasvaa helpommin, eikä pääoman lisäämisellä ole enää niin suurta merkitystä. 


Tavoite etenee kuin juna


Vielä ei olla lähelläkään 100 tuhannen rajapyykkiä, mutta ylpeänä esittelen teille lukuja! Ajallisesti kurkotetaan menneisyyteen, luvut kattavat jakson 31.12 2017-31.3.2021, eli 39 kuukautta. Ennen blogin aloittamista en ole pitänyt kirjaa. Koska olen napannut henkilökohtaisen talouden luvut talteen aina kvartaalin päätteeksi, näkyy varallisuuden kehittyminen alla kolmen kuukauden jaksoissa.


Alla on vielä koostamani graafi yllä olevista luvuista. Tässä on vielä huomioitu eri omaisuuserät. Alussa varallisuus oli noin 23 900 euroa, graafin oikeassa laidassa ollaan suunnilleen summassa 63 900 euroa. Salkku on keskimäärin kasvanut kuukaudessa noin 1025 eurolla. 

Varallisuuden kehitys 31.12.2017-31.3.2021

Vaikka laskin itselleni keskimääräisen kuukausittaisen kasvun, luvuista ja graafeista pääsee kuitenkin kärryille kasvun epätasaisuudesta. Vuosina 2018 ja 2019 vauhti on ollut hidasta ja otinpa vieläpä kesän alussa 2018 rahapulassa sijoituksista pois noin 1000 euroa elämiseen. Myös varojen allokointi on vaihdellut, aluksi suurin osa varoista oli rahastoissa, nyt salkkua dominoivat yksinoikeudella suorat osakesijoitukset. 

Pääosin varallisuuteni onkin lähtenyt nousuun vasta noin vuosi sitten. Huonon ajoituksen takia ostin juuri ennen romahdusta uudelle osakesäästötililleni kalliilta osakkeita tammi-helmikuussa. Osakkeeni ottivatkin pahasti osumaa pörssiromahduksessa. Koronakuopasta on noustu, sillä viime vuoden maaliskuussa, juuri pahimman romahduksen jäljiltä salkku oli arvoltaan 27 600 euroa, vuosi tämän jälkeen summa on noin 63 900 euroa.

Osinkojen rooli


Osinkojen rooli on ollut tässä tarinassa vielä pieni. Bruttona osinkoja ja S-junan korkoja on tullut seuraavasti:

Osingot vuosina 2017-2020

Yhteensä osinkoja on tullut maaliskuun 2021 loppuun mennessä noin 2678 euroa. Jos en tee merkittäviä myyntejä, tänä vuonna mennään ensimmäistä kertaa yli 1000 euron. Osingot on vielä tässä vaiheessa sijoitettu takaisin rahastoihin ja osakkeisiin. 


Onko sijoittaminen kannattanut?


Toistaiseksi joo. Ja tämä oli seikka, joka itseäni eniten kiinnosti, kun aloin pohtimaan sijoittamismatkaani. 

Nordnetissä olevat omistukset ovat aika lailla noudatelleet OMXHGI- indeksiä, eli Helsingin pörssin osingot takaisin sijoittavaa kasvuindeksiä. Ajoittain olen hävinnyt indeksille ja toisinaan taas olen pystynyt päihittämään sen. 

Tässä kohtaa alkoi jo Excelin tuijottaminen puuduttaa, joten päästin itseni vähän helpommalla. Sen sijaan, että graafissa olisi koottuna luvut kvartaaleittain, tilanne on kuvattuna aina joka vuoden alussa. Graafi ei siis ole niin informatiivinen, kun toisella tavalla koottuna, mutta kertoo olennaisen. Vasemmalla ollaan siis tammikuun alussa 2018, ja oikealla ollaan tämän vuoden tammikuun alussa. 

