Viisi tavoitetta vuodelle 2020

Vuosi 2019 lipui ohi ilman tavoitteita. Minulle kulunut vuosi on ollut monella mittarilla erinomainen, ja onkin mukava ponnistaa uuteen vuoteen ja uudelle vuosikymmenelle!

Päätin asettaa joitain tavoitteita vuodelle 2020. Koska kyse on henkilökohtaisista tavoitteista, niin useimmille nämä tavoitteet on lasten leikkiä. Osa tavoitteesta liittyy suoraan blogin aiheeseen, osa taas on enemmänkin pienten, mutta ärsyttävien tapojen korjaamista.

Nolla

Nollasta on hyvä lähteä liikkeelle. Olen kirjaston suurkuluttaja, ja lainaan innoissani paljon kirjoja eri aiheista. Luen jotkut kirjat kokonaan, osa jää kesken, ja unohtuu kirjahyllyyn/sängynpäätyyn/ikkunalaudalle. Näistä kirjoista kertyy vuoden mittaan paljon sakkoja.

Pääkaupunkiseudun kirjastossa sakon suuruus on 20senttiä/päivä/kirja. Välillä olen joutunut lainauskieltoon liian suuren sakon takia, mutta nykyisin kirjasto taitaa olla armollisempi sakkorajan kanssa, joten voin iloisesti kerryttää sakkoja 30 euroon asti ennen lainauskieltoa. Kertyneiden sakkojen suuruus on vaihdellut muistini mukaan noin 30-70 eurossa/vuosi. 

Kovin suurista summista ei ole kyse, sillä yksi hyvä kirja voi yksistäänkin maksaa jo tuon 70 euroa. Enemmänkin kyse on periaatteesta, sillä ennen laina-ajan päättymistä kirjasto laittaa sähköpostiin muistutuksen, ja kirjan voi käydä lainaamassa netin kautta uudelleen. Sakkojen välttely on tehty helpoksi. Lisäksi nykyinen työpaikka on noin sadan metrin päästä kirjastosta, eli kirjojen palautus ei vaadi yliluonnollisia ponnistuksia. Tuo maksamani sakkosumma on ihan hukkaan heitettyä rahaa, ja vaatisi vain hieman selkärankaa hoitaa asia kuntoon ajoissa.

Ensimmäinen tavoitteeni on siis nolla linja kirjaston sakkojen suhteen.   

Kymmenen

Saan pian ammattikorkeakoulusta ulos tradenomin paperit. Olen suhteellisen tyytyväinen nykyiseen työpaikkaani, mutta parannettavaakin löytyy. Olen hakenut työpaikkoja jo tänäkin vuonna, mutta en valitettavasti ole päässyt edes haastatteluihin. Eli työpaikan vaihto parempaan ei ole itsestään selvyys. Jotta opiskelu ei menisi hukkaan, tavoitteena ensi vuodelle on hakea vähintään kymmentä työpaikkaa. Työpaikan pitäisi yksiselitteisesti olla paremmin palkattu.

Sata 

Tämä tavoite liittyy jaksamiseen. Liikunta ei ole koskaan ollut lähellä sydäntä, mutta olen muutaman kerran käynyt aamujumpassa läheisellä salilla ja huomannut, että minua kolmekymmentä vuotta iäkkäämmät teräsvanhukset tekevät lankkua ja linkkuveistä hymyssä suin samalla, kun omat vatsalihakseni ovat luovuttaneet pelin jo 100 toistoa/sekunttia sitten. Eläkeläisille häviäminen ensinnäkin ketuttaa, eikä myöskään ennusta minulle kovin tervettä tulevaisuutta.

Tavoitteena vuodelle 2020 on sata liikuntasuoritusta. Keston täytyy olla vähintään puoli tuntia, ja yhtenä päivänä saa kerätä vain yhden suorituksen. Liikunnan täytyy olla oikeasti rasittavaa. Ei kenties suuri tavoite jollekin toiselle, mutta tänä vuonna näitä kertoja on kertynyt ehkä 50(?), joten sata on minulle vähintään Himalajan korkuinen tavoite.

Tuhat

Sijoittamista voi opetella monella tavalla ja on mahdollista, joskin epätodennäköistä, että satumaisiin sijoitustuottohin voi päätyä myös sikamaisen hyvällä tuurilla ilman opiskelemista. Silti yritän punnertaa omia sijoitustuottoja ylöspäin opiskelun avulla. Kuten ensimmäisestä tavoitteesta voi jo päätellä, minulla on hyvin kiinteä ja antoisa suhde kirjastoon. Tämä tavoite liittyy siis kirjoihin ja sijoittamiseen. 

Maailma on täynnä säästämis- ja sijoituskirjoja. On kevyttä lähes tulkoon selfhelp-kirjallisuuteen laskettavaa kirjallisuutta, jossa keskitytään säästämisen aloittamiseen, kirjallisuutta eri sijoitusstrategioista, kirjoja tunnuslukujen tulkinnasta, kirjoja sijoittamisen psykologiasta ym.ym. Kenttä on laaja, ja lisää kirjoja ilmestyy joka vuosi. Jossain vaiheessa kirjat alkavat toistaa itseään, mutta silti lähes jokainen lukemani kirja on tarjonnut myös jotain uutta. 

Tavoitteena vuodelle 2020 on lukea 1000 sivua sijoituskirjoja. Ensi sijaisesti yritän etsiä kirjat kirjaston kautta. Tavoitteena tämä on helppo, kun luettua tulee muutenkin, mutta olen jo huomannut, että jopa pääkaupunkiseudun kirjaston valikoima on rajallinen sijoituskirjojen suhteen, ja niitä harvoja kirjoja jonottaa moni muukin. Tällä hetkellä olen varaussijalla 43 kirjassa Intelligent Investor, ja koko jono on 88 lainaajan pituinen. Kärsivällisyyttä siis vaaditaan, ennenkuin pääsen näihin halutuimpiin kirjoihin käsiksi. 

Kymmenen tuhatta

Kuluva vuosi on ollut suosiollinen sijoituksille. Tein nopean vilkaisun numeroihin, ja näyttäisi siltä, että asunnon ulkopuolinen varallisuuteni on kasvanut vuodessa noin 10 000 eurolla. Yhteissumma lienee jossain 34 000 euron liepeillä, kun se vuosi sitten oli noin 24 000e.  Varallisuus on tileillä, rahastoissa ja osakkeissa. Vuoden aikana tehdystä noususta säästöä on vain osa, ja osa on sijoituksista tullutta tuottoa. 

Asetin tavoitteen vuodelle 2020 saman suuruiseksi, eli tavoitteena on kasvattaa asunnon ulkopuolista varallisuutta 10 000 eurolla vuoden 2020 aikana. Oikeasti tämä on kova tavoite, sillä pelkällä  säästämällä sitä en saa kiinni. Vaaditaan myötätuulta myös sijoituksiin, jotta tavoite onnistuisi. Haaveissa on myös (edelleen) asunnon vaihto suurempaan, ja ulkomaan matka perheen kanssa. Nämä nakertavat toteutuessaan säästöön saatavaa summaa, ja vaikeuttavat tavoitteeseen pääsyä. 

Osakeostoja ja joulun odotusta

Loppuvuosi on mennyt vauhdikkaasti ja joulukalenterista alkaa loppumaan avattavat luukut. Meillä kuuluu joulun odotukseen olennaisena osana partiolaisten joulukalenteri, tänään sieltä tuli joulukuusen latvatähti.

Tänä vuonna en tehnyt juurikaan joululahja ostoksia. Vietämme joulua isovanhempien kanssa. Meidän perheessä on sovittu, että vain lapset saavat lahjoja, sillä aikuisilla on jo niin paljon. Puolisolle olen kuitenkin antanut lahjan, viime vuosina lahja on ollut aineeton lahja, kuten liput kiinnostavaan näytelmään.

Opinnot olen saanut viimein tämän syksyn aikana kursittua kasaan, ja minut erottaa tradenomin tittelistä enää pari pientä muodollisuutta! Valmistuin ihan ajoissa ja tein kaikki muut opinnot valmiiksi alle parissa vuodessa, mutta viimeinen vaihe, eli opinnäytetyön teko jäi roikkumaan, kun palasin töihin.

Loppuvuoden osakeostot

Käteisvarojen osuus omaisuudestani on päässyt kasvamaan pikku hiljaa tämän vuoden ajan. Osalle rahasummasta minulla on jo osoite (matka ja terveydellisiä juttuja), mutta osa on edelleen vapaana. Joku kärsivällisempi pystyisi ehkä odottamaan rahasumman kanssa joko osakesäästötiliä tai kurssien tippumista. Minä sen sijaan en ole tottunut näin suureen pelkästään tilillä makaavaan rahaan, joten olen törmännyt epätavalliseen ongelmaan: kuinka päästä liiasta rahasta eroon? Minun ratkaisuni oli tuupata sitä voimalla osakkeisiin! Ensimmäinen ostoni oli jo lokakuussa. Lisäsin hieman omistustani Cityconissa alle 1000 euron ostolla. 

Toinen ostoni oli Wärtsilä. Yleensä olen kerralla ostanut yhtä osaketta noin 500-1000 eurolla, nyt pistin kerralla noin 1400 euroa menemään Wärtsilän osakkeeseen. En siitä syystä, että luottaisin Wärtsilään erityisen paljon, vaan yritin vaan päästä rahasta eroon. Tällä hetkellä hajautus Suomen ulkopuolelle kiinnostaisi myös, mutta aika ei tunnu riittävän kaikkien maailman markkinoiden osakkeiden läpi käymiseen. 

Wärtsilä yhtiönä valikoitui tuhansien osakkeiden joukosta siksi, että minulla on jo sitä pieni palanen salkussa, ja tiesin jo yrityksestä jotain. Wärtsilältä tuli syksyllä tulosvaroitus ja osakkeen arvo on liukunut koko vuoden ajan alaspäin. Fiskarsista osinkona irronneet osakkeet arvotettiin keväällä hintaan 13,27e, nyt ollaan käyty jo alle 9 euron. Marraskuussa yhtiö piti pääomamarkkinapäivän, ja tutustuin yritykseen vähän tarkemmin. 

Pidän enemmän epäsyklisistä yrityksistä, joten olen ajatellut teollisuusaloista vähän kaksijakoisesti. Epäsykliset yritykset (omassa salkussa Tokmanni ja Capman) ovat kuitenkin hinautuneet ylöspäin, joten olen suunnannut katsetta myös muualle. 

Wärtsilässä kiinnosti palveluliiketoiminnan osuus liikevaihdosta. Liikevaihto oli vuonna 2018 5,2mrd, josta palveluiden osuus 2,4mrd, eli melkein puolet liikevaihdosta tulee palveluista. Vaikka yritys on syklinen, se ei kuitenkaan ole syklisimmästä päästä juuri palveluiden takia. Liikevaihdon loppuosan tuo Energy Business, 1,5mrd, ja Marine Solutions 1,2mrd. Juuri näissä kahdessa muussa sektorissa on ollut haasteita viime aikoina. Mielenkiinnolla odottelen, miten yrityksen liiketoiminta pyörii tulevalla vuosikymmenellä. 

Koska olen osinkosijoittaja, myös osinko kiinnosti. Osinkoa Wärtsilä maksaa kahdesti vuodessa, ja osinkotuotto on tänä vuonna ollut 4,7%, aiempina vuosina alle 4%. 

Inderes vaikutus, totta vai tarua?

