keskiviikko 13. lokakuuta 2021

Q3 2021, uusia yrityksiä salkkuun

Salkkuun tuli kolmannella kvartaalilla lisää uusia rivejä. Ostin TietoEvryn osakkeita, lisäksi osallistuin Modulightin antiin, ja jostain on salkkuun ilmestynyt myös kaksi kiinalaista firmaa. Nuo kiinalaiset yritykset ovat itsellekin vähän yllätys, mutta siellä ne vaan salkussa kiikkuu. 

Museon pääsymaksutarroja

Kiinalaisten osakkeiden ostot selittyvät ehkä näin jälkikäteen yhdistelmällä liikaa vapaa-aikaa, liikaa rahaa tilillä ja liikaa reseptillä saatavia kipulääkkeitä. Olin flunssan ja iskiaksen takia muutaman päivän sairaslomalla elokuussa ja viihdytin itseäni sijoitusaiheisilla nettisivuilla. 

Innovatiivinen kipulääkecocktail kiersi veressä ja ostin hyvin lyhyen harkinnan jälkeen salkkuun Alibabaa ja Zepp Healthiä. Parin kuukauden seurannalla voin sanoa, että ei ehkä kaikkein viisaimpia ostoksia, mutta sitäkin volatiilimpia. Kirjoitan näistä ostoista kenties myöhemmin oman postauksen. 

Rut Brykin keramiikkaa

Rahaa on siis palanut tällä kvartaalilla ainakin osakeostoihin. Muutenkin salkussa on myllertänyt, kun Kiina, inflaatiopelot ja yleinen epätietoisuus taloudentilasta on laskenut kursseja. Oma salkku on kiikkerämpi, kuin indeksi, eli alas ollaan menty nopeammin. Kuluva lokakuu on jo tosin hieman nostanut oman salkun yrityksiä.

Salkun koostumus


Mistä on piensijoittajan salkku tehty? Suurimmat omistukset ovat salkussani pysyneet samoina, eli OP-Ilmasto, Citycon ja Marimekko ovat suurimmat sijoitukset. Uusina salkkuun tuli TietoEVRY, Alibaba, Zepp Health ja Modulight. Lisäsin myös Digian omistusta. Rahastoista Handelsbankenin Usa indeksiin menee automaattisesti 99e kuukaudessa ja Indexfond Sverigeen 51e/kk. 

Rahastot ja osakkeet 30.9.2021

Ylhäällä näkyvistä yrityksistä Modulight on jo hävinnyt salkusta. Annista sain 70 osaketta, jotka myin pois 10,96 euron kappalehintaan lokakuun alussa. Voittoa tuli välityskulujen jälkeen noin 312 euroa. Yritys on edelleen mielestäni huikean mielenkiintoinen ja tekee voittoa kasvavalla alalla. Arvostuskertoimet nousivat kuitenkin Modulightin annissa korkealle ja otin pikavoiton tilille.

Omistukset 30.9.2021


Yllä olevasta taulukosta näkyy, että käteisen määrä on vähentynyt, ja olen ostanut osakkeita sekä rahastoja yli 9000e edestä kolmannella kvartaalilla. Osinkoja tuli nettona noin 333 euroa. Säästöön ei tällä kvartaalilla jäänyt mitään, vaan menin noin 100e miinukselle säästömielessä. 

Rut Brykin keramiikkkaa


Osittain syynä on kuluttaminen, nautin kesästä ja tein kesälomareissuja yhden rokotteen turvin. Nyt kuulun jo kahdesti piikitettyihin. Yksi reissu vei Rauman pitsiviikoille, jossa yövyimme kaverin kanssa hotellissa kolme yötä, sekä söimme ja joimme hyvin (ja kalliisti) paikallisissa ravintoloissa. Olen myös ostanut sekä itselle, että lapsille vaatteita syksyä varten ja käynyt ystävän tyttären ylioppilasjuhlissa. Kesällä kesälomarat tulee aina etupainotteisesti, joten tällä kvartaalilla palkka on ollut normaalia pienempi. 

Mollivoittoinen pörssi on laskenut osakkeiden arvoja. Salkkuni oli nousussa aina syyskuun seitsemänteen päivään saakka, mutta sen jälkeen alkoi kova pudotus. Tämän hetkisen laskun pohja on toistaiseksi ollut 28.9, josta on jälleen noustu muutaman prosentin verran. Salkku oli pahimmillaan noin  11% laskussa.  

Kuvat on otettu Espoon modernin taiteen museosta, jossa ulkoilutin museokorttiani. Kuvissa on keraamikko Rut Brykin upeita taideteoksia. 
Rut Brykin keramiikkaa


torstai 30. syyskuuta 2021

Osakeostoja: TietoEVRY

Helsingin pörssissä on rypäs it-palvelufirmoja, joten tällä sektorilla valinnanvaraa löytyy. Tuorein it-alan yritys pörssissä lienee Netum, lisäksi siellä on mm. Solteq, Digia, Siili Solutions, Innofactor, Vincit ja aivan omassa suuruusluokassaan painii alan jättiläinen TietoEVRY. 

TietoEVRY lyhyesti


TietoEVRYn historiasta löytyy nippu erilaisia yritysostoja, ja nimikin on vaihdellut ostettujen yritysten myötä. Vielä 2019 yritys oli ytimekkäästi Tieto, Norjalaisen EVRYn sulauduttua Tietoon nimi vaihtui TietoEVRYksi. Yrityksellä on liiketoimintaa Suomen lisäksi Norjassa ja Ruotsissa, ja yritys on myös listattu kaikkien kolmen maan pörssissä. Työntekijöitä on noin 24 000 ja liikevaihto oli vuonna 2020 noin 2,78 miljardia euroa. 

TietoEVRY toimii sekä julkisella, että yksityisellä puolella. Asiakkaita on mm. finanssisektorilta ja terveydenhoito alalta. Puolivuotiskatsauksessa lueteltiin saatuja tai jatkuvia asiakkuuksia, mainittuna oli mm. Skånen aluehallintokeskus, Systembolaget Ruotsista, Valmet Automotive, vakuutusyhtiö If, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) ja LähiTapiola. 

Mannaa sijoittajille?


Tunnusluvuin TietoEVRY on muihin it-konsulttiyhtiöihin verrattuna edullinen ja koko alaa siivittää megatrendeistä digitalisoituminen. Inderesin ennusteen mukaan P/E luku olisi tänä vuonna 10,8 ja osinkoprosentti on herkullinen 5,2%. Ihan vertailun vuoksi salkussani olevan Digian vastaavat luvut ovat 2021e P/E 13,6 ja osinkoprosentti 2,6%. Eipäs muuten kalliilta vaikuta Digiakaan. 

Pieniä ryppyjä tarinasta löytyy kannattavuuden ja kurssikehityksen kohdalta. Kun TietoEVRYn osake on koronakuoppaa huomioimatta pysytellyt viimeiset viisi vuotta noin 25-30e välimaastossa, näyttää Digia täysiveriseltä kasvuyhtiöltä ja osake on yli tuplannut viidessä vuodessa arvonsa noin 3 eurosta tämän päivän noin 7e kurssiin. TietoEVRYn, kannattavuus ei myöskään ole ollut kovin hyvä, Digia sen sijaan on kasvanut kannattavasti viimeiset vuodet. 

TietoEVRY näyttääkin suurena yhtiönä vähän jähmeältä. Osa projekteista ei myöskään ole mennyt loppuun asti kovin mairittelevin arvosanoin, joten mietin hetken verran ostoja. Salkustani löytyi myös jo ennestään Digia ja Netum, joten pohdin senkin takia hetken aikaa, että onko järkeä kasvattaa it-sektoria salkussani. 

Loppujen lopuksi edullinen arvostus ja korkea osinkoprosentti houkuttelivat minut ostoksille. Ostin siis osaketta pääosin osingon takia, joskin arvonnousukin on tervetullut. Olen ostanut osaketta peräti kolme kertaa. Ensimmäinen osto oli jo 14.7. (80 kpl hintaan 26,48e) ja toinen 30.7. (40 kpl hintaan 28,16e).

Näiden ostojen välissä Inderes nosti TietoEVRYn mallisalkkuunsa, ja odottelin hieman myös Inderesin ilmoituksen myötä osakkeen hinnan nousua, mutta ainakaan vielä sitä ei ole tullut. Viimeinen osto oli tässä kuussa, hieman ennen osingon irtoamista. Lisäsin vielä omistusta 50 kappaleella, osakekohtainen hinta oli 28,14e. Ja sivumennen sanoen ostin Digiaakin. Tiistaina 21.9., osake laski syyskuun korjausliikkeessä alle 7e, ja ostin sitä hieman lisää hintaan 6,74e/osake. Tällä hetkellä TietoEVRYn osake on pienoisesti miinuksella, ja Digian taas plussalla. 

lauantai 18. syyskuuta 2021

Verokirja opastaa verotuksen saloihin


Verokirja, Simo Sipola

Syksy saapuu, ja syksyn myötä hallitus miettii ensi vuoden budjettia. Verotus on jälleen kerran budjettiriihen myötä ajankohtainen asia. Verojärjestelmään on suunnitteilla kaksi uutta veroa, maastapoistumisvero ja osinkojen lähdevero. Molemmissa on sekä hyvät, että huonot puolensa. Verokertymä tulisi ilmeisesti olemaan kuitenkin melko vähäinen molemmissa veroissa. 

Verot ovat rasite, pakollinen paha. Silti veronkannon seurauksena pääsemme nauttimaan mm. maksuttomasta opetuksesta, yhteiskuntarauhasta, ja edullisesta terveydenhoidosta. Verotus on harvoin ainakaan itselläni päällimmäisenä mielessä. Mitä verotuksesta pitäisi siis todella tietää tai ajatella? 

Verokirja on tiukka paketti verotuksesta

Simo Sipolan kirjoittama Verokirja keskittyy Suomen verotukseen ja se on jaettu kolmeen osaan. "Tarve" on ensimmäisen osan nimi. Tässä osassa käsitellään verotuksen historiaa ja sen roolia nykyaikaisen yhteiskunnan rakentamisen apuna. "Kohtuus" pohtii verotuksen mielekkyyttä ja parinkymmenen vuoden aikana tehtyjä muutoksia. "Oikeudenmukaisuus" keskittyy osittain verotuksen tulevaisuuteen, mutta myös nykyisen verojärjestelmämme oikeudenmukaisuuteen. 

Verotukseen liittyy paljon politiikkaa, sillä silkan rahan keräämisen lisäksi veroilla pyritään myös ohjaamaan ihmisten käytöstä ja tasaamaan tuloeroja. Esimerkiksi haittaverot, joita Suomessa on alkoholi- tupakka- ja polttoainevero, pyrkivät sekä ohjaamaan ihmisten käytöstä, että kattamaan vaikkapa alkoholin aiheuttamia ongelmia yhteiskunnassa. 

Kiistatonta lienee, että verovaroista hyötyvät kaikki puolueesta ja näkökulmista huolimatta. Poliittisia intohimoja sen sijaan nostattaa keskustelu siitä, ketä verotetaan, mistä verotetaan, ja mitä seurauksia veronkorotuksilla ja -alennuksilla milloinkin on. 