Oma pääoma ja tuotto

Koska en ole ottanut talouteni lukuja kunnolla ylös ennen vuoden 2018 alkua, tuoton ja oman pääoman määriin liittyy jonkin verran epävarmuutta. En ole siis ihan varma tuoton suhteesta pääomaan, koska aloitussumma on kertynyt pitkän ajan kuluessa. Ennen vuotta 2018 ostin ja myin erilaisia rahasto-osuuksia sekä tappiolla, että voitolla, joten koostamani luvut ovat sen hetkisten omistusten luvuista otettu.

Vuoden 2020 alussa salkun koko oli noin 56150 euroa, ja tästä tuottoa oli noin 14970 euroa. Suhde voisi olla parempikin, mutta olen kuitenkin tässä vaiheessa sijoittajan uraani ihan tyytyväinen lukuihin.

Säästämäni summat ovat vaihdelleet huomattavasti. Vuonna 2018 lisäsin salkkuun pääomaa vain noin 1200 euroa, kun taas vuonna 2020 oman pääoman lisäys oli yli 14 000 euroa. Edelleen salkkua paisuttaa enemmän säästettty summa, kun salkun itsestään luoma tuotto. Olen jo silti luullakseni päässyt hyötymään "korkoa korolle" ilmiöstä. 


Tästä eteenpäin 


Salkun kasvulle on useita eri skenaarioita. Jokseenkin varmaa alkaa jo olla, että jossain vaiheessa salkku ylittää maagisen 100 000 euron rajan. 

Ensimmäinen skenaario voisi olla, että en tee lisäyksiä salkkuun, mutta sijoittaisin osingot aina uudelleen. Jos salkku kasvaisi vuosittain noin 7% vauhdilla, tavoitteen saavuttamiseen menisi 7 vuotta (löin luvut suoraan Nordnetin korkoa korolle -laskuriin, joka löytyy täältä). Tavoite täyttyisi siis jossain vaiheessa vuotta 2028. 

Toinen mahdollinen kohtalo on, että jatkan epämääräisten summien säästämistä ja sijoittamista, kuten tähänkin asti. Jos jatkan samalla uralla (salkun keskimääräinen kasvu 1025e/kk), tulisi tavoite vastaan 36 kuukauden päästä eli maaliskuussa 2024. Tässä skenaariossa ei ole siis mitenkään eritelty kuukausittain säästettyä summaa tai tuottoprosenttia, vaan on vaan ajateltu, että kasvu on keskimäärin euroina yhtä paljon, kun aiempina vuosina. 

Miten siis tästä eteenpäin? En edelleenkään määrittele sadan tonnin salkulleni mitään ajallista tavoitetta, vaan mennään virran mukana. Säästämistä ja salkun paisuttamista palkkatuloista jatkan edelleen, joten jos mitään maailmanluokan pörssikatastrofia ei ilmaannu, pitäisi sadantonnin rajan ylittyä ainakin ennen tuota vuotta 2028.


lauantai 24. huhtikuuta 2021

Q1 2021, vilkasta sijoitustoimintaa

Miten meni vuoden ensimmäinen kvartaali? Osakeindeksit nousivat kohisten, samoin kävi omien omistusteni. 

Minulla on periaatteessa ollut holdaajan salkku, joten siihen nähden sijoitustoiminta oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä salkussani vilkasta. Tähän on ollut suurimpana syynä listautumisannit. Silti täytyy myöntää, että muiden kiireiden vuoksi sijoittaminen ei ole ollut päällimmäisenä ajatuksissa. Kuvat on reissusta meren rantaan, helmikuussa riitti muutamia aurinkoisia päiviä, jotka houkutteli eväsretkelle rantaan.

Helmikuun auringonpaistetta

Omistukset 31.3.2021

Ensimmäisellä kvartaalilla kävin osakekauppaa osallistumalla kolmeen antiin. Kreaten ja Orthexin osakkeita tuli salkkuun ihan minimaallinen määrä, Kreatesta osakkeita tuli 35 ja Orthexista 62 kappaletta. Pistin osakkeet kiertoon heti ensimmäisenä kauppapäivänä, Kreatesta voittoa tuli noin 100 euroa, Orthexista noin 50 euroa. Koska osallistuin anteihin osakesäästötilin puolella, näistä summista ei vähennetty vielä veroja. 