Onko olemassa Inderes-vaikutus? Inderes tarjoaa laadukkaita raportteja yrityksistä, ja olen itsekin selannut niitä läpi. Sivut ovat selkeät ja informaatiota annetaan haastatteluina, podcasteina, ja perinteisinä kirjallisina versioina. Puhutaan jo Inderes-vaikutuksesta, eli Inderesin joko kursseja nostavasta, tai laskevasta vaikutuksesta sen mukaan, millaisia suosituksia Inderes antaa osakkeista. 

Mahdollisesti törmäsin Wärtsilän oston kanssa ensimmäistä kertaa Inderesin vaikutukseen. Olin jo tarkkaillut osaketta jonkin aikaa, mutta halusin vielä kuulla pääomamarkkinapäivän annin. Pääomamarkkinapäivä pidettiin 26.11., kuuntelin Inderesin varovaisen positiivisen raportin, ja tein oston 28.11. Moni muukin oli varmasti kärkkynyt osaketta, ja alle 9e hinnassa ollut osake käväisi hetkellisesti ylempänä marraskuun loppupäivinä. Tulin ostaneeksi osaketta hintaan 9,4e. Tästä osake jälleen sukelsi alle 9 euron, mutta on jälleen kivunnut ylemmäksi niin, että olen hivenen plussalla. 

lähde: Pixabay

Hyvää joulua!

Kolme vuotta osakesäästäjänä

Oma sijoittajan urani on lähtenyt käyntiin kuukausisäästämällä pankin rahastoihin. Porttiteorian mukaan nälkä kasvaa syödessä ja jokseenkin tasan kolme vuotta sitten siirryin kovempaan kamaan ja tein ensimmäiset suorat osakeostot. Jo heti ensimmäinen osto aiheutti riippuvuuden, ja sillä tiellä ollaan. Kolman vuoden kunniaksi on siis juhlan paikka! Ja voinkin nyt hyvällä syyllä kerrata lyhyen historiani osakesäästäjänä.

Salkun viisi ensimmäistä osaketta

Osto ideoita marraskuussa 2016 etsiessäni osuin Nordnetin "Helsingin pörssin parhaat osingonmaksajat" -listaukseen. Lista oli pitkä, ja täynnä yrityksiä, joiden saavutuksista tai liiketoiminnasta minulla ei ollut keltanokkana mitään hajua. Ensimmäisessä viidessä osakkeessa on siis kaikissa jotain itselle tuttua, joko tuotteet, liiketoiminta, tai olen tuntenut jonkun yrityksessä työskentelevän.

Halusin hajautusta, joten yritin hajauttaa toimialoittain, yrityksen koon mukaan, sekä (edes hieman) maantieteellisesti. Siivilöin osakkeita ihan fiiliksellä, mutta myös netin avulla etsin tietoa myös esim. tulevaisuuden näkymistä. Tunnusluvuista  painotin osinkotuottoa, mutta raakkasin osakkeita myös P/E luvun ja ROEn avulla. Avasin salkun ostamalla kahta osaketta, Cityconia (ostohinta 2,1e, joka käänteisen splitin jälkeen vastaa 10,5 euroa) ja Nokiaa (ostohinta 4,17e).

Menot on suuret ja tulot pienet, siksipä aloitin sijoittamisen suoriin osakkeisiin pikku hiluilla. Viiden ensimmäisen osakkeen ostoerät olivat noin 500 euron kokoisia. Ostokriteeritkin olivat suunnilleen samat, ostot tein aikavälillä marraskuu 2016-maaliskuu 2017. Kaikkia näitä viittä osaketta olen myös ostanut lisää ensimmäisen oston jälkeen. 

Vuoden vaihteen jälkeen ostin tammikuussa 2017 vielä Stora Enson R-osaketta (ostohinta 10,6e) ja Tokmannia (ostohinta 8,98e). Maaliskuussa 2017 ostin CapManin osakkeita (ostohinta 1,43 euroa).

Kaikissa näissä viidessä osakkeessa ostopäätöksenteko prosessi on ollut kuitenkin erilainen, mutta kaikissa on ollut tunnusluvuilla katsottuna jotain kiinnostavaa. Aluksi jo päätin, että haluan metsäyhtiötä salkkuuni, ja vertailin kolmea metsäyhtiötä keskenään, ennenkuin päädyin ostamaan Stora Ensoa. CapManin kohdalla sen sijaan yrityksestä puhunut henkilö oli puhujana niin vakuuttava, että yritys alkoi kiinnostaa. 

Tuurilla osuma Marimekkoon

Kuudes ostoni osui ihan sattumalta kultasuoneen, sillä Nordnetin pikku kauppojen tarjouksesta ostin kesän 2017 lopulla noin 600 eurolla Marimekkoa. Paperilla tämä ei oston ajankohtana ollut mitenkään ideaali osake, osinkotuotto oli matalampi, kuin oma tavoitteeni (oma tavoitteeni on noin 5%), eikä osinkohistoria ollut johdonmukaisesti kasvava. Marimekko oli myös hieman hyljeksitty osake, sillä Kauppalehden lukijoiden "osta-myy" listauksessa se oli kesällä 2017 jatkuvasti "myy" -listan kärjessä.

Pohdin siis kesän 2017 lopulla Marimekon kankaan ostamista verhoiksi, ja kangasta olisin saanut 600 eurolla suunnillen 16 metriä (metrihinta 37 euroa), eli olisin saanut tarvitsemani viisi verhoa olohuoneeseen. Onneksi kuitenkin ostin osakkeita, enkä kangasta. Osakkeet ostin keskihinnalla 9,86 e/kpl, tämän hetkinen hinta osakkeella on noin 38 euroa. (Eikä meillä vieläkään ole niitä Marimekon verhoja olohuoneessa, mutta ajatus osakkeen arvonnoususta lämmittää kummasti.)

Some - Sijoittajan sudenkuoppa

Kuulun muutamaan Facebookin sijoitus-aiheeseen ryhmään. Pääosin Facebookin ryhmät tarjoavat minulle viihdettä, tietoa ja tottakai myös ajanvietettä. On myös mielenkiintoista seurata muiden sijoittajien ajatuksia, koska reaalimaailmassa harva tuntemani ihminen sijoittaa. Ja hekin harvat, jotka sijoittavat, ovat niin eri ajatuksilla liikkeellä, että yhteistä puheenaihetta on vaikea kehittää.

Ja somestapa tietenkin olen haksahtanut seuraavien osakkeiden omistajaksi. Olen tottakai itse tehnyt ostopäätökset, mutta täytyy myöntää, että joskus on ihan hirveän helppo marssia sopulina joukon mukana (rotkoon).

Orion oli laskenut reippaasti syksyllä 2017, ja aiheesta oli ketjuja sijoitusryhmissä. Tilillä poltteli rahaa, katselin tunnusluvut läpi, ja  sen suuremmin miettimättä nakkasin Orioniin noin 930 euroa, kurssin ollessa noin 31e/osake. Sen jälkeen osake laski vielä pitkänkin aikaa, joten vaikka osto ei osunut ajallisesti oikein, ei se silti ole ollut ihan sysihuonokaan, sillä osakkeen hinta on noussut viime kuukausina ja taitaa olla jossain 40 e paikkeilla tänään. En edelleenkään ole kovin kiinnostunut Orionista yrityksenä, mutta ehkä sekin aika joskus koittaa, jolloin lukaisen yrityksen vuosikertomuksen läpi.

Nordea kuuluu samaan kerhoon Orionin kanssa, eli ostopäätöksiin vaikutti suuresti sosiaalisen median hehkutus. Nordeaan tutustuin kuitenkin huomattavasti syvemmin, kuin Orioniin, ja taisipa välillä olla tunteetkin pelissä. Nordeasta olenkin jo kirjoittanut täällä, täällä ja täällä.

Tässä vaiheessa päästäänkin jo ajallisesti vuoden 2018 alkuun, jolloin aloitin blogin pitämisen. Kaikki ostot ja myynnit vuoden 2018 alun jälkeen näkyvät blogissani.

Pikkuisilla ostoilla maustetta salkkuun

Näistä ostoista olenkin jo kirjoittanut blogissa. Fiskarsia ostin ihan pienen erän toukokuussa 2018, Wärtsilä tuli Fiskarsin mukana. Digia on tuorein salkkuni yrityksistä, ostettu keväällä 2019. Mielenkiinnolla seuraan kaikkia näitä, vaikka osuudet salkustani ovatkin pieniä. Tällä hetkellä plussalla on Digia. 

Keltanokka osakemarkkinoilla

Tähän mennessä ihan rehellisesti sanottuna on ollut hyvä tuuri. En ole saanut poikkeuksellisen hyviä tuottoja, mutta strategiana on enemmänkin ollut uuden opettelu, ja suurten riskien välttely, kuin isojen tuottojen metsästys. Myös kurssit ovat olleet suosiolliset, eli yleisesti kurssit ovat olleet nousevia, vaikka kurssikäyrissä pari kuoppaa näkyykin.

Pienessä salkussa, joita omanikin edustaa, yksikin onnistuminen merkitsee paljon, omassa salkussani Marimekko on tehnyt isoimman nousun. Alla salkkuni kolmen vuoden ajalta verrattuna OMXHGI-indeksiin (OMXHGI:n käppyrät löytyy edelleen Nordnetin vanhalta puolelta, vaikka uudelta puolelta en sitä löytänytkään), eli osingot uudelleen sijoittavaan indeksiin.

Nordnetin salkku, löytyy Sharevillestä Mandariinipuu -nimellä

Tällä hetkellä salkussa on 10 osaketta hyvin erilaisilla painotuksilla, suurin on Stora Enso noin 16% osuudella ja pienin Wärtsilä noin 0,2% painoarvolla. Kaikki osakkeeni, paitsi tuorein tulokas Digia, ovat kolmen vuoden aikana käyneet sekä miinuksella, että plussalla, joten salkku on kokenut jonkun verran heiluntaa. Tarkat eurot ja prosenttiosuudet löytyy blogista edellisen kvartaaliraportista.

Salkku on kuitenkin kokonaisuutena ollut koko ajan plussan puolella. Pahimmillaankin on tuottona olleet osingot, jotka lienevät (ihan hatusta heittämällä) noin 5% bruttona/vuosi. Tähän mennessä osingot ovat kiertäneet epäsäännöllisellä syklillä takaisin osakkeisiin. Kolme vuotta on sijoittajalle hyvin lyhyt aika, mutta alun innostus ei ole vielä laantunut vaan opettelen edelleen innolla sijoittamisen saloja.
  

Sijoittajan kalajuttu

Jokaisella itseään kunnioittavalla kalastajalla on kerrottavanaan hyvä kalajuttu. Tarina myyttisestä, hopeakylkisestä 15 kilon ahvenesta/muikusta/rauskusta. Kala, joka on  jäänyt pitkän narraamisen jälkeen koukkuun.

Ilta-aurinko välkkyy veden pinnassa ja saa koukkuun jääneen kalan suomut hohtamaan. Kalastaja tuntee jo ihanaa saalistuksen jälkeistä voitonriemua, kun kala saa viime voimillaan sylkäistyä koukun suustaan ja katoaa lammen syvyyksiin.

