tiistai 25. tammikuuta 2022

Harviaa salkkuun

Harvia on melko tuore pörssiyhtiö. Se listautui pörssiin vuoden 2018 alussa, kaupankäynti alkoi 26.3.2018. Huomioin listautumisen silloin Capmanin kautta, sillä jo vuonna 2018 omistin Capmania. Pääomasijoittaja Capman oli ollut mukana kehittämässä Keski-Suomalaista Harviaa vuodesta 2014.  

Harvia ei listautumisensa aikoihin kiinnostanut sijoituskohteena, perehtymättä lainkaan bisnekseen jätin koko yrityksen rauhaan. Yksi syy oli, että koin vasta listautumassa olevat yritykset liian riskisinä. Toinen syy liittyi itse liiketoimintaan. Kiukaat ovat mielikuvissani melkein ikuisia, eikä niitä tarvitse uusia kovin usein, lisäksi Suomi saunamaana on pieni markkinapaikka, joten ajattelin yrityksen kasvun mahdollisuuksien olevan aika rajalliset. 

No, sivusta Harviaa seuranneena olen huomannut, että muutkin, kun suomalaiset saunovat, ja Harvian liikevaihdosta päätellen myös suomalaiset uusivat sekä saunojaan, että kiukaitaan. Harvia onkin hyötynyt koronaa seuranneesta kotoilubuumista.  

kuva: Pixabay


Harvia sijoituskohteena


Tällä hetkellä liikevaihdosta noin neljännes tulee Suomesta, loput Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta. Vaikka tuotevalikoimassa on muutakin, kuin kiukaita, kiukaiden osuus on suuri, sillä viime vuonna kiukaiden osuus on ollut 109 miljoonan liikevaihdosta noin 59 miljoonaa, eli noin 54%. Kiukaiden lisäksi Harvia myy saunoja ja kylpytynnyreitä, ohjauskeskuksia, ym. saunaan ja kylpemiseen liittyvää.

Harvia on defensiivinen kuluttajayhtiö, samalla kuitenkin voimakkaasti ja kannattavasti kasvava yritys. Kasvu on tullut sekä orgaanisesti, että ostamalla muita alan toimijoita. Viimeisimmät kauppakirjat on kirjoitettu viime vuonna, jolloin Harvian omistukseen siirtyi kylpytynnyreitä valmistama Kirami Oy, ja Sauna-Eurox Oy. 

Vuonna 2020 yrityksen liikevaihto oli 109,1 miljoonaa, kun se vielä 2019 oli 74,1 miljoonaa. Vuoden 2021 lukuja ei vielä ole, mutta kolmen ensimmäisen kvartaalin luvut näyttävät jo kasvua vuodesta 2020. Kotoilubuumin vaikutus myyntiin on varmaan ollut suuri, ja on vaikea arvioida, miten liiketoiminnan koon käy, kun jossain vaiheessa maailma aukeaa, ja kuluttajien varat valuvat myös vaikkapa matkailuun. 

Lukaisin viimeisen osavuosikatsauksen ja Inderesin materiaalia läpi, ja vaikka osake onkin hintava, niin vaikutuksen teki etenkin liikevaihdon kasvu. Toimitusjohtaja Tapio Pajuharjun mukaan markkina kasvaa noin 5% vuosittain, Harvia on kasvanut viime vuosina paljon markkinoita nopeammin, kasvu on ollut prosentteina vuonna 2019 noin 19% ja vuonna 2020 noin 47%. 

Yrityksen omavaraisuusaste on hyvä, yli 40%, joten huolimatta yritysostoista velkaa ei pitäisi olla taseessa ylenmäärin. Kannattavuus (ROE) on 23% ja lisäksi liikevoittoprosentti on viime vuoden kolmen ensimmäisen kvartaalin osalta hieno, yli 26%. Yritin olla hurmioitumatta luvuista, mutta silti ne näyttävät hienoilta! Varsinkin, kun olen yleensä viehättynyt alhaisten arvostuskertoimien yrityksistä, kasvuyrityksen luvut näyttävät hyvin erilaisilta. 

Harvian liiketoiminta on helposti ymmärrettävää. Asiakkaina on sekä yksityisiä kuluttajia, että yrityksiä ja yhteisöjä. Inflaatio ja raaka-aineiden hintojen nousu vaikuttaa varmasti myös Harvian liiketoimintaan, mutta olettaisin, että yritys pystyy siirtämään hintojen nousun tuotteisiin. 

Harvian matka pörssissä


Harvian osakkeen hinta listautumisannissa oli 5,0 euroa maaliskuussa 2018, korkeimmillaan osake on ollut elokuussa 2021, jolloin yhdestä osakkeesta sai maksaa yli 61 euroa. Tänään kurssi on ollut noin 44 euron kieppeillä. Jos on kärsivällisesti ostanut ja omistanut Harviaa alusta lähtien, on heilunnasta huolimatta tehnyt erittäin hyvän päätöksen. 

Viimeiset pari vuotta ovat olleet Harvian liiketoiminnalle (ja myös pörssikurssille) kasvun vuosia. Syksystä 2021 lähtien Helsingin pörssin yleisindeksi on heilahdellut ja Harvia sen mukana. Eilen maanantaina Harvia tuli markkinoita ripeämmin alas, päätöskurssi oli 43,3e, pudotusta yhdessä päivässä peräti 9,68%, kun koko pörssin indeksi putosi 4,6%. 

Onko nyt tarjolla oston paikka vai putoava puukko? Jaa-a, kukapa tietäisi. Tammikuu on tarjonnut kylmää kyytiä markkinoilla ja voi olla, että lasku jatkuu. Koska kuitenkin halusin Harvian salkkuun tein ostoksen, vaikka voikin olla, että olin liian aikaisin liikkeellä. Ostin Harvian osakkeita heti aamusta, salkussani on nyt 50 osaketta hintaan 46,2e/kpl (tässä kohti hätäily maksoi rahaa, ja olisi kannattanut odottaa iltapäivään, jolloin osaketta sai jälleen edullisemmin).

Jonkinlaisena virstanpylväänä voi pitää Harvian nousua OMXH25 indeksiin helmikuun 2022 alusta. Indeksiin kuuluu 25 Suomen pörssin vaihdetuinta yhtiötä, ja yhtiövalintoja tarkastellaan kahdesti vuodessa. Eilisen tiedotteen mukaan Kemira ja Metsä Board putoavat indeksistä, tilalle nousee Harvia ja SSAB. Indeksiin nousu saattaa lisätä kaupankäyntiä ja kiinnostusta osakkeeseen.  


maanantai 17. tammikuuta 2022

Luettua: Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä

Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä -kirjaan törmäsin ensimmäisen kerran YLE Areenan kautta, kun päädyin kuuntelemaan "Mitä maksaa" -ohjelmaa lenkillä. "Mitä maksaa" on talousaiheinen podcast, joten kirjan aihe sopi hyvin ohjelmaan. Kirjan kirjoittajat Juha-Pekka Raeste ja Hannu Sokala olivat ohjelman vieraina ja kuunneltuani ohjelman, laitoin kirjan heti varaukseen kirjastosta. 

Mutta sitten asiaan. Mitkä ovat kirjan mukaan maailman 50 vaarallisinta yhtiötä?

Piikkejä ja yrityksiä


Raha tulee rahan luo


Kirja lähtee liikkeelle kesyimmästä päästä ja sijoilta 50-40 löytyy suomalaisillekin sijoittajille tuttuja yrityksiä, kuten Berkshire Hathaway ja Coca-Cola. Sijalla 40 on Norjan öljyrahasto. 

Coca-Cola on ansainnut paikkansa kirjassa kokiksen epäterveellisyyden takia. Makea juoma vaikuttaa terveyteen ja lisää kakkostyypin diabeteksen riskiä. Lisäksi Coca-Cola pullot tuovat eniten maailmassa muoviroskaa ympäri maapalloa. 