Veroista on hankala puhua ilman päätösten takana olevaa ideologiaa ja historiaa. Monet ainakin vanhemmista veroista, kuten vanhanpiian vero, näyttäytyvät näin nykyaikana melkein rankaisevina. Kenen mieleen on ylipäätään tullut verottaa yli 24-vuotiaita rankemmin vain sen takia, että he eivät ole löytäneet kumppania? Tämäkin vero on tullut jo tiensä päähän vuonna 1975, silti moni vanhempi ihminen muistaa maksaneensa vanhanpiian tai vanhanpojan veroa. 

Vaikka unohdettaisiin täysin menneisyyden verokiemurat, verotus näyttäytyy vielä kirjan lukemisenkin jälkeen melko sekavana lankavyyhtenä. Se ei liene ihme, sillä veroja kerätään monella eri tavalla. Ansiovero, pääomavero, kiinteistövero, arvonlisävero, varainsiirtovero, kunnallisvero, kirkollisvero, ajoneuvovero, tässä on vain osa veroista. Verotus hoidetaan niin monella eri rintamalla, että kaikkia veroja on aivan mahdoton muistaa. 

Progressiivinen verotus ja tasavero

Suomessa verotetaan sekä progressiivisesti, että tasaverolla. Progressiivista on ansiotuloverotus, jota kannetaan palkoista ja eläkkeistä. Pienempi tuloinen maksaa siis pienemmällä prosentilla veroja palkastaan, kuin suurempi tuloinen. Progressiivisen verotuksen takana oleva kaunis ajatus on, että suurempi tuloinen kantaa suuremman verotaakan, ja silti hänelle jää isompi euromääräinen osuus tuloista vielä omaankin käyttöön.  

Sen sijaan kulutusveroihin kuuluva arvonlisävero on tasavero. Suomessa yleinen arvonlisäverokanta on 24%, joka koskee esimerkiksi ruokaa. Tässä ei pienempi tuloinen pääsekään helpommalla, vaan sama veroaste koskee jokaista. Tasavero kurittaa pienituloista suhteessa enemmän, sillä suuri osa pienituloisen nettopalkasta ohjautuu pakosta välttämättömiini tarpeisiin, kuten asumiseen ja ruokaan.

Sijoittajaa koskeva pääomatulojen verotus sen sijaan on osittain progressiivinen. Vero on aina 30 000 euroon asti 30%, ja sen jälkeen 34%. Progressiivisuus on siis olemassa, mutta se on melko pieni verrattuna esimerkiksi ansiotuloverotukseen. 

Viime vuosina suuntaus on ollut Suomessa alentaa ansiotuloveroja. Palkkatulojen verotus onkin alentunut, samalla verokertymää on pitänyt paikata muuta kautta. Verojen, ja veroluonteisten maksujen kertymä on vuonna 2020 ollut Suomessa noin 99 miljardia, tästä karkeasti yksi kolmannes tulee tuloveroista, toinen kolmannes kulutusveroista, ja loput pakollisista sosiaaliturvamaksuista ja omaisuusveroista. Pakollisia sosiaaliturvamaksuja ovat mm. työnantajan ja palkansaajan työeläkemaksut, omaisuusveroja ovat esimerkiksi kiinteistövero ja lahjavero. 

Valtion budjettiin käytetään vain osa veroista ja veroluonteisista maksuista. Määrärahaksi on vuodelle 2021 ehdotettu 64,2 miljardia euroa. Verovarat eivät kata koko budjetttia, vaan osa budjetista katetaan lainalla. 

Hetken aikaa ihmettelin epäsuhtaa valtion budjetin ja verokertymän välillä. Ero valtion budjetin (64,2 miljardia) verokertymän (99 miljardia) välillä selittyy kuitenkin sillä, että veronkanto-oikeus on muillakin, kuin valtiolla. Osan veroista ja veroluonteisista maksuista keräävät kunnat, kuntayhtymät, sosiaaliturvarahastot ja seurakunnat. 

Verosuunnittelua vai veronkiertoa?

Ero verosuunnittelun ja veronkierron välillä on harvinaisen selvä, verosuunnittelu on laillista ja veronkierto laitonta toimintaa. On siis ihan laillista on pyrkiä vähentämään maksamiaan veroja. Näin voi toimia esimerkiksi käyttämällä hyväksi verottajan suomat verovähennykset. Kotitalousvähennys lienee vähennyksistä tunnetuimpia, samoin työhuonevähennys. 

Veronkierron ja verosuunnittelun väliin jää toki moraalisesti harmaa alue, jossa ollaan vielä lain oikealla puolella, mutta moraalisesti toiminta saattaa olla arveluttavaa. Kirjassa pureudutaan joidenkin  suuryhtiöiden tapaan vältellä veroja tekemällä yrityksen sisäisiä lainajärjestelyjä. Eri maiden erilaiset yhtiöverokäytännöt mahdollistavat tilanteen, jossa verotus saadaan painettua mahdollisimman alas. Yhtiön sisäisen lainan, ja lainasta maksettavan korkean koron avulla voittoa tuottava yritys saa siirrettyä voiton toiseen maahan, jossa yrityksen verotus on keveämpää. 

Sijoittajan verotus 


Sijoittajan verotus on alueena niin laaja, että vaatisi oman blogikirjoituksensa. Verokirjassa käsitellään kyllä tätäkin aihetta, läpi käydään osinkojen verotusta, sekä sijoittamista oman yrityksen kautta. 

Hyödyllistä sijoittajalle on, jos tuntee hieman myös verotuskäytäntöjä. On monia verotuksen kiemuroita, joista sijoittaja hyötyy. Yksinkertaisin hyöty on 1000 euron verovapaa myynti vuodessa. Eli jos sijoittaja myy vuodessa omistuksiaan alle 1000 eurolla, tuottoa ei veroteta. 

Pitkäaikaista sijoittajaa hyödyttää myös osakesäästötili. Osakesäästötilin kautta suoriin osakkeisiin sijoittavalle annetaan mahdollisuus myöhennettyyn verotukseen. Kaiken kaikkiaan verotuksen perusteet tunteva sijoittaja pääsee siis hieman paremmille tuottoprosenteille minimoimalla verotuksen vaikutusta tuottoihin.  

Mitä kirjasta jäi mieleen?


Kirja oli hyvin kirjoitettu opus. Jotain kirjoittajan taidosta kertoo, että niinkin kuivakasta aiheesta, kuin verotuksesta, saa aikaan mielenkiintoisen ja keveän kirjan. Kirja oli myös mielestäni varsin veromyönteinen, verot ovat lähtökohtaisesti hyvä asia, koska niillä rahoitetaan hyvinvointiyhteiskuntaa.  Erilaisia verotuksen epäkohtia ja ongelmiakin käydään läpi, ja kirjoittaja esittää myös omia mielipiteitään ja ratkaisuja joihinkin ongelmiin.  

Jos kirjasta haluaa esittää kritiikkiä, joitain lukuja olisi voinut esittää myös taulukoina ja graafeina, jolloin sekä graafi, että teksti olisivat yhdessä aukaisseet kirjoittajan sanomaa paremmin. Ajauduinkin jossain vaiheessa Veronmaksajain Keskusliiton sivuille, ja klikkailin siellä kaikenlaisia graafisia kuvioita auki. Jos verotus kiinnostaa, niin Veronmaksajain Keskusliiton sivuilta löytyy ajankohtaista ja mielenkiintoista tietoa. 

Itselleni kirjan mielenkiintoisin ja paras anti oli ehdottomasti viimeinen osuus kirjasta. Tässä osuudessa käydään läpi selkeitä ongelmia verotuksessa, ja käsitellään myös sitä, mihin verovaroja käytetään tai pitäisi käyttää. Kirjassa käsitellään esimerkiksi ajatusta kansalaisten perustulosta, sekä mietitään tasaveroa ja haikaillaan varallisuusveroa takaisin. Kaikista kirjoittajan mielipiteistä en ole samaa mieltä, esimerkiksi varallisuusvero ei kuulosta kovin järkevältä, mutta mielipiteet on hyvin perusteltuja ja antavat ajattelun aihetta. 

Suomessa on korkea verotus, joskin suomalainen veronmaksaja saa mielestäni myös katetta veroeuroille. Kävin Veronmaksajain Keskusliiton sivuilla ja löysin tietoa kokonaisveroasteesta. Suomessa veroaste on kansainvälisesti korkea, kokonaisveroaste on bruttokansantuotteesta 42,2%, kun OECD-maiden keskiarvo on 33,8%. Suomea kireämpääkin veroastetta pitävät yllä esimerkiksi Tanska ja Ranska. 

Osa syy korkeaan veroasteeseen on väestön vanheneminen. Terveydenhoitokulut kasvavat, samoin veroluonteisina kuluina kerätään palkansaajilta eläkemaksuja, joista osa rahastoidaan, ja osalla maksetaan nykyisten eläkeläisten eläkkeitä. Yhtälö on tällä hetkellä vaikea, ja kokonaisveroasteen laskemista on varmaan turha odottaa. 


torstai 15. heinäkuuta 2021

Kesälukemista: Vihdoinkin maanantai!

Vihdoinkin maanantai! on Petter A. Stordalenin ja Ole-Martin Ihlen Suomessa tänä vuonna julkaistu kirja. Alaotsikkona kirjalla on "10 ohjetta uljaaseen arkeen ja tavoitteiden saavuttamiseen". 

Vihdoinkin maanantai!

Kirjoittajista Petter A. Stordalen on ehdottomasti tunnetumpi. Norjalainen kiinteistökehittäjä, liikemies, ympäristöaktivisti ja hotelliketjun omistaja on ehtinyt urallaan keräämään rutkasti menestystä. Suomessakin hänellä on omistuksia, Clarion hotelli Helsingissä kuuluu Stordalenin Nordic Choise Hotels -ketjuun. 

Sen sijaan Helsingin maineikas Kämp on Stordalenin uudempi ostos. Kirjassa myös kerrataan tarinana Kämpin osto 2019. Myyjänä oli CapMan ja ostajana Stordalen. Kauppaan kuului myös muita hotelleja, mutta kaikista hotelleista Kämp oli tunnetuin. Kauppahintaa, joka oli 105 miljoonaa euroa, pidettiin yleisesti korkeana, mutta sekä ostaja, että myyjä olivat kirjan mukaan tyytyväisiä kauppoihin.

Toinen kirjan tekijöistä Ole-Martin Ihle, on puolestaan auttanut sekä kirjan ideoimisessa, että sen  lukuisten viittausten ja faktojen kanssa. 

Kaikkien lukuisten maanantaiden kunniaksi kirjoitettu kirja


Kirjan idea piilee jo sen nimessä. Arkipäiviä osuu viikkoon huomattavasti enemmän, kuin niitä paljon miellyttävämpiä vapaapäiviä, joten miksi ei yrittäisi tehdä arkipäivistä mukavampia? Kirjan oppien mukaan meidän pitäisikin viikon kahden vapaapäivän sijasta yrittääkin maksimoida onni keskittymällä niihin viiteen arkipäivään. 

10 ohjeen kautta käsitellään laajasti aiheita niin rikastumisesta, menestymisestä, onnesta, lasten kasvatuksesta, alaisten rekrytoinnista, kuin pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnastakin. Stordalen on tunnettu myös viihteellisempien lehtien palstoilta, joten käsittelemättä ei jää myöskään ex-vaimon vaikea sairaus. 