Kolmas anti, johon osallistuin, oli Sitowisen anti. Sitowisesta olenkin jo kirjoittanut edellisessä postauksessa, jäin siis tämän osakkeen omistajaksi. 

Lähtöpassit salkustani sai Nordea. Myin Nordean pikkupaniikissa, sillä helmikuussa puhuttiin jo  vakavissaan liikkumisrajoituksista, jotka olisivat meidän alalla tietäneet varmasti yt-neuvotteluja. Vähensin siis osakepainoa maaliskuun alussa Nordean osakkeiden verran. Myin 400 osakettani kappalehintaan 7,886e, voittoa tuli noin 600 euroa. Jälkikäteen tämä oli huono päätös, sillä Nordean osake on noussut, enkä loppujen lopuksi tarvinnutkaan käteistä. Tällä hetkellä sijoituksiin ei ole leivottu velkaa sisälle, vaan kaikki on omaa pääomaa.

Osingot


Salkku kasvaa, ja sitä myötä myös osinkojen määrä paisuu. Osinkoja tuli tilille bruttona 508,4 euroa. Osakkeista noin puolet on arvo-osuustilillä ja puolet osakesäästötilillä, näiden tilien verotus on erilainen, eli vain arvo-osuustilin osinkoverot maksetaan heti. Nettona osinkoja tuli 433,47 euroa. 

Suurin omistus on tällä hetkellä Citycon, joten sieltä tulee myös kvartaaleittain isoimmat osingot. Ei voida puhua vielä vuolaasta osinkovirrasta, mutta jonkin näköisestä purosta kuitenkin!

Omaisuuden kasvu

Kvartaalilla omaisuuteni kasvoi, muutos viime vuoden loppuun oli noin 7700 euroa. Säästöä palkasta tuli noin 3000 euron verran, loppu oli seurausta osakkeiden ja rahastojen noususta. Ostoja oli siis Sievi Capital, jota ostin heti tammikuun alussa hintaan 1,1e/kpl, Kreate, Orthex, Sitowise, sekä kuukausittaiset ostot Handelsbankenin Usa indeksirahastoon, ja Nordnetin Indexfond Sverige indeksirahastoon. Myyntejä oli Kreate, Orthex ja Nordea. 

31.3.2021

Silkkaa euforiaa?


No oikeasti seuraan kurssien kipuamista pilviin vähän mietteliäänä. Euforiasta ei voi puhua. 

Olen löytänyt kuvakaappauksen ilot, eli nappasin kaikista sijoituksistani kuvakaappaukset maaliskuun lopussa, ja kerkesin niitä vääntelemään excelissä vasta nyt. En kuitenkaan ottanut kuvakaappausta siitä, kuinka monta prosenttia sijoitukset ovat kivunneet vuoden alusta maaliskuun loppuun. Luulisin, että lukema olisi noin 10%, joka vastaisi ihan kelpo vuosituottoakin. 

Vaikea uskoa, että koko vuosi mentäisiin samaa vauhtia ylöspäin, jossain vaiheessa täytyy tulla joko käänne alaspäin, tai ainakin sahaavaa vaakatason liikettä. Edelleen yritykset antavat positiivisia ennusteita, joten minun ennustajan lahjoilla ei voi sanoa, milloin vauhti hiljenee.


Nakki ja sen kaverit odottaa hodarisämpylän väliin päätymistä.

torstai 22. huhtikuuta 2021

Sitowise, annista omistajaksi

Ihanteellinen sijoituskohde olisi mielestäni ennustettava, tasainen ja tylsä. Siksi vahvasti syklien mukaan elävä rakennusala ei ole vielä kiinnostanut sijoitusmielessä. Suhdanne herkkiin osakkeisiin sijoittaminen vaatii minulta selvästi enemmän ponnisteluja, vaikka syklisiä yrityksiä salkustani löytyykin. 