Berkshire Hathaway ja Norjan öljyrahastokaan eivät vielä ole pahimmasta päästä. Berkshire Hathawayn suurin omistaja Warren Buffet on esikuva monelle sijoittajalle ja tekee paljon hyväntekeväisyyttä. Norjan öljyrahasto sen sijaan sijoittaa Norjan valtion öljyrahoja yleisille markkinoille. Se pyrkii sijoittamalla vähentämään Norjan riippuvuutta öljytuloista ja jättämään nykyistä vaurautta myös tuleville sukupolville sen jälkeen, kun Norjan öljyvarat hupenevat. Rahastolla on vastuullista ESG-sijoittamista seuraavat säännöt, joita se noudattaa sijoituksissaan. Vuonna 1990 perustettu rahasto omistaa peräti 1,5% koko maailman pörssilistattujen yritysten osakkeista. Suurimmat omistukset ovat 2019 olleet Apple, Microsoft, Alphabet ja Amazon.  

Berkshire Hathaway ja Norjan öljyrahasto tekevät näkyväksi sekä hyvässä, että pahassa, omistamisen merkityksen. Nämä kaksi yritystä eivät itse valmista mitään, tai tuota varsinaisia innovaatioita, vaan bisneksenä on valita parhaat sijoituskohteet laajasta valikoimasta. Viime vuosikymmeninä holding-yhtiöiden vaurastuminen on tapahtunut omistamisen kautta ja ainakin näiden kahden yrityksen kohdalla raha on kerääntynyt rahan luo. Pörssit ovat olleet noususuhdanteisia, ja se on vaikuttanut esimerkiksi näiden kahden yrityksen kasvuun. Kyseessä ei ole tietenkään sattuma, vaan yrityksiä on myös johdettu hyvin.

Melko viatonta kirjan antia edustaa myös kirjan sijalle 23 päässyt Disney. Walt Disneyn perustama unelmatehdas tuo mieleen Leijonakuninkaan ja monet prinsessapiirretyt. Tuoreempaa tuotantoa ovat yrityskauppojen kautta mukaan tulleet Star Wars-saagan elokuvat. Disneyn maailmankuva on höttöinen ja unelmankevyt. Kirjaan Disney onkin päässyt lähinnä sekä asemansa, että levittämänsä höttöisen maailmankuvan takia.   

Pankit, maksuliikenne, sijoitusyhtiöt


Oman osansa kirjassa saavat pankit, maksuliikenne ja sijoitusyhtiöt. Tekeekö rahan kanssa toimiminen yrityksestä ja sen työntekijöistä jotenkin erityisen huolettomia lain ja moraalin suhteen? Enpä usko, mutta silti yllättävän moni finanssialan yritys on päätynyt kirjaan. 

Finanssikriisi opetti paljon suurten pankkien ja valtioiden valtasuhteista ja dynamiikasta. Kirjassa käsitelläänkin pankkien ongelmia usean pankin kautta. Osansa saa niin Goldman Sachs (USA) , Deutsche Bank (Saksa), JP Morgan (USA), HSBC (Britannia), UBS (Sveitsi), BNP Paribas (Ranska). Yhdysvaltalainen Blackrock sen sijaan on maailman suurin omaisuuden hoitaja, ja sen iShares-rahastot saattavat olla suomalaisillekin tuttuja. Käteisen määrä maailmassa jatkaa tulevaisuudessa vähenemistään, kirjaan on päässyt myös maksuliikennettä hoitava Visa (USA). 

Suurista pankeista ja finanssialan toimijoista annetaan melko lohduton kuva. Veronkiertoa, rahanpesua, rikollisen rahan käsittelyä. Ja tämä on vasta alkua. Sisäkauppoja, korkojen manipulointia, liiallisten riskien ottamista ja vastuun karttelua. Osa yllä mainituista pankeista oli mukana finanssikriisiä rakentamassa, mutta pankit selvisivät kriisistä jälkikäteen katsottuna hyvin vähin vaurioin. Valtiot pelastivat pankit, sillä pankit olivat liian suuria kaatuakseen, ja pankkien konkurssiaallon pelättiin kaatavan koko länsimaisen maailman rahajärjestelmän. 

Olen joskus pohtinut pankkien vakavaraisuus säädöksiä ja pankkien regulaatiota, kirjassa selitetään hyvin syy nykyiseen tilanteeseen. Vakavaraisuus vaatimukset kiristyivät juurikin finanssikriisin jälkiä siivotessa. 

    
Viisi kirjan vaarallisinta yhtiötä


Aivan kärkeen ovat päätyneet Facebook (Meta), Amazon, Saudi Aramco ja Tencent. Ykköspaikkaa pitää Google. Näistä tuntemattomin lienee Saudi Aramco, joka on Saudi-Arabian hallitsijasuvun hallinnassa oleva öljy-yhtiö. Vaaralliseksi yhtiön tekee sen suuri koko, suuri valta ja toimintatavat. Ihmisoikeudet eivät Saudi Aramcon toiminnassa ole samalla tasolla, kun länsimaisissa yrityksissä, sen osoitti 2018 kolumnisti Jamal Khashoggin murha, johon sekä Aramco, että halllitsijasuku on liitetty. Monet länsimaisetkin yritykset joutuvat pohtimaan suhdettaan ihmisoikeuksiin, jos tekevät kauppaa esimerkiksi Saudi Aramcon kanssa. 

Facebook, Amazon, Tencent ja Google ovat teknologiayrityksiä. Monet näistä yrityksistä hyödyntävät asiakkaiden tietoja huolettomasti. Facebook on ollut otsikoissa käyttäjien tietojen myymisestä eteenpäin ilman lupaa. Facebookin antamien tietojen ja erilaisten valetilien on epäilty vaikuttaneen Britannian Brexit-äänestykseen, ja Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin, joten yritys heiluttaa demokratian perussääntöjä. 

Amazon sen sijaan on muutakin, kuin verkkokauppayhtiö. Verkkokauppayhtiönäkin sillä on valtaa, johtava markkina-asema ja mahdollisuus hintoja polkemalla vähentää kilpailijoita. Amazon on myös pilvipalveluyhtiö, lisäksi sillä on ajatuksia laajentua uusille alueille terveydenhoidosta kodinelektroniikkaan. Amazonin pääomistaja Jeff Bezos on maailman varakkain ihminen. 

Kiinalainen Tencent hallitsee Kiinan verkkomaailmaa. WeChat on viestiohjelmisto, jolla voi viestimisen lisäksi lukea uutisia, maksaa laskuja, tilata taksin tai vaikkapa ruokaa. Kiinan verkkopoliisi tarkkailee käyttäjiä WeChatin kautta, tilejä on jäädytetty ja tietojen sensuroitu. Kiinan uiguuri-vähemmistön oikeuksien polkemisessa tekniikka on myös ollut apuna, sillä WeChatin kautta käyttäjän seuraaminen on helppoa. 

Google on hakukoneiden ehdoton valtias. Googlen hakukoneen kautta tehdään yli 90% hauista, joten Google pääsee valitsemaan sivut, joihin netin käyttäjät päätyvät. Monopoliasema, mainostaminen ja käyttäjiin vaikuttaminen ovat syitä, miksi Google on päässyt kirjaan. 

Monen teknologiayrityksen kohdalla ongelmat liittyvät meistä kerätyn tiedon käsittelyyn tai käyttöön. Ohjelmistot tietävät meistä paljon pelkän verkossa tapahtuvan käytöksen perusteella. Viaton verkossa surffailu, sivuilla vietetty aika, tai vaikkapa Facebookin tykkäykset kertovat meistä yllättävän paljon. Algoritmit yhdistelevät tietoja ja luovat meistä selkeän kuvan kuluttajina ja päätöksentekijöinä. Tästä on hyötyäkin esimerkiksi kohdennettuna mainontana, mutta kirjan mukaan tietojamme käsitellään liian varomattomasti, ja jopa käyttäjälleen epäedullisilla tavoilla. 


Mikä yhdistää kirjan yrityksiä?