Aiheiden monimuotoisuus saattaa kuulostaa sekavalta, mutta loppujen lopuksi kasaan on saatu varsin  viihdyttävä kirja, jossa on juuri sopivasti tiukkaa faktaakin. Koska sivumäärä on hyvin maltillinen (noin 200 sivua), se jo yksistään kertoo, että mihinkään ajatukseen ei jäädä kovin pitkäksi aikaa, vaan rynnätään aina eteenpäin seuraavaan aiheeseen. Kirjan kantava teema on Petter Stordalen, jonka ajatuksiin ja kokemuksiin kirja perustuu. 


Tie menestykseen 


Monet kirjan kymmenestä ohjeesta ovat hieman epäsovinnaisia. Vai  mitä sanoisitte ohjeesta "Pidä huolta, että olet huoneen tyhmin" tai "Älä seuraa unelmiasi"? 

Ensimmäinen ohje perustuu ajatukseen, että johtajan tulee olla valmis palkkaamaan itseään älykkäämpiä ihmisiä. Tutkimusten mukaan älykkäät ihmiset toimivat useilla osa-alueilla erinomaisesti. Alaisina älykkäät ihmiset löytävät ongelmiin uusia ratkaisuja ja tuovat myös sitä kautta lisäarvoa yritykselle.  

"Älä seuraa unelmiasi" taas varoittaa lukittautumasta tiettyyn yhteen tavoitteeseen. Jos katse on suunnattuna tiukasti vain yhteen pisteeseen, saattaa samalla menettää monta muuta mahdollisuutta löytää tien menestykseen. On siis ihan tervettä päivittää unelmiaan ja suunnata katsetta välillä myös poispäin tavoitteesta. 

Menestykseen pääsee kirjan mukaan kovan työn avulla. Hyvä liikeidea, oikeat kumppanit, uusien tapojen oppiminen ja laaja liiketoiminta on siivittänyt Stordalenin tarinaa. Yksi olennainen osanen menestyksessä on Stordalenin mukaan ollut pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta ja yksinkertaisesti hyvä tuuri.

Vihje rikkauksia kaipaavalle


Kirjasta löytyy myös selvä vinkki heille, jotka haluavat miljonääreiksi. Vinkki koskee omistusasujia suurissa kaupungeissa. Kun ensimmäinen omistusasunto on aika myydä, kannattaakin siirtyä vuokralle, ja laittaa omistusasunnon myynnistä saadut rahat poikimaan.

Lainarahalla ja omasta asunnosta saadulla omalla pääomalla on mahdollista ostaa kaksi asuntoa ja vuokrata ne vapailla markkinoilla eteenpäin. Kolmen vuoden jälkeen kahden alkuperäisen asunnon arvo on noussut, ja lainanlyhennysten jälkeen vakuuksia on jälleen olemassa uusiin asunto-ostoihin. Velkavivun avulla vuokra-asuntojen määrä kasvaa, kunnes laskelmien mukaan kymmenen vuoden päästä asuntoja voi ostaa jopa kaksi tai kolme vuodessa. 

Tämä vinkki lienee jo tuttu monelle asuntosijoittajalle. Riskitön se ei kuitenkaan ole, sillä asuntomarkkinat eivät ole immuuneja markkinoiden heilahteluille ja velkavipu tuo kuvioon oman jännityksensä. 

Hotellibisnes ja korona


Mitä hotellibisneksen konkari miettii pandemiasta? Kirja on kirjoitettu ja ilmestynyt Norjassa ennen koronaa. Suomalainen painos sen sijaan on ilmestynyt tänä vuonna, kirjaa on päivitetty ja siinä sivutaan myös koronan vaikutuksia matkailualalle. 

Stordalen omistaa osan hotelliketjusta, ja pandemia rankaisi etenkin matkailualaa. Kirjassa mainitaan, että kirjoittajan omistuksessa olevat yritykset joutuivat irtisanomaan noin 7500 ihmistä. Valtava määrä ihmisiä, joiden palkanmaksu loppui koronaviruksen takia. Lopussa Petter Stordalen kuitenkin aavistelee, että matkailu elpyy koronan jälkeen nopeasti. 


Mitä jäi kirjasta mieleen?


Persoonallinen kirja oli hyvin kirjoitettu, viihdyttävä ja helppolukuinen. Kirjan kymmentä ohjetta ei ollut varmasti tarkoitettukaan tiukasti noudatettaviksi, mutta ne antoivat kirjalle hyvän rungon ja veivät tarinaa eteenpäin. 

Moni ohjeista oli tullut jo itselleni vastaan jossain muodossa, mutta tämä ei oikeastaan haitannut. Sekoituksena self help- kirjallisuutta, päähenkilön elämäntarinaa ja kiinnostavia faktoja kirja toimi hyvin kesälukemisena. 




lauantai 10. heinäkuuta 2021

Q2 2021, salkku kasvaa huomaamatta

Vuoden toinen kvartaali on ohi. Listautumisanteja olen tarkkaillut, mutta muuten en ole kovin aktiivisesti markkinoita seurannut, silti salkku on paisunut uusiin lukemiin. Oman salkun osakkeista ihan näppituntumalla hienoimmin ovat nousseet Wärtsilä, Tokmanni ja ehkäpä myös Marimekko.
 
Olavinlinnan pihaa

Ostot, myynnit ja omistukset


Osallistuin viime kvartaalilla neljän yrityksen listautumisanteihin. Yritykset oli Netum, Merus, Spinnova ja Puuilo. Näistä salkkuun jäi Netum, loput myin pois heti ensimmäisenä kauppapäivänä. Näin jälkiviisaana Spinnova ja Puuilo olisivat saattaneet jäädä salkkuunkin, sillä yritysten kurssit ovat annin jälkeen olleet nousussa. Varsinkin Spinnova on noussut aivan hurjiin lukemiin, kun otetaan huomioon, että kyse on tämän yrityksen kohdalla vasta tulevaisuudessa tulevasta tuotosta. 

Lisäilin kahteen otteeseen myös Cityconin osaketta. Citycon ei oikein kunnolla ole toipunut viime vuoden koronakeväästä, lisäksi yhtiössä on ollut epävarmuutta, kun suuri omistaja myi osakkeita keväällä pois. Koska en ole suuremmin kerennyt tonkimaan pörssistä ostettavaa, Citycon vaikutti korkean osingon yhtiönä ihan hyvältä vaihtoehdolta. Ostin Cityconia huhtikuun alussa osakesäästötilille hinnalla 7,36e/kpl ja vielä juhannuksen jälkeen arvo-osuustilille hintaan 7,25e/kpl. Citycon onkin suurin omistukseni, perässä tulevat osakkeista Marimekko ja Wärtsilä. 

Rahasto-omistukset kasvavat automaattisesti, sillä rahastoihin siirtyy joka kuukausi 150 euroa, 99e menee Handelsbankenin Usa Indeksi rahastoon, ja 51e Nordnetin Indexfond Sverigeen. Rahasto-omistuksista suurin on edelleen Op-Ilmasto. Op-Ilmastoa olen vuosien myötä aina sopivan paikan tullen myynyt, mutta koska yritän vältellä turhia veroja, myynnit ovat olleet rahaston kokoon nähden kuitenkin melko pieniä. 

Omistukset 30.6.2021


Salkku vs indeksi 


Mitä on kesä ilman kesälomaa? No sehän on kuin herneenpalko ilman herneitä tai viiden kilon mansikkalaatikko täynnä homeisia marjoja. Kesäloma siis kuuluu kesään, ja niin myös kesälomarahat. Minulle maksettiin kesälomarahat ennen juhannusta, joten käteisen kohdalla on nyt ylimääräinen pullistuma näistä rahoista. Osa kesälomarahoista menee kesällä vielä käyttöön, mutta hyvällä tuurilla osa jää säästöön ja lämmittää vielä syksylläkin. 

Alla olevasta taulukosta näkyy, että rahastojen ja osakkeiden osuus salkusta on jo yli 60 000 euroa, ja kun lisätään vielä tileillä lepäävä käteinen, ollaan jo yli 74 000 euron salkussa. Muutos on ollut kolmen kuukauden jaksossa noin 10 000 verran. Tästä karkeasti laskettuna noin puolet on tuottoa, ja puolet on palkkatuloista ja kesälomarahoita säästettyä rahaa. 

Oma salkkuni seuraa aika lailla OMXHGI indeksiä, eli Helsingin osingot huomioivaa osakeindeksiä. Nordnetissa olevien rahastojen ja osakkeiden tuotto oli puolen vuoden jaksolla noin 21%, kun indeksi YTD oli noin 17%. Nordnetin salkku on tänä vuonna indeksiä edellä. Osuuspankissa olevien rahastojen tuottoprosentit sen sijaan ovat huonompia, kuuden kuukauden tuotot on molemmissa rahastoissa olleet noin 5% luokkaa. Luultavasti koko salkku kaikkine omistuksineen noudattelee siis aika lailla indeksin tuottoa.  

Vuosi sitten salkku oli noin 35 000 euroa, joten salkku on vuodessa tuplaantunut. Suurin syy on koronakuoppa, eli viime kevään romahdus söi pientä salkkuani. Nyt salkkuani vauhdittaa muutenkin kuumentunut vauhti pörssissä. Toinen syy on säästäväisyys, eli koronasulut ovat vauhdittaneet ainakin omalla kohdalla säästämistä, kun monet paikat ovat olleet kiinni. 

Omaisuuden kasvu Q2 2021


Osinkojen kvartaali ennätys


Osinkoja tipahteli tilille bruttona noin 800 euroa. Tämä on suurin summa, mitä olen koskaan saanut yksittäisellä kvartaalilla. Suurin osingonmaksaja oli Sampo, jota minulla on sekä osakesäästötilillä, että arvo-osuustilillä. Seuraavaksi suurimman maksajat olivat tällä kvartaalilla Tokmanni ja Citycon. Nettona osinkoja tuli noin 708 euroa, osa osingoista tuli osakesäästötilille, jota verotetaan vasta myöhemmin.  

Olavinlinnan bastionin holvikaaria

Työuupumuksen partaalta lomalle


Nyt olen lomalla, ja on ollut aikaa käyttää myös museokorttia. Kävimmekin ihastelemassa Savonlinnassa Olavinlinnaa, josta postauksen kuvat on otettu. Töissä on ollut keväällä liian kiireistä. Työpaikalla asiakasmäärät ja liikevaihto meidän yksikössämme on kasvanut, mutta työvoimaa ei ole palkattu ihan samaa tahtia, joten kaikkien taakka on kasvanut. 

Tein keväällä reippaasti ylitöitä, viikkotyömäärä vaihteli jossain 40-47 tunnin välillä, kun normaali työaika olisi 37,5 tuntia viikossa. Liu'uin ylitöiden puolelle vähän huomaamatta, sillä työnantaja ei suoraan määrännyt ylitöihin, mutta ei toisaalta myöskään ohjannut osaa minulle kuuluvista töistä minulta poiskaan. Yksi pysäyttävä kohta alkukesästä oli, kun esimies kyseli jaksamisestani, ja kieltämättä olin jo siinä vaiheessa työuupumuksen partaalla.

Hölmöintä on, että ylimääräinen työnteko ei näy palkassa, vaan Kaupan alan Tes on tässä kohtaa armoton ja ylityöt tulee takaisin vapaana aina tunti tunnista. Liika rehkiminen näkyi valtavana stressinä, unettomuutena ja jonkinlaisena toivottomuutena. Kotona energiaa ei enää ollut jäljellä, vaan liikunta, sekä muut virkistävät harrastukset jäivät pois. 