En harrasta kalastusta, mutta minun karkuun päässeen saaliini nimi on Brookfield Renewable Partners. (Tästä yrityksestä ilmestyi pari päivää sitten hyvä kirjoitus joltain toiselta suomalaiselta sijoitusbloggaajalta, joten osake tuli taas pitkästä aikaa mieleen. Blogin nimeä en muista.)

https://bep.brookfield.com/

Järjetön innostus, pääseekö vesivoimalla rikkauksiin?

Minun tarinani lähtee liikkeelle keväällä 2018 eli noin puolentoista vuoden takaa. Aloin kaivata salkkuun maantieteellistä hajautusta, jotain suurta ja kaunista osinkokonetta, joka jauhaisi minulle helppoa tuottoa pienellä vaivalla täältä ikuisuuteen. Eli hakusessa oli siis vaatimattomasti sijoittajan myyttinen saalis.

Lähdin hakemaan yrityksiä Yhdysvalloista kirjoittamalla netin hakukenttään "high dividend stocks". Hetken päästä olin löytänyt osinkoaristokraatteja, blue chip yrityksiä, ja kaikenlaista ihanan jännää! 

Päädyin jossain vaiheessa ihan pätevän näköiselle sivulle, jossa listattiin Pohjois-Amerikan 30 parasta tämän hetken osingonmaksajaa. Melko kärjessä listauksessa oli Brookfield Renewable Partners, eli BEP. 

BEP on uusiutuvaa energiaa tuottava jättiläinen. Tuotantolaitoksia on usealla mantereella eli Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Aasiassa. 75% on vesivoimaa, mutta joukossa on myös aurinkovoimaa ja tuulivoimaa. Vuonna 2018 keväällä yritys painiskeli pienoisten ongelmien kanssa, osake oli laskenut roimasti, ja muistelen, että yhtenä selityksenä tarjottiin säätä "ei ollut satanut tarpeeksi".

lähde:Pixabay

Yritys vaikutti ensisilmäyksellä ihan järjettömän hyvältä! Mielikuvissani maalasin itseni auringonkukkapelloille, jonka yllä tuulivoimalan isot lavat laiskasti halkovat ilmaa. Minulla on jostain syystä heikko kohta sympaattisille yrityksille, joihin lasken myös uusiutuvan energian. 

Pohdintaa, pohdintaa ja pohdintaa

Kahlasin läpi yrityksen sivuilta erilaisia raportteja, lisäksi luin analyysejä yrityksestä ja pohdin kovasti riskejä ja mahdollisia tuottoja. Kaiken kaikkiaan käytin tämän yrityksen kanssa vähintään yhden helteisen kesäkuun viikonlopun, eli enemmän aikaa, kun minkään muun yrityksen tutkimiseen. 

Yleinen konsensus tuntui olevan, että hyvin johdettu yhtiö, joka ei vielä ole näyttänyt kunnolla kynsiään. Tulevien vuosien tuotoksi arveltiin käytännössä osinkoa, joka olikin muhkea 6%, ja suurempaa tuottoa uskottiin tulevan vasta vuosien päästä. 

Energiantuotanto on vähäsyklinen ala, nykyinen yhteiskuntamme pohjautuu pitkälti sähkön käyttöön, joten suhdannevaihtelut eivät juurikaan vaikuta energian käyttöön. Yrityksen luvut näyttivät hyviltä ja bonuksena oli vielä toimiala, eli uusiutuva energia on kasvava ala.  P/E luvulla osake oli halpa (muistaakseni P/E oli 12(?)), ja vaikka suuria toiveita osakkeen hinnan noususta ei ollut, olin edelleen innostunut. Luokittelin mielessäni osakkeen alueelle: "Sympaattinen ja tylsä, mutta kohtuullisen varma osingonmaksaja". Osakkeen hinta oli tässä vaiheessa 30 dollarin paikkeilla ja sahannut viimeisten vuosien ajan välillä 25-35 dollaria. 

Miinuspuolena oli yrityksen muoto, eli Brookfield Renewable Partners on Limited Partnership- muotoinen yritys, jos omistat osakkeen, olet "shareholder", eli osuuden omistaja, etkä "stockholder" eli osakkeen omistaja. Syynä ilmeisesti on osittain verotukselliset syyt. Ongelmia seuraa kuitenkin osingon verotuksessa, eli jos oikein ymmärsin, niin eurooppalaisen omistajan osinkoa verotetaan  raskaammin, ja eurooppalainen omistaja joutuisi maksamaan veroja sekä Yhdysvalloissa, että Suomessa.  

Lisäksi epäilytti osingon payout ratio, eli osingonmaksu suhde voitosta oli kohtuullisen suuri. Osingon pysyminen korkealla tasolla ei ollut mitenkään varmaa. Yrityksen omistussuhteista tuntui myös piirtyvän aika hämärä häkkyrä. BEP on jättiläinen alallaan, mutta sen suurin omistaja on Brookfield Asset Management, joka omistaa suuren osan yhtiöstä. Vaarana on, että suurin omistaja määrää liikaa, ja pienomistajan intressit eivät käy yksiin suuromistajan hyötyjen kanssa. 

Pihin sijoittajan ostotoimeksianto

Jäin kesällä 2018 vielä odottavalle kannalle yrityksen kanssa. Olin käytännössä katsoen kesällä vielä rahaton. Nordnetin merkintäpalkkio olisi ollut Yhdysvaltalaisen osakkeen kohdalla 15 euroa/osto, joten ihan pikkurahoja ei kannattaisi osakkeeseen laittaa. Syksyn aikana vielä seurailin osaketta, ja kun osakekurssit tömähtivät alas joulukuussa, myös BEP koki reippaan romahduksen ja tipahti alimmillaan 25 dollarin paikkeille. Joulukuussa tuli myös veronpalautusrahat, joten nyt oli myös rahaa tilillä.

Hyvää halvalla? Ostonpaikka? Voi kun kaikki olisikin niin helppoa! Minua alkoi pelottaa koko maailman tilanne, en uskaltanut liiemmin laittaa rahoja pörssiin, kun vetää niitä poiskaan.

Tammikuussa, kun tilanne alkoi normalisoitua, pistin vihdoin ostotoimeksiannon tulille! Saitana  sijoittajana ajattelin kuitenkin pelata hinnalla, ja laitoin toimeksiannon ihan hivenen alemmas, kuin missä kurssi sillä hetkellä seikkaili. Osakkeen hinta ponkaisi välittömästi ihan uusiin sfääreihin, ja vaikka ostotoimeksianto oli markkinoilla suunnillleen kolme viikkoa, ei hinta koskaan tippunut sen tasolle.

Oliko tällä tarinalla joku opetus? No eipä oikeastaan, tai jos on, niin se, että jos todella havittelet jotain osaketta, pistä toimeksianto suoraan päivän kurssiin (!!!). Olen joskus aina käynyt vilasemassa osakkeen kurssia, ja siellähän se huitelee, yli 40 dollarin hurjissa lukemissa. Nousua on tammikuun alusta tähän päivään tullut noin 48%.

Sijoittamisen psykologiaa ja uponneet kustannukset

Ihmisen mieli on kummallinen, sillä vaikka yritys on edelleen sama, niin ei vaan luonto anna periksi ostaa sitä reilusti korkeampaan hintaan. Yhdysvalloissa osakkeiden hinnan hipovat muutenkin taivaita, joten BEP ei suinkaan ole ainoa huikean nousun tehnyt osake.

Sen sijaan, että stoalaisen tyynesti toteaisin, että "hyviä osakkeita tulee ja menee" ja pitäisin yritykseen käyttämääni aikaa uponneina kustannuksina, en mahda mitään, että kyseinen osake nostaa harmituksen pintaan. (Uponneet kustannukset on termi, jota käytetään, kun johonkin hankkeeseen on käytetty rahaa tai aikaa, eikä hankkeesta tulekaan mitään.) Ketutuskäyrä on suoraan verrannollinen osakkeen kurssikäyrään, mistä syystä en enää aktiivisesti tarkkaile osaketta.

BEP osakekurssi viimeisen viiden vuoden ajalta. Ensimmäisen sinisen viivan kohdalla löysin yhtiön, keväällä 2018 osake oli noin 30 dollaria. Toisen sinisen viivan kohdalla tein ostotoimeksiannon (hinta noin 27 dollaria). Lähde https://finance.yahoo.com/quote/BEP?p=BEP

Nordea, strategiana keskihinnan alennus

Kolmannella kvartaalilla tein kaksi myyntiä ja yhden oston. Tässä kaikkien niiden perustelut! Näistä pisimpään mietin ja pohdin Nordeaa. Hyvä yhtiö, mutta nouseeko kurssi? Kestänkö henkisesti suuria miinusprosentteja? Mitä tehdä osakkeelle, jossa on potentiaalia, mutta tulevaisuus on hämärä? Olen omistanut suoria osakkeita kohta kolmen vuoden ajan, ja Nordea on ensimmäinen suorien osakkeiden myyntini. Nordean omistajana ehdin olla melkein kaksi vuotta. 

Olin mieltänyt itseni Buy and Hold -tyyppiseksi sijoittajaksi, joten myyntiä pohdin pitkään ja hartaasti. Katselin Inderesin videon Nordeasta, ja luin monia analyysejä yrityksestä. Vallalla tuntui olevan hyvin ristiriitaisia ajatuksia, joten loppujen lopuksi tein myyntipäätöksen ihan fiiliksellä.

Ajoitus ja keskihinnan alentaminen

Ostin Nordeaa kolmessa erässä, jokainen osto osui suureen laskupäivään. Ensimmäinen osto oli 26.10.2017, jolloin julkistettiin samana päivänä odotettua huonompia lukuja ja ilmoitettiin tulevista YT:istä, tällöin osakkeen hinta putosi noin 10 euron paikkeille ja päivän laskuprosentit oli muistaakseni noin 16%. Seuraava osto oli noin 8 euron hintaan ja viimeinen noin 6,85 euron hintaan tänä vuonna osakkeen irtoamispäivänä. Osingon irtoamispäivänä osake laski enemmän, kuin osingon arvo oli, ja se taisi juuri silloin pudota ensimmäistä kertaa pitkään aikaan alle 7 euron. 

Lopulta olin ostanut Nordean osakkeita noin  2750 euron arvosta. Kun pari viikkoa sitten myin osakkeet, osakkeen hinta oli 6,42 euroa, sain takaisin noin 2100 euroa ja tappiota tuli kirpaisevat 650 euroa, eli noin 23%. Tappio on hieman pienempi, jos otetaan saadut osingotkin mukaan laskuihin, mutta jäin silti reilusti tappiolle. 

Yritin siis Nordean kanssa epätoivoisesti kahta vaikeaa strategiaa, osakkeen keskihinnan alennusta, ja ajoitusta (ostin selkeinä laskupäivinä). En saanut tällä kertaa strategioita toimimaan. Jälkikäteen voi viisastella, että syynä voi toki olla myös melko lyhyt omistusaika, pari vuotta on sijoitusaikana minimaallinen.

Olisin siis voinut odotella omistajana pidemmän aikaa, ostella aina lisää alentaen jälleen keskihintaa ja keräten pikku hiljaa vuosittain Nordeasta osinkoja. Nordea oli hivuttautunut osakkeiden osalta suurimmaksi omistuksekseni ("kun halvalla sai"). Rakastan osinkoja, mutta jos Nordean osakkeen hinta ei kohene ja olisin jäänyt odottamaan osinkoja, olisi mennyt useampi vuosi, ennenkuin olisin saanut tappiot kurottua osinkoina takaisin. Minun kärsivällisyyteni ei vaan enää riittänyt. 