Kaikki kirjan yritykset ovat kokoluokaltaan megalomaanisen suuria. Monet yritykset ovat kasvaneet yrityskauppojen kautta ja ostaneet sekä pienempiä kilpailijoitaan, että aivan eri alojen firmoja. Kuluttajan kannalta tässä on sekä hyviä, että huonoja puolia. Hyviä puolia on palveluiden yhdenmukaisuus, esimerkiksi Amazon on suuri toimija, jonka toimintatavat ovat tuttuja ja josta on kohtuullisen turvallista tilata tavaraa. 

Toisaalta yritysostojen jälkeen jättiläisiksi kasvaneet yritykset pystyvät kasvamaan ilman vakavasti otettavaa kilpailijaa vielä nykyistäkin suuremmiksi. Vailla kilpailua yritykset voivat myös käyttää asemaansa väärin, ja hinnoitella tuotteet korkeammilla hinnoilla, kun se normaalin kilpailun maailmassa olisi mahdollista. 

Kirjan kantava ajatus onkin se, että onko näistä yrityksistä kasvanut vaivihkaa liian suuria? On totuttu ajattelemaan, että valtiot käyttävät ylintä valtaa. Nyt megalomaaniset jätti yritykset ovat jo niin suuria, että niiden valtakin on suurempaa, kuin pienten valtioiden. Kun yritykset kasvavat valtioita suuremmiksi, yrityksillä on mahdollisuuksia esimerkiksi tuotantolaitosten ja työpaikkojen sijoittelun kautta vaikuttaa paljonkin eri maantieteellisten alueiden kehitykseen. Tehtaiden sijoituspaikoista taistellaan, sillä ne tuovat työpaikkoja ja vaurautta. Valtioilla onkin suuri houkutus katsoa joitain rikkomuksia läpi sormien, tai lieventää sanktioita. 

Kirjan yritykset pelaavatkin selvästi eri säännöin, kuin pienemmät yritykset. Valtioiden lainsäädäntö ei ole pysynyt suurimpien yritysten kasvun mukana. Työlainsäädäntö, verot, tietosuoja, kaikissa näissä on eroja eri valtioiden laeissa. Suurimmat yritykset ovat kansainvälisiä ja pystyvät esimerkiksi erilaisin rahoitusjärjestelyin välttämään veroja. Teknojäteistä vaikkapa Apple on tunnettu omenalogonsa lisäksi myös siitä, että se säästää miljardeja euroja vuodessa veronkierrolla. 

Maailmantaloudessa on tällä hetkellä kolme suurta talousmahtia: Yhdysvallat, Kiina ja Eurooppa. Näistä Eurooppa on pirstaloitunut kansallisvaltioihin, joten vaikka Eurooppa on edelleen vahvasti mukana maailman taloudessa, on Yhdysvalloilla ja Kiinalla näyttäisi olevan selvempi missio ja taktiikka. Yhdysvallat on ollut 1900-luvun loppupuolella vahva suurien innovaatioiden luoja, ja näistä innovaatioista on syntynyt teknojättejä. Facebook (Meta), Amazon, Microsoft, Apple ja Alphabet (Google) ovat kaikki Yhdysvaltalaisia. Kiinasta tulevat sen sijaan Alibaba ja Tencent. Sekä Yhdysvallat ja Kiina ovat olleet oivallinen alusta suurille yrityksille. Kiina on jo alkanut säätelemään suurien yritysten mahtia, Yhdysvalloissakin on mietitty suurten yritysten pilkkomista pienemmiksi.  


Maailmanpolitiikkaa ja hyviä tarinoita


Äärimmäisen mielenkiintoinen kirja! Kirjassa esiin tuli monta tuttua yritystä, mutta siinä oli myös monta itselleni tuntematonta suuruutta. Yritysten kautta pääsee mukaan myös tarinoihin maailmanpolitiikasta, taloushistoriasta ja yleisestä maailman kehityksestä digitalisoitumisen suuntaan. Kirja on hyvin kirjoitettu ja sen seurassa viihtyy. 

Kirjan alussa mainitaankin, että yritykset on valittu kirjoittajien omien näkemysten kautta. Kaikki kirjan yritykset eivät siis vaikuta omaan silmään kovin vaarallisilta, esimerkiksi mainitut Berkshire Hathaway ja Norjan öljyrahasto ovat kyllä kooltaan suuria, mutta eivät mielestäni vaarallisia. 

Alun perin odotin, että kirja olisi ollut täynnä talousmaailman pahiksia, aseteollisuutta, saastuttavia fossiilisen energian yrityksiä, tupakkateollisuutta, aikuisviihdettä, mediajättejä, hikipajoja ym. Näitäkin toki kirjasta löytyy, mutta varsinaisien perinteisten paheiden pesien tonkimisen sijaan kirjassa korostuivat teknologiayritykset ja finanssiala. Jännällä tavalla kirjaa lukiessa mittakaava hämärtyy ja suuriinkin rikoksiin alkaa suhtautua välinpitämättömästi. Miljardi riskisiin johdannaiskauppoihin tai korkojen manipuloinnista saavutetut miljoonat kuulostavat jo aika kevyeltä tavaralta, kun samat aiheet toistuvat ja niistä on lukenut satojen sivujen verran.  

Ehkäpä teknojättien esiintyminen kirjassa kertoo taloudellisen vallan siirtymisestä alustatalouteen, sen sijaan, että olisi nostettu kirjaan esimerkiksi perinteisiä medioita, kirjassa tilaa ovat saaneet valtaosan mainosrahoista kaapanneet verkossa toimivat yritykset. Kirjaan päässeiden yritysten rajaus on mietitty, sillä rajausta perustellaan mielestäni yhdistelmällä rajoittamaton ja valvomaton valta, meistä kerätyn tiedon hyödyntäminen jopa käyttäjiä vahingoittavalla tavalla ja miljardien kerääntyminen harvoille pääomistajille. 

perjantai 7. tammikuuta 2022

Vuoden 2021 vuosituotto ja sijoitustoiminnan kulut

Viime vuoden kutsumaton vieras oli edelleen korona. Huonotapainen vieras ei ymmärrä lähteä juhlista, vaan pitää koko maailmaa panttivankinaan. Nyt on menossa omikron-variantti, eikä voi kun vain odottaa, että loppuuko ensin kreikkalaiset aakkoset, vai pandemia. 

Mutta miten vuosi 2021 meni taloudellisessa mielessä? Uiko salkkuun turskaa vai tuottoa? Salkkuni suurin omistus oli kituliaasti tuottanut Citycon ja pienin Fiskars, pienimmän ja suurimman väliin mahtuu monta muuta yritystä. Tämän hetkisen salkkuni jakauman näkee edellisestä kirjoituksesta. Uuden vuoden kunniaksi on paikallaan vilkaista vielä viime vuoden lukuihin!  

Salkun kehityksessä oli hyvää...


...sijoitusten tuotto, palkka ansiotyöstä ja säästöprosentti. 

Vaikka korona-aallot ravistelivat rajusti pörssejä varsinkin loppuvuodesta, vuodessa 2021 oli taloudellisesti paljon hyvää. Palkkatuloni ovat edelleen alle suomalaisen palkansaajan mediaanin, mutta silti ylsin omaan ennätykseeni. 

Palkkaa tuli vuonna 2021 bruttona noin 35200 euroa, ja nettona 26300 euroa. Säästöön tästä summasta sain noin 10000 euroa. Asuntovelkaa oli vuoden lopussa jäljellä noin 14600 euroa. Ensimmäiset kolme kuukautta maksoin asuntolainasta pelkkiä korkoja, joten henkilökohtaisen talouden kulut olivat alkuvuodesta hieman tavallista pienemmät. 

Salkkuni seurailee aika lailla indeksiä, viime vuonna oma salkku peittosi indeksin. Vuosi on lyhyt aika sijoittajan aikajanalla, mutta voitto indeksistä tuntuu silti hyvältä! Nordnetin salkun kuvaaja vuoden ajalta näkyy alla. Vertailuindeksinä olen pitänyt indeksiä OMXHGI, joka huomioi myös osingot. OMXHGI nousi 22,45% vuoden 2021 aikana, joten Nordnetissä oleva salkku tuotti hitusen paremmin, sillä tuotto oli 27,56%. 

