maanantai 24. huhtikuuta 2023

Q1 2023, muutosneuvotteluiden pyörteessä

Vuoden ensimmäinen kvartaali on sulanut jo lumen lailla ja antanut tilaa huhtikuulle. Ensimmäisellä kvartaalilla tapahtui kaikenlaista. Vuoden alussa kurssit nousivat, kunnes Yhdysvalloissa startup yritysten suosima pankin SVB:n kaatuminen pudotti sekä pankkien, että muiden yritysten kursseja. Pieni ravistelu ei kuitenkaan yltynyt massiiviseksi pankkien kriisiksi. 

Yritykset ovat pitäneet ahkerasti yhtiökokouksia ja minäkin olen osallistunut tänä vuonna jo useampaan yhtiökokoukseen. Wärtsilä, CapMan, TietoEvry, Orion ja Harvia saivat minut kokousvieraaksi joko virtuaalisesti tai ihan paikan päälle. 

Otsikosta voi päätellä, että alkuvuosi ei ole ollut työelämässä ruusuilla tanssimista. Työpaikallani pidettiin muutosneuvottelut ja vaikka oma työpaikkani säilyi, olen lomautettuna muutaman viikon tänä vuonna. Tämän vuoden palkka jää siis pienemmäksi. Olen ollut nykyisessä työpaikassani nyt noin vuoden, ja muutamien henkilömuutosten jälkeen olen siirtynyt piirun verran enemmän asiantuntijan rooliin. Valitettavasti uudet vastuut eivät näy palkassa, mutta toimenkuva on hieman mielenkiintoisempi.  

Osingot


Osinkokevät on alkanut, ja suurin osinkojen maksaja oli tällä kvartaalilla Citycon. Cityconin kassasta minulle siirtyi bruttona 137,5 euroa. Yhteensä osinkoja maksoi kahdeksan yhtiötä, bruttona summa oli noin 603 euroa ja nettona 496 euroa. Näyttäisi siltä, että osingot jäävät tänä vuonna pienemmiksi, kuin viime vuonna, sillä viime vuonna osa yrityksistä maksoi myös vuoden 2020 osinkoja. 

Muutokset salkussa 


Kuukausisäästöt kahteen rahastoon, USA Indeksiin ja Indexfond Sverigeen pyörivät tavanomaisesti. Usa Indeksiin menee aina kuukausittain 99 euroa ja Ruotsin indeksirahastoon 51 euroa. Lisäksi ostin salkkuun ensimmäistä kertaa UPM:n osakkeita. 

Helsingin pörssissä on kolme puhdasveristä metsäosaketta, UPM, Stora Enso ja Metsä Board. Näistä omistan tällä hetkellä Stora Ensoa ja UPM:a. Aikanaan vertailin näitä kolmea keskenään, ja päädyin silloin ostamaan Stora Ensoa, joka oli silloin tunnusluvuilla katsottuna edullisin. 

Stora Enson valmistaa kartonkeja, ja muita puupohjaisia pakkausmateriaaleja, lisäksi Stora Enso on yksi maailman suurimmista metsänomistajista. Muutama päivä sitten Stora Enso antoi tulosvaroituksen, jonka mukaan kustannusten nousu vaikuttaa katteisiin ja sellun hinnan aleneminen taas vaikeuttaa liikevaihdon keräämistä. Myös Metsä Board on antanut tulosvaroituksen tänä vuonna. 

UPM:lla on pehmopaperia ja hienopaperia. Lisäksi UPM on mukana energiabisneksessä ja osa sen liikevaihdosta tuleekin mm. ydinvoimasta. Suunnitelmissa on avata tämän vuoden alussa Uruguaissa Paso de los Torosissa eukalyptusta käyttävän sellutehtaan, jonka pitäisi olla sekä ympäristöystävällinen, että kannattava. 

UPM ei ole vielä antanut tulosvaroitusta, mutta sen liiketoimintaa painaa samat syyt, kuin muitakin metsäyhtiöitä. On kenties hieman hassua haalia pieneen salkkuun kahta metsäyhtiötä, mutta UPM alkoi kiinnostaa ja joten otin sitä pienen osuuden osakesäästötilille. Osto oli 60 kappaletta ja kappalehinta 31,26e. 

Osakkeet ja rahastot 31.3.23


Alla vielä vertailu viime kvartaalin loppuun. Käteistä on jälleen kertynyt jonkin verran enemmän, kuin tarpeen, mutta toisaalta tulevat lomautukset leikkaavat palkkaa. Sijoituslainaa oli käytössä maaliskuun lopussa muutaman kympin verran. 

Omistukset 31.3.23











tiistai 11. huhtikuuta 2023

Maaliskuun 2023 tulot ja menot

Jäätä ja lunta

Kuittien keräily ei ole mielipuuhiani, mutta kerran vuodessa teen katsauksen tuloihin ja menoihin. Tällä kertaa siitä oli hyötyäkin, sillä vertaamalla menoja edellisiin vuosiin huomaa mielenkiintoisia eroja. 

Yhteiset ja erilliset tilit

Perheeseeni kuuluu lisäkseni puoliso ja kolme yhteistä lasta. Taloutemme ovat osittain erilliset ja osittain yhteiset, eli molemmilla on omat tilit, lisäksi meillä on yhteistili, jolta maksetaan yhteisiä kuluja. Meillä on omistusasunto, josta molemmilla on lainaa, lainat ovat erilliset. Omistusosuuteni asunnosta on  40% ja maksan 40% vastikkeesta. Tulot koostuvat tässä kuukaudessa palkasta ja puolikkaasta lapsilisästä. Osinkoja en ole kirjannut tuloksi, sillä ajatus on, että osingot kiertävät takaisin sijoituksiin. 

Meidän taloudessamme kaikki yhteiset menot menevät puoliksi (ruoka, lasten menot ym). Myös lapsilisä menee puoliksi. Eli esimerkiksi ruokaan viisihenkisellä perheellämme meni viime kuussa noin 1054 euroa, josta oma osuuteni on puolet.

Marraskuun 2023 tulot ja menot

Pääasia on, että talous on ylijäämäinen, tulot ylittävät menot, ja rahaa jää useimpina kuukausina säästöön. Kun kuluja ja menoja kirjaa vain kerran vuodessa ylös, ei yhden kuukauden kirjaukset kerro tietenkään aukottomasti talouden luvuista. 

Palkka heittelee minulla paljonkin, sillä olen provikkapalkkaisessa työssä. Tässä kuussa on maksettu myös koko vuoden vakuutukset. Laitoimme marraskuussa omistamamme asunnon myyntiin Oikotien kautta, ja siitä on tullut satunnaiskustannuksina noin 300 euroa. Kustannukset koostuivat isännöitsijän todistuksesta ja Oikotien ilmoitusmaksusta. Koska jaamme kulut puoliksi, maksoin itse noista kustannuksista puolet, eli 150 euroa. 

Onko kaikki kallistunut vuodessa?


Inflaatiosta on puhuttu paljon viimeisen noin puolentoista vuoden aikana. Millä lailla se sitten näkyy hinnoissa? Viime vuonna perheemme on käyttänyt ruokaan noin 940 euroa, tänä vuonna summa oli jo 1054 euroa. Ruoka onkin taloutemme yksi suurimmista kuluista ja tulee koko ajan kasvamaan lasten kasvamisen myötä. 

Myös sähkö on kallistunut, sillä kolmen kuukauden sähkölasku on ollut viime vuonna 218 euroa, tänä vuonna sähkölasku oli jo 462 euroa. Sähkölasku on siis kaksinkertaistunut. Nämä ovat suurimmat erot viime vuoteen verrattuna ja kurjinta on, että kumpaakaan kulua (ruoka ja sähkö) ei oikein pääse kunnolla karkuun. Onneksi sähkön hinta on taas hieman laskenut, ja 462 euron lasku jää toivottavasti suurimmaksi summaksi vähään aikaan.

Onko jokin sitten pysynyt ennallaan? Perin harmillista on, että tulopuoli on pysynyt samassa tasossa. Palkka ei ole juurikaan kasvanut, provikkapalkka heittelee kuukausittain, mutta korotuksia siihen ei ole tullut. Myös lapsilisä on pysynyt ennallaan jo ainakin vuodesta 2019 asti. Oma kirjanpito ulottuu vuoteen 2019, enkä jaksa kaivella aiempien vuosien lukuja. Lapsilisä maksettiin viime vuoden joulukuussa tuplana juurikin inflaation vuoksi, mutta muita korotuksia siihen ei ole tullut vuosien myötä.  

Myös korot ovat nousseet uusiin lukemiin. Onneksi velkaa on sen verran vähän, että korkojen nousu ei puraise kovin pahasti. Kuukausitasolla korkoihin menee tällä hetkellä omassa asuntolainassani noin 40 euroa. Korkojen noustua olen ehtinyt miettiä myös asuntovelan maksamista pois etuajassa, sillä korkoihin menee tällä korkotasolla kuitenkin noin 480 euroa vuodessa. Pitäisi vaan päättää, mitä osakkeita tai rahastoja myydä, jotta saisin asuntolainan nolliin. Asuntolainaa on jäljellä noin 11 000 euroa.