"Osta kalliilla ja myy halvalla", vai miten se meni...?

Miksi sitten myin Nordean osakkeet? Yleisillä tunnusluvuilla (P/E, osinkotuotto, P/B) osake on tällä hetkellä erittäin hyvä  kauppa. Yritys on käytännössä katsoen velaton, ja viime aikainen johdon vaihto voi tehdä sille hyvää. Mutta rehellisesti sanottuna myin osakkeen suurimmaksi osaksi ihan fiiliksellä salkusta pois, sillä pahimmillaan olin miinuksella yli 30% ja rutkasti tappiolla olevan osakkeen punaiset numerot olivat samalla osoitus tekemistäni huonoista ostopäätöksistä.

Nordean ongelmat liittyvät suoraan tuloslaskelman ylimmäiseen riviin, ja samojen ongelmien kanssa on kamppailtu jo ainakin sen pari vuotta, kun olen omistanut osaketta. Optimistisena olen odottanut jonkinlaista käännettä parempaan, mutta vielä sellaista ei ole näkynyt.

Pörssissä on se hyvä puoli, että voin aina ostaa samaa osaketta takaisin, jos Nordean suunta kääntyy. Nordeaa on myös leivottu monen rahaston sisään, sekä Sampon osakkeen sisään, joten on hyvin mahdollista, että ostan Nordeaa jossain muodossa tulevaisuudessa vielä takaisin. Koska myynnistä tuli tappiota, voin hyödyntää tappiot OP-Ilmasto -rahaston myynnin voitoista. Tämä myynti oli samalla myös verosuunnittelua.

OP-Ilmasto ja Stora Enso

Stora Ensoa ostin lisää. Stora Ensoa oli ennestään salkussa, ja nyt vaan lisäsin osakkeiden määrää salkussani. Syklisen osakkeen ostoa mietin jonkin aikaa, sillä talous näyttää hiipumisen merkkejä. Koska osakkeen hinta laski alle 10 euron, tein kuitenkin elokuun alussa noin 1000 eurolla oston. Tällä hetkellä tuo osto on plussalla.

Op-Ilmasto -rahastoa olen omistanut jo kauan, ensimmäiset ostot olen tehnyt noin 10 vuotta sitten. Nyt haluan päästä rahastosta eroon, sillä sen hallinnointipalkkio on suuri. Olen kirjoittanut rahastosta jo täällä. Rahasto ei myöskään ole viimeisen vuoden aikana noussut, vaan pääosin Pohjois-Amerikkaan ja Aasiaan sijoittava rahasto on tainnut oikein kunnolla saada osansa Trumpin tviiteistä ja kauppasodan uhasta. Tästä rahastosta kotiutin elokuussa noin 1850 euroa. Voittoa tuli jonkin verran.

Q3, veronpalautuksia ja veromyyntejä

Ja viimein kolmannen kvartaalin lukuja! Tarkastelen omaa talouttani kolmen kuukauden välein, ja viime kvartaalin raportti on vähän viivästynyt. Verot olivat tällä kvartaalilla vahvasti mielessä, sillä sain veronpalautuksia ja tein pääomaveroja ajatellen yhden tappiollisen myynnin.

Käteisen määrä paisui ennennäkemättömiin lukuihin oikeastaan kolmesta syystä: kesän alussa saadut lomarahat jäivät osittain käyttämättä ja siirtyivät säästöiksi, toiseksi veronpalautukset suurensivat käteisen määrää melkein kahdella tonnilla. Kolmanneksi vielä myynnit, eli OP-Ilmastosta ja Nordeasta saadut rahat pulskistuttavat käteisen määrää, vaikka tuli yksi ostokin (Stora Enso). Näistä lisää vielä toisessa postauksessa.

Osakkeet ja rahastot euroina ja prosentteina

Osakkeet ja rahastot ovat nousseet kolmen kuukauden aikana, ja myynneistä huolimatta salkussa on noin 20 000 euron arvosta arvopapereita. Summa koostuu kahdesta rahastosta ja kymmenestä osakkeesta. Osakkeet nousivat kesän jälkeen, ja tällä hetkellä plussalla on muut, paitsi Citycon, Fiskars ja Wärtsilä. 

Op-Aasia indeksi	999,57	5 %
Op-Ilmasto	7 533,88	37 %
CapMan	1255	6 %
Citycon	1345	7 %
Digia	486	2 %
Fiskars	124	1 %
Marimekko	1670	8 %
Nokia	1745	9 %
Nordea	0	0 %
Orion B	995	5 %
Stora Enso R	2312	11 %
Tokmanni Group	1720	9 %
Wärtsilä B	41	0 %
	20226,45	100 %

Rahastot, osakkeet ja käteinen

Käteisen määrä on tosiaan suurentunut, ja polttelee kovasti taskuissa! Olen jo miettinyt Sampoakin ostokohteena, samalla tulisin jälleen välillisesti ostaneeksi Nordeaa. Tällä hetkellä mietin myös vuoden vaihteessa starttaavaa osakesäästötiliä, lopulliset ajatukset eivät ole vielä muotoutuneet valmiiksi.

Q3, 2019

Kun katson muutos sarakkeen alimmaista riviä, kokonaisuudessaan omaisuus kasvoi tällä kvartaalilla noin neljä tonnia! Olen seurannut kvartaaleja nyt pian kaksi vuotta, ja tämä on suurin hyppäys ylöspäin. Juhlinnan paikka siis! Veronpalautuksista tuli suunnilleen puolet, noin 1100 tuli osakkeiden ja rahastojen arvon noususta ja osan sain säästettyä palkasta.

Osingot

Osinkoja maksoi Fiskars, Nokia, Wärtsilä ja Citycon. Yhteensä 46,16 euroa ennen veroja. 

Etenin palkanalennus neuvotteluihin

Minua pyydettiin työpaikan sisällä uuteen tehtävään. Olin ollut viime tilikaudella yksi parhaita työntekijöitä euroilla mitattuna. Uuden position myötä vastuut kasvaisivat ja saisin lisää itsenäisyyttä. Kuulostaa hyvältä, eikö? Palkkakin ehkä kasvaisi vastuiden mukana...? Neuvotteluissa edettiin pikku hiljaa palkkaan, ja minulle esitettiin provisio palkkausta. Tähän asti olin vielä nyökytellyt iloisena, mutta tässä vaiheessa pistin jarrut päälle.

Provisio palkkauksen edut ja ongelmat

Provisio palkkauksessa työntekijällä on mahdollisuus itse vaikuttaa omiin ansioihin. Jokainen myyty euro näkyy jonkun laskukaavan mukaan palkkanauhassa. Huonoihin puoliin kuuluu se, että kaikkiin asioihin ei työntekijä pysty vaikuttamaan, eli kun taloudessa/vuosisyklissä/työpaikalla tapahtuu jotain työntekijästä riippumatonta ja myynnit laskee, myös palkka laskee. Lyhykäisyydessään siis työnantaja ja palkansaaja tasaavat tässä riskiä huonoista ajoista, ja työntekijän työstä tulee yrittäjämäisempää. 

Provisio palkkaa käytetään aika yleisesti myyntitöissä, ja tässä minulle tarjotussa työpaikassa palkka muodostuisi kolmesta osasta: pohja + provisio + ilta- ja viikonloppulisät. Pohja olisi suuruudeltaan Tes:n minimi, eli joka tapauksessa tulisin saamaan huonoinakin kuukausina vähintään tämän suuruisen palkan. Nykyinen palkka koostuu periaatteessa näin: peruspalkka + ilta- ja viikonloppulisät. Peruspalkka on korkeampi, kuin Tes:n minimi, mutta matalalla silti mennään.  

Riski ja tuotto 

Sijoittaja miettii sijoituksiaan riskin ja tuoton kautta. Maksimaalinen tuotto pienellä riskillä, tähänhän meistä jokainen pyrkii. Samaan riskiin ja tuottoon päädyin nyt palkkaneuvotteluissa, sillä provisio palkkaan mentäessä palkka saattaa joko nousta tai laskea nykyisestä.

Kun neuvotteluissa otettiin esiin provisio palkkaus, pyysin pari päivää miettimis aikaa ennenkuin tekisin lopullisen päätöksen. Provisio palkan laskukaava oli tässä laskettu niin ovelasti, että suurta palkankorotusta en saisi millään, vaikka siis tuplaisin omat myyntini (myynnin kaksinkertaistuminen ei oikeasti siis ole realistista, mutta laskin huvin vuoksi mahdollista palkkaani eri skenaarioilla).

Oi ihanat ruuhkavuodet, sillä samalle viikolle osui megalomaaninen flunssa ja kaikkien kolmen lapsen omia juttuja, joita jouduin järjestelemään. Siinä sitten aivojen synapsit hehkuivat yötä päivää pienten ydinvoimaloiden lailla, kun yritin saada selvyyttä provisio palkkauksen kiemuroihin. Kävin mielessäni läpi kaikki skenaariot aina talouden romahtamisesta raamatullisiin heinäsirkkaparviin, ennen kuin sain muodostettua edes jonkinlaisen alkeellisen mielipiteen asiasta. Samalla opin jotain omasta riskinsieto kyvystäni.

Jotta pääsisin vähintään samaan ansiotasoon, kuin tällä hetkellä, pitäisi minun myydä enemmän kuin ennen, sillä ilta- viikonloppulisät luultavasti vähentyisivät. Tämän hetkisessä toimipaikassani kaikki myynnin tukitoimet on hiottu äärimmilleen, joten kaupantekoa edeltävät ja kaupanteon jälkeen tulevat prosessit eivät vie kohtuuttomasti aikaa. Tiesin, että uudessa toimipaikassani mikään ei toimi näin hyvin, ja jos olisin provikka palkalla, kaikki ongelmat näkyisivät suoraan palkkanauhassani.

Laskeskelin mahdollista palkkaa eri skenaarioilla, ja sain yhtälön toimimaan vain silloin, kun Merkurius kohtaa Venuksen kuudennessa sekstiilissä, eikä maa heijasta suoraa varjoa kuun ylle. Suomeksi sanottuna siis pää meni ihan hemmetin sekaisin, mutta loppupäätelmänä koin, että riski palkan alenemisesta oli suurempi, kuin 50%.

Riskiä ja tuottoa ja kaikkia mahdollisia myyntilukuja pyöritellessäni opin myös itsestäni sen, että missään nimessä en ollut valmis näillä ehdoilla laskemaan palkkatasoani. Palkkani on jo valmiiksi pienenlainen.

Arkajalan kompromissi

No mihinkä päätökseen lopulta tulin? Provisio palkkausta yritettiin tuputtaa väkisin ihan viimeiseen asti, joten opin myös sen, että on yllättävän vaikea on sanoa ei, kun joku oikein kunnon voimalla tykittää omaa näkemystään.  

Nykyinen työmatkani on pitkä, osittain pystyn hyödyntämään aikaa esimerkiksi podcasteja kuunnellen, mutta kahden tunnin työmatka päivässä vaikuttaa silti jaksamiseen. Uudessa toimipisteessä työmatkani olisi leppoisa 10 minuuttia suuntaansa, eli pelkästään yhdessä päivässä ajan säästö olisi ruhtinaallinen. Saisin siis lisää vapaa-aikaa ja siksi sorvasin työnantajaa varten arkajalan kompromissin.  

Ehdotin työnantajalle kompromissia, missä vaihtaisiin uuteen työpisteeseen vanhalla palkkaus systeemillä ja katsoisimme tietyn ajanjakson jälkeen palkkausta uudelleen. Tämä kompromissi kävi myös työnantajalle, sillä tiedossa oli, että tarve minunlaiselleni työntekijälle oli uudessa toimipaikassa suuri. Työnantaja ei myöskään häviäisi mitään, sillä palkkaani ei tässä vaiheessa myöskään korotettu. Innokas työnantajani laittoi kuitenkin jo kalenteriin päivän, jolloin palaamme jälleen palkkaneuvotteluiden pariin, eli näistä palkkaneuvotteluista tulikin jatkokertomus. 

Arjen luksusta

Jollekin arjen luksus on noutokahvi aamulla ennen töihin menoa, toiselle se on arkena käytössä oleva arvokas Chanelin laukku, kolmannelle se on mittojen mukaan hyvin tehdyt vaatteet. Elämänlaatua parantavaa, mutta ei silti niin kovin tarpeellista. Sitä on mielestäni arjen luksus!

Tyylikkyys on taito

Harva käyttää nykypäivänä varoja ompelijan palveluihin. Yleensä ompelijan puoleen käännytään harvoin, ja silloin on tarve juhlavaatteelle. Arkivaatteet moni ostaa kaupasta.

Tapasin sattumalta vanhan koulukaverini, ja keskustelu kääntyi vaatteisiin. Kävi ilmi, että koulukaverini teettää nykyisin vaatteensa ompelijalla. Hän tuo ompelijalle kankaat, kertoo haluamansa mallin, ja kahden sovituksen jälkeen ystäväni saa valmiin vaatteen ompelijalta mukaansa. Nämä vaatteet eivät ole juhlakäyttöön, vaan ihan arkivaatteita, paitoja, mekkoja, takkeja ja housuja.  

Tämähän on loistodiili! Työtä suomalaiselle ompelijalle alalla, joka on suomessa teollisessa mielessä melko kuollut. Yksityisyrittäjinä on kyllä ompelijoita, mutta palkkataso ei liene kovin korkea, sillä globaalissa maailmassa suomalainen ompelija kilpailee kiinalaista halpatyöntekijää vastaan. 

Ompelukoneen paininjalan alta valmistuu ystävälleni lopputuloksena tyylikäs vaatekaappi täynnä istuvia vaatteita. Suomalaisen työn hintaa koulukaverini ei pitänyt pahana, vaan oli valmis maksamaan ompelijan työpanoksesta hänen pyytämänsä hinnan. Erikoiseksi mielestäni tämän diilin tekee se, että koulukaverini ei ole varakas (ellei salaisesti ollut voittanut lottovoittoa...?), vaan keskituloinen kunnan palkkalistoilla pakertava palkkatyöläinen.

Tuoretta sen olla pitää! 

Itselleni arjen luksusta on tuoreet kasvikset vuoden ympäri. Närpiön lasiset kasvihuoneet paahtavat vuoden ympäri lämmintä substrooppista ilmaa kypsyvien kurkkujen, kirsikkatomaattien ja paprikoiden ympäri, jotta minun ruisleipäni päällä lepäisi joka ainut aamu viipale iloisen punaista paprikaa. 

Meidän perheen ruokalasku ei ole suuren suuri, mutta kieltämättä säästämisen varaa olisi. Olen huomannut, että herkkujen (ikuinen hyvä kolminaisuus: sipsit, suklaa ja salmiakki) lisäksi hankalinta olisi luopua tuoreista kasviksista. Oikeastaan olenkin alkanut jo ajatella, että paprika saa olla minulle oma pieni palaseni arjen luksusta. 

Mielihyvää kuluttamalla?

Parhaita asioita ei voi ostaa rahalla. Parhaita asioita itselleni on oman lapsen lämmin halaus, lautapelin pelaaminen läheisten kanssa tai ystävien kanssa juttelu ja tapaaminen lasillisen äärellä. Silti tietyt asiat tekevät elämästä helpompia tai laadukkaampia. 

Rahaa käyttämällä saan elämääni vaikkapa niitä tuoreita kasviksia ja ajatuksen laadukkaammasta syömisestä. Ravintoarvoltaan pakastevihannekset saattaisivat hyvinkin vastata samaa, kuin tuoreet kasvikset (?), mutta tuoreiden kasvisten maku peittoaa pakastevihannekset mennen tullen! Siksipä poimin tulevaisuudessakin kauppakoriin kalliimpia, mutta oi niin makoisia tuoreita tuotteita.

Mikä sinulle on arjen luksusta?

Elämäni paras sijoitus

Onko se Bitcoin, kulta, asunto vai käsilaukku? Mikä voisi olla paras sijoitus? Bitcoinin mukaan en valitettavasti ole ymmärtänyt hypätä, ja käsilaukutkin on minulla käyttöesineitä, ei design helmiä. Silti yksi yksittäinen hankinta on koko pienen varallisuuteni takana. 

Alkukesästä kävin kaverini kanssa lenkilllä, ja koska vauhti ei ollut kova, ehdimme keskustella myös aiheesta "elämäni paras sijoitus". Tähän mennessä molempien paras sijoitus on ehdottomasti ollut oma asunto. Meillä molemmilla on kerrostalossa sijaitseva asunto-osake pääkaupunkiseudulla, mutta kummankaan asunto ei sijaitse kantakaupungissa.

Kantakaupungin asuntoja

Omaa asuntoa harvemmin ajatellaan sijoituksena, sillä siitä ei saa tuottoa, eikä se ole nopeasti eikä helposti myytävissä, sillä jossain on asuttava. Silti alla olevista syitsä johtuen pidän omaa kotia parhaana sijoituksenani.

Halvempaa asumista

Omistusasunnossa on ollut historian valossa halvempaa asua, kuin vuokra-asunnossa. Kuukausikulut (vastike, lainanlyhennys ja korot) jää yleensä alemmaksi, kuin vastaavalla alueella vuokrakodissa asujalla. Omalla kohdallani olen myös pystynyt vaikuttamaan asumisen hintaan. Lainaneuvotteluissa valitsin maksuvaraani nähden pidemmän laina-ajan ja pienemmän lyhennyksen. Kuukausittaiset kulut jäivät näin pienemmiksi ja rahaa jää myös muuhun, kuin asumiseen. 

Asuntolainan omistajat ovat viime vuosina hyötyneet alhaisista lainan koroista. Samaan aikaan, kun vuokrat ovat nousseet vuosittain, omat asumiskuluni ovat pysyneet samoina viimeisen seitsemän vuoden ajan. Korot eivät ole merkittävästi liikkuneet viime vuosina, taso on ollut historiallisen alhainen, mikä on vaikuttanut suoraan asuntolainan omistajien kukkaroon.  

Hyötyä asuntojen hintojen noususta?

Pitkällä aika välillä asuntojen hinnat myötäilevät inflaatiota. Myös suhdanteet vaikuttavat asuntojen hintoihin, syvissä lamoissa myös asuntojen hinnat ovat sukeltaneet, joten omistusasuja ottaa myös riskin asuntonsa kanssa.

Tilastollisesti Suomen asuntomarkkinat ovat kahtiajakautuneet: pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa asuntojen hinnat ovat nousseet ja muualla maassa asuntojen hinnat ovat laskeneet. Silti pääkaupunkiseudullakin on alueita, joilla neliöhinnat ovat polkeneet paikallaan, tai nousseet inflaatiota hitaammin.

Asuntojen hintojen kehitys 2015-2019 (lähde Tilastokeskus)

Kun puhutaan hintojen noususta, puhutaan harvemmin samassa yhteydessä remonteissa. Jos käytetään esimerkkinä ystäväni asuntoa, niin paperilla katsottuna hän on asunut kultakaivoksessa. Paperilla ystäväni asunnon arvo on hieman yli vuosikymmenessä yli kaksinkertaistunut, eli realisoitumaton tuotto olisi ollut varsin hyvä!

Todellisuudessa asuntoon on pumpattu koko ajan järjettömän suuria määriä lisää rahaa reilun kymmenen vuoden aikana. Eläkeiän saavuttaneen talon kunnostus on kallista puuhaa. Alunperinkään talo ei ole ollut huonokuntoinen, mutta se on käynyt viime vuosikymmenen aikana läpi pakollisia suuria remontteja: hissin rakentaminen ennestään hissittömään taloon, ikkunaremontti, perinteinen putkiremontti. Lähivuosina tulevia remontteja ovat vielä julkisivuremontti ja kattoremontti. Vuosittain on myös tehty joukko pienempiä kunnossa pitoon tähtääviä toimia. 

Samalla myös itse asuntoa on remontoitu kauttaaltaan uusiksi ja pintojen lisäksi keittiö ja märkätilat on uusittu. Tämä on tarkoittanut paperilla huikeaa asunnon arvon nousua, mutta ystäväni lainasumma on kasvanut samaa vauhtia. Ainakaan tämän asunnon kohdalla kyse ei siis ole suhteellisen hyvästä sijainnista huolimatta tuulesta temmatusta hinnannoususta, vaan hinnannousu johtuu suoraan tarpeellisista, mutta myös hinnakkaista remonteista. 

Asumisen vaihtoehtoiskustannus

Suurin hyöty omistusasumisessa tuleekin asumisen vaihtoehtoiskustannuksessa. Tämä on se syy, minkä takia voin kaksin käsin onnitella itseäni tekemistäni asuntokaupoista! Jossain on asuttava, ja jos kyseessä ei ole omistusasunto, useimmiten asutaan vuokralla. Harvalla on omistusasunnon koko summaa käteisenä, joten lainan kautta kerrytetään samalla omaisuutta. Kyse on siis suomalaisittain hyvinkin tutusta pakkosäästämisestä asuntolainan avulla. 

Asunnon ostaminen ei pääkaupunkiseudulla ole halpaa, mutta ero vuokra asumisessa ja omistusasumisessa alkaa näkyä viimeistään siinä kohtaa, kun omistusasujan laina on maksettu ja jäljellä on enää vastike. Omistusasuja ottaa toki enemmän riskiä myös pääoman menettämisestä, asunnon hinta voi myös laskea, ja on viime vuosina laskenutkin suuressa osassa maata. Asuntojen myyntiajat voivat olla pitkiä ja remonttien kulut kaatuvat suoraan omistus asujan niskaan. 

Omistusasunto onkin elämäni paras sijoitus sen takia, että samalla kun olen kerryttänyt omaisuutta asuntolainan muodossa, minulle on jäänyt pienempien asumiskustannusten myötä enemmän rahaa myös muihin sijoituksiin. Jos olisin asunut vuokralla, vuokra olisi niellyt nettotuloista leijonan osan, ja pahimmassa tapauksessa nettovarallisuus olisi kymmenien vuosien elämisen jälkeen edelleen pyöreä nolla.  

Q2, osinkoja ja lomarahoja

Vuoden toinen kvartaali on pyörähtänyt iloisesti loppuunsa, ja on taas aika syventyä kvartaaliraportin seuraan!

Passiiviset tulot

Perinteisesti suomalaiset yhtiöt maksavat osinkonsa keväällä, ja passiivisia tuloja, eli S-ryhmän osuuksien korkoja, sekä osinkoja, tuli tässä kolmen kuukauden pätkässä ennätykselliset 517,43 euroa ennen veroja. Tähän olen laskenut myös Fiskarsilta osinkona tulleen Wärtsilän 4 osaketta, sekä S-ryhmän korot, joista kertyi 37 euroa. Korkoja maksoi tänä vuonna enää neljä osuuskuntaa, kun viime vuonna korkoja tuli kaikilta kuudelta osuuskunnalta (yhteensä 57 euroa). 

Osinkosummaa paisuttaa kertaluonteiset erät sillä Wärtsilän osakkeiden lisäksi ylimääräistä kertyi myös Marimekolta. Marimekko myi viime vuonna pääkonttorinsa ja taseeseen tuli reilusti rahaa, joka jaettiin nyt keväällä osinkoina omistajille. Marimekon osingot olivat tänä vuonna noin 109 euroa ennen veroja, toinen suuri osingon maksaja oli Nordea, noin 124 euroa ennen veroja. Viime vuoden suurista maksajista Nokia sen sijaan on muuttanut osingon maksukäytäntöään, ja maksaa nykyisin kvartaaliosinkoja. 

Ostot toisella kvartaalilla 

Nordnetin kampanja sai kukkaron nyörit aukeamaan, ostin uutena Digiaa ja lisäilin Capmania. Molemmat ovat ihan hivenen plussalla tällä hetkellä. Digia julkisti kesäkuussa yritysoston, joten prosentteina omistukseni on kiivennyt melkein 10% ylöspäin, euroina tuo nousu ei päätä huimaa, sillä omistukseni on niin pieni.  

Omistukset 30.6.2019

Bensaa ja mansikoita

Säästöön ei ole kertynyt tällä kvartaalilla mitään. Lista siitä, mihin rahaa on kulunut, on ihan järkyttävän piiiiitkä! Tiivistettynä sitä on mennyt mansikoihin (kesähuvitukset) ja bensa (kotimaan matkailu). 

Isoja ostoja on ollut myös taulutelkkari (vanha jäi tulilinjalle, kun temperamenttinen lapsi alkoi viskelemään tavaroita), risteily koko perheelle, sekä ne ihanat kiiltävän valkoiset EHJÄT väliovet, jotka on jo tilattu, mutta ei vielä saapuneet. Kaikista näistä isoista ostoksista (telkkari, risteily, väliovet) on kertynyt toistaiseksi yhteensä noin 1600 euroa, josta oma osuuteni on puolet, eli noin 800 euroa. Risteilystä ja väliovista tulee vielä lisäkustannuksia, sillä ovien lisäksi tarvitaan kymmeniä metrejä listaa ja risteilylläkään ei ole vielä käyty, joten siellä palaa vielä rahaa.

Omistusten kehittyminen

Yllä olevassa taulukossa näkyy omistusten arvon kehittyminen tällä kvartaalilla. Alkuvuosi oli pörssissä hyvä, mutta toinen kvartaali rokotti osakkeiden hintoja salkussani. Vaikka laitoin suoriin osakkeisiin rahaa yli 770 euroa, osakkeiden arvo laski silti noin 430 euroa. Myös rahastojen arvo laski. Käteisen osuudessa näkyy hämäävästi lomarahat. Lomarahat maksetaan meille etukäteen, eli tuo muutos-kohdassa näkyvä 2055 euroa on käytännössä riitettävä vielä pitkälle, ja tämä raha tulee suurelta osilta kulumaan arjen normaaliin pyöritykseen. 

Summertime and the livin is easy

Kesä on kallista aikaa, ja raha tuntuu kiertävän nopeasti tililtä kulutukseen. Tällä hetkellä en jaksa murehtia säästöprosentteja, tärkeintä on, että saa ladattua akkuja lomalla! 

Jossain vaiheessa ennen vuoden loppua olen aikeissa tasapainottaa salkkua niin, että myyn voitollisia rahasto-osuuksia pois, samalla on aikomus myydä joitain tappiollisia osakkeita veroseuraamusten takia. Syvimmässä rotkossa makaa tällä hetkellä Nordea, joten jos Nordea ei kehitä uusia pohjoismaisia ideoita (Nordean nimi on johdettu sanoista Nordic Ideas) kurssinsa nostamiseksi, heitän hyvästit tälle osakkeelle. Tosi On.

Hyvää kesää!

Vahingossa Wärtsilän omistajaksi

Mitä yhteistä on posliiniastioilla ja valtamerilaivojen moottoreilla? Yhteys taisi olla hatara Fiskarsinkin mielestä, sillä kohta Fiskars jakaa taseessaan olleet Wärtsilän osakkeet meille omien osakkeidensa omistajille.

Omistan ihan pikkuruisen minimini erän Fiskarsia, joka taas oli Wärtsilän suuromistaja. Fiskars tuli salkkuuni noin vuosi sitten, tarjoushaukkana innostuin Nordnetin pikkukauppojen kampanjasta. Ostin siis vähän päähänpistosta kahdellasadalla eurolla Fiskarsia, joka on kuuluisa oranssi kahvaisista saksista ja omistaa myös posliiniastioita valmistavia yrityksiä, kuten Iittala ja Royal Doulton.

Keväällä tuli jo tieto, että Fiskars ehdottaa yhtiökokoukselle Wärtsilän osakkeista luopumista, ja niiden jakamista omistajille. Ehdotus hyväksyttiin, ja ensi viikolla pitäisi ilmestyä minunkin salkkuuni vähän Wärtsilää. Kymmenellä Fiskarsin osakkeella saan neljä Wärtsilän osaketta.

Wärtsilä

Täytyy myöntää, että itse Wärtsilästä minulla on hyvin hatarat mielikuvat. Konepajat ei ole vielä kuuluneet salkkuni peruskauraan, olen pitänyt alaa liian syklisenä. Wärtsilä on muistaakseni valmistanut ihan kokonaisia laivojakin joskus, sillä lapsuudestani muistan Martin Saarikankaan raportoineen uutisissa ahkerasti telakkateollisuuden asioita.

Tämäkin yritys on 80-luvun jälkeen uudistunut, ja liiketoiminta nojaa kolmeen peruspylvääseen: Marine Solutions (moottoreita ym,), Energy Solutions (uusiutuvaa energiaa), ja Services. Näistä liikevaihdoltaan suurin on Services. Kyseessä on kansainvälinen laatuyhtiö, jonka osakkeen arvo on viime aikoina tullut alas vuoden sisäisistä huipuista (noin 18,6e) reilusti. Eilisen sulkuhinta on ollut 12,89e, eli osake on halventunut noin 30%.

Osta, myy vai pidä?

Pääsin perimmäisten kysymysten äärelle, eli mitä tehdä Fiskarsin (ja Wärtsilän) osakkeille? Pohdin kyllä näitä kolmea vaihtoehtoja, eli ostaisinko vielä lisää Fiskarsia, myisinkö entisetkin pois, vai pitäisinkö omistuksen ennallaan.  

Jos haluan myydä Fiskarsit, enkä halua Wärtsilää ollenkaan, kannattaa myynti tehdä kaupankäyntikulujen takia ennen 10.6, sillä sen päivän Fiskarsin omistajat saavat Wärtsilää salkkuunsa. Koska osakkeet jaetaan osinkoina, niistä maksetaan osinkovero, varainsiirtoveron maksaa tässä siirrossa Fiskars. 

Pienten erien olemassaolo salkussa ei häiritse minua. Neljä osaketta Wärsilää tulisi painoarvoltaan olemaan joitain promilleja salkussani. Koska painoarvo on niin pieni, eipä sitä voi oikein perustella hajautuksellakaan, mutta voisinpa kuitenkin kuriositeettinä kertoa, että salkussa on ihan silkkaa rautaa (...vai terästä? Mistä niitä moottoreita oikein tehdään...?). 

Päätin tässä tapauksessa pitää Fiskarsin, ja ottaa avosylin vastaan 4 Wärtsilän osaketta. Jos kerkeän paremmin tutustumaan yritykseen, ja osakkeen hinta luisuu vielä alaspäin, voin ostaa sitä lisääkin. Neljälläkin osakkeella voin jonain keväänä käydä yhtiökokouksessa kuuntelemassa vuoden luvut ja nauttia samalla kahvia ja pullaa.

Pikku ostoksia Nordnetin kampanjasta

Nordnetissä oli vielä tänään voimassa pienten kauppojen tarjous. Alle 200 eurolla osake-erän sai ostettua 0,99 euron kuluilla.Viime vuonna ostin samasta kampanjasta erän Tokmannia ja erän Fiskarsia. Näistä Tokmanni on osoittautunut toistaiseksi paremmaksi ostoksi, silloin kurssi oli 6,93 euroa, nyt se on 7,40. Fiskars on pysynyt suunnilleen paikallaan.

Mutta mitä ostaisin? Ja kannattaako ostaa ollenkaan? Suuria summia en aio nyt pörssiin upottaa, sillä vaikea arvata, mihin talous on menossa. Kurssit ovat toisallta myös loppu kevään ajan tippuneet, joten saattaisi olla oikea aika ostaa! Mutta mitä, ja millä strategialla? Osakkeiden seulonta vie aikaa, joten viisasta olisi keskittyä jo omistamiini osakkeisiin.

Kaikkia lisää yksi erä?

Salkussani on tällä hetkellä yhdeksää eri osaketta. CapMan, Citycon, Fiskars A, Marimekko, Nokia, Nordea, Orion B, Stora Enso ja Tokmanni. Voisin vain kylmän viileästi todeta, että kaikki on yrityksinä niin hyviä, että jaan rahat tasan kaikkien kesken. 

Strategiana tämä voisi olla ihan toimivakin: saisin ajallista hajautusta ja säästäisin aikaa täräyttämällä rahat miettimättä pörssiin. Ongelmana on, että löysää rahaa ei ole ostojen vaatimaa 1800 euroa, ja kaikkia en halua lisätä, sillä esim. Nordeaa on omistuksissa vähän liikaakiin ja Fiskars sen sijaan antoi tulosvaroituksen kauppasodan takia. 

Katse omavaraisuuteen

Alkuperäinen ajatus oli pistää vaan nopeasti muutama osto eteenpäin ilman sen suurempia tutkimisia. Päädyin kuitenkin selaamaan osavuosikatsauksia ja Inderesin raportteja. Tällä kertaa oli suuri houkutus ostaa Marimekkoa ja Fiskarsia, jotenkin ne vaan yhtiöinä on niin symppiksiä <3 Ei vaan luonto antanut myöten, kun kurkkasin niitä vähän tarkemmin. Marimekolla oli hyvä Q1, mutta osake on melkoisen kallis. Fiskarsilta taas tuli tulosvaroitus, joten kauppasota vaikuttaa etenkin siihen. Ostolistalle valikoitui kaksi osaketta, molempia yhdistää hyvä omavaraisuusaste. Yhteensä säästötili keveni noin 800 euron verran.  

Capman on ensimmäisiä sijoituksiani, ja olen ostanut sitä pienen erän vuoden 2017 osinkodipistä. Silloinen hankinta-arvo on ollut 1,43. Capmanin osavuosikatsaus oli iloista luettavaa, sekä liikevaihto että voitto ovat kasvaneet verrokki ajankohtaan viime vuonna. Omavaraisuus on myös kunnossa ja osinkotuotto on korkea. Ostin siis yhteensä 245 osaketta hintaan 1,564 euroa.

Puhdasta IT-alaa ei salkussani vielä ole. Selailin Inderesin raportteja, ja viehätyin Digian vahvasta taseesta. Vuoden 2018 erinomainen omavaraisuusaste (55%) antaa uskoa sille, että tiukan paikan tullen yrityksellä on pelivaraa. Digian asiakkaina on julkisia toimijoita ja pankkeja, joten ainakin osa asiakkaista on suuria, vaikka firma itse kuuluu kooltaan pörssilistattujen IT-yritysten keskikastiin. Osinkoprosentti ei ole kovin suuri, mutta yhtiö on kuitenkin maksanut 2,5% osinkoja vuoden 2018 tuloksesta. Riskitön tämä sijoitus ei ole, mutta varmasti mielenkiintoinen seurattava. Digiaa ostin 130 osaketta hintaan 3,01 euroa. 

Onnen tavoittelua osingoilla

Kävin vilkaisemassa Nordnetin salkkua, ja puheet kauppasodasta ovat kurittaneet sitä oikein kunnolla. Kolmessa kuukaudessa arvo on pudonnut noin 10%. En ole (vielä) miinuksella, mutta salkun tämän päivän arvo on suunnilleen sama, kuin sinne laittamani rahasumma. Koska osakkeista on irronnut kuitenkin vuosien varrella osinkoja, eroksi voi laskea osingot, eli olen suunnilleen osinkojen verran plussalla.  Tänä vuonna osinkoja pitäisi tulla bruttona noin 600 euroa, ja nettona noin 450 euroa.

Osinkona sijoituksista saatu summa on kasvanut koko sen kolmen vuoden ajan, kun olen ostellut osakkeita. Olen lapionut koko ajan pieniä lisä summia osakkeisiin, joten osingot ovat kasvaneet sallkun mukana.

Osingot pitäisi teorioiden mukaan sijoittaa uudelleen johonkin tuottavaan kohteeseen, kuten uudelleen osakkeisiin, tämä siksi, että korkoa korolle- ilmiö tehostuisi. Mutta mutta, voihan rahalla tehdä muutakin!

Osalla sijoittajista osinkosumma riittää vaikka elämiseenkin ja taloudelliseen riippumattomuuteen. Minulla osingot ovat toistaiseksi vain motivoijan roolissa, mutta saisi näilläkin satasilla jo ostettua palasen onnea. Keksinkin yhtäkkiä paljon kohteita ylimääräiselle rahalle!

Sisustamalla koti kuntoon

Saako sisustamalla mielenrauhaa? No mutta, ehkäpä saakin! Nyt ei puhuta mistään laventelintuoksuisista kynttilöistä, vaan  oikeasti rikkinäisistä ja rumista pinnoista. Kun ostimme kämpän noin seitsemän vuotta sitten, se oli suunnilleen alkuperäiskunnossa, eli pinnat oli jo silloin noin 30 vuotta vanhat. Osa pinnoista menikin jo muuton yhteydessä uusiksi, mutta remppabudjetti oli pieni, ja pidimme vanhat väliovet.

Remontin dilemma on ollut se, että asunto on meille liian pieni. Eikä sitä kannata rempata, jos muutamme pian pois. En ole sitkeistä yrityksistä huolimatta saanut puolisoa suostuteltua isomman asunnon ostoon, joten yksi keino lisätä asumismukavuutta on korjata ainakin rikkinäisiä kohtia asunnosta.

Jostain syystä resuiset väliovet ja tietyt muut kohdat kodissa ovat alkaneet viime aikoina ärsyttää enemmän ja enemmän. Ovi on käyttöesine, sitä käytetään useita kertoja päivässä, joten jopa säästeliäs mieli alkaa puntaroida säästetyn rahan ja sisustukseen menevän kulutuksen välistä epäsuhtaa. Onneahan tässä loppupeleissä tavoitellaan, ja päätin, että minulle enemmän iloa tuo ehjät ja kauniit ovet, kuin tilillä köllöttelevät eurot. Vaihtoon siis nuo romut ovet, maksoi mitä maksoi!

Vasara ja naulat pysyy omassakin kädessä, eikä jiirisahakaan vaikuta miltään vaikealta laitteelta.Itse tehdenkään osinkosumma ei riittäisi kotimme välioviin, karmeihin ja uusiin listoihin. Säästössä on kuitenkin rahaa, joten täytyy kajota myöhemmin kesällä säästötilille. (Harmi, etten kirjoita sisustus aiheista blogia, sillä hei Bauhaus, tässä olisi sponsoroinnnin paikka!)

Linnanmäelle ja Korkeasaareen

Täytyyhän kesällä huvitella! Kenties siis huvipuistoihin osingoilla? Meidän viisihenkinen perhe ei kovin isoja reissuja pystyisi tekemään osinkorahoilla, mutta jotain kuitenkin! Linnanmäki on lapsiperheiden suosikki. Rannekkeet maksavat 42e/kpl, joten niihin menisi noin 210 euroa. Ruokiin menee viideltä henkilöltä Linnanmäen hinnoilla vähintään 100 euroa. Osinkorahoja olisi jäljellä 140 euroa, joilla saisi vielä pääsyliput Korkeasaareen ja jätskit siellä.

Lomailua osingoilla

Mihin sitten loppujen lopuksi käytän osinkoni? Huomasin, että keksin vähän liikaakin käyttöä rahalle, ja vielä jäi ideoita listaamattakin. Loppujen lopuksi käytän osinkorahani elämiseen, eli yhteen viikkoon palkatonta kesälomaa. Ostan siis hetken vapautta palkkatyöstäni. 

Sillä tarvitseeko ihminen kesälomaa? No totta ihmeessä. Tänä vuonna minulla on kolme viikkoa palkallista kesälomaa ja yhden viikon lomailen palkattomana. Talvilomaa en pitänyt ollenkaan, joten lomaa on odotettu. Nettopalkkani on noin 2000 euroa, joten viikossa tienaan noin 500 euroa. Osinkojen voi katsoa kattavan yhden viikon palkattoman ajan kesästä. Ilman osinkojakin olisin varmasti halunnut pitää neljä viikkoa kesälomaa, mutta kiva ajatella, että osingoista on jotain konkreettista hyötyä! Lomailu on tällä kertaa ihan parasta käyttöä osinkorahoilleni. (Lintsillä tai jossain muussa huvipuistossa tulee varmasti käytyä, mutta onneksi kesällä tulee lomarahoja!)

Maaliskuun 2019 tulot ja menot

Vietinkö maaliskuussa iloista kulutusjuhlaa, vai sainko säästöprosentin kohoamaan uusiin korkeuksiin? Totuus piilee jossain näiden kahden ääripään välissä.

Perheeseeni kuuluu puoliso ja kolme yhteistä lasta. Taloutemme ovat erilliset, eli molemmilla on omat tilit, lisäksi meillä on yhteistili, josta maksamme yhteiset menot puoliksi. Tulot koostuvat tässä kuukaudessa palkasta, puolikkaasta lapsilisästä ja lisäksi sain vähän osinkoja. Meidän taloudessa kaikki yhteiset menot menevät puoliksi (ruoka, lasten menot ym). Myös lapsilisä menee tällä hetkellä puoliksi, eli laitan sen yhteiselle tilille, josta maksamme yhteisiä kuluja. Eli esimerkiksi ruokaan viisihenkisellä perheellämme meni noin 800 euroa ja lasten päivähoitoon ja iltapäiväkerhoon noin 500 euroa. Oma osuuteni näistä kuluista on puolet, jonka olen kirjannut alle.

Helmikuussa uusimme sekä uunin, että tiskikoneen, maaliskuussa ei onneksi ollut mitään näin suuria ostoja! Kävin maaliskuussa Tallinnassa risteilyllä työporukan kanssa, ja siitä tuli joitain ylimääräisiä kuluja (ruoka, juoma, hytti). Alla olevassa taulukossa on lisäksi liikkuminen -osiossa kahden kuukauden matkakortti kulut. Pääkaupunkiseudun maksuvyöhykkeet muuttuvat 27.4., ja maksoin matkakortin vyöhykkeiden vaihtumiseen asti. Itselleni kävi tässä vyöhyke uudistuksessa muuten hyvä tuuri, jatkossa liikkumiskulut puolittuvat ja ovat noin 50 euroa kuukaudessa.

Maaliskuun tulot ja menot 2019

Ottaen huomioon, että reissasin laivalla ja ostimme pari pyörääkin muksuille, säästöasteena noin 22% on oikein hyvä! (Tässä kohtaa aloin epäillä, että osa kuiteista on mystisesti hävinnyt... mutta täytynee luottaa omaan kirjanpitoon.) Ero viime kuuhun on suuri, mutta selittävänä tekijänä on juurikin tuo kodinkoneiden uusiminen, joka vei viime kuukauden rahoista useamman satasen. Huhtikuussa en kuluseurantaa tee. Kulujen seuraaminen toki on hyödyllistä, mutta kaksi peräkkäistä kuukautta kertoo minulle jo hyvin, missä lukemissa suunnilleen liikutaan.

Q1, sijoittajan krapula ja ATH

Tällä kvartaalilla arvo-osuuustilillä on käynyt vipinä. Ajan puutteen vuoksi en ole kerennyt tutustumaan uusiin yrityksiin, vaan olen tyhjentänyt salkkua pankin omista rahastoista ja tehnyt ostoja tuttuihin yrityksiin. Myin siis kokonaan pois OP-Kiina -rahaston, sekä OP-Pohjoismaat indeksi -rahaston. Kolmen kuukauden aikana lisäilin Tokmannia, Stora Ensoa ja Nordeaa. Maaliskuun alussa kävin myös Tallinnassa, ja kuvailin aikani ratoksi Tallinnan vanhan kaupungin rapistuneita, mutta silti niin hienoja ovia. 

Nordea ja sijoittajan krapula

Onko pankki ala jo auringonlaskun ala? Uusia toimijoita on tulossa alalle, ja vanhoilla pankeilla on nollakorkojen ja lisääntyneen valvonnan vuoksi vaikeuksia tehdä hyvää tulosta. Nordealla on viime vuosina ollut hankaluuksia lisätä liikevaihtoa, ja se on näkynyt myös kurssissa. Mainetta on kolhinut myös rahanpesu epäilyt.  

Omat ostoni Nordeaan on ajoittuneet suuriin laskupäiviin. Strategia tämäkin, mutta ei ehkä parhaasta päästä. Viimeisin osto oli viime perjantaina, kun osingon irtoamispäivänä kurssi tipahti yli 10% ja kävi alle seitsemässä eurossa. Iso osa pudotuksesta selittyy jättimäisen, noin 9% osingon irtomaisella. Ostin siis noin 1000 euron erän Nordean osakkeita. Jälkeenpäin iski sijoittajan krapula, ja ruoskin itseäni tyhmyydestä. Osakkeen putoaminen yksistään kun harvoin on hyvä syy ostaa osaketta lisää. 

Nordean liiketominnalta tuntuu puuttuvan suunta, johdossa tapahtuu nyt muutoksia, kun Björn Wahlroos jää pois. Kuluja on vähennelty jo ainakin parin vuoden ajan, mutta tämä tie on jossain vaiheessa käyty. Nordean puolesta puhuu sen sijaan uusittu pankkijärjestelmä, hajaantuminen pohjoismaihin ja suuri koko. Kääntyykö kurssi vielä koilliseen? No, aika  näyttää, mutta jossain vaiheessa on kenties aika vähentää omia sijoituksiani Nordeassa. Ensimmäiset ostot olen tehnyt yli 10 euron hinnalla, joten olen nyt muutaman satasen tappiolla. Samalla voin myydä voitollisia rahastoja ja vähentää näin veroseuraumuksia. 

Ensimmäisen kvartaalin jälkeen 

Helsingin yleisindeksi hiipi jossain vaiheessa yli maagisen 10 000 pisteen, ja tämä näkyi myös minun suorissa osakesijoituksissani. Nyt on tultu jo tästä lukemasta hieman alaspäin. Kvartaalin aikana rahastot nousivat noin 12% ja osakkeiden nousu oli noin 7,8%. 

Omistukset 31.3.2019

Osinkoja tilille on maksanut Fiskars, CapMan, Stora Enso ja Citycon. Bruttona osingot olivat 104,45 ja nettona 77,55 euroa. Käytännössä nämä rahat livahtivat jo Nordea ostokseeni perjantaina.

Omistusten kehittyminen

Salkku ylsi tällä kvartaalilla omaan ennätykseensä, eli  melkein 27 000 euron lukemiin! Tämä lämmittää sydäntä, vaikka pikku rahoistahan vielä on kyse, jos ajatellaan tavoitettani, eli 100 000 euroa.  

Kolmen kuukauden matkalla salkun arvo nousi noin 2718 euroa. Uutta rahaa sijoituksiin säästin palkastani noin 808 euroa, joten markkinat olivat tällä kvartaalilla suosiolliset. Kun huomioidaan myynnit ja ostot, rahastot nousivat noin 1302 euroa, ja osakkeet noin 646 euroa. Reipas noin 8% nousu johtuu osin viime vuoden joulukuun dipistä, josta näemmä on jo toivuttu. 

Loppuvuoden suunnitelmat

Osakesäästötili starttaa heti ensi vuoden alusta ja olen alkanut pohtia tilin avaamista. Kaltaiselleni osinkosijoittajalle tili voisi olla hyvä, verotus siirtyisi tulevaisuuteen, ja korkoa korolle -ilmiö jylläisi parempia tuottoja omaisuudelleni. 

Käytännössä fiksuinta olisi viritellä koneelle pari excel-harjoitusta, ja testata tiliä parilla eri skenaariolla. Tuottoihin vaikuttaa suuresti myös pankkien vaatimat maksut tilistä. Lisäksi miinuksena on varoja nostettaessa osinkojen verojen kiristyminen 25,5% tasosta 30% tasoon. Näillä näkymin myös hankintaolettamaa ei voi käyttää, ja luovutustappioiden hyödyntäminen muuttuu, joten saadut hyödyt jäävät oletettua pienemmeksi.

Tällä hetkellä loppusuunnitelmiin kuuluu kuitenkin hillitä spontaaneja osake ostoja. En usko, että nousu jatkuu alkuvuoden kaltaisena, sillä alkuvuoden nousu vastaa ainakin omassa salkussani yhden vuoden keskituottoa (!). Pyrin siis lisäämään varojen määrää tilillä. Jos päädyn avaamaan osakesäästötilin, on jonkinlainen alkupääoma jo säästettynä. 

Cityconin yhtiökokous ja käänteinen splitti

Olen vielä melko noviisi yhtiökokous kävijä. Kahdessa yhtiökokouksessa viime keväänä käyneenä, ilmoittauduin tänä vuonna Cityconin yhtiökokoukseen, joka pidettiin Ison Omenan elokuvateatterin salissa. Elokuvateatteri toimikin oikein hyvin yhtiökokouspaikkana, penkit oli mukavat, vaikka draamaa ei tällä kertaa nähtykään. Tänä vuonnayhtiön  osakekurssi on ollut noin 8% kasvussa, omassa salkussani Citycon on kuitenkin hivenen pakkasella. 

Citycon on ollut viime aikoina sitkeiden ostohuhujen kohteena. Yrityksen pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Chaim Katzman omistaa yrityksensä Gazit Globen kautta jo 48,5% osakkeista. Kun omistus nousee 50% täytyy suuromistajan tehdä ostotarjous lopuista osakkeista. Valitettavasti Chaim Katzman ei ollut itse yhtiökokouksessa paikalla, joten vaikka kysymys Katzmanin aikeista nousi esille, ei vastausta tulevaisuuden aikeista saatu.

Yritysten edustajien esitykset (Chaim Katzmanin video esitys, uuden toimitusjohtajan F.Scott Ballin toimitusjohtajan katsaus ja talousjohtaja Eero Sihvosen tilintarkastuskertomus) etenivat jouhevasti, ja minulle jäi johdosta erittäin hyvä kuva.

Cityconin strategia ja tulevaisuuden suunnitelmia

Yhtiön strategia kuulostaa hyvälle: hankitaan kauppapaikkoja tiheän asutuksen alueelta hyvien liikenneyhteyksien varrelta ja vähennetään huonommin tuottavampia omistuksia. Yrityksen tuotot tulevat vuokratuloista ja suurimpia vuokranmaksjia ovat päivittäistavarakaupat (Suomessa Kesko ja S-ryhmä), tavoitteena on saada vuokralaisiksi myös julkisia toimijoita. Esimerkiksi Isossa Omenassa on palvelutorilla kirjasto, terveyskeskus, neuvola ja Kela.

Iso Omena onkin yhtiön tämän hetken menestyksekkäin kauppakeskus, vuokratuotto on hyvä ja viime vuonna kauppakeskuksessa oli 20 miljoonaa käyntiä. Yhtiökokouksen vierailijoiden kysymyksissä tuli kuitenkin esiin Lippulaiva ja Heikintori, Cityconin ei niin menestyksekkäät pienemmät Espoolaiset kauppakeskukset. Vanha Lippulaiva purettiin jokunen vuosi sitten, eikä sitkeistä neuvotteluista huolimatta ole löydetty rakentajaa uudelle isommalle Lippulaivalle. Heikintori sen sijaan tekee hiljaista kuolemaa Espoon Tapiolassa. Vanha rakennus kaipaisi jo isoa remonttia, mutta rakennus on suojeltu, ja pääomistaja Cityconin lisäksi rakennuksella on muitakin omistajia. Tällä hetkellä suuri osa Heikintorin liiketiloista on tyhjinä.

Hallitus esitti yhtiökokouksessa myös käänteistä splittiä osakkeille, tässä splitissä 5 osaketta yhdistyy yhdeksi osakkeeksi. Johdon mukaan näin lisättäisiin osakkeen houkuttelevuutta. Itselleni käänteisen splitin "oikea" hyöty jäi hieman hämäräksi, kyseessä lienee enemmänkin psykologinen temppu. Käänteinen splitti tapahtuikin viime viikolla.

Ison Omenan sisäänkäynti

Iso Omena sisältäpäin 

Verkkokauppa on viime vuosina nakertanut kivijalkakauppojen ansaintaa, Citycon on kuitenkin hyvin pysynyt mukana kehityksessä. Shoppailu ei ole omaa alaani, mutta näppituntumalla täytyy sanoa, että kävijöitä riittää edelleen myös kivijalkakauppoihin. Cityconin liiketoiminta on kohtuullisen tasaista. Yhtiö tuskin oppii uusia temppuja ja pyrkii luultavasti tulevaisuudessakin jakamaan reilusti osinkoa.

Helmikuun tulot ja menot

Viimeeksi olen kirjannut kaikki kuukauden tulot ja menot vuosi sitten, tiedot noista kuukausista löytyy blogista. Vuoden aikana tilanne on kuitenkin muuttunut, sillä viime vuonna sain aikuisopintotukea, nyt tulonlähteenä on palkka.

Helmikuun alussa kävin myös tutustumassa uuteen Oodi-kirjastoon. Oodi edustaa mielestäni Vau!-arkkitehtuuria (ei liene mikään virallinen määritelmä). Arkkitehtuuriltaan todella hieno tila, varsinkin ylin kerros. Yhtenä puutteena voi kuitenkin mainita, että talousaiheisia kirjoja voisi olla enemmän! Kuvat ovat Oodista.

Oodi 

Käsittelen alla vain omia tulojani ja menojani, perheeseeni kuuluu myös puoliso ja kolme yhteistä lasta. Tulot koostuvat tässä kuukaudessa palkasta, puolikkaasta lapsilisästä ja lisäksi kirjasin vakuutuksesta saadun puolikkaan summan tuloihin. Meidän taloudessa kaikki yhteiset menot menevät puoliksi (ruoka, lasten menot ym). Myös lapsilisä menee tällä hetkellä puoliksi, eli laitan sen yhteiselle tilille, josta maksamme yhteisiä kuluja. Eli esimerkiksi ruokaan viisihenkisellä perheellämme meni noin 800 euroa ja lasten päivähoitoon ja iltapäiväkerhoon noin 500 euroa. Oma osuuteni näistä kuluista on puolet, jonka olen kirjannut alle.

Omat menomme maksamme puolison kanssa itse. Yhteisestä asunnosta omistan 40%, asuntolainat ovat erilliset. Vastikkeesta maksan omistusosuuden mukaan 40%.

Helmikuussa hajosi kaksi suurta kodinkonetta, astianpesukone ja hella. Vaikka ostimme edulliset laitteet, koko kodinkone ruljanssi maksoi noin 880 euroa. Tähän sisältyy korjaajan käynti (ensin yritimme ekologisesti saada vielä vanhoja toimimaan), itse kodinkoneet, uusien tuonti ja kytkeminen paikoilleen, sekä vanhojen poisvienti. Onneksi vakuutuksesta tuli takaisin noin 150 euroa. Kodinkoneet ostimme puoliksi, joten oma kukkaroni keveni tässä kuussa niiden takia noin 365 euroa. Kodinkoneet näkyvät alla olevassa laskelmassa kohdassa "koti", lisäksi siellä on joitain muita kuluja koskien kotiin hankittuja tavaroita.

Helmikuun tulot ja menot

Tähän kuuhun ajoittui myös harvinainen teatterireissu puolison kanssa. Veimme lapset yöksi hoitoon sukulaisen luo, kävimme teatterissa ja pitkän kaavan mukaan syömässä. Teatteriliput olin ostanut jo ennen helmikuuta.

Suurin yllätys tämän kuukauden kohdalla on, että vaikka tuli kaikenlaisia ylimääräisiä kuluja (kodinkoneet, teatterireissu, jäsenmaksu) rahat kuitenkin riittivät, ja jotain jäi vielä säästöönkin!

Elämisen kiinteät kulut

Kiinteät kulut (asuminen, lasten päivähoito ja iltapäiväkerho, liikuminen ja kännykkä) ovat minun kohdallani noin 800 euroa. Lisäksi kiinteisiin kuluihin pitäisi laskea ainakin vakuutusmaksut, sekä sähkölasku. Nämä pitäisi jyvittää joka kuukaudelle, joten luultavasti kiinteät kulut ovat minun kohdallani noin 900 euroa/kk. Tähän summaan ei oikein voi vaikuttaa.

Oodin ylin kerros

Seuraan tulojani ja menojani hyvin satunnaisesti. Tähän on syynsä, sillä liian tarkka seuraaminen aiheuttaa minussa vainoharhaisia piirteitä ja jopa yhden viattoman suklaapatukan osto nostaa mielen syvyyksistä kitupiikin. Se vie ilon koko suklaansyönnistä, kun alkaa ajatella vain suklaapatukan hintaa! Myös parisuhde on koetuksella, kun alan huomauttelemaan puolisolle kärkevällä äänellä suippopaprikoiden kilohinnoista (huomattavasti kalliimpia, kuin tavalliset paprikat!). Silti kirjaan vertailun vuoksi ensi kuussa myös maaliskuun tulot ja menot.

Lukeekohan tuolla myös jossain "sijoittaja"?