Q3 2023, Alakuloa Helsingin pörssissä

On aika katsahtaa taaksepäin ja syventyä vuoden 2023 kolmannen kvartaalin lukuihin! Helsingin pörssissä uutiset eivät ole enää uusia, sillä sama lasku, joka alkoi jo pari vuotta sitten, jatkuu edelleen. Luulisi, että laskuun olisi jo ehtinyt tottua, mutta heikkoina hetkinä unohtuu sijoittajien perussääntöihin kuuluva "korkoa korolle"-mantra ja koko sijoitusharrastuksen mielekkyys on koetuksella. 

Toki optimistina toivon vuoden viimeiseltä kvartaalilta ryhtiliikettä, vielä on noin 10 viikkoa aikaa kääntää kurssit kaakkoon. Reaalimaailman tapahtumat kertovat kuitenkin toista tarinaa. Uutisista saa lukea sodasta, suomalaisten yritysten muutosneuvotteluista, rakennusalan konkursseista ja Suomen asuntomarkkinoiden jäätävän syvästä koomasta. Taantuma hiipi lähemmäs (vai onko se alkanut jo?). En siis oikeasti odota nopeaa pörssien kääntöliikettä ylöspäin.

Sumuinen syyskuun ilta

Oma salkku on tänä vuonna ihme kyllä pyristellyt yleistä Helsingin pörssin alakuloa vastaan. Vaikka omassa salkussa on ollut lamaavan suuria laskupäiviä, myös nousupäiviä on ollut muutama. Nordnetin mukaan oman salkun YTD-graafi piirtyy vuoden kolmella ensimmäisellä kvartaalilla juuri ja juuri nollan yläpuolelle, käymättä kuitenkaan yhtenäkään päivänä nollan alapuolella. Hyvänä saavutuksena salkun graafia ei voi pitää, sillä käytännössä viime vuonna hävisin niin reippaasti indeksille, että tämän vuosi on paluuta keskiarvoon. 

Muutokset salkussa 

Kuukausittaiset lisäykset Handelsbankenin Usa-indeksiin ja Nordnetin Indexfund Sverigeen menivät suunnitelmien mukaan. Olen ostanut heinäkuussa myös TietoEvryä kahteen otteeseen, osakkeiden hinta on ollut 24,05e ja 22,38e. Tällä hetkellä osakkeen hinta on 20,12e, joten lasku on jatkunut ostojen jälkeen. 

Rahastot ja osakkeet 30.9.2023

Ehdin jo kertoa, että koko vuoden YTD on tällä hetkellä suunnilleen nollan tuntumassa. Ajanjaksolla heinäkuusta syyskuuhun Nordnetin käppyrä tipahti kuitenkin miinukselle. Sijoitusvarallisuus lisääntyi hieman, mutta sijoituksiin laitettu pääoma oli suurempi, kuin nousu. Sijoitusvarallisuus ja käteinen on kivunnut 80 000 euron yläpuolelle, mutta viimeisen kahden vuoden ajan laskun aikana ainoastaan palkkatuloista säästäminen on lisännyt varallisuutta.  

 

Vertailu edelliseen kvartaaliin

  

Sijoituksiin liittyvää velkaa on Nordnetissä käytössä 3400 euroa. Kolmannen kvartaalin aikana maksoin ylimääräisen lyhennyksen asuntolainaan, sillä asuntolainan korko on tällä hetkellä korkeampi, kuin Nordnetin kultatasolla oleva luottolimiitti. Asuntolainan korko taitaa olla marginaalin kanssa 5% kieppeillä, pohjana on 3kk euribor, sijoituslainan kultatasolla korkokulu on 3,49%. 

Näin pienillä lainasummilla korkoero on euroina tosi pieni, mutta jos asuntolainan saisi maksettua pois kokonaan, se vapauttaisi 216e joka kuukausi rahavirtaa johonkin muuhun. Asuntolainan ylimääräinen lyhennys oli 2000 euroa, ja asuntolainaa on jäljellä syyskuun lopussa noin 6200 euroa. 

Osingot

Osinkoja tuli bruttona noin 340 euroa, ja nettona noin 281 euroa. Osinkoja maksoi AT&T, Wärtsilä, Capman ja salkkuni ahkerin osingonmaksaja Citycon. 

Kotimatkan sumu

Mitä tehdä asunnolle, joka ei käy kaupaksi?

Asuntomme on ollut myynnissä jo muutaman kuukauden. Ensin yritimme myydä asuntoa itse, nyt meillä on välittäjä. Olemme myös laskeneet hintaa pariinkin otteeseen. Suuri kolmio kehä kolmosen sisäpuolella palveluja täynnä olevassa lähiössä ei silti ole löytänyt uutta omistajaansa. 

Muutama asunnon katsoja meillä on käynyt, mutta tarjouksia ei ole sadellut. Nopealla analyysillä ongelmia on kaksi: yleinen markkinatilanne asuntomarkkinoilla on syväjäässä ja tämän taloyhtiön kohdalla kummittelee parin vuoden päästä häämöttävä suuri remontti.

Onko asunnon hinta vieläkään oikea vai pitäisikö hintaa laskea? Jaa-a vaikea sanoa. Jos hintalappuun heittäisi ihan tosi roisin alennuksen, asunto menisi varmaan paremmin kaupaksi. Tappiota ei tee kuitenkaan mieli ottaa asuntokaupoillakaan, vaikka oma asunto ei sijoitus olekaan. Toisaalta tämän hetkinen pyyntihinta lienee aika lailla oikea, alueella on sekä kalliimpia, että edullisempia neliöhintoja saman ikäisissä kolmioissa. 

Jos välittäjä ei saa muutamassa kuukaudessa ostajia liikkeelle, lienee parempi tehdä ratkaisu tähän asuntoon jäämisestä, kuin jättää asunto pidemmäksi aikaa roikkumaan markkinoille. Alue on kuitenkin meille oikea, ongelma on tilojen riittävyys. Suurta intoa remonttiin ei ole, mutta jos asunto ei mene kaupaksi, remontoimalla kolmion isoista huoneista saisi lohkaistua pienempiä tiloja. 