Omassa työssäni on tietynlainen harha, eli näennäisesti pystyn hallitsemaan omaa kalenteriani ja tapaamisiani melko vapaasti, oikeasti en pysty määräämään työajastani, vaan joudun paljolti paikkaamaan ja auttamaan myös muita. Nyt olen lomalla, mutta kun työt jälleen alkavat, pidän tarkemmin huolta omasta jaksamisestani. 

Ampuma-aukosta avautuu rauhallinen näkymä




torstai 24. kesäkuuta 2021

Spinnovan ja Puuilon listautumisannit

Sekä Spinnovan ja Puuilon pörssitaival alkoi sulassa sovussa sattumalta samana päivänä, eli tänään 24.6. Molempien listautujien osakkeet oli ylimerkitty, joten sijoittajilla on edelleen kiinnostusta listautumisia kohtaan. Molempien osake oli myös selvässä nousussa heti aamusta.

Merkkasin molempia osakkeita 200 kappaletta, Puuilon annista osakkeita tuli 93 kappaletta, hinta oli 6,6e/kpl. Spinnovan osakkeita tuli 52 kappaletta, 7,61e/kpl. 


Ostaa, myydä vai pitää?


Jälleen kerran olin tänään perimmäisten kysymysten äärellä, eli ostaako lisää, myydä kaikki pois, vai pitää osakkeet. Molemmat yritykset kiinnostivat omalla tavallaan, Puuiloa vertasin itse Tokmanniin, Spinnova taas on enemmän innovatiivinen yritys. Molempia mietin aluksi ihan pitkäänkin omistukseen. 

Puuilo oli p/e luvulla mitattuna suunnilleen samalla tavalla hinnoiteltu, kuin Tokmanni. Kasvu on ollut molemmilla kannattavaa ja nopeaa, joskin se on samalla myös vaatinut kovaa velan ottoa. Sekä Puuilo, että Tokmanni ovat hyötyneet koronasta kotoilutrendin kautta, joten voi olla, että molempien yritysten kasvukäyrä loivenee pandemian jälkeen. 

Miksei salkussa voisi olla molempiakin, mutta halusin kuitenkin tällä kertaa ravistella pienet omistukset pois. Näistä kahdesta käännyin enemmän Tokmannin puolelle, ja jäin pois Puuilon kyydistä. Myin tänään osakkeet hintaan 7,349e/kpl, joten voittoa tuli ennen kaupankäyntikuluja noin 69 euroa. Tokmannia minulla on ennestään salkussa, joskin mietin mahdollisesti lisäyksiä, jos kurssi jossain vaiheessa niiaa. 

Harmi, että Puuilon myymälöitä ei ole ihan lähituntumassa, joten en kerennyt kurkkaamaan yhteenkään myymälään sisälle. Jos Puuilon myymälöitä sattuu kesälomareissun varrelle, kurvaan kyllä autolla pihaan ja käyn kävelemässä myymälän läpi. Pörssissä on aina mahdollisuus ostaa osakkeita takaisin, joten jään seuraamaan yritystä. 


Ratkaisuja tekstiiliteollisuuden ongelmiin?


Jos Puuilo edustaa perinteistä kaupan alaa, on Spinnova paljon innovatiivisempi yritys. Tämän vuoden listautujista Spinnova kiinnosti itseäni kaikista eniten. Spinnovalla on takanaan jo maineikas yhteistyö Marimekon kanssa, ja myös Adidas kiinnostui yrityksestä niin paljon, että liittyi sijoittajian joukkoon. 

Spinnova toimii tekstiiliteollisuuden alalla, ja tarjoaa mahdollisesti ratkaisuja tekstiiliteollisuuden ongelmiin. Tekstiiliteollisuus on yksi maailman saastuttavimmista aloista, alan ongelmat liittyvät materiaalin valmistuksesta (kemikaalit, veden käyttö) aina käytetyn tuotteen kierrätykseen. Alalla on siis tarve todelliseen muutokseen, ja Spinnova saattaa olla ratkaisu ongelmiin. Spinnova ei ole varsinainen start up-yritys, sillä tekniikka on jo olemassa. Silti ymmärtääkseni vaaditaan vielä paljon aikaa, jotta kuluttajat löytävät tuotteen. 

Spinnova-kuitua valmistetaan mekaanisin menetelmin mm. puun selluloosasta, materiaaliksi käy myös esimerkiksi olki ja kierrätetyt kuidut. Jyväskylän liepeille nousee uusi tehdas, joka kaikessa puhtaudessaan muistuttaa enemmän laboratoriota, kuin perinteistä tehdasta. Liikevoittoa Spinnova ei vielä tee, joten yrityksen arvo perustuu tulevaisuuden kassavirtoihin. Listautumista varten tehdyssä videossa taidettiin mainita, että voiton puolelle saatetaan päästä noin viiden vuoden jälkeen.

Ensin innostuin Spinnovasta aivan valtavasti. Uusia innovaatioita! Ympäristöystävällisyys! Kierrätystä! Patentit kunnossa! Oikeat ihmiset johdossa! Adidas! Valtavasti vetovoimatekijöitä, jotka nostavat mahdollisesti osaketta aivan uusiin sfääreihin. Vaikka osingoista pidänkin, ei haittaa, että tuotto tulee kurssinousuna, eikä osinkoina. 

Silti tarinassa on vielä muutamia mutkia. Esimerkiksi kierrätys. Vaatteiden kierrätys ei käytännössä ole niin helppoa, kuin voisi kuvitella. Materiaalina elastaani on kuitumaailman pahis, sillä se pilaa monen vanhan paidan, housun, ja muun vaatteen kierrätysmahdollisuudet. Ja elastaania on kudottu ja neulottu todella monen kankaan kuitujen sekaan. Outi Les Pyy on kirjoittanut elastaanin ominaisuuksista blogissaan, tässä linkki sinne. Lisäksi kierrätettävää tekstiilimateriaalia täytyy erotella, erottelu tehdään ainakin tällä hetkellä käsin ja eikä se ole kovin kustannustehokasta. 

Lopputuote, eli Spinnova-kuitu kiinnostaa kovasti, ja olisin todella mielelläni halunnut kokeilla, miltä  valmis kangas tuntuu käsissä. Laskeutuuko se yhtä ihanasti, kuin selluloosasta tehdyt verrokit viskoosi ja lyocell? Entä kuidun muut ominaisuudet? Märkälujuus, nyppyyntyvyys, kutistuvuus, kestävyys? Miten kuitu värjäytyy ja haalistuvatko värit auringossa? Nämä ovat ominaisuuksia, jotka määrittelevät kankaan käyttöä vaatetuksen lisäksi mahdollisesti myös sisustustuotteiden puolelle. 

Materiaaleja on moneksi ja tekstiiliteollisuus käyttää niitä hyvin luovasti. Edelleen myydään vaatteissa myös "huonoja" kuituja, kuten erityis inhokkiani akryyliä, joka materiaalina on sekä sähköistyvä, että nyppyyntyvä, mutta ilmeisesti edullisena kuituna käy edelleen kuluttajille, vaikka vaatteen käyttöikä jääkin ominaisuuksien takia lyhyeksi.  

Materiaalien ominaisuudet ovat ainakin itselleni tärkeitä, sillä ostan vaatteita harvoin ja kulutan ne loppuun. Vaatteen täytyy siis olla materiaaliltaan ja malliltaan sellainen, että siltä voi olettaa pitkää elinikää. Jos öljypohjainen akryyli porskuttaa iloisesti edelleen markkinoilla, materiaalien joukkoon mahtuu varmasti lisää uusia tulokkaita, varsinkin, jos valmistuskustannukset jäävät kohtuullisiksi ja lisäpontimena ostopäätöksessä toimii valmistuksen ympäristöystävällisyys ja kierrätys.

Spinnovassa on yrityksenä paljon pohdittavaa, ja vaikka innostuin ensin aivan valtavasti, jäin tämänkin osakkeen kohdalla pois heti alkumetreillä. Tällä hetkellä pidin parempana pientä voittoa, kun mahdollisten suurien voittojen karttumisen odottelua. Myin osakkeet pois hintaan 9,8e/kpl, voittoa tuli ennen kaupankäyntikuluja noin 114 euroa. Spinnovaa haluan kuitenkin pitää silmällä, yrityksenä se on erittäin sympaattinen, lisäksi yrityksen tarina ja tuote kiinnostaa.   

Hyvää juhannusta!



tiistai 8. kesäkuuta 2021

Netum, Merus ja Toivo

Viime aikoina IPOja eli uusien pörssilistalle tulevien yritysten listautumisanteja on ollut runsaasti. Sijoittajilla on toistaiseksi ollut kissanpäivät ja erilaisista yrityksistä on ollut mitä valita. 

Yrityksiä listautuu jopa ryppäinä, viimeisin erä oli Netum, Merus ja Toivo. Näiden listauminen tapahtui aika lailla päällekkäin, sillä katselin video esittelyjä peräkkäin samana päivänä. 

Kiinteistöjä, energiaratkaisuja vai kenties it-konsulttitalo?


Olo on kuin sokeriaddiktilla karkkikaupassa. Haluaisinko salkkuuni asuntoja ja tontteja Toivo Groupin omistuksen kautta, energiaratkaisuja Merumin omistajana vai it-konsultteja Netumin kautta? Kaikkea löytyy, joskin hinnat tuppaavat tällä hetkellä anneissakin olla korkeita. 

Asiaa pohdittuani osallistuin sekä Merusin, että Netumin antiin. Toivo Group ei tällä hetkellä saanut rahojani, vaikka liikeidea (kiinteistöalan kehitysfirma aina tontin omistamisesta rakentamisen kautta vuokraamiseen) vähän alkoikin kiinnostaa. Katselin antia varten tehtyjä videoita ja luin arvioita, niiden perusteella sijoitin Merusiin ja Netumiin, mutta jätin sijoittamatta Toivoon. 

Netumia peilasin Digiaan, jota minulla on jo salkussa. Molemmat ovat it-alan konsulttifirmoja. Vaikka yrityksissä on eroavaisuuksia (Netum tekee projekteja lähinnä julkiselle puolelle, ja Digia yksityisille toimijoille), Netum oli kuitenkin hinnoiteltu ihan kohtalaisesti ja nappasin sitä salkkuuni. Netumia pystyi Nordnetin kautta ostamaan vain arvo-osuustilin puolelle, joten sain annissa sinne 114 osaketta. Antihinta oli 3,20 e/kpl ja tämän hetkinen hinta on 4,40e, toistaiseksi tuottoprosentti on noin 37% (tuottoprosentti taisi hetkellisesti käydä yli 50% heti kaupankäynnin alkaessa). Netum jäi tällä erää salkkuun ja saatan ostaa sitä jossain vaiheessa lisää. 

Merusin pistin heti tänään myyntiin, kun kaupankäynti alkoi. Osakkeita tuli annista 80 kappaletta, antihinta oli 5,62 e/kpl, tänään myin osakkeet 6,6e kappalehinnalla, joten voittoa tuli 7e kulujen jälkeen noin 71 euroa. Mietin hetken aikaa, josko olisin jättänyt Merusin salkkuuni, mutta salkku alkaa jo pirstaloitua aika moneen eri yritykseen. Mielenkiintoinen yritys, mutta koska Merusin alan ajurit ja sen käyttämä tekniikka ei ihan täysin avautunut minulle, päätin tällä hetkellä jättäytyä pikavoiton jälkeen pois. 