Mietin siis Sitowisen antiin osallistumista tarkemmin, kuin muihin anteihin osallistumista. Sitowise on konsulttitalo, se ei suoraan ole rakennusfirma, joten siltä voi odottaa tasaisempaa tuloksen tekoa, kuin rakennusfirmoilta. 

Palloteltuani ajatusta jonkin aikaa osallistuin antiin. Anti oli ylimerkattu, osakkeita tuli omistukseeni 117 kappaletta, hinta oli 8,2e/kpl. Rehellisyyden nimissä täytyy kertoa, että ajattelin laittaa muiden antien tavoin myös Sitowisen osakkeet suoraan myyntiin. 

Tämä oli kuitenkin ensimmäinen anti, josta minulle jäi käteen järkevän kokoinen määrä osakkeita, siksi en heti luopunut omistuksestani. Lukaisin yrityksen tietoja läpi jo päättäessäni osallistua antiin, mutta nyt kun osake on tullut ainakin hetkeksi aikaa osaksi salkkuani, pitäisikö siihen tutustua vielä tarkemmin?

Mitä Sitowise tekee?

Sitowisella on vahva kytkös rakennusalaan, sillä noin 44% sen liiketoiminnasta on liitetty Talo-liiketoiminta-alueen alle. Tämä alue sisältää rakennussuunnittelua, valvontaa, tutkimusta ja korjausrakentamista. 34% liiketoiminnasta kattaa Infra, joka sisältää liikennesuunnittelua, kaupunkikehitystä, sekä ympäristö- ja vesisuunnittelua. Ruotsi maantieteellisenä alueena kattaa 13% liiketoiminnasta ja pienimpänä on Digi (noin 9%), joka keskittyy rakentamisen ja liikkumisympäristön digitaalisiin ratkaisuihin. Työntekijöitä on Sitowisella on noin 1900. 

Suurimmat asiakkaat ovat julkiselta sektorilta. Jo päättyneitä projekteja on mm. Länsimetron uusien asemien akustiikan suunnittelu, lisäksi Sitowise on ollut mukana myös hienon Oodi-kirjaston luomisessa. Pikaraitiotiestä on ollut puhetta pääkaupunkiseudulla jo muutaman vuoden ajan, yritys onkin mukana myös suuressa Raide-Jokeriksi nimetyssä hankkeessa, johon liittyy mm. silta- ja tunnelisuunnittelua. Raide-Jokeri noudattaa osittain Jokeriksi nimettyä bussilinjaa, joka kulkee Espoosta Itäkeskukseen.  

Sitowisen numerot

Numeroiden kautta katsottuna Sitowise kuuluu kokonsa puolesta Helsingin pörssin keskikastiin. Liikevaihto on ollut 160 miljoonaa vuonna 2020. Kasvua vuodesta 2019 on ollut peräti 12%, osa kasvusta on ollut orgaanista,  mutta yritys on kasvanut myös yritysostoin. Ylivoimaisesti suurin osuus (86%) liikevaihdosta tulee Suomesta, loput tulee Ruotsista.  

Suurin omistaja on annin jälkeen Intera Partners -niminen pääomasijoitusyhtiö, joka omistaa noin 13% yrityksestä. Listalla on myös eläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen ja Varma, sekä sijoitusrahastoja. Ilahduttavaa on, että listalle nousee Sitowisen perustajia, jotka ovat edelleen siis yhtiön omistajia osakkeiden kautta. 

Yrityksen kannattavuus on Inderesin raportin mukaan hyvä, oman pääoman tuotto on noin 20,9%. P/E on kohtalaisen korkea, eli 20. Ajureina yrityksellä on kaupungistuminen ja lisääntyvä korjausvelka. 

Suurin osa kuluista tuleekin henkilöstökuluista. Jos katsotaan yrityksen tuloslaskelmaa, Sitowise muistuttaa omista yrityksistäni aika paljon Digiaa ja vaikkapa Aallon Groupia. Näissä kaikissa henkilöstökulut on kuluina suurimmat, eikä liiketoiminta sido kovin paljoa pääomaa. 