Tähän jäämisessäkin on omat hyvät puolensa, sillä pieni asuntolaina olisi hetkessä kuitattu ja rahaa jäisi enemmän johonkin muuhun. Toki parin vuoden päästä tuleva remontti tarkoittaisi jälleen joko vastikkeen nousua tai henkilökohtaisen lainan ottamista. 

Nouseva kuu

Q2 2023, lomailua ja lomautuksia

Mitä tapahtuikaan salkussani viime kvartaalin aikana? Korot ovat nousseet ja inflaatio on edelleen korkealla. Helsingin pörssi on laskenut alkuvuonna, joten miten oma salkkuni on pärjännyt? 

En viime kvartaalilla jaksanut murehtia raha-asioita. Olin kaksi viikkoa lomautettuna ja matkustelin sekä ulkomailla, että kotimaassa. Ja koska korot ovat nousseet, lyhensin parilla tonnilla myös henkilökohtaista asuntolainaani. Lisäksi panostin nukkumiseen ja ostimme puolison kanssa sängyn, joten rahaa on palanut toisella kvartaalilla. Onneksi lomarahat tulivat tilille paikkaamaan vajetta.

Matkailuun on mennyt viime kvartaalilla paljon rahaa. Kävin pidemmällä viikonloppureissulla Kroatiassa toukokuussa, mutta vaikka kohde itsessään oli edullisempi kuin Suomi, halpoja lentoja emme onnistuneet saamaan. 

Kotimaan matkan aloitin pyöräilemällä. Olin jo pitkään miettinyt pidempää pyöräretkeä ja ennen juhannusta lähdin polkemaan Helsingistä kohti itää. Yleensä maisemat tulee nähtyä nopeasti auton ikkunan läpi, joten oli elämys kulkea hitaasti ja pysähdellä useammin. Ensimmäisen päivän pyöräilin helteessä Helsingistä Porvooseen, jonne jäin yöksi nukkumaan. 

Porvoo

Toisena päivänä pyöräilin sateen alla yli 90 kilometriä, sillä kuiva mökki alkoi jo houkuttaa yöpaikkana, enkä halunnut jäädä ulos sateeseen nukkumaan. Helsingistä itään päin lähdettäessä löytyy valtavan hienoja matkailukohteita!

Pysähdyin mm. Porvoossa, Loviisassa, Ahvenkoskella ja Strömforsin ruukilla. Jokainen kohde olisi ollut pidemmänkin tutkimisen arvoinen, sillä nähtävää riitti niin Porvoon vanhassa kaupungissa, kuin Strömforsin idyllisellä ruukillakin. Matkan taittaminen pyörän selässä oli niin mukavaa, että seuraava reissu on jo suunnitteilla. 

Strömforsin ruukki

Osingot

Osinkoja sain tilille noin 1035 euroa nettona ja ennen veroja osinkosumma oli 1153 euroa. Suurimmat osingon maksajat olivat Sampo, Citycon ja Marimekko. 

Muutokset salkussa

Osakkeiden hinnat ovat olleet alkuvuoden laskussa. Olenkin innostunut lisäilemään vähän kaikkea. Maaliskuun alun jälkeen ostoslistalla on ollut UPM, Capman, TietoEvry, Citycon ja Marimekko. Pääosin olen ostanut edellistä ostoa alempiin kursseihin. Ainoastaan Marimekossa ja Capmanissa jouduin ostamaan kallimmalla, kuin mikä edellinen osakkeen hinta on ollut, sillä molemmissa edelliset ostot olivat vuosien takaa. 

Myyntejä tuli yksi, eli myin Digian osakkeet pois osakesäästötilin puolelta. Arvo-osuustilille Digiaa minulle vielä jäi. Tarkemmin ostoista ja myynnistä olen kertonut aiemmassa postauksessa. Yksi muutos tuli myös yrityksen nimessä. Kvartaalin aikana Sievi muutti nimensä KH Groupiksi. 

Kuukausiostot kahteen indeksirahastoon ovat myös pyörineet entiseen tapaan. Handelsbankenin Usa Indeksi, että Indexfond Sverige ovat kuukausiostojen kohteena. 

Osakkeet ja rahastot 30.6.23

Oma osakesalkkuni on yllättäen pärjännyt kohtuullisen hyvin ensimmäisellä vuosipuolikkaalla. Samaan aikaan, kun Helsingin osingot huomioon ottava indeksi OMXHGI on laskenut 4,45% vuoden alusta, oma salkkuni nousi Nordnetin käppyröiden mukaan noin 4%. Vaikka moni osake salkustani on laskenut, Harvia, Wärtsilä ja Konecranes ovat vuoden alusta nousseet. 

Omistukset 30.6.23

Rahastojen, osakkeiden ja käteisen määrä kipusi yli 80 000 euron. Nordnetissa on sijoituslainaa käytössä noin 2900 euroa, mutta samaan aikaan olen maksanut asuntolainaa pois 2000 euron verran. Velan määrä ei siis ole juurikaan muuttunut. Tällä hetkellä asuntolainassa on korkeampi korko, kuin Nordnetin luotossa, joskaan ero ei ole hurjan suuri. 

Varallisuuden kehitys

Viime vuosi markkinoilla ravisteli osakkeista turhan ilman pois. Oma varallisuuteni on ollut korkeimmillaan maaliskuun 2022 lopulla. Nyt ollaan vihdoin päästy yli 80 000 vaikka olen koko ajan syöttänyt sijoituksiin lisää rahaa. Talous näyttää melko synkeältä, jos korot ja inflaatio pysyvät korkealla, joten taloudessa löytyy seurattavaa myös syksymmälle. 

Poutapilvien alla

Neljä ostoa ja yksi myynti

Ostoskeskuksia, paperialaa ja digitaalista palvelutoimintaa, kaikkea näitä haalin lisää salkkuuni. Suomalaisen sijoittajan kevääseen kuuluu olennaisena osana osingot. Omassa salkussani yritysten jakamat varat kiertävät takaisin osakesalkkuun ostojen myötä. Alla ovat keväällä tekemäni neljä ostoa ja yksi myynti.    