Toivon antiin en osallistunut. Kiinteistöbisnes on itselleni vierasta ja katsottuani Inderesin haastattelun toimitusjohtajan kanssa, en saanut yrityksestä sykähdyttävää tunnetta. Asun alueella, jota täydennysrakennetaan edelleen kovaa vauhtia. Korkeita elementtikerrostaloja nousee nopeaa vauhtia maailman pienimmille tonteille meluistenkin valtaväylien läheisyyteen. Jotenkin vaikea uskoa, että buumi jatkuu loputtomiin. 

Viime vuonna asuttamani kunta menetti pitkästä aikaa asukkaitaan, eli koronan vaikutuksesta pääkaupungin vetovoima heikkeni ainakin hetkeksi. Kiinteistöbisneksessä täytyy siis olla sekä voittajia, että häviäjiä. Mahdoton on toki sanoa, että kuka kiinteistöbisneksessä vetää pisimmän korren, mahdollisesti se on Toivo Group, joka panostaa uusrakentamiseen. 

Taktiikka tuleviin anteihiin


Lisää innostavia anteja on jo nurkan takana! Spinnova on ilmoittanut kiinnostuksensa, ja Solwersin osakkeita voi jo merkitä. Tänä vuonna olen jo osallistunut viiteen antiin (Kreate, Orhex, Sitowise, Netum ja Merus) ja skipannut ainakin kaksi antia (Nightingale ja Toivo). Vielä ei ole jäänyt Musta Pekka käteen, eli viidestä annista, joihin olen osallistunut, kaksi yritystä on jäänyt toistaiseksi salkkuun, ja molemmat ovat toistaiseksi vielä voitollisia omistuksia. Kolmesta muusta annista olen kuitannut pieniä, mutta makoisia pikavoittoja.

Pyrin osallistumaan tuleviin anteihin, jos yritykset vaikuttavat kiinnostavilta. Kallistahan pörssissä on, joten halpoja osakkeita tuskin annistakaan sijoittajille jaetaan. Antien ruuhka takaa sen, että jokaiseen antiin ei ole pakko osallistua, vaan jätän suosiolla muille ne osakkeet, jotka eivät ole kiinnostavia.

Ostot teen pääosin osakesäästötilin puolelle. Netum oli pakko ostaa arvo-osuustilille, sillä Evlin järjestämässä annissa ei ollut muuta vaihtoehtoa. Moni listautumisannista ostamani osake on mennyt heti myyntiin, ja verotuksellisista syistä osakesäästötili on parempi paikka näille osakkeille. Teen siis pörssiin tulevilla osakkeilla pienimuotoista veivausta, ja tässä hiukan auttaa, että verot laukeavat vasta myöhemmin maksuun. 

Aikataulullisista syistä on mahdoton tutkia jokaista yritystä ihan perinpohjin ennen ostopäätöstä. Antiesitteet olisivat oiva mahdollisuus sukeltaa yrityksen tietoihin, mutta niitä olen vain vilkuillut läpi. Silti pyrin tutustumaan yritykseen yrityksen nettisivujen, analyysien ja videohaastatteluiden/videoesittelyiden avulla. Jos aika ei riitä edes pintapuoliseen tarkasteluun, jätän osallistumatta antiin.

maanantai 17. toukokuuta 2021

Kohti sataa tonnia

Virstanpylväät ja tavoitteet ovat tärkeä osa säästämistä. Joku tarkkailee säästöprosenttia, toinen nettovarallisuuden kehittymistä ja kolmas sijoitusvarallisuutta. 

Määrittelin blogin kirjoittamista aloittaessani tavoitteekseni sadantuhannen euron kokoisen salkun. 100 000 tuli tavoitteeksi ihan sattumalta, mukavan pyöreä luku, joka on saavutettavissa, mutta ei kuitenkaan helpolla. Kenties on paikallaan tavoitteen väliaika tarkistus?

Tavoite on asetettu tammikuussa 2018, eli yli kolme vuotta sitten. Silloin minulla oli sijoitusvarallisuutta (johon lasken sijoitusinstrumenttien lisäksi tileillä olevat varat) noin 23 900 euroa. Sijoituksiin ei kohdistunut suoraa velkaa, vaan kaikki oli omaa pääomaa (sen sijaan asuntovelkaa minulla oli tammikuussa 2018 noin 21 600 euroa). 

"The first $100 000 is a bitch"


Väitetysti Charlie Munger sanoi jo 90-luvulla, että "ensimmäinen 100 000 on vaikein". Alussa säästämisen vaikeaksi tekee se, että suurin osa sijoitusvarallisuuden lisäyksestä täytyy säästää itse. Kun varallisuutta on enemmän, sijoitusvarallisuus alkaa tuottamaan jo itsestään ja päästään korkoa korolle -ilmiön kyytiin. 

Esimerkiksi 20 000 euron varallisuus tuo pörssin noin 7% keskimääräisellä tuotolla vuodessa lisää pottiin noin 1400 euroa. Sen sijaan 100 000 euron salkku tuottaa jo samalla 7% tuottoprosentilla vuodessa 7000 euroa, eli salkku kasvaa helpommin, eikä pääoman lisäämisellä ole enää niin suurta merkitystä. 


Tavoite etenee kuin juna


Vielä ei olla lähelläkään 100 tuhannen rajapyykkiä, mutta ylpeänä esittelen teille lukuja! Ajallisesti kurkotetaan menneisyyteen, luvut kattavat jakson 31.12 2017-31.3.2021, eli 39 kuukautta. Ennen blogin aloittamista en ole pitänyt kirjaa. Koska olen napannut henkilökohtaisen talouden luvut talteen aina kvartaalin päätteeksi, näkyy varallisuuden kehittyminen alla kolmen kuukauden jaksoissa.


Alla on vielä koostamani graafi yllä olevista luvuista. Tässä on vielä huomioitu eri omaisuuserät. Alussa varallisuus oli noin 23 900 euroa, graafin oikeassa laidassa ollaan suunnilleen summassa 63 900 euroa. Salkku on keskimäärin kasvanut kuukaudessa noin 1025 eurolla. 

Varallisuuden kehitys 31.12.2017-31.3.2021

Vaikka laskin itselleni keskimääräisen kuukausittaisen kasvun, luvuista ja graafeista pääsee kuitenkin kärryille kasvun epätasaisuudesta. Vuosina 2018 ja 2019 vauhti on ollut hidasta ja otinpa vieläpä kesän alussa 2018 rahapulassa sijoituksista pois noin 1000 euroa elämiseen. Myös varojen allokointi on vaihdellut, aluksi suurin osa varoista oli rahastoissa, nyt salkkua dominoivat yksinoikeudella suorat osakesijoitukset. 

Pääosin varallisuuteni onkin lähtenyt nousuun vasta noin vuosi sitten. Huonon ajoituksen takia ostin juuri ennen romahdusta uudelle osakesäästötililleni kalliilta osakkeita tammi-helmikuussa. Osakkeeni ottivatkin pahasti osumaa pörssiromahduksessa. Koronakuopasta on noustu, sillä viime vuoden maaliskuussa, juuri pahimman romahduksen jäljiltä salkku oli arvoltaan 27 600 euroa, vuosi tämän jälkeen summa on noin 63 900 euroa.

Osinkojen rooli


Osinkojen rooli on ollut tässä tarinassa vielä pieni. Bruttona osinkoja ja S-junan korkoja on tullut seuraavasti:

Osingot vuosina 2017-2020

Yhteensä osinkoja on tullut maaliskuun 2021 loppuun mennessä noin 2678 euroa. Jos en tee merkittäviä myyntejä, tänä vuonna mennään ensimmäistä kertaa yli 1000 euron. Osingot on vielä tässä vaiheessa sijoitettu takaisin rahastoihin ja osakkeisiin. 


Onko sijoittaminen kannattanut?


Toistaiseksi joo. Ja tämä oli seikka, joka itseäni eniten kiinnosti, kun aloin pohtimaan sijoittamismatkaani. 

Nordnetissä olevat omistukset ovat aika lailla noudatelleet OMXHGI- indeksiä, eli Helsingin pörssin osingot takaisin sijoittavaa kasvuindeksiä. Ajoittain olen hävinnyt indeksille ja toisinaan taas olen pystynyt päihittämään sen. 

Tässä kohtaa alkoi jo Excelin tuijottaminen puuduttaa, joten päästin itseni vähän helpommalla. Sen sijaan, että graafissa olisi koottuna luvut kvartaaleittain, tilanne on kuvattuna aina joka vuoden alussa. Graafi ei siis ole niin informatiivinen, kun toisella tavalla koottuna, mutta kertoo olennaisen. Vasemmalla ollaan siis tammikuun alussa 2018, ja oikealla ollaan tämän vuoden tammikuun alussa. 

Oma pääoma ja tuotto

Koska en ole ottanut talouteni lukuja kunnolla ylös ennen vuoden 2018 alkua, tuoton ja oman pääoman määriin liittyy jonkin verran epävarmuutta. En ole siis ihan varma tuoton suhteesta pääomaan, koska aloitussumma on kertynyt pitkän ajan kuluessa. Ennen vuotta 2018 ostin ja myin erilaisia rahasto-osuuksia sekä tappiolla, että voitolla, joten koostamani luvut ovat sen hetkisten omistusten luvuista otettu.

Vuoden 2020 alussa salkun koko oli noin 56150 euroa, ja tästä tuottoa oli noin 14970 euroa. Suhde voisi olla parempikin, mutta olen kuitenkin tässä vaiheessa sijoittajan uraani ihan tyytyväinen lukuihin.

Säästämäni summat ovat vaihdelleet huomattavasti. Vuonna 2018 lisäsin salkkuun pääomaa vain noin 1200 euroa, kun taas vuonna 2020 oman pääoman lisäys oli yli 14 000 euroa. Edelleen salkkua paisuttaa enemmän säästettty summa, kun salkun itsestään luoma tuotto. Olen jo silti luullakseni päässyt hyötymään "korkoa korolle" ilmiöstä. 


Tästä eteenpäin 


Salkun kasvulle on useita eri skenaarioita. Jokseenkin varmaa alkaa jo olla, että jossain vaiheessa salkku ylittää maagisen 100 000 euron rajan. 

Ensimmäinen skenaario voisi olla, että en tee lisäyksiä salkkuun, mutta sijoittaisin osingot aina uudelleen. Jos salkku kasvaisi vuosittain noin 7% vauhdilla, tavoitteen saavuttamiseen menisi 7 vuotta (löin luvut suoraan Nordnetin korkoa korolle -laskuriin, joka löytyy täältä). Tavoite täyttyisi siis jossain vaiheessa vuotta 2028. 

Toinen mahdollinen kohtalo on, että jatkan epämääräisten summien säästämistä ja sijoittamista, kuten tähänkin asti. Jos jatkan samalla uralla (salkun keskimääräinen kasvu 1025e/kk), tulisi tavoite vastaan 36 kuukauden päästä eli maaliskuussa 2024. Tässä skenaariossa ei ole siis mitenkään eritelty kuukausittain säästettyä summaa tai tuottoprosenttia, vaan on vaan ajateltu, että kasvu on keskimäärin euroina yhtä paljon, kun aiempina vuosina. 