Osuuspankin puolella minulla on kaksi rahastoa, OP-Ilmasto ja Aasia-indeksi. OP-Ilmasto tuotti Osuupankin tietojen mukaan peräti 28,59% ja Aasia-indeksi 10,73%. Pienen laskutoimituksen jälkeen sain oman salkun vuosituotoksi noin 27,5%. Käteistä en viime vuonna pitänyt juurikaan tileillä, vaan palkka ohjautui kuin magneetin vetämänä sijoituksiin. 


Nordnetin salkku 2021

Salkun parhaimpiin osakkeisiin kuuluivat viime vuonna Marimekko, Sievi ja Tokmanni. 

...ja huonoa


Huonoimmin kehittyivät Alibaba ja Zepp. Yritän kasvattaa itselleni selkärangan, ja tutustua tarkemmin näihin yrityksiin, jotta voisin päättää, mitä osakkeille tekisin. Ostot tein hätäisesti, tunnistin riskit, mutta lähdin osakkeiden mukaan liian positiivisin ajatuksin. Onneksi rahaa ei ole ihan hirmuisesti kiinni näissä osakkeissa, mutta jos yritysten kurssit kulkevat samaa tahtia kuin syksyllä, köyhdyn jokaisena kuukautena, jona omistan näitä osakkeita. Raha kun pakenee kiinalaisista osakkeista kovaa vauhtia.   

Säästöt ja tuotto


Olen pitänyt kirjaa sijoituksistani nyt muutaman vuoden ajan. Alla on graafi tuotoista ja säästöistä. Palkasta on säästynyt vuosien varrella sijoituksiin noin 51000e, salkun arvo on vuoden alussa noin 81000 euroa, joten tuottoa on tullut noin 30000e. 

Tilanne 1.1.2022


Sijoitustoiminnan kulut vuonna 2021


Listautumisantien osakkeet kävivät vain nopeasti osakesalkussani, ja vaikka anteihin osallistumisesta ei veloiteta välityspalkkiota, myynnistä menee kuluja. Lisäksi ostin pitoon jääviä osakkeita, yhteensä kulut Nordnetin palveluista olivat noin 190 euroa. Listautumisiin osallistuminen oli kuitenkin kannattavaa toimintaa, joten kulut eivät haittaa. 

Rahastoistani ainoastaan OP-Ilmasto on aktiivisesti hoidettu rahasto. Hallinnointipalkkio on 1,8%, joten yksistään tämän rahaston kulut vuonna 2021 ovat olleet noin 125 euroa. Olen myynyt rahastoa pikku hiljaa vuosien varrella, enkä ole sijoittanut sinne enää noin neljään vuoteen mitään. Rahaston kanssa on positiivinen, mutta pirullinen ongelma. 

Rahasto nousee joka vuosi, joten vaikka kuinka yritän vähentää omistusta, pienet lunastukset ei auta, vaan jos haluan luopua kokonaan omistuksestani, pitäisi kerralla tyhjentää koko rahasto. Rahaston puolesta puhuvat sen ideologia, tuotto ja hajautus, joten omistus on ollut kokonaisuus huomioon ottaen varsin hyvä. Rahastossa ei ole muuta suurempaa vikaa, kun ne korkeat kulut.  

Lisäksi olen maksanut noin 5 euroa korkoja Nordnetin luottolimiitin käytöstä. Kuluja maksoin siis sijoitusharrastuksestani viime vuonna noin 320 euroa. 

Osingot


Koska olen henkisesti varautunut siihen, että pääoma on sidottu sijoituksiin vuosiksi, (jollei vuosikymmeniksi), osingot ovat pieniä signaaleja siitä, että rahani ovat edelleen olemassa jossain tuolla bittiavaruudessa. 

Osinkoja tuli viime vuonna bruttona 1840 euroa, ja nettona noin 1611 euroa. Vuosi oli osinkojen kohdalta parempi, kuin aiemmat vuodet. Osa osingoista tuli arvo-osuustilille ja joutui heti verolle, osa tuli osakesäästötilille, jossa verokohtelu on erilainen. Osingot on sijoitettu uudellen. Suurin osingonmaksaja oli Citycon. 

Lähtökohdat vuoteen 2022


Inflaatio, korona ja keskuspankkien ennustetut koronnostot, vuosi 2022 alkaa jännittävissä merkeissä! En aseta mitään tavoitteita itselleni vuodelle 2022. Toivon kuitenkin sydämeni pohjasta, että tämä olisi viimeinen vuosi koronaa. Kaipaan mielettömästi live-keikkoja, matkoja ja arkea ilman maskeja. 

Vaihdan työpaikkaa helmikuun alusta, joten viisasta olisi jemmata jonkin verran tässä kuussa saamiani lomarahoja ensi kesäksi. Suunnitelmissani on pitää neljä viikkoa kesälomaa, joten palkatonta lomaa olisi peräti kolme viikkoa. Jos sopivia sijoituspaikkoja löytyy, voin kuitenkin huoletta laittaa käteisen myös osakkeisiin, sillä sijoitusssalkku antaa turvaa ja tarvittaessa voin nostaa sieltä varoja palkattoman loman kustannuksiin. 

Koronapelot heiluttivat minunkin salkkuani loppuvuodesta. Jos jotain olen oppinut, niin piensijoittaja on kuin lastu lainehilla, kun markkinavoimat siirtelevät pääomia volatiileista kryptovaluutoista turvallisempiin arvo-osakkeisiin, tai toisinpäin. Mielenkiinnolla siis seuraan talouden vuotta 2022! 

Hyvää uutta vuotta!



maanantai 3. tammikuuta 2022

Q4 2021

Vuosi on jo vaihtunut, kaikille oikein hyvää vuotta 2022! Vielä kurkistus viime vuoteen, eli alla viimeisen kvartaalin luvut.

Ostot ja myynnit 


Pörssin listoille nousi jälleen joukko uusia yrityksiä, osallistuin Inderesin, Volvo Car Ab:n, Lemonsoftin, Duellin, Norrhydron ja Lamorin osakeanteihin. Omistajaksi jäin ainoastaan Inderesille. Kaikkien muiden viiden osakkeet myin ensimmäisinä kauppapäivinä pois pienillä voitoilla. Loppuvuotta kohden en jaksanut enää kovin paljon tutustua yrityksiin, vaan taktiikkana listautumisiin osallistumisissa oli pikavoittojen etsintä. Lamorin kohdalla voitto jäi kulujen jälkeen muutamaan euroon, muut listautumiset menivät paremmin. Luovuin lokakuun alussa myös Modulightin osakkeista. 

OP-Ilmasto on pitkäaikaisin omistukseni ja sitä olen pikkuhiljaa pyrkinyt vähentämään rahaston suurien kulujen takia. Huomasin joulukuussa Excelin tutkimisen jälkeen, että vaikka olenkin tehnyt runsaasti ostoja ja myyntejä, on suurin osa niistä tapahtunut osakesäästötilin sisällä. Pystyin siis hyödyntämään "verovapaan tonnin" sääntöä, jonka mukaan vuoden sisällä tehdystä alle 1000e arvoisesta myynnistä ei mene pääomaveroa. En ole aktiivisesti seurannut rahastoa, mutta tein siihen joulukuun viime päivinä pienen muutoksen myymällä noin 920e arvosta osuuksia. Rahasto oli vuoden aikana noussut jälleen mukavasti, joten tuosta 920 eurosta yli puolet oli tuottoa. 

Lisäsin osakesäästötilille Sieviä, ostin lokakuussa 500 osaketta kappalehintaan 2,09e. Boreolla ja Sievillä oli jo yhdistymisaikeitakin, mutta Sievin omistajat päättivät toisin. Syntyvän, uuden yrityksen osakkeiden jakosuhde olisi ollut näin Sievin omistajan näkökulmasta vahvasti Boreon omistajia suosiva, joten itsekin kävin joulukuun äänestyksessä äänestämässä yhdistymistä vastaan. 

Muita ostoja oli Tokmanni (60 kpl hintaan 19,98e) ja Konecranes (30 kpl hintaan 34,37e). Tällä hetkellä Sievin ja Tokmannin osakkeet ovat hieman ostohintojani alempana, Konecranes hieman ylempänä. Kuukausittaisen suunnitelman mukaan ostin myös pienillä summilla Handelsbankenin Usa indeksirahastoa ja Nordnetin Ruotsin indeksirahastoa.  

Olin kuitenkin ostoksilla myös muilla mailla. Nordnetissä oli marraskuisen Black Fridayn kunniaksi tarjous, USA:n pörssistä pystyi ostamaan osakkeita ilman välityspalkkiota. Lisäsin omistustani sekä Alibabasta, että Zepp Healthistä. Molempien osakkeiden hinnat ovat ostojeni jälkeen laskeneet rajun puoleisesti. 


Osingot 


Osinkoja maksoi tuttuun tuttuun tapaan salkkuni kvartaaliosingonmaksajat, eli Citycon ja AT&T. Näyttipä TietoEvrykin maksaneen osinkoa tässä kvartaalissa. Yhteensä bruttona osinkoja tuli 285 euroa ja nettona 253 euroa. Osingot on sijoitettu jo uudelleen osakkeisiin. 


Salkun sisältö

Osakkeet ja rahastot 31.12.21


Vuoden viimeiselle kvartaalille osui paljon hankintoja. Oma pyöräni varastettiin, ja jouduin heti hankkimaan uuden pyörän, sillä käytän sitä niin paljon. Kotivakuutus osoittautui jälleen kerran hyödylliseksi, varastettu pyörä ei ollut kovin vanha, joten sain siitä muutaman satasen vakuutuksen kautta. 

Kävin ensin katsomassa uusia pyöriä, mutta haluamani pyörän hinta lähenteli 1000 euroa. Varkaiden pelossa tyydyin käytettyyn pyörään. Kerrasta viisastuneena ostin myös paljon paljon paremman lukon ja muita lisäosia (tarakka, valot, ketjusuoja). Vakuutuksesta saamani rahat riittivät hankintoihin. Pyörävarkaus harmittaa silti yhä, sillä varastettu pyörä oli ulkonäöltään paljon somempi ja muutenkin ajettavuudeltaan parempi.   

Joulu aiheutti lisäkuluja, samoin lasten vaatteisiin ja tarvikkeisiin meni tällä kvartaalilla rahaa muutamia satasia. Säästöönkin jäi silti vielä jotain. Sijoitusvarallisuus kasvoi noin 7100 euron verran, siitä noin 2500 on säästöä ja loput arvonnousua omistuksista. Vuoden lopussa Nordnetissa oli hieman käytössä luottoa. Vaikka syyskuun alussa alkanut pomppuinen markkina näytti välillä pahaltakin, omistukseni nousivat vuoden lopulla yli 81 500 euron. 

Omistukset 31.12.2021


torstai 23. joulukuuta 2021

Hyvää joulua!

Tänään on jouluaatto. Omaan jouluuni kuuluu perinteisesti yhteisoloa sukulaisten ja ystävien kanssa. Viime vuonna pandemia vaikutti joulun viettoon, tänä jouluna vitsauksesta ei ole päästy vieläkään eroon, mutta pääsemme kuitenkin autoilemaan mummoloihin. Lautapelejä, mäenlaskua, suklaata, graavilohta ja karjalanpiirakoita. Niistä on jouluni tehty. 

Jouluinen Helsinki

Joulu on rauhoittumisen aikaa. Viimeinen kuukausi on kuitenkin ollut vauhdikas, siihen on kuulunut sekä asuntolainaneuvotteluita pankkien kanssa, että uuden työsopimuksen allekirjoitus. Sen sijaan, että olisin viettänyt vuoden 2022 alkupuoliskon osittaisella hoitovapaalla, kuten alunperin suunnittelin, hakeuduinkin töihin eri työnantajalle. Uusi vuosi tuo siis muutoksia ainakin työrintamalla!

Toivotankin lukijoille rauhallista joulua!


Rauhallista joulua!

maanantai 22. marraskuuta 2021

Säästäjän seitsemän sudenkuoppaa

Moni sijoittaja on samaan aikaan äärettömän taitava säästäjä, sillä ylijäämäinen talous on sijoittamisen edellytys. Black Fridayn innoittamana aloin pohtia säästämistä. 

Black Friday on vakiinnuttanut pikku hiljaa paikkansa myös Suomeen, ja "friday" on monella kauppaketjulla laajentunut koko viikoksi. Näin joulun alla voi siis tehdä järkyttävän hyviä löytöjä alesta, mutta menettää myös hulinassa suuren summan rahaa. 

Säästäminen ja järkevä kulukuri on siis sijoittamisen perusta. Mutta voiko niinkin kunniakkaasta harrastuksesta, kuin säästämisestä tulla pahe? No kyllä voi. Säästämisellä on siis myös nurja puolensa. 

Kuva: pixabay

1. Säästämistä vai kuluttamista?


Kerran jouduin kiskaistuksi hassuun ja järjettömään keskusteluun. Jos ostaa alennuksesta aivan ihanan kamelinvärisen villakangastakin, jossa on 60% alennus, niin onko silloin säästänyt 60% vai tuhlannut 40%?

Tähän saatiin toden totta käytettyä yksi hilpeä kahvitauko, kun keskusteltiin säästämisen ja kuluttamisen hienouksista. Keskustelukumppanin mielestä paras säästövinkki oli tarttua isoihin alennuksiin ja hän siis laski jollain itse kehittämällään matematiikalla alennusprosentit säästöksi. Hällä väliä, oliko tavaralle tarvetta, alennus on alennus ja säästö on säästö. Tällä logiikallahan kannattaisi ostaa vaikka kymmenen ihanaa takkia 60% alennuksella, silloin "säästökin" olisi kymmenenkertainen. 

Alennuksiin on helppo haksahtaa varsinkin näin Black Fridayn kynnyksellä. Parempi kuitenkin pitää setelin- ja luottokortin kulmasta kiinni napakalla otteella, ennenkuin hövelisti levittelee rahat maailmalle. Kovan kulukurin karkaisema pihistelijäkin voi haksahtaa korkeisiin alennusprosentteihin, jos ei muista kysellä itseltään ensin, että onko tavaralle oikeaa tarvetta, vai heilutteleeko korttikättä nyt pelkkä mielihalu. 

2. Säästätkö terveyden kustannuksella?


Suomessa on edullinen, mutta ei ilmainen terveydenhoito. Jollekin voi tulla mieleen siis säästää myös oman terveytensä kustannuksella. 

Terveys on maailman huonoin säästökohde, sillä se vaikuttaa elämänlaatuun ratkaisevasti. Pitkittyessään ongelmat myös pahenevat, joten toimimalla ajoissa pikku kremppojen korjaus on halvempaa, kun ison ongelman kanssa painiminen. 

Tylsä, mutta aina toimiva todellisen säästäjän ohje onkin pitää terveydestään huolta, vaikka siitä joutuisi maksamaankin. 


3. Omalle työlle ei lasketa hintaa


Kolmas sudenkuoppa liittyy oman ajan arvoon. Ihmisen ajalla on aina jokin arvo. Työnantaja on valmis maksamaan osaavasta työvoimasta ja palkka määräytyy esimerkiksi työtehtävän ja kokemuksen mukaan. Pitäisikö myös vapaa-ajalla olla jokin arvo?

Jos kaupungin halvin kahvipaketti sijaitsee toisella puolella kaupunkia, kannattaako se käydä hakemassa? Ehkä kannattaa, jos omalle ajalleen ei laita mitään arvoa. Jos sen sijaan laskee kahvipaketin hintaan matkakustannukset ja arvon myös omalle ajalleen, ei välttämättä kannata kiirehtiä tarjousten perään. 

Täytyy myöntää, että itse käytän lähiseudun kivijalkakauppoja juuri tästä syystä. En halua käyttää shoppailuun aikaa, joten ostan vaatteet, ruuat ym. lähiseudun kaupoista (tässä kohtaa on käynyt tuuri, sillä noin kilometrin säteellä löytyy runsaasti kauppoja). 

Käytän aika vähän nettikauppoja, sillä valikoima on niin hengästyttävän laaja, että pelkästään valikoiman läpikäyntiin menee hurjan pitkä aika. Kun kävelen kivijalkakaupan läpi, valikoima on rajattu, mutta kuitenkin tarpeeksi laaja, tuotteen saa suoraan mukaan, eikä tarvitse odotella tuotteen saapumista. Helppoa ja mukavaa.

4. "Ite tein ja säästin"


Harva meistä on yleisnero, joka osaa kaikki kotitalouden askareet aina sähköasentajan hommista hiusten leikkaukseen. Itse tekemällä kieltämättä säästää, mutta aina ei kaikkea kannata tehdä itse. Palveluista kannattaa maksaa ja tähän on montakin syytä. 

Ensinnäkin ammattilainen tekee yleensä työn nopeammin ja työn laatu on parempi. Jotkin työt (esimerkiksi sähköasennus)  vaativat myös luvat, eli maallikon ei kannata lähteä näitä töitä edes yrittämään. 

Päästään myös takaisin edelliseen kohtaan, eli harva laskee työlleen hintaa. Jos oma tuntipalkka on korkea, on ihan järkevää tehdä vaikka kaksi tuntia viikossa enemmän korkeasti palkattua omaa työtä, ja vastaavasti maksaa omasta pussista kotiin esimerkiksi viikottainen kahden tunnin siivous. Tässä siis hyödynnetään omaa erikoisosaamista ja maksetaan jollekin toiselle palvelusta. 

Palveluiden käyttämisessä hyviä puolia on useita. Omasta työstä saatava ylimääräinen palkka ylittää luultavasti siivouksen kulut, välttyy kurjalta siivoamiselta (ellei sitten satu rakastamaan siivousta) ja samalla luodaan työtä siivoojille. 

5. Säästäjästä sukeutuu hamsteri


"Yhden roska on toisen aarre", näinkin voi olla, mutta monesti roska on vain ikuisesti roska. Jos vain tavaran voi kierrättää eteenpäin joko samana tuotteena, tai raaka-aineena, tämä on oikea lähestymistapa turhalle tai rikkinäiselle tavaralle. 

Tavaran kierrättäminen tai heittäminen roskiin voi kirpaista säästäjän sydäntä, sillä mielessä on vielä alkuperäinen tuotteen hinta. Sijoittamisen psykologiasta tuttu ankkuroituminen ostohintaan pätee myös tässäkin, eli mieli ankkuroituu ostetun tavaran alkuperäiseen hintaan. 

Mitä pidemmälle ihminen elää, sitä enemmän tavaraa kertyy. Valokuvia kouluvuosilta, vanhoja vaatteita ja kenkiä siltä ajalta, kun Suomella oli vielä oma valuutta, astioita eri astiastoista, huonekaluja, jotka eivät ihan ole enää tätä päivää, mutta silti rakkaita. Sekä kirjoja ja lehtiä kirjahyllyssä, ikkunalaudalla ja pinoissa keittiön pöydällä. 

"Aika tavaran nautitsee", voi tavaraa hamstrannut sanoa. Mutta ei, kaikelle tavaralle ei löydy käyttöä, vaikka odottaisi puoli ikuisuutta. Kymmenestä joululahjaksi saadusta kaulahuivista käyttöön tulee aina vain yksi kerrallaan, loput joutuvat murjottamaan hattuhyllyllä. 

Tavaran säilytys on ongelma vaan, jos tilaa on alun perinkin vähän. Pääkaupunkiseudulla on muuta Suomea kalliimmat asuinneliöt, samoin me pääkaupunkilaiset elämme muuta maata ahtaammin. Tavaran hamstraaminen tarkoittaa siis joko vieläkin täyteen ahdetumpaa asuntoa, tai todellista tarvetta suurempaa asuntoa ja neliöitä, jotka on pyhitetty pelkästään tavaralle. 

Kuinka paljon hamstraus sitten maksaa? No jos haluaa laskea hintalappua, pitäisi tietää ylimääräisen tavaran vaatima tila, asunnon omistajien tilantarve ilman ylimääräistä tavaraa, asunnon neliöhinta, vastikkeen suuruus, ja mahdolliseen asuntolainaan liittyvät kulut. Melko paljon siis laskettavaa. Jos joitain laskelmia pystyy tekemään (ja siivoamaan sitä roinaa pois), luultavasti säästö on ihan mittava, sillä näin säästätään yhdestä suurimmista kulueristä, joka on asuminen. 

6. Aina ei kannata ostaa halvinta


Tässä ei haeta "Only the best is good enough" -ajattelua, ollaanhan talousblogissa. Silti pihistelykään ei aina kannata, jos tavoitteena on ostaa tuote, jonka eliniän pitää olla pitkä. Hinta ja laatu ei aina suoraan korreloi keskenään, mutta uskoisin, että yhteys on olemassa. 

Hintojen vertailu kannattaa, mutta voi olla, että halvin on harvoin oikeasti kaikista edullisin. Tuotteen elinkaari voi vaihdella paljonkin, samoin ominaisuudet ja elektroniikassa esimerkiksi komponenttien laatu. 

Käytän paljon päivän aikana kännykkää, se on minulle kello, kamera, tietokone, pelikone, navigaattori, televisio ja sanomalehti. Teen osakekauppaa kännykällä ja luen esimerkiksi osavuosikatsauksia. Yllättävän vähän puhun enää puhelimessa, muut toiminnot ovat tärkeämpiä. Huonolaatuinen luuri turhauttaa sillä monitoimivälineeltä vaaditaan paljon ja käyttömukavuudellakin on väliä. Odotan myös, että kännykän elinikä pitäisi olla suunnilleen nelisen vuotta, joten kaikkien vaatimuksieni kanssa minun on yleensä turha lähteä harhailemaan kaupassa kaikista halvimpien kännyköiden suuntaan. 

Kännykkäni ei ole kaikista halvin, mutta ei kaikista kalleinkaan. Viimeisin puhelimeni taisi olla noin 500 euron arvoinen, joten sisällä ei ollut uusinta teknologiaa, eikä kyseessä ollut merkin paras luuri, silti kaikki tarvittava löytyi. Jos hinnan jakaa käyttöiällä (joko vuosilla, päivillä tai tunneilla) niin hinta muuttuu yllättävän edulliseksi. Tämän hetkisellä luurilla ikää alkaa olla jo kaksi vuotta, edellinen taisi kestää noin 3-4 vuotta. Käyttöikäänsä nähden kännykkäni ovat olleet hyviä valintoja. 


7. Pihiys jää päälle


Seitsemäs sudenkuoppa liittyy käytöksen muuttamiseen. Omaa käytöstä on vaikea muuttaa, sillä tottumuksista tulee tapoja. Ongelmissa ollaan, jos säästämisestä tulee peliä, jossa jahdataan sitä ihan viimeisintä kolikkoa. 

Kukaan ei halua olla hautausmaan rikkain luuranko, siksipä säästäminen vaatii hienovaraista lähestymistapaa. Matkan varrellakin on hyvä tehdä valintoja, kaikkien tuotteiden ei tarvitse olla halvimpia. Halvin suklaalevy on noin 49 sentin hintainen, kun taas Fazerin sininen levy on hinnaltaan paljon kalliimpi. Silti ostan aina Fazerin suklaalevyjä, koska maku on suklaassa pääasia.  

Voisi olettaa, että jossain vaiheessa rahaa on tarpeeksi, ja säästäjästä voi siirtyä kuluttajaksi. Mutta milloin rahaa on riittävästi? Tässä onkin säästämisen dilemma, sillä jos ei halua jättää perintöä, rahojen toivoisi riittävän juuri sinne kaksi metriä syvän kuopan reunalle, mutta ei yhtään sen pidemmälle. 

torstai 11. marraskuuta 2021

Viisi vuotta osakesäästäjänä

Ensimmäiset suorat osakesijoitukseni olen tehnyt 10.11.2016, joten sijoitusharrastukseni on jo viiden vuoden ikäinen! Pitkän ajan sijoitushistoriassa viisi vuotta on silmänräpäys, silti viidessäkin vuodessa on ehtinyt tapahtumaan kaikenlaista jännittävää ja omaisuuksia mullistavaa. Blogista löytyy kahden vuoden takaa myös teksti "Kolme vuotta osakesäästäjänä". 