Varsin ilahduttavaa on, että Sitowisen kautta pääsee kulman kautta käsiksi rakennusalaan ilman rakennusalan perinteisiä riskejä. Sitowiselle ei voi jäädä myymätöntä uutta asuntokantaa taseeseen, kuten oikeilla rakennusyrityksillä, eikä se ole niin suhdanneherkkä, kuin rakentaminen alana.  

Sitowisen vastuullisuus


Vastuullisuus on monelle sijoittajalle yksi sijoittamisperuste. Sitowisen sivuilla vastuullisuus onkin hyvin esillä, ja yritys laskee esim. hiilijalanjälkeä/työntekijä. 

Vuosikertomuksen perusteella vastuullisuuteen on panostettu, ja täytyy sanoa, että pyrkimys tasavertaiseen kohteluun näkyy myös esimerkiksi hallituksen kokoonpanossa. Seitsemästä hallituksen jäsenestä kolme on naisia ja neljä miehiä, lisäksi nuorin hallituksen jäsen on syntynyt 80-luvulla, joten hallituksen jäsenistöä koottaessa on luultavasti mietitty ainakin jonkin verran ikä- ja sukupuolijakaumaa. 

Myönnän olevani melko "pehmeä" sijoittaja, joka viehättyy numeroiden lisäksi kaikista pehmeistä arvoista. Siksi referensseissä mainitut Helsingin Mätäjoen kunnostamisessa mainitut uhanalaiset meritaimenet ja Keskolle tehty, erään K-ruokakaupan energiatehokkaampi sähkön käyttösuunnitelma uppoaa hyvin minuun. Vastuullisuus ei ole ainoa kriteeri sijoittamiselle, mutta selvää plussaa, kun mietin yrityksen omistamista myös jatkossa.

Omat mietteet Sitowisesta


Joskus vuosia, vuosia sitten olin Pöyryn yritysesittelyssä, ja Pöyry jäi mieleen myönteisesti. Pöyry oli silloin sijoituksena kalliihko, ja se yhdistyikin pian ruotsalaisen yrityksen kanssa ja hävisi Suomen pörssistä. Pöyryn liiketoiminta ei ollut täysin samanlaista, kuin Sitowisen, mutta yhtymäkohtiakin on, sillä molemmat olivat konsulttitaloja, joilla oli osaamista mm. infrasta. 

Sitowisen kautta olen päässyt mukaan isoista megatrendeistä kaupungistumiseen. Oma kohtaisena kokemuksena voin sanoa, että Sitowise oli mukana yhdessä taloyhtiömme remonteista rakennusvalvojan roolissa. (Remontti ei mennyt ihan putkeen, mutta siitä ei voi syyttää Sitowisea.) Ainakin pääkaupunkiseudulla korjausrakentamiselle on vahvasti tarvetta, joskin yksittäiset kerrostalojen remontit, kuten esimerkiksi tämä meidän talon remontti, tuo aika pikkumurusia Sitowisen kassaan. 

Vaikea sanoa, että kuinka yritys pystyy pitämään hyvää kasvuvauhtiaan, viime vuosina liikevaihdon kasvua on ollut peräti 12% vuodessa, kun ala Sitowisen omien sivujen mukaan kasvaa noin 4-5% vuodessa. Yrityksen pitäisi siis pystyä kasvamaan kaksinkerroin alan keskiarvoa nopeammin. 

Sitowise on tehnyt viime vuosina reippasta vauhtia yritysostoja, joten osa liikevaihdon kasvusta selittyy sillä. Toki yritysostoja jatkamalla kasvu on toteutettavissa, mutta kannattavuudenkin toivoisi säilyvän hyvänä. 

Tällä hetkellä osake on jo noussut 9,1e/kpl, joten se on noussut antihinnastaan jo mukavasti. Jään seuraamaan Sitowisen tarinaa. Osavuosikatsaus julkaistaan 19.5., joten ensimmäisiä tämän vuoden lukuja joudutaan odottamaan vielä kuukauden verran.