CapMan

CapMan on pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa listaamattomiin yhtiöihin. Kävin yrityksen yhtiökokouksessa maaliskuussa ja sieltä sain kipinän ostaa lisää osakkeita. Olen alunperin ostanut yritystä vuonna 2017, osakkeen hinta on silloin ollut 1,43e/kpl, kevään 2017 jälkeen en ollut lisäillyt omistusta.

CapMania olen aina halunnut ostaa lisää, yhtiö on laadukas ja se tekee hyvää tulosta. Osakkeen hinta on vaan aina tuntunut kallillta, sillä olin ankkuroitunut tuohon ensimmäisen oston edulliseen hintaan. CapMan on tuotolla mitattuna osoittautunut toistaiseksi yhdeksi salkkuni oikeasti loistavista valinnoista. 

CapManillä on omia rahastoja, joihin sijoitetuista varoista se saa hallinnointipalkkioita. Rahastoissa on enimmäkseeen kiinteistöjä mutta myös infraa. Lisäksi liikevaihtoon vaikuttavat irtautumiset kehitettävistä kohteista. Sekä liikevaihto, että liikevoitto on ollut viime vuosina nouseva ja yhtiö tekee kasvavaa liiketoimintaa erittäin hyvällä kannattavuudella. 

Yhtiö panostaa vastuullisuuteen, toimitusjohtaja Pia Kållin puheenvuorossa yhtiökokouksessa kerrattiin yhtiön varsin kunnianhimoinen kanta ESG-kysymyksiin. Yhtiökokouksessa kerrottiin myös CapManin irtautuneen täysin Venäjän toiminnasta. Venäjältä ei odoteta enää liikevaihtoa, vaan kaikki omistukset on alaskirjattu. 

Vuosi 2022 meni yrityksellä erittäin hyvin ja liikevaihto kasvoi yli 20% vuodesta 2021. Yhtiökokouksessa käytiin läpi CapManin uutta strategiaa, tavoitteena on kasvattaa hallinnoitavat pääomat nykyisestä 5 miljardista peräti kaksinkertaiseksi viidessä vuodessa. Tavoitteeseen pyritään sekä orgaanisella kasvulla, että yrityskaupoilla. Jos tavoite onnistuu, luvassa on voimakasta kasvua tulevina vuosina. Toimitusjohtajana aloitti Pia Kåll, joka on ollut jo pitkään yhtiön palveluksessa. Entinen toimitusjohtaja Joakim Frimodig siirtyi CapManin hallituksen puheenjohtajaksi. 

Vaikka vuosi 2022 oli yhtiölle loistava, tämän vuoden ensimmäinen kvartaali oli sijoittajien mielestä pettymys. Takana on monia hyviä vuosia, mutta ajat ovat nyt haastavammat mm. korkojen nousun takia. Ensimmäisen kvartaalin tuotot painuivat nollaan ja kurssi laski osavuosikatsauksen julkaisupäivänä useita prosentteja. Ostin samana päivänä osaketta 355 kappaletta hintaan 2,59e/kpl. 

Kevääseen kuuluu osinkosade ja vesisade

Citycon

Citycon on ollut salkussani pitkään. Aina välillä sitä lisäilen, sillä osinko on muhkea, vaikka suurta arvonnousua osakkeelta ei odottaisikaan. Citycon on kiinteistökehittäjä, joka ylläpitää, ostaa ja myy ostoskeskuksia sekä Suomessa, että muissa pohjoismaissa. Liikevaihto tulee vuokrista, joten liiketoiminta on helposti ymmärrettävää. 

Cityconin liiketoiminta taistelee megatrendejä vastaan, sillä jo vuosia on povattu kivijalkaliikkeiden kuolemaa. Varsinkin korona luonnollisesti rankaisi kiinteistöfirmoja, sillä asiakkaat kaihtoivat kauppakeskuksia tartuntapelon vuoksi ja monet kaupat sulkivat ovensa. 

Toisaalta Citycon on haalinut kiinteistöihin myös erittäin vakaita vuokralaisia, yleensä suurissa kauppakeskuksissa vierekkäin toimivat sekä S-ryhmän, että K-kaupan jättimarketit. Joihinkin liikekeskuksiin on saatu vuokralaisiksi esimerkiksi terveysasemia, kirjasto tai muita kuntien lakisääteisiä palveluja tarjoavia tahoja.  

Riskinä Cityconilla on velkarahan hinta. Kiinteistöliiketoimintaan kuuluu olennaisena osana korkea velkaisuus ja korkojen noustua velkojen hallinta, uudelleenrahoitus ja takaisinmaksu on yksi Cityconin haasteista, jotta velan korkokustannus ei nousisi liian korkeaksi. Yksi yhtiössä mietityttävä asia on myös voimakkaasti keskittynyt omistus. Pääomistaja on Chaim Katzman omistaa Cityconista jo yli 50% omien yhtiöidensä kautta. Yhden suuromistajan valta voi koitua negatiiviseksi asiaksi, jos suuromistajan edut ja piensijoittajan edut lähtevät eri suuntiin.  

Koronakuopassa kurssi tipahti tasolle 5,587e/osake, ja on sen jälkeen käynyt korkeimmillaan noin kahdeksassa eurossa. Mikään kurssiraketti Citycon ei siis ole, pikemminkin päinvastoin. Eilinen kaupankäynti päättyi tasoon 6,21e/osake. Osana osinkosalkkua Cityconia on kuitenkin mukava omistaa. Osinkoa maksetaan pääomanpalautuksen nimellä tänä vuonna kvartaaleittain, yhteensä osinkoa maksetaan vuodessa 0,50e/osake. Ostin osaketta osakesäästötilille toukokuun alussa 200 kappaleetta hintaan 6,16e/osake. Osinkotuotto näille viimeisille osakkeille nousee 8,11 prosenttiin. 