Mandariinit pinossa (kuva pixabay)

Viiden vuoden aikana pörssit ovat pääosin nousseet. Joulun 2018 alla koin ensimmäisen merkittävän takapakin, jolloin markkinat laskivat yli 20%. Ja koronakuoppa keväällä 2020 sai aikaan omassa salkussani merkittävää tuhoa. Kuopan jälkeinen nousu on ollut nopeaa, joten voinee sanoa, että koko viiden vuoden osakesäästäjän urallani pörssikurssien nousu on ollut vallitseva trendi.

Sijoitusmaailmassa on kihissyt melkein koko viiden vuoden ajan. Kannabisosakkeet, koronan aiheuttama pörssiromahdus, meemiosakkeet, nollakorkomaailma, kryptovaluutat ja Suomen osakesäästötili. Sijoitusmaailma on tarjonnut mukana olijoille ja sivusta seuraaville sekä draamaa, että viihdettä. Lisäksi täytyy vielä mainita ehkä tärkeimpänä muutoksena sijoittamisen nousu jos ei ihan valtavirtaan, niin kuitenkin selvästi suositummaksi, kuin mitä se oli viisi vuotta sitten. 

Onko viiden vuoden myötä mukaan tarttunut jotain oppeja osakesijoittamisesta? Ja mitä viiden vuoden aikana on tapahtunut omassa salkussani?

Vuodet vierivät, suosikit pysyvät 


Varsinaista sijoitussuunnitelmaa minulla ei ole. Kohtuullinen, tai alhainen arvostustaso ja hyvät tulevaisuudennäkymät vaikuttavat kuitenkin ostopäätöksiini. Sijoitustyylini on kuitenkin melko konservatiivinen. "Osta ja unohda" kuvaa varmaan sitä parhaiten. Lokeroinnit ovat mielestäni keinotekoisia, mutta salkussani on sekä arvo- että kasvuosakkeita. Kooltaan yritykset eroavat aina jättimäisestä Alibabasta pikkuisiin Suomen pörssin helmiin. Ostoja on kuitenkin kertynyt reippaasti enemmän kuin myyntejä ja jotkin osakkeet ovat olleet salkussani alusta saakka. 

Lukaisin itse läpi tuon tekstin, jonka olin kirjoittanut kolme vuotta sitten. Salkun kivijalkana toimi pitkään viiden osakkeen rypäs. Citycon, Nokia, Stora Enso, Capman ja Tokmanni, nämä osakkeet on ostettu ensimmäisten kuukausien aikana, ja olen kaikkia lisäillyt ensimmäisen oston jälkeen. Näistä viidestä olen kokonaan luopunut Nokiasta, muita olen omistanut koko viiden vuoden ajan. Tällä hetkellä salkussani on 21 suoraa osakeomistusta. Yritysten määrä ja samalla hajautus on kasvanut vuosien myötä.  


Täysosumat ja harhalaukaukset


Salkkuni täysosumia ovat Marimekko, Tokmanni ja Sievi. Näistä Marimekon osto alle 10e kappalehintaan loppukesästä 2017 on ollut paras osumani. Suosikin asemaan salkussani pääsee sekä olemalla yrityksenä mielenkiintoinen, myös osoittamalla hienoa tuloskuntoa.  Myös moni muu yhtiöistä on noussut reippaasti ostohinnoista. 

Huonoimpia sijoituksia ovat olleet Nordea, Nokia ja Citycon. Myös Orion on hyvästä kannattavuudestaan huolimatta pysynyt aika lähellä ostohintojaan. Näissäkin tosin ajoitus näyttelee hyvin suurta osaa. Ajoittamalla oikein Nordean ja Nokian ostot olisi saavuttanut ihan hyviä tuottoja. Itselläni sekä Nordea, että Nokia jäivät tappiollisiksi sijoituksiksi, Cityconia haudon vielä salkussani, vaikka se on rutkasti tappiolla. Citycon tarjoaa korkeaa osinkotuottoa, joten vaikka kurssi onkin laskenut, tuotot eivät osinkojen takia kuitenkaan ole olleet aivan surkeat.

Salkkuni ulkomaiset osakkeet eivät myöskään ole pärjänneet kovin hyvin. Tällä hetkellä AT&T ja Zepp Health ovat miinuksella, Alibaba keikkuu aika lähellä ostohintaansa. Kaikki ulkolaiset osakkeet ovat tulleet salkkuuni hetken mielijohteesta. Osakekurssi on on jostain syystä laskenut, ja olen ajatellut laskun olevan vain hetkellistä. Kurssin laskuun on ollut kuitenkin hyvä syy (AT&T:n kohdalla korkea velka-aste ja koronan vaikutukset, kiinalaisten osakkeiden kohdalla Kiinan uusi reformi ja poliittinen riski), joten näitä ostoja ei voi oikein kehua onnistuneiksi.


Riskinottokyky on kasvanut


Sijoitus urani alussa jouduin opettelemaan paljon uusia asioita, joten yrityksiin perehtymiseen meni aikaa. Ostot oli tarkkaan mietittyjä ja pelasin pienemmillä summilla. Nyt sijoittaminen on arkipäiväistynyt. Jos yritys on jo salkussa, saatan selata osavuosikatsauksia kahvitunnilla kännykällä, ja tehdä ostoja samantien. 

Velalla sijoittaminen lisää riskiä. Suoraa osakkeisiin kohdistuvaa velkaa käytän pienessä määrin ja lyhyt aikaisesti. Viime vuoden aikana kurssit ovat nousseet ilmiömäisesti, ja velan käyttö näin jälkikäteen mietittynä olisi kannattanut. Nordnetin luottolimiitti on siis jäänyt lähestulkoon käyttämättä. Listautumisanneissa piilee myös riskiä, sillä kurssi saattaa lähteä joko alas tai ylös. Silti olen uskaltanut lähteä aika moneen listautumisantiin mukaan ja toistaiseksi olen jäänyt niistä aina pienesti plussalle.  

Aloittaessani osakepoiminnan osingot olivat isossa osassa yritysten valinnassa. Osinkoja ajattelin silloin, ja ajattelen myös edelleen, hieman riskiä tasaavana asiana. Janosin jatkuvaa osinkovirtaa, osakkeen hinnan nousu oli sivu seikka. Olenkin siirtynyt pikku hiljaa osinkosijoittajasta "kaikki tuotto on tuottoa" sijoittajaksi. Niin kauan, kun yritykset arvot ok, ja tekeminen on mielenkiintoista ja hyvällä pohjalla, voin sijoittaa yritykseen.

Kun on tunteet


Tunteet ovat minulla vahvasti mukana sijoittamisessa. Yksittäiseet laskupäivät eivät pahemmin hetkauta, mutta pidempään jatkunut lasku ei tunnu mukavalta. Samalla tavalla nousupäivät nostavat pörssikurssien lisäksi myös mielialaa. Tänä vuonna kuukausituotot ovat jonain yksittäisenä kuukautena olleet 7% luokkaa, joka vastaisi jo ihan kelpo suoritusta vuositasollakin. Koviin prosentteihin on jo ehtinyt hieman tottua, joten paluu normaaliin voi olla kova pala. 

Oma salkkuni on yleensä indeksiä volatiilimpi ja varsinkin laskut ovat jyrkempiä. Tämä saattaisi johtua oman salkkuni indeksiä heikommasta hajautuksesta, koko luokaltaan pienemmistä yhtiöistä tai syklisemmistä osakkeista. Koronaromahdus toimi varmaan eräänlaisena hermojen testinä, mutta vaikea sanoa, opinko kuitenkaan nopeasta romahduksesta ja noususta mitään mullistavaa. Koronaromahduksen jälkeen tavaksi jäi kuitenkin käydä katsomassa salkkua ainakin kerran päivän aikana, jotta tietäisin, mitä sijoituksilleni kuuluu. 