Miten siis tästä eteenpäin? En edelleenkään määrittele sadan tonnin salkulleni mitään ajallista tavoitetta, vaan mennään virran mukana. Säästämistä ja salkun paisuttamista palkkatuloista jatkan edelleen, joten jos mitään maailmanluokan pörssikatastrofia ei ilmaannu, pitäisi sadantonnin rajan ylittyä ainakin ennen tuota vuotta 2028.


lauantai 24. huhtikuuta 2021

Q1 2021, vilkasta sijoitustoimintaa

Miten meni vuoden ensimmäinen kvartaali? Osakeindeksit nousivat kohisten, samoin kävi omien omistusteni. 

Minulla on periaatteessa ollut holdaajan salkku, joten siihen nähden sijoitustoiminta oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä salkussani vilkasta. Tähän on ollut suurimpana syynä listautumisannit. Silti täytyy myöntää, että muiden kiireiden vuoksi sijoittaminen ei ole ollut päällimmäisenä ajatuksissa. Kuvat on reissusta meren rantaan, helmikuussa riitti muutamia aurinkoisia päiviä, jotka houkutteli eväsretkelle rantaan.

Helmikuun auringonpaistetta

Omistukset 31.3.2021

Ensimmäisellä kvartaalilla kävin osakekauppaa osallistumalla kolmeen antiin. Kreaten ja Orthexin osakkeita tuli salkkuun ihan minimaallinen määrä, Kreatesta osakkeita tuli 35 ja Orthexista 62 kappaletta. Pistin osakkeet kiertoon heti ensimmäisenä kauppapäivänä, Kreatesta voittoa tuli noin 100 euroa, Orthexista noin 50 euroa. Koska osallistuin anteihin osakesäästötilin puolella, näistä summista ei vähennetty vielä veroja. 

Kolmas anti, johon osallistuin, oli Sitowisen anti. Sitowisesta olenkin jo kirjoittanut edellisessä postauksessa, jäin siis tämän osakkeen omistajaksi. 

Lähtöpassit salkustani sai Nordea. Myin Nordean pikkupaniikissa, sillä helmikuussa puhuttiin jo  vakavissaan liikkumisrajoituksista, jotka olisivat meidän alalla tietäneet varmasti yt-neuvotteluja. Vähensin siis osakepainoa maaliskuun alussa Nordean osakkeiden verran. Myin 400 osakettani kappalehintaan 7,886e, voittoa tuli noin 600 euroa. Jälkikäteen tämä oli huono päätös, sillä Nordean osake on noussut, enkä loppujen lopuksi tarvinnutkaan käteistä. Tällä hetkellä sijoituksiin ei ole leivottu velkaa sisälle, vaan kaikki on omaa pääomaa.

Osingot


Salkku kasvaa, ja sitä myötä myös osinkojen määrä paisuu. Osinkoja tuli tilille bruttona 508,4 euroa. Osakkeista noin puolet on arvo-osuustilillä ja puolet osakesäästötilillä, näiden tilien verotus on erilainen, eli vain arvo-osuustilin osinkoverot maksetaan heti. Nettona osinkoja tuli 433,47 euroa. 

Suurin omistus on tällä hetkellä Citycon, joten sieltä tulee myös kvartaaleittain isoimmat osingot. Ei voida puhua vielä vuolaasta osinkovirrasta, mutta jonkin näköisestä purosta kuitenkin!

Omaisuuden kasvu

Kvartaalilla omaisuuteni kasvoi, muutos viime vuoden loppuun oli noin 7700 euroa. Säästöä palkasta tuli noin 3000 euron verran, loppu oli seurausta osakkeiden ja rahastojen noususta. Ostoja oli siis Sievi Capital, jota ostin heti tammikuun alussa hintaan 1,1e/kpl, Kreate, Orthex, Sitowise, sekä kuukausittaiset ostot Handelsbankenin Usa indeksirahastoon, ja Nordnetin Indexfond Sverige indeksirahastoon. Myyntejä oli Kreate, Orthex ja Nordea. 

31.3.2021

Silkkaa euforiaa?


No oikeasti seuraan kurssien kipuamista pilviin vähän mietteliäänä. Euforiasta ei voi puhua. 

Olen löytänyt kuvakaappauksen ilot, eli nappasin kaikista sijoituksistani kuvakaappaukset maaliskuun lopussa, ja kerkesin niitä vääntelemään excelissä vasta nyt. En kuitenkaan ottanut kuvakaappausta siitä, kuinka monta prosenttia sijoitukset ovat kivunneet vuoden alusta maaliskuun loppuun. Luulisin, että lukema olisi noin 10%, joka vastaisi ihan kelpo vuosituottoakin. 

Vaikea uskoa, että koko vuosi mentäisiin samaa vauhtia ylöspäin, jossain vaiheessa täytyy tulla joko käänne alaspäin, tai ainakin sahaavaa vaakatason liikettä. Edelleen yritykset antavat positiivisia ennusteita, joten minun ennustajan lahjoilla ei voi sanoa, milloin vauhti hiljenee.


Nakki ja sen kaverit odottaa hodarisämpylän väliin päätymistä.

torstai 22. huhtikuuta 2021

Sitowise, annista omistajaksi

Ihanteellinen sijoituskohde olisi mielestäni ennustettava, tasainen ja tylsä. Siksi vahvasti syklien mukaan elävä rakennusala ei ole vielä kiinnostanut sijoitusmielessä. Suhdanne herkkiin osakkeisiin sijoittaminen vaatii minulta selvästi enemmän ponnisteluja, vaikka syklisiä yrityksiä salkustani löytyykin. 

Mietin siis Sitowisen antiin osallistumista tarkemmin, kuin muihin anteihin osallistumista. Sitowise on konsulttitalo, se ei suoraan ole rakennusfirma, joten siltä voi odottaa tasaisempaa tuloksen tekoa, kuin rakennusfirmoilta. 

Palloteltuani ajatusta jonkin aikaa osallistuin antiin. Anti oli ylimerkattu, osakkeita tuli omistukseeni 117 kappaletta, hinta oli 8,2e/kpl. Rehellisyyden nimissä täytyy kertoa, että ajattelin laittaa muiden antien tavoin myös Sitowisen osakkeet suoraan myyntiin. 

Tämä oli kuitenkin ensimmäinen anti, josta minulle jäi käteen järkevän kokoinen määrä osakkeita, siksi en heti luopunut omistuksestani. Lukaisin yrityksen tietoja läpi jo päättäessäni osallistua antiin, mutta nyt kun osake on tullut ainakin hetkeksi aikaa osaksi salkkuani, pitäisikö siihen tutustua vielä tarkemmin?

Mitä Sitowise tekee?

Sitowisella on vahva kytkös rakennusalaan, sillä noin 44% sen liiketoiminnasta on liitetty Talo-liiketoiminta-alueen alle. Tämä alue sisältää rakennussuunnittelua, valvontaa, tutkimusta ja korjausrakentamista. 34% liiketoiminnasta kattaa Infra, joka sisältää liikennesuunnittelua, kaupunkikehitystä, sekä ympäristö- ja vesisuunnittelua. Ruotsi maantieteellisenä alueena kattaa 13% liiketoiminnasta ja pienimpänä on Digi (noin 9%), joka keskittyy rakentamisen ja liikkumisympäristön digitaalisiin ratkaisuihin. Työntekijöitä on Sitowisella on noin 1900. 

Suurimmat asiakkaat ovat julkiselta sektorilta. Jo päättyneitä projekteja on mm. Länsimetron uusien asemien akustiikan suunnittelu, lisäksi Sitowise on ollut mukana myös hienon Oodi-kirjaston luomisessa. Pikaraitiotiestä on ollut puhetta pääkaupunkiseudulla jo muutaman vuoden ajan, yritys onkin mukana myös suuressa Raide-Jokeriksi nimetyssä hankkeessa, johon liittyy mm. silta- ja tunnelisuunnittelua. Raide-Jokeri noudattaa osittain Jokeriksi nimettyä bussilinjaa, joka kulkee Espoosta Itäkeskukseen.  

Sitowisen numerot

Numeroiden kautta katsottuna Sitowise kuuluu kokonsa puolesta Helsingin pörssin keskikastiin. Liikevaihto on ollut 160 miljoonaa vuonna 2020. Kasvua vuodesta 2019 on ollut peräti 12%, osa kasvusta on ollut orgaanista,  mutta yritys on kasvanut myös yritysostoin. Ylivoimaisesti suurin osuus (86%) liikevaihdosta tulee Suomesta, loput tulee Ruotsista.  

Suurin omistaja on annin jälkeen Intera Partners -niminen pääomasijoitusyhtiö, joka omistaa noin 13% yrityksestä. Listalla on myös eläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen ja Varma, sekä sijoitusrahastoja. Ilahduttavaa on, että listalle nousee Sitowisen perustajia, jotka ovat edelleen siis yhtiön omistajia osakkeiden kautta. 

Yrityksen kannattavuus on Inderesin raportin mukaan hyvä, oman pääoman tuotto on noin 20,9%. P/E on kohtalaisen korkea, eli 20. Ajureina yrityksellä on kaupungistuminen ja lisääntyvä korjausvelka. 

Suurin osa kuluista tuleekin henkilöstökuluista. Jos katsotaan yrityksen tuloslaskelmaa, Sitowise muistuttaa omista yrityksistäni aika paljon Digiaa ja vaikkapa Aallon Groupia. Näissä kaikissa henkilöstökulut on kuluina suurimmat, eikä liiketoiminta sido kovin paljoa pääomaa. 

Varsin ilahduttavaa on, että Sitowisen kautta pääsee kulman kautta käsiksi rakennusalaan ilman rakennusalan perinteisiä riskejä. Sitowiselle ei voi jäädä myymätöntä uutta asuntokantaa taseeseen, kuten oikeilla rakennusyrityksillä, eikä se ole niin suhdanneherkkä, kuin rakentaminen alana.  

Sitowisen vastuullisuus


Vastuullisuus on monelle sijoittajalle yksi sijoittamisperuste. Sitowisen sivuilla vastuullisuus onkin hyvin esillä, ja yritys laskee esim. hiilijalanjälkeä/työntekijä. 

Vuosikertomuksen perusteella vastuullisuuteen on panostettu, ja täytyy sanoa, että pyrkimys tasavertaiseen kohteluun näkyy myös esimerkiksi hallituksen kokoonpanossa. Seitsemästä hallituksen jäsenestä kolme on naisia ja neljä miehiä, lisäksi nuorin hallituksen jäsen on syntynyt 80-luvulla, joten hallituksen jäsenistöä koottaessa on luultavasti mietitty ainakin jonkin verran ikä- ja sukupuolijakaumaa. 

Myönnän olevani melko "pehmeä" sijoittaja, joka viehättyy numeroiden lisäksi kaikista pehmeistä arvoista. Siksi referensseissä mainitut Helsingin Mätäjoen kunnostamisessa mainitut uhanalaiset meritaimenet ja Keskolle tehty, erään K-ruokakaupan energiatehokkaampi sähkön käyttösuunnitelma uppoaa hyvin minuun. Vastuullisuus ei ole ainoa kriteeri sijoittamiselle, mutta selvää plussaa, kun mietin yrityksen omistamista myös jatkossa.