Kaipaako sijoittaja enää kurssinousua, jos osinkoprosentti nousee jo yli keskimääräisen vuosittaisen osakkeiden tuottoprosentin? Tätä olen viime aikoina miettinyt ja päädyin pohdintojen jälkeen kuitenkin ostamaan Cityconia. Itselleni riittää tällä hetkellä Cityconin osalta korkea osinkotuotto. Omassa salkussani en odota Cityconilta kovin äkkinäistä käännöstä nousevaan osakekurssiin, vaan tasaista osinkovirtaa. 

Korkeassa osinkoprosentissa on huonot puolensa, yleensähän se viestii siitä, että yrityksellä ei ole investointi ideoita. Citycon voisi toki aina maksella lainoja pois osingonmaksun sijasta. Korkea osinkotuotto ei takaa osakekurssin pysyvän nykyisellä tasolla, vaan aina on mahdollisuus, että osakkeen kurssi laskee, jolloin osinkotuotto on aika laiha lohtu. 

TietoEvry

TietoEvry on it-alan konsulttitalo, jonka asiakkaina on sekä julkisia, että yksityisiä toimijoita. It-alan jättiläinen on työllistänyt viime vuonna peräti 24 000 ihmistä, joten se on iso yritys alalla. Yritys mainitaan joissain artikkeleissa defensiiviseksi kasvuyritykseksi, sillä julkisen puolen asiakkuudet tuovat jatkuvuutta. It-ala taas itsessään koetaan kasvualaksi, sillä digitaalisuus on yksi megatrendeistä. 

Suunnitelmissa TietoEvryllä on joko myydä, tai listata itsenäisiksi yhtiöiksi yritykseen kuuluvista osista sekä Banking, että Tech Services. Banking on tarkoitus irrottaa emoyhtiöstä jo tänä vuonna, Tech Services sen sijaan irrotettaisiin kokonaisuudesta ensi vuoden alkupuoliskolla. 

Yhtiön pilkkomisen jälkeen yhtiön liikevoittomarginaali voisi nykyisten lukujen valossa kasvaa ja TietoEvry saisi taseeseen enemmän varoja, joita se voisi hyödyntää jakamalla lisää osinkoa, tai ostamalla omia osakkeita. 

Monen viisaamman sijoittajan mielestä osake on edelleen maltillisesti arvostettu. Yrityksessä on kuitenkin käynnissä mielenkiintoisia prosesseja, jotka onnistuessaan odotan vaikuttavan yhtiön lukuihin. Ostin osakkeita lisää toukokuun lopussa osakesäästötilille 30 kpl hintaan 25,6e/kpl. 

UPM

En ole edelleenkään varma, onko UPM täydellinen sijoitusvalinta juuri täsmälleen minun salkkuuni, mutta tätäkin yritystä tukee megatrendit. Kiinnostavia asioita UPM:ssä on Olkiluoto 3 ja puhtaampi energia, sekä fossiilisten materiaalien korvaaminen biomateriaaleilla. 

Paperialan yritys UPM on levitellyt lonkeroitaan ympäri maailman. Toimintaa yrityksellä löytyy useasta eri maasta, viimeisin uusi tehdas avattiin Uruguaihin. Uuden tehtaan pitäisi lukujen valossa olla kannattava, vaikka sellun hinta vielä laskisikin. 

Infrastruktuuri uuden Uruguain tehtaan ympärillä on edelleen puutteellinen, sillä Hesarin uutisen mukaan junarata tehtaalta satamaan on vielä kesken. Yritysten maailmanvalloitus myös mietityttää, sillä samalla, kun uusi tehdas tuo Uruguaihin työpaikkoja, se myös käyttää toimintaansa paikallisia, vähiä luonnonvaroja. 

Negatiivisen tulosvaroituksen UPM antoi toukokuussa, eli tämän vuoden vertailukelpoisen liikevoiton arvioidaan laskevan viime vuodesta. Syynä on mm. sellun hinnan lasku. Ostin ensimmäisen erän UPM:n osakkeita maaliskuussa, nyt lisäsin osakkeen painoa salkussani ja ostin lisää 40 kappaletta hintaan 28,5e/kpl. 

Digia

Olen keväällä ollut enimmäkseen liikkeellä ostajana osakemarkkinoilla, pienet dipit ovat houkutelleet lisäämään osakkeita salkkuun. Digiaa sen sijaan myin. Digian ensimmäinen kvartaali oli mennyt hienosti ja osavuosikatsauspäivänä kurssi nousi useita prosentteja. 

Digiaa minulla oli sekä osakesäästötilillä, että arvo-osuustilillä ja tällä kertaa myin osakesäästötilin osakkeet pois. Jäin omistajaksi, sillä arvo-osuustilin osakkeet ovat edelleen salkussa. Myin osakkeet hintaan 6,1e/kpl, voittoa tuli noin 375 euroa. Tällä kertaa myyntiin ei ollut suurempaa syytä vaan halusin irrottaa varoja muihin ostoihin. 

Paljonko pyöräily maksaa?

Siivousinnon vallassa pengoin läpi lipaston laatikoita. Kaikkea sitä ihminen säästääkin! Hääkutsu vuodelta 2005, synttäri- ja äitienpäiväkortteja lapsilta, kuvia kummityttärestä ja laatikon pohjalla kourallinen muodista pois menneitä koruja. Samalla osuin kasaan pyöräilyyn liittyiä kuitteja ja aloin pohtimaan pyöräilyn kustannuksia. Sattumalta nyt on alkamassa pyöräilyviikko, joten olen tämän postauksen kanssa ajan hermoilla. 

Oma pyöräni: musta hybridi

Onko pyöräily halpaa vai kallista?

Kalleimpien pyörien hinnat nousevat useampiin tuhansiin. Ahkerimmat entusiastit rakentavat itse osista ihannepyöränsä. Näin pystyy parhaiten vaikuttamaan painoon, vaihteisiin ja jarruihin. Toki harrastukselle ja omin käsin kootulle pyörälle on vaikea laittaa hintalappua ja arvokkaalla fillarilla on myös jälleenmyyntiarvoa. 

Toisessa laidassa on pyöräilijät, joiden ajokki on mahdollisesti jo useita kymmeniä vuosia vanha. Peruspyörä kun ei välttämättä vaadi edes kovin paljon huoltoa ja tulee huikean halvaksi. Ja vaikka olisi vasta hankkimassa pyörää, halvimmillaan käytetyn pyörän saa omakseen jo muutamalla kympillä, joten hintahaitari kalliimpien ja halvimpien kaksipyöräisten välillä on suuri.  

Onko pyöräily siis halpaa vai kallista, kun hintalappu voi olla jotain aina kympeistä tuhansiin? Kaikki riippuu siitä, miten paljon pyörällä ajetaan. Laatu näkyy pyörän hinnassa ja jos pyörä on hyvä, sillä tulee ajettua enemmän. Hyvästä fillarista joutuu pulittamaan useita satasia tai tonneja, alkuhankinta on kallis, mutta on ilo kruisailla pitkin katuja ja kilometrikohtainen kustannus jää pieneksi. Ei siis pidä katsoa vain hintalappua, vaan verrata hintaa käyttöön.

Työmatkapyöräilijälle käytetty pyörä?

Nykyisen pyöräni ostin marraskuussa 2021 käytettynä. Edellinen pyöräni varastettiin röyhkeästi keskellä päivää suuren kauppakeskuksen pihasta, joten piti äkkiä hommata uusi vanhan tilalle, sillä käytän pyörää vuoden ympäri. Minulta on pääkaupunkiseudulla varastettu jo kaksi pyörää. Tässä on syynä sekä huonoa tuuria, että myös liian hepposet lukot. Pyöriä lähtee Suomessa pitkäkyntisten matkaan jopa 70 000-100 000 joka vuosi, joten pyörävarkaudet eivät ole harvinaisia.

Kävin läpi myös uusien pyörien valikoimaa, mutta hinnat ovat nousseet mielestäni sietämättömän korkealle ja varastetun kaltainen Crescent Holma olisi ollut jo noin 1000 euron hankinta. Lisäksi halusin halvemman pyörän siltä varalta, että myös se varastettaisiin. Marraskuu oli kurjaa aikaa pyörä alennuksia kärkkyvälle, joten ratkaisu pulmaan piti löytää käytettyjen ajopelien markkinoilta. 

Miten hankitaan käytetty pyörä? Selataan tuntikausia Toria ja muita myyntisivustoja läpi ja toivotaan parasta. Oikeasti mietin vielä vakavasti käytetyn hankintaa, sillä sitä kauttahan ne varastetut pyörät liikkuvat omistajalta toiselle. Kierrätyskeskukseen pyörät tulevat kuitenkin lahjoituksina, todennäköisyys varastetulle fillarille on pieni. 

Pyörässä piti olla tarpeeksi vaihteita, sopiva ajoasento ja levyjarrut. Yritin löytää halvalla hyvää, ja etsin suunnilleen samantasoisilla osilla (vaihteet, jarrut) varustetun pyörän, kuin mikä aiempi pyöräni oli. 

Kierrätyskeskuksen pyörävalikoima on laaja ja löysin sieltä pyörän, joka vaikutti päällisin puolin hyvältä. Koeajon jälkeen olin onnellinen Nishiki Pro SLD -pyörän omistaja. Alla laskelma siitä, mitä pyöräily on minulle marraskuusta 2022 tähän päivään saakka maksanut! 

Pyörä 320 e

Lisävarusteet (tarakka, lukko, etuvalo, takavalo) 130 e

Ketjusuoja 12 e

Kypärä 59 e

Kuluvia osia, sisäkumeja ja ulkorengas noin 60 e

Pyörälaukku 144 e

Vuosihuolto ja polkimet 140 e

Yhteensä 865 euroa

Pyörälaukku

Hieman liian sporttinen satula on vaihdettu meillä varastossa olleeseen satulaan, myös sarvikkoa on vähän korotettu puolison hankkimalla lisäpalalla. Useimmat huollot on tehnyt puolisoni, ulkopuolisen pyörähuollon töistä olen maksanut tähän mennessä noin 120 euroa. 

Nyt kun laskin kaikki kulut yhteen, 865 euroa on aika paljon rahaa! Pyörän hinta tarvikkeineen ja huoltoineen alkaa lähennellä jo tyyriinä pitämäni 1000 euron hintaa. Toisaalta osa tarvikkeista, kuten kypärä ja pyörälaukku, sekä huolto ja kuluvat osat olisi pitänyt hommata, oli fillarin alkuinvestointi mikä vaan. 

Pääosin ajan työmatkaa. Työmatka on yhteen suuntaan noin 2,5-3 km pitkä, joten kuukaudessa työmatkapyöräilystä tulee noin 110 km. Lisäksi teen välillä noin 10-20 km lenkkejä ihan huvin vuoksi, sekä hoidan kauppareissuja ja esimerkiksi kirjastoreissuja pyörällä. Vuodessa pyöräilty matka on vähintään 1200-1500 kilometriä. 

Koska nykyinen pyörä on hankittu marraskuussa 2021, pyöräilyn hinta jaettuna kuukausilla olisi 48,05e/kk. Pääkaupunkiseudun HSL:n kuukausilippu on tällä hetkellä 58,80 euroa, joten pyöräily ei vaikutakaan enää niin kalliilta vaihtoehdolta verrattuna julkisten liikennevälineiden kuukausilippuun. Suurimmat kulut on tämän fillarin osalta maksettu, joten seuraavat kuukaudet ovat edullisempia.  Yksityisautoiluun pyöräilyä on kulujen kohdalla edes turha verrata, yksityisautoilu on ehdottomasti näistä vaihtoehdoista (pyöräily, julkinen liikenne, autoilu) kaikista kallein.

Onko pyöräily nopein liikkumistapa?

Hieman provosoiva otsikko, mutta kyllä, pyöräily saattaa yllättäen nousta nopeimmaksi liikkumistavaksi kaupunki alueella, vaikka ei ajaisikaan nopeinta mahdollista vauhtia. Se hakkaa mennen tullen ajassa kävelyn, julkinen liikenne jää myös monesti jälkeen jähmeytensä takia. Ihan huvin vuoksi tein myös vertailun myös yksityisautoilun ja pyöräilyn kesken. 

Ranta huhtikuussa

Työpaikka sijaitsee 2,5-3 kilometrin päästä kodista. Pyörämatka työpaikalle etenee aina leppoisaa vauhtia ja pyrin heiluttelemaan jalkoja maltilliseen tahtiin lähinnä siitä syystä, ettei pyöräillessä tulisi hiki. Tällä vauhdilla matka lyhintä reittiä kesti kotiovelta työpaikan ovelle 12 minuuttia. 

Samalla viikolla kävin töissä myös autolla. Perheauton 2,1 litran moottori kuljetti minut töihin samassa ajassa, eli 12 minuutissa. Molemmilla kerroilla matka-aika on mitattu kotiovelta työpaikan ovelle. Tutkimus on hyvinkin epätieteellinen, sillä aika on otettu vain yhden kerran molemmilla kulkuvälineillä. Silti se todistaa tällä yhdellä lyhyellä matkalla sen, että aikaa ei autoillessa säästy. 

Yksi syy pyörän ketteryyteen tällä matkalla on, että pääsen oikaisemaan hieman puiston läpi. Toki välillä puistossa saa hidastaa pyörän vauhdin etanamaisen matelevaksi, jotta pystyy sukkuloimaan videopelimäisen taitavasti päiväkävelyllä harhailevien päiväkotiryhmien ja koiraa kävelyttävien eläinystävien sankassa joukossa. 

Pyöräilyn parhaita puolia

Omasta mielestäni pyöräilyn parhaita puolia on leppoisa matkanteko. Matka etenee sopivaa tahtia niin, että ehtii katselemaan maisemaa ja ojanpenkan leskenlehtiä. Pyöräily on myös yksi säästökeino, jos sillä korvaa muuta liikkumista, kuten autoilua tai julkista liikennettä. 

Yksityisautoilussa minua närästää aina parkkipaikan etsiminen. Täällä kehien pienemmällä puolella meitä asujia on paljon ja parkkipaikkoja rakennetaan kitsaasti. Pyörälle on aina toistaiseksi löytynyt ilmainen parkkipaikka läheltä etuovea. 

Ennen kaikkea pyörällä seikkailu on mukavaa, maisemat vaihtuvat sopivaan tahtiin ja mieli pysyy mukana vauhdissa. Joskin jos sattuu lähtemään pyörällä soiseen, märkään ja ryteikköiseen metsään oikaisemaan kapeita pitkospuita pitkin, on ihan aihettakin miettiä karttasovelluksen päivittämistä. Sillä ihan järjellä miettien ongelmia syntyy, kun puoliksi lahonneille pitkospuille mahtuu joko pyörä tai taluttaja, mutta ei koskaan molempia. 

Jäätelömyyjän pöydät odottavat kesää

Q1 2023, muutosneuvotteluiden pyörteessä

Vuoden ensimmäinen kvartaali on sulanut jo lumen lailla ja antanut tilaa huhtikuulle. Ensimmäisellä kvartaalilla tapahtui kaikenlaista. Vuoden alussa kurssit nousivat, kunnes Yhdysvalloissa startup yritysten suosima pankin SVB:n kaatuminen pudotti sekä pankkien, että muiden yritysten kursseja. Pieni ravistelu ei kuitenkaan yltynyt massiiviseksi pankkien kriisiksi. 

Yritykset ovat pitäneet ahkerasti yhtiökokouksia ja minäkin olen osallistunut tänä vuonna jo useampaan yhtiökokoukseen. Wärtsilä, CapMan, TietoEvry, Orion ja Harvia saivat minut kokousvieraaksi joko virtuaalisesti tai ihan paikan päälle. 

Otsikosta voi päätellä, että alkuvuosi ei ole ollut työelämässä ruusuilla tanssimista. Työpaikallani pidettiin muutosneuvottelut ja vaikka oma työpaikkani säilyi, olen lomautettuna muutaman viikon tänä vuonna. Tämän vuoden palkka jää siis pienemmäksi. Olen ollut nykyisessä työpaikassani nyt noin vuoden, ja muutamien henkilömuutosten jälkeen olen siirtynyt piirun verran enemmän asiantuntijan rooliin. Valitettavasti uudet vastuut eivät näy palkassa, mutta toimenkuva on hieman mielenkiintoisempi.  

Osingot

Osinkokevät on alkanut, ja suurin osinkojen maksaja oli tällä kvartaalilla Citycon. Cityconin kassasta minulle siirtyi bruttona 137,5 euroa. Yhteensä osinkoja maksoi kahdeksan yhtiötä, bruttona summa oli noin 603 euroa ja nettona 496 euroa. Näyttäisi siltä, että osingot jäävät tänä vuonna pienemmiksi, kuin viime vuonna, sillä viime vuonna osa yrityksistä maksoi myös vuoden 2020 osinkoja. 

Muutokset salkussa 

Kuukausisäästöt kahteen rahastoon, USA Indeksiin ja Indexfond Sverigeen pyörivät tavanomaisesti. Usa Indeksiin menee aina kuukausittain 99 euroa ja Ruotsin indeksirahastoon 51 euroa. Lisäksi ostin salkkuun ensimmäistä kertaa UPM:n osakkeita. 

Helsingin pörssissä on kolme puhdasveristä metsäosaketta, UPM, Stora Enso ja Metsä Board. Näistä omistan tällä hetkellä Stora Ensoa ja UPM:a. Aikanaan vertailin näitä kolmea keskenään, ja päädyin silloin ostamaan Stora Ensoa, joka oli silloin tunnusluvuilla katsottuna edullisin. 

Stora Enson valmistaa kartonkeja, ja muita puupohjaisia pakkausmateriaaleja, lisäksi Stora Enso on yksi maailman suurimmista metsänomistajista. Muutama päivä sitten Stora Enso antoi tulosvaroituksen, jonka mukaan kustannusten nousu vaikuttaa katteisiin ja sellun hinnan aleneminen taas vaikeuttaa liikevaihdon keräämistä. Myös Metsä Board on antanut tulosvaroituksen tänä vuonna. 

UPM:lla on pehmopaperia ja hienopaperia. Lisäksi UPM on mukana energiabisneksessä ja osa sen liikevaihdosta tuleekin mm. ydinvoimasta. Suunnitelmissa on avata tämän vuoden alussa Uruguaissa Paso de los Torosissa eukalyptusta käyttävän sellutehtaan, jonka pitäisi olla sekä ympäristöystävällinen, että kannattava. 

UPM ei ole vielä antanut tulosvaroitusta, mutta sen liiketoimintaa painaa samat syyt, kuin muitakin metsäyhtiöitä. On kenties hieman hassua haalia pieneen salkkuun kahta metsäyhtiötä, mutta UPM alkoi kiinnostaa ja joten otin sitä pienen osuuden osakesäästötilille. Osto oli 60 kappaletta ja kappalehinta 31,26e. 

Osakkeet ja rahastot 31.3.23

Alla vielä vertailu viime kvartaalin loppuun. Käteistä on jälleen kertynyt jonkin verran enemmän, kuin tarpeen, mutta toisaalta tulevat lomautukset leikkaavat palkkaa. Sijoituslainaa oli käytössä maaliskuun lopussa muutaman kympin verran. 

Omistukset 31.3.23

Maaliskuun 2023 tulot ja menot

Jäätä ja lunta

Kuittien keräily ei ole mielipuuhiani, mutta kerran vuodessa teen katsauksen tuloihin ja menoihin. Tällä kertaa siitä oli hyötyäkin, sillä vertaamalla menoja edellisiin vuosiin huomaa mielenkiintoisia eroja. 

Yhteiset ja erilliset tilit

Perheeseeni kuuluu lisäkseni puoliso ja kolme yhteistä lasta. Taloutemme ovat osittain erilliset ja osittain yhteiset, eli molemmilla on omat tilit, lisäksi meillä on yhteistili, jolta maksetaan yhteisiä kuluja. Meillä on omistusasunto, josta molemmilla on lainaa, lainat ovat erilliset. Omistusosuuteni asunnosta on  40% ja maksan 40% vastikkeesta. Tulot koostuvat tässä kuukaudessa palkasta ja puolikkaasta lapsilisästä. Osinkoja en ole kirjannut tuloksi, sillä ajatus on, että osingot kiertävät takaisin sijoituksiin. 

Meidän taloudessamme kaikki yhteiset menot menevät puoliksi (ruoka, lasten menot ym). Myös lapsilisä menee puoliksi. Eli esimerkiksi ruokaan viisihenkisellä perheellämme meni viime kuussa noin 1054 euroa, josta oma osuuteni on puolet.

Marraskuun 2023 tulot ja menot

Pääasia on, että talous on ylijäämäinen, tulot ylittävät menot, ja rahaa jää useimpina kuukausina säästöön. Kun kuluja ja menoja kirjaa vain kerran vuodessa ylös, ei yhden kuukauden kirjaukset kerro tietenkään aukottomasti talouden luvuista. 

Palkka heittelee minulla paljonkin, sillä olen provikkapalkkaisessa työssä. Tässä kuussa on maksettu myös koko vuoden vakuutukset. Laitoimme marraskuussa omistamamme asunnon myyntiin Oikotien kautta, ja siitä on tullut satunnaiskustannuksina noin 300 euroa. Kustannukset koostuivat isännöitsijän todistuksesta ja Oikotien ilmoitusmaksusta. Koska jaamme kulut puoliksi, maksoin itse noista kustannuksista puolet, eli 150 euroa. 

Onko kaikki kallistunut vuodessa?

Inflaatiosta on puhuttu paljon viimeisen noin puolentoista vuoden aikana. Millä lailla se sitten näkyy hinnoissa? Viime vuonna perheemme on käyttänyt ruokaan noin 940 euroa, tänä vuonna summa oli jo 1054 euroa. Ruoka onkin taloutemme yksi suurimmista kuluista ja tulee koko ajan kasvamaan lasten kasvamisen myötä. 

Myös sähkö on kallistunut, sillä kolmen kuukauden sähkölasku on ollut viime vuonna 218 euroa, tänä vuonna sähkölasku oli jo 462 euroa. Sähkölasku on siis kaksinkertaistunut. Nämä ovat suurimmat erot viime vuoteen verrattuna ja kurjinta on, että kumpaakaan kulua (ruoka ja sähkö) ei oikein pääse kunnolla karkuun. Onneksi sähkön hinta on taas hieman laskenut, ja 462 euron lasku jää toivottavasti suurimmaksi summaksi vähään aikaan.

Onko jokin sitten pysynyt ennallaan? Perin harmillista on, että tulopuoli on pysynyt samassa tasossa. Palkka ei ole juurikaan kasvanut, provikkapalkka heittelee kuukausittain, mutta korotuksia siihen ei ole tullut. Myös lapsilisä on pysynyt ennallaan jo ainakin vuodesta 2019 asti. Oma kirjanpito ulottuu vuoteen 2019, enkä jaksa kaivella aiempien vuosien lukuja. Lapsilisä maksettiin viime vuoden joulukuussa tuplana juurikin inflaation vuoksi, mutta muita korotuksia siihen ei ole tullut vuosien myötä.  

Myös korot ovat nousseet uusiin lukemiin. Onneksi velkaa on sen verran vähän, että korkojen nousu ei puraise kovin pahasti. Kuukausitasolla korkoihin menee tällä hetkellä omassa asuntolainassani noin 40 euroa. Korkojen noustua olen ehtinyt miettiä myös asuntovelan maksamista pois etuajassa, sillä korkoihin menee tällä korkotasolla kuitenkin noin 480 euroa vuodessa. Pitäisi vaan päättää, mitä osakkeita tai rahastoja myydä, jotta saisin asuntolainan nolliin. Asuntolainaa on jäljellä noin 11 000 euroa.  

Sijoitusvuosi 2022

Sijoittaminen oli pitkään kivaa ja helppoa. Miten väärässä olinkaan, sillä sitten saapui vuosi 2022. Nousukaudella omat sijoitukseni rullasivat helposti ja pehmeästi, jokainen osakepoiminta tuntui osuvan hyvään osakkeeseen. Vuonna 2022 kaikki oli toisin. 

Ollaan jo päästy hyvän matkaa vuoden 2023 puolelle, kertaan vielä lukuja vuodelta 2022. Salkkuni koki rökäletappion indeksille ja vuosi oli omassa sijoitushistoriassani ehdottomasti huonoin. 

Viagraa osakekursseille?

Venäjän hyökkäyssota, korkojen nousu ja inflaatio povasivat jo alkuvuodesta huonoa sijoitusvuotta. Ja sellainen siitä tulikin. Vuosi oli volatiili ja loppujen lopuksi OMXHGI, eli Helsingin osingot huomioon ottava indeksi ei laskenut kovin paljoa vuodessa, mutta oma salkkuni lasketteli ihan omilla mustalla merkityillä rinteillään. Vuonna 2022 sijoittamisessa oli muutenkin vaikeuskerrointa enemmän, kuin aiempina vuosina. 

Omassa salkussani Harvia, Marimekko ja Tokmanni olivat koronavoittajia, nämä vuoden 2021 voittajaosakkeet kääntyivät vuonna 2022 jyrkkään laskuun. Onneksi salkussani oli myös nousseita osakkeita. Orion ja Sampo olivat salkkuni harvoja nousijoita. 

Olen hyvin tunteellinen sijoittaja, joten salkkuni saamat kolhut pistivät mielen matalaksi. Seurasinkin sijoitusmaailmaa vuonna 2022 paljon vähemmän, kuin aiempina vuosina. Buy and Hold -sijoittajalle viime vuosi oli siis surkea, näin oli ainakin samoilla osakkeilla, joilla itse olin liikkeellä.

Mitä toivoisin vuodelta 2023? Varmaankin itselleni Valiumia ja osakekursseille Viagraa. Siniset pillerit tuskin kuitenkaan piristävät osakekursseja uuteen nousuun niin kauan, kuin kolminaisuus korkea inflaatio, sota ja korkeat korot hallitsevat talousuutisia. 

Salkun kehityksessä oli hyvää

Säästöprosentti ja passiivinen tulo osinkojen muodossa. 

Viime vuonna palkkatuloa tuli bruttona noin 40 300 euroa. Pääsin siis hieman yli 40 000 euron, suurin vuosipalkka, jota olen koskaan tienannut. Hurraa huutoihin ei silti ole syytä, sillä kuukausipalkka ei kuitenkaan ollut sen suurempi, kuin vuonna 2021. 

Jännä yhtälö, joten miten tämä on mahdollista? Vaihdoin työpaikkaa alkuvuodesta ja sain viime vuonna yhden ylimääräisen kuukauden palkan. Entinen työpaikkani maksoi palkan aina pari viikkoa myöhässä, joten tammikuussa 2022 sain sekä joulukuun 2021, että tammikuun 2022 palkan. Lisäksi loppupalkassa oli mukana lomarahoja. 

Nettona ansiotulo oli  29585 euroa. Suurin osa meni kulutukseen, säästöön jäi noin 13 000 euroa, eli säästöprosentti olisi noin 44 %. Säästöprosentti kuulostaa järkyttävän suurelta, mutta on kaiketi oikea, sillä pelkästään Harvian osakkeita olen ostellut noin 8610 eurolla. Kurssilaskun jälkeen enää noin puolet Harviaan laittamistani rahoista on tallella. Sijoittaminen on osoittautunut kalliiksi harrastukseksi. 

Salkkuni tuottaa jo jonkin verran osinkoja. Samahan se on, että tuleeko tuotto nousevina kursseina, vai osinkoina, mutta osingot on vaan helpompi mieltää passiiviseksi tuloksi. Viime vuosi oli muutenkin osinkoja ajatellen poikkeus, sillä muutama yritys maksoi koronapäätösten takia viime vuonna osinkoja sekä vuoden 2020, että vuoden 2021 tuloksesta. Osinkoja sain sekä osakesäästötilille, että arvo-osuustilille bruttona noin 3100 euroa. 

Salkun kehityksessä oli huonoa

Salkun tuotto ja väärät yhtiövalinnat. 

Kierto salkussani on aina pientä, mutta kun olin vuonna 2021 ladannut täyteen kotoiluosakkeita, samat osakkeet kokivat musertavan vaikeita hetkiä vuonna 2022. Alla graafi omistusteni jakautumisesta blogin olemassa olon ajan, eli vuosilta 2017-2022. Korkeimmillaan omaisuuteni on ollut vuoden 2021 lopussa. 

Varojen allokaatio 2017-2022

Alla oleva Nornetista napattu käppyrä tiivistää hyvin koko vuoden tappiolukemat. Tein sijoittajana reippaasti miinusta, vuoden aikana salkusta hävisi euroina 18 736. Prosentteina tappio oli noin 26%. Nordnetin lisäksi minulla on Osuuspankissa pari rahastoa, siellä suuntaus oli aika samanlainen. 

Nordnetin käppyrät vuonna 2022

Vuonna 2022 olin parempi säästäjä, kuin sijoittaja

Vielä vuosi sitten tuotto kattoi jo aika ison osuuden varallisuudesta. Nyt tuottoa on sulanut reilusti pois, ja vuonna 2022 olin parempi säästäjä, kuin sijoittaja. Yksi huono vuosi tuhosi rutkasti tuottoa salkustani, kiriminen samoihin tuottolukemiin on pitkällinen prosessi. 

Tarkastelin lukuja ja onneksi kokonaisuus oli yhä plussalla, eli sijoitusten loppusumma on edelleen korkeampi, kuin sijoitettu pääoma. Vuosien varrella säästetty summa on noin 64 000, omaisuus vuoden 2022 lopussa 74 000 ja tuotto noin 10 000.  

Tuotto ja oma pääoma