Vaikka osakesijoittajan uraa onkin takana jo viisi vuotta, tunteet ovat silti edelleen mukana pelissä. Tunteet ja tarinat vaikuttavat myös yhtiövalintoihin, sekä tiedostamatta että osin tiedostaen. Toisaalta se ei ole myöskään huono asia, kunhan ei tee hätiköityjä päätöksiä pelkästään tunteiden perusteella.

Olenkin miettinyt, että esimerkiksi pörssiin listautuva kissakahvila saattaisi olla turmiollinen rahoilleni. Siinä yhdistyisi äärimmäinen söpöys (pörröiset kissat) ja lailliset piristysaineet (kofeiini). Liikevaihdosta ja kannattavuudesta viis, kunhan pääsisi yrityksen piensijoittajana taputtelemaan pehmeitä kissoja kofeiinihöyryissä!


Suurempi salkku taipuu useampaan strategiaan  


Aloitellessani osakesäästäjän harrastustani salkkuni koko on pitkään ollut pieni. Pienellä salkulla monet sijoitusstrategiat on vaikeita. Sijoittamisessa merkitystä on sekä pääoman koolla, että tuottoprosenteilla, ja pienellä salkulla pääoma on väistämättä pieni. Vaikka tuottoprosentit olisivat suuret, pienellä pääomalla ei pääse helpolla hyviin euromääräisiin voittoihin.  

Jokaisen sijoittajan unelma on korkea riskikorjattu tuotto. Kun pääoma on pieni, jokainen euro on merkittävä ja kulujen osuus sijoittamisessa on otettava huomioon. "Tuore" salkku on myös "vanhaa" salkkua haavoittuvaisempi, sillä korkoa korolle-ilmiö ei vielä ole näyttänyt kynsiään ja monen yrityksen ostohinnat ovat väistämättä lähellä sen hetkisiä markkinahintoja.

Alkuvuosina ihmettelin muiden sijoittajien ajatuksia  "omistusten viilauksesta" pienemmäksi. Tällä strategialla tarkoitetaan myyntejä, joissa osa osakkeista jää vielä omistukseen. Riskin hallinnan kannalta omistusten osittainen myynti kuulostaakin järkevältä. Strategialla on merkitystä vasta, kun osakeomistajuus on suuri, ja omistuksia voi myydä ilman että myyntikulut ja verot vahingoittavat merkittävästi tuottoa. Pienellä salkulla on järkevämpää myydä koko sijoitus pois.

Treidaamista voi harrastaa myös pienellä salkulla, mutta tämänkin riski vähenee, jos pääomaa on jo karttunut. Osan omistuksista voi jättää pidempi aikaiseen salkkuun, ja riskiä voi hajauttaa käyttämällä vain osaa omistuksesta päiväkauppaan. 
 

Onko salkussa siis prosentteja vai euroja?


Vertaan vaistomaisesti aot ja ost tileillä olevaa omaisuutta palkan kokoon. Palkkani ei ole suuri, joten päivävaihtelut alkavat salkun kasvaneen koon takia olla jo euromääräisesti merkittäviä. Prosentin heitot päivässä ovat markkinoilla ihan arkipäivää, ja prosentin heitto osakesalkussani tarkoittaa jo lähes 700 euron häviötä tai voittoa. 

Ajattelen sijoitettuja euroja jonkinlaisena Monopoli-rahana. 700 euron heilunta oikeassa valuutassa aiheuttaisi sydämentykytyksiä, sillä arkimaailmassa se vastaisi noin viikon palkkaani. Mutta pörssimaailma on aivan eri juttu. Vaikeita päätöksiä markkinoilla helpottaa se, että ajattelen pörssivarallisuuden olevan jollain tavalla erilaista, kuin tavallisen varallisuuteni. 

Tästä toki seuraa aika absurdeja tapahtumaketjuja, eli vaikka osakkeiden arvo olisi päivän mittaan kasvanut tai pienentynyt vaikkapa 1000 euron verran, saatan silti edelleen lähikaupassa miettiä minuuttikaupalla tomaattien kilohintaa. 

Omassa salkussani osakkeiden ostoerät ovat kasvaneet. On helpompi tehdä euromääräisesti isompia kauppoja, sillä prosentuaalinen osuus salkusta jää kuitenkin aika pieneksi. Aluksi yksittäiset kaupat olivat 500-800 euron kokoluokkaa, nyt teen kauppoja jo pääsääntöisesti 1000-2000 euron kertaostoksilla. Tämän hetkisessä salkussa on harhalaukauksia (kiinalaiset osakkeet), mutta onneksi niiden osuus kokonaisuudesta on prosenteissa pieni. Euroissa niiden osuus vastaa jo useamman kuukauden nettopalkkaa.

Pikkasen parempi, kuin indeksi


Maailmassa on aika vähän uniikkeja ideoita. Olenkin häpeilemättä peesannut parempiani, ja seurannut mm. keskustelupalstoja ja Inderesin eri kanavia. 

Salkun vertailuindeksinä olen käyttänyt Helsingin pörssin OMXHGI-indeksiä, jossa osingot sijoitetaan takaisin. Sen tuotto on viiden vuoden ajalta ollut 86,93%, oma salkkuni on tuottanut samana aikana noin 117.6%. Olen ajoittain hävinnyt indeksille ja toisinaan taas voittanut sen. Tällä hetkellä salkkuni on pärjännyt vähän indeksiä paremmin. 

Kuvakaappaus on Nordnetin salkusta, eli täällä on suorien osakkeiden lisäksi myös kaksi rahastoa, Handelsbankenin Usa-rahasto ja Indexfondet Sverige. Alhaalla olevassa käppyrässä ei näy Osuuspankissa olevien kahden rahaston tuotot tai pääomat. Olen listannut omistukseni aina kvartaaliraportteihin, joten selaamalla blogia muutama kirjoitus takaisinpäin voi vielä halutessaan nähdä kaikki omistukseni. 

Tällä hetkellä Nordnetin salkun arvo on noin 67 000, josta tuottoa on noin 21 000e. Ei siis mitenkään valtavan hyvin, mutta ei huonostikaan. 

Tuurilla on ollut suuri merkitys salkun tuottoihin. Olen käyttänyt myös aikaa sijoittamisen opetteluun, mutta ripaus onnea ei ole ollut pahitteeksi.  Tuotto ei ole tullut ilmaiseksi ja "passiivinen tulo" onkin hieman harhaanjohtava nimitys. Harrastuksena sijoittaminen on kuitenkin yksi niistä harvoista lajeista, joissa voi myös hieman kasvattaa omaisuutta. 

Nordnetin salkku viiden vuoden ajalta

Blogin nimi on "Alla mandariinipuun", haaveena on ollut hankkiutua eroon Suomen viiltävän kylmistä marraskuun sateista ja nauttia etelän lämmöstä. Ilmastonmuutoksen ja koronan myötä ajatukset ovat hieman muuttaneet suuntaansa. Viimeiset kesät ovat olleet ihanan helteisiä myös täällä Suomessa ja korona on vähentänyt matkustusta. Voikin siis olla, että mökki puhdasvetisen järven rannassa ja pihalla kasvava omenapuu vetää voiton mandariinipuista. 

Viiden vuoden jälkeen en koe olevani karaistunut sijoittaja, vaan edelleen opettelen sijoittamisen saloja. Harrastuksena sijoittaminen onkin ihan mielettömän mielenkiintoista. Eipä aikaakaan, niin joku jättikokoinen konttilaiva on tulppana poikittain Suezin kanavassa pysäyttäen koko kanavan laivaliikenteen ja vaikuttaen maailman talouteen. Sijoittamisessa perhosvaikutus yllättää ja monet tilanteet ovat arvaamattomia. Jatkan siis sijoittamisen opettelua avoimin mielin.