Omat mietteet Sitowisesta


Joskus vuosia, vuosia sitten olin Pöyryn yritysesittelyssä, ja Pöyry jäi mieleen myönteisesti. Pöyry oli silloin sijoituksena kalliihko, ja se yhdistyikin pian ruotsalaisen yrityksen kanssa ja hävisi Suomen pörssistä. Pöyryn liiketoiminta ei ollut täysin samanlaista, kuin Sitowisen, mutta yhtymäkohtiakin on, sillä molemmat olivat konsulttitaloja, joilla oli osaamista mm. infrasta. 

Sitowisen kautta olen päässyt mukaan isoista megatrendeistä kaupungistumiseen. Oma kohtaisena kokemuksena voin sanoa, että Sitowise oli mukana yhdessä taloyhtiömme remonteista rakennusvalvojan roolissa. (Remontti ei mennyt ihan putkeen, mutta siitä ei voi syyttää Sitowisea.) Ainakin pääkaupunkiseudulla korjausrakentamiselle on vahvasti tarvetta, joskin yksittäiset kerrostalojen remontit, kuten esimerkiksi tämä meidän talon remontti, tuo aika pikkumurusia Sitowisen kassaan. 

Vaikea sanoa, että kuinka yritys pystyy pitämään hyvää kasvuvauhtiaan, viime vuosina liikevaihdon kasvua on ollut peräti 12% vuodessa, kun ala Sitowisen omien sivujen mukaan kasvaa noin 4-5% vuodessa. Yrityksen pitäisi siis pystyä kasvamaan kaksinkerroin alan keskiarvoa nopeammin. 

Sitowise on tehnyt viime vuosina reippasta vauhtia yritysostoja, joten osa liikevaihdon kasvusta selittyy sillä. Toki yritysostoja jatkamalla kasvu on toteutettavissa, mutta kannattavuudenkin toivoisi säilyvän hyvänä. 

Tällä hetkellä osake on jo noussut 9,1e/kpl, joten se on noussut antihinnastaan jo mukavasti. Jään seuraamaan Sitowisen tarinaa. Osavuosikatsaus julkaistaan 19.5., joten ensimmäisiä tämän vuoden lukuja joudutaan odottamaan vielä kuukauden verran. 

maanantai 19. huhtikuuta 2021

Maaliskuun 2021 tulot ja menot

Kuittikuukaudesta on tullut minulle keväinen perinne. Yhtä varmasti, kun maa kiertää aurinkoa, leskenlehdet ilmestyvät etelän puoleisille ojanpenkoille ja kaupungin kaduilla pölyää ärsyttävästi koko pitkän talven hiekoitushiekat, virkoaa minunkin syvyyksistäni pieni sisäinen kirjanpitäjä. 

Olen kirjannut jo aiempina vuosina perheemme kuukausittaisia kuluja ylös. Blogista löytyy vuosien 2018, 2019 ja 2020 kulukirjaukset täältä, täältä, täältä, täältä, täältä, ja täältä

Perheeseeni kuuluu lisäkseni puoliso ja kolme yhteistä lasta. Taloutemme ovat erilliset, eli molemmilla on omat tilit, lisäksi meillä on yhteistili. Meillä on omistusasunto, josta molemmilla on lainaa, lainat on erilliset. Omistusosuuteni asunnosta on  40% ja maksan 40% vastikkeesta. Tulot koostuvat tässä kuukaudessa palkasta ja puolikkaasta lapsilisästä. Meidän taloudessa kaikki yhteiset menot menevät puoliksi (ruoka, lasten menot ym). Myös lapsilisä menee tällä puoliksi, eli laitan sen yhteiselle tilille, josta maksamme yhteisiä kuluja. Eli esimerkiksi ruokaan viisihenkisellä perheellämme meni noin 830 euroa, josta oma osuuteni on puolet, eli 417 euroa.

Erotuksena edellisiin vuosiin en ole kirjannut osinkoja ollenkaan tuloksi. Muutin käytäntöä sen vuoksi, että olen aiempina vuosina kirjannut osingot nettona, eli verojen jälkeisen summan. Nyt, kun osa sijoituksista on arvo-osuustilillä ja osa osakesäästötilillä, osinkoja verotetaan eri lailla. Arvo-osuustilillä olevien osakkeiden osingot verotetaan heti, ja osakesäästötilillä olevien osakkeiden osingoista menee vero vasta, kun rahaa nostetaan osakesäästötililtä. Selvyyden vuoksi jätin osingot täysin kirjaamatta.

Tulot ja menot maaliskuu 2021

Tulot ovat olleet joskin tavanomaiset. Vaihdoin vuoden alusta provikka palkkaan, joten palkka määräytyy vähän eri tavalla, kuin ennen. Suuria muutoksia ei ole tullut, pientä korotusta kyllä entiseen. Suurimpana erona normaaliin kuukauteen on nuo S-ryhmän bonukset. Maaliskuussa tulee kotitaloutemme vakuutukset aina maksuun, joten paikkaamaan vakuutuksien noin 750 euron laskua kävin ammentamassa S-bonukset pois S-pankin tililtä. S-bonukset on kertyneet noin vuoden ajalta. Käytännössä tuo vakuutuslasku tuli kuitattua bonuksilla. 

Viime vuonna koronan säikäyttämänä laitoin asuntolainan lyhennyksen tauolle, ja se näkyy vielä maaliskuun 2021 kuluissa. Huhtikuussa 2021 alan jälleen lyhentämään asuntolainaa. Säästöprosentti on ollut korkea, koska kovin kalliita huvituksia en ole viime kuussa keksinyt, ja kaikki kodinkoneetkin ovat kunnossa. 

"Tyhmä paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä"

Töissä on ollut mielettömän kiireistä. Osittain oma vikani, sillä pääsen itse hallinnoimaan kalenteriani. Töissä on myös tapahtunut minusta riippumattomia muutoksia, jotka kaatuivat minun tontilleni. Oletin jostain syystä, että tästä keväästä tulisi viime kevään toisinto, korona sulkisi tehokkaammin myös työpaikkoja, ja vaikuttaisi ihmisten mielialoihin niin, että tulisi peruutuksia sovittuihin tapaamisiin. 

Pakkasin siis kalenterini helmi-maaliskuussa tiiviisti täyteen kaikkea tekemistä ja loppujen lopuksi olin aivan lirissä. Tein 45 tuntista viikkoa, joka oli ihan typerää ottaen huomioon pienen palkkani ja ylitöistä saadun minimaallisen kompensaation (kaupan alan Tes on erittäin nihkeä ylitöiden suhteen). Koska olen provikka palkalla, tulevina kuukausina pitäisi olla hyvien kauppojen ansiosta vähän isompi palkka, kun kaupat saatetaan loppuun. Provikka vaikuttaa silti yllättävän vähän, sillä pohjapalkan osuus on meillä niin suuri.  

No mitä tästä yli-inhimillisestä voimanponnistuksesta seurasi? Töissä sätkin paniikin omaisesti ihan täysillä, mutta huomasin kyllä, että 12 tunnin työpäivän viime tunnit eivät olleet enää kovin tuotteliaita. Yritin tehdä asiat mahdollisimman nopeasti, luovuudesta ei enää voinut puhua. Kotona sen sijaan virta oli täysin pois, ja makasin ihan rentona ameebana sohvalla. Nyt mahdollisesti jo vähän helpottaa, ja osaan ennakoida paremmin työn määrää. 



maanantai 8. maaliskuuta 2021

Listautumisanteja ja kevytsijoittamista

Jos on olemassa kevytyrittäjyyttä, light kokista ja light sipsejä, voiko olla myös kevytsijoittamista? Light -versioilla pyritään napsimaan rusinat pullasta. 

Kokiksen ihana maku ilman diabetekseen johtavaa sokerin yliannostusta, ja suolaisten sipsien perunan maun herkät eri vivahteet ilman rasvan aiheuttamaa painon nousua. Myös kevytyrittäjyyteen kannustetaan yrittäjyyden hyviä puolia korostamalla samalla, kun joku muu toimija hoitaa osan tylsistä ja lakisääteisistä paperitöistä. 

Kevytsijoittaminen voisi tarkoittaa tuottoa ilman riskia, tuottoa ilman vaivannäköä ja tuottoa vailla pelkoa pääoman menettämisestä. Tämä vaikuttaa vaan liian hyvältä ollakseen totta. 

Gamestopin osakkeen tilannetta seurasin kiinnostuneena vain katsomosta, mutta näin sivusta seuraten Gamestopin tapauksessa kyse oli ehkäpä osalla sijoittajista myös helppojen voittojen hakemisesta. (Toki juoneen kuuluu myös asetelma Davidista ja Goljatista, sekä ainakin jälkikäteen vahva epäilys rikoksesta kurssien manipuloinnin muodossa). Mutta ei ainakaan voi sanoa, että sijoittaminen olisi tylsää!

Sijoittamisen on ollut viime aikoina melkein liian helppoa ja kevyttä, sillä kurssit ovat nousseet karkuun päässeen helium pallon lailla jo kohta vuoden. Ilmeisesti jotkin Yhdysvaltalaiset teknologia osakkeet ovat viime viikkona tehneet niiauksen alaspäin (Tesla droppasi 30 prosenttia), mutta minun salkkuni on pieniä nikotteluja huomioon ottamatta vielä ihan ok kunnossa. 

Osa noususta selittyy varmasti keskuspankkien elvyttävästä politiikasta, joka syytää rahaa markkinoille. Silti kummeksun kurssien nousua samaan aikaan, kun koronavirus tartunnat saavuttavat uusia ennätyksiä ja ollaan jälleen ajauduttu tiukempien rajoitusten piiriin. Tällä hetkellä fiilikset ovat kahtalaiset, toisaalta nousu hirvittää, kun en oikein näe sen takana reaalitaloudesta tulevia signaaleja, toisaalta taas riemuitsen nousevista käppyröistä. 

Listautumisanteihin osallistuminen


Runsaat listautumisannit kielivät perinteisesti nousukauden kiihtymisestä, sijoittajia on markkinoilla paljon, ja yritykset näkevät sen mahdollisuutena kerätä rahoitusta ideoilleen. Tällä hetkellä eletään kiihkeää listutumis aikaa, Hesarin artikkelin mukaan Helsingin pörssiin saattaisi olla listautumassa kymmenen yritystä ennen kesää. Listautumisannit ovatkin saaneet runsaasti kiinnostuneita sijoittajia apajille.

Viime vuonna osallistuin noviisina Thunderfulin listautumisantiin, tänä vuonna olen ollut jo tuplasti rohkeampi, vaikka ollaan vasta maaliskuussa. Olen yrittänyt merkata peräti kahden listautuvan yrityksen osakkeita. Nimbusin annista en saanut mitään, eli venevalmistaja listautui ilman minun apuani. Sen sijaan olin ihan pienen hetken verran siltoja ja muuta infrastruktuuria rakentavan Kreaten omistaja.

Molempiin lähdin röyhkeästi hakemaan nopeaa ja helppoa rahaa, eli ajatuksena oli merkata osakkeita ja pistää ne myyntiin heti ensimmäisenä kauppapäivänä. Molempien yrityksen listautumisesta oli paljon tietoa eri keskustelupalstoilla, joten vilkaisin antiesitteet läpi ja luin valmiiksi pureskellut analyysit keskustelupalstoilta ja lehdistä. Kohina keskustelupalstoilla nimittäin paljasti, että moni muukin oli kiinnostunut anneista. Molemmat olivat myös voitollisia yrityksiä ja edullisesti hinnoiteltuja, joten sijoituksina nämä eivät olleet mitenkään huonoimmasta päästä.   

Kreaten anti ylimerkittiin, antiin osallistui noin 18 600 sijoittajaa. Osakkeita tuli loppujen lopuksi jokaiselle piensijoittajalle annista vain 35 kappaletta, kappalehinta oli 8,20 euroa, joten vaikka merkkasin 270 osaketta, sain vain murto-osan. Kaupankäynti alkoi 19.2., jolloin myin omistukseni hintaan 10,648e/kpl. Voittoa tuli laskujeni mukaan transaktio kulujen jälkeen noin 80 euroa, prosentteina tuotto oli noin 27%. Koska tein kaupat osakesäästötilin puolella, maksan verot vasta joskus tulevaisuudessa, kun nostan tililtä rahaa. 

Viimeisimmät seuraamani listutumisannit (Thunderful, Nimbus, Kreate) ovat olleet ylimerkittyjä. Ei välttämättä huono asia kaltaiselleni piensijoittajalle, vaikka potti jää pieneksi, lasken iloisena pienetkin voitot aina voitoiksi. 

Pienissä osakemäärissä on toki se ongelma, että pitkäaikaiseen omistamiseen annista saatu minimaallinen määrä ei kannusta. Toisaalta taas osakkeen lisäostot ovat ainakin itselleni psykologisesti hankalia: jos osake maksoi äsken 8,20e/kpl, koen hankalaksi ostaa samaa tavaraa pari euroa kalliimpaan hintaan.   

Sokkona sisään jokaiseen listautumisantiin?


Olisiko tässä siis mahdollisuus tehdä helppoa rahaa mitättömällä vaivalla? Liittyykö listautumisiin riskiä, vai onko kyseessä sijoitusmaailman salainen arbitraasi? Voisiko riskiä kaihtamaton sijoittaja vaan sukeltaa silmät kiinni jokaiseen antiin, eli lähteä osaketta tutkimatta merkkaamaan osakkeita mahdollisimman isolla rahalla?

Sitowise, Orthex ja jopa perinteinen suklaaherkkuja valmistava perheyritys Fazer ovat tänä vuonna kertoneet miettivänsä pörssiin listautumista. "Sokkona sisään" -strategialle olisi siis järkyttävän paljon mahdollisuuksia!

Kaikkien kolmen listautumista julkisuudessa pohtineen yrityksen lisäksi Helsingin pörssiin on varmasti  listautumassa Nightingale Health, terveydenhoitoon keskittynyt startup. Nightingale Healthin osakkeiden merkintä alkoi tänään. Nightingalen liiketoiminta perustuu tekniikkaan, jossa verinäytteestä analysoidaan yli 200 markkerin avulla riskejä sairastua eri sairauksiin. Ajureina liiketoiminnalla on väestön vanheminen ja terveysbisneksen nousu. Tämän annin päätin kuitenkin ohittaa, sillä tällä hetkellä yritys on tappiollinen ja osake vaikutti kalliilta. Odotukset ovat siis vahvasti tulevaisuuden rahavirroissa. 

Pörssissä on se hyvä juttu, että jos en tällä kertaa innostu osakkeesta, sitä on kuitenkin tarjolla vaihteleviin hintoihin aina maanantaista perjantaihin klo 10-18.30 täältä ikuisuuteen. Ei ole siis kyse uniikkituotteesta, vaan mukaan pääsee myöhemminkin. 

Vaikka Ninghtingale ei tällä hetkellä innosta, sen sijaan nopealla tutkimisella Sitowise ja Orthex vaikuttavat paljon lupaavammilta sijoituksilta. Fazer taas kuuluu siihen sektoriin, jota rakastaisin omistaa, sillä suklaa kuuluu olennaisena osana ravintoympyrääni. (Jos Fazer oikeasti listautuu, voin antaa jo varman ennusteen siitä, että anti on taatusti ylimerkattu, sillä meitä suklaaseen addiktoituneita herkkusuita on paljon). 

Vaikka annit ovat olleet viime aikoina ylimerkattuja, en pitäisi anteihin osallistumista välttämättä omaan sijoitusstrategiaani pysyvästi jäävänä osana. Tällä hetkellä anneissa on minulle kieltämättä uutuuden viehätystä. Yritän pitää mielessä, että annissa on myös mahdollisuus iskeä kätensä silkkaan sotkuun, tai kurssit saattavat nousun sijaan lähteäkin laskuun.

Kevytsijoittamista annit eivät ole, ne ovat työläitä, sillä jokainen anti vaatii ainakin jonkin verran tutkimista. Tutkimiseen menee osakkeesta riippuen aikaa enemmän tai vähemmän, mutta silti omalle työllekin pitäisi antaa jokin arvo. Ilmaisia lounaita ei ole luvassa.

Ongelmana listautumisanneissa on tällä hetkellä myös annista saadut pienet osakeomistukset. Jos  yrittää saada nopeita voittoja myymällä osakkeet heti pois, voitot ovat pieniä, kun annit ovat olleet ylimerkittyjä ja omistukset pieniä. Verotus vie aina osan voitoista, joten muutamasta kympistä saattaa jäädä verotuksen jälkeen aika pieni tuntipalkka. Toki jos myllyä pyörittäisi tarpeeksi monta kertaa osakesäästötilin puolella, mahdolliset pienet voitot jäisivät verotettavaksi myöhemmin. 

Minulle ongelmana on myös osakkeisiin kiintyminen. Mitä enemmän yritystä tutkin, sitä ylivertaisen ihanalta sijoitus alkaa vaikuttaa. Ei ole siis sanottua, että saan osakkeet myytyä, vaan salkkua alkaa mahdollisesti täyttää pienen pienet keräilyerät eri anneista. 

Listautumisannit ovat kuitenkin suunnattoman piristäviä ja seuraan niitä innolla.     

Hyvää kansainvälistä naisten päivää! (lähde: Pixabay)

tiistai 19. tammikuuta 2021

Vuoden 2020 vuosituotto ja sijoitustoiminnan kulut

Vuosi 2020 oli odottamaton. Tämä lienee paras sana kuvaamaan jo taakse jäänytta vuotta. Muita sanoja voisivat olla historiallinen ja kauhea. Välillä tuntui, että olemme kaikki astuneet salakavalasti suoraan keskelle scifi-tarinaa. 

Pari vuosikymmentä sitten luin Stephen Kingin kirjan Tukikohta, ja kieltämättä kevään tapahtumien alkuasetelma (flunssan kaltainen nopeasti leviävä, tappava supervirus) oli hyvin samantyyppinen Stephen Kingin tarinan kanssa. Toivottavasti tosi elämässä loppu on ihmiskunnan kannalta kuitenkin onnellisempi, kuin kirjassa. 

Oli viime vuodessa joitain hyviäkin puolia. Melko paradoksaalista, että meidän perheemme oli vuonna 2020 luultavasti terveempi, kuin aiempina vuosina. Selkeä syy lienee THL:n tiukka käsky, jonka mukaan kaikkien flunssa-oireisten on täytynyt sairastaa kotonaan. Sekä korona, että muut kulkutaudit pysyivät käskyn ansiosta loitolla. 

Vuosi on ollut myös ollut perheellemme lähimatkailun vuosi. Tutuksi ovat tulleet laavut, nuotiopaikat ja retkeilyreitit. Olemme tehneet pyörällä linturetkiä meren rantaan ja käyneet taputtelemassa lampaita kotieläintilalla. Lampaiden taputtelusta saa yllättävän paljon riemua. Olemme harrastaneet vastaavia reissuja myös muina vuosina, mutta vuonna 2020 enemmän, kuin aiemmin. Lähimatkailua toivon vielä meidän jatkavan tänä vuonna. 

   

Salkun kehityksessä oli hyvää... 


Yksiselitteisesti salkkuun ladattu uusi pääoma. Oman säästäväisyyden ja koronarajoitteiden takia säästöasteeni oli jotain mullistavan, yllättävän ja erinomaisen välimaastosta. En myöskään jemmannut rahoja tilille, vaan laitoin osakkeisiin. Suurin osa säästäväisyydestä oli silkkaa sattumaa, vuonna 2020 ei kotitaloudestamme rikkoutunut mitään suurta, ja mikä tärkeintä, kaikki läheisetkin säilyivät onneksi terveinä. 

Bruttona palkkaa tuli noin 32 800 euroa, eli hieman paremmin, kuin viime vuonna. Nettona luku oli noin 25 000 euroa. Vaikka olin osa-aikaisesti lomautettuna kolmen kuukauden ajan, tein hieman enemmän iltoja ja viikonloppuja, jotka omalla alallani tuovat lisätienestiä. Lisäksi sain työnantajalta joulun alla muutaman sadan euron bonuksen, josta osa oli henkilökohtaista bonusta, ja osa kaikille maksettua kannusterahaa. 

Työttömyyskassasta minulle maksettiin nettona noin 2000 euroa. Jossain kohtaa blogissa mainitsenkin, että tämä summa oli väärin laskettu kassassa, ja yritin sitä kahdesti korjata. Näistä tuloista (palkka ja ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha) sain omaa pääomaa laitettua sijoituksiin noin 13 500 euroa. Summa on sen verran suuri, että tarkistelin lukuja aika pitkään, en kuitenkaan löytänyt virhettä. Summa on noin kaksinkertainen vuoteen 2019 verrattuna. Salkun arvo kasvoi vuodessa noin 21 000 euroa, ja oli vuoden vaihteessa noin 56 000 euroa. 

Viime vuodesta tuli myös "ekojen kertojen" vuosi. Ensimmäisessä kerrassa on aina jotain maagista. Ensimmäinen kerta on aina yllättävä, koska kokemukselle ei ole vertailukohtaa. Moni muistaa ensimmäisen koulupäivän, tai ensimmäisen suudelman. Ihanaa, suloista, pelottavaa, karmivaa, kaikki tunteet ovat uusia, kun kyseessä on ensimmäinen kerta. 

Ja nyt tulee lista! Tänä vuonna ensimmäistä kertaa:
-koin yt-neuvottelut
-sain lomautuslapun käteen
-laitoin asuntolainan lyhennykset tauolle
-otin suoraa lainaa sijoituksiin
-ostin ulkolaista osaketta 
-osallistuin listautumisantiin

Kaikilla noilla "ekoilla kerroilla" ei ollut suoraa osuutta salkun performointiin, mutta kiertotietä kaikilla näistä oli kyllä vaikutuksensa. Esimerkiksi yt-neuvottelut hävitti tehokkaasti hetkeksi aikaa innon ostella osakkeita, ja asuntolainan lyhennysten laittaminen tauolle taas toisaalta vapautti rahaa muuhun (minun kohdallani osakkeisiin). Riskiä karttavana sijoittajana olen salaisesti ylpeä monesta näistä ekoista kerroista, ja siitä, miten itse suhtauduin uusiin juttuihin. Seuraava kerta on kenties taas helpompi. 

Miten kävi nettovarallisuuden kasvun tänä vuonna? Omaa nettovarallisuuttani en aktiivisesti tarkkaile, se luku rullaa jossain taustalla. Asuntolainanlyhennykset olivat keväästä saakka tauolla, joten sitä kautta nettovarallisuuteni ei kasvanut. Osakkeet ovat kuitenkin nousseet kesästä, joten pidän rahan pumppaamista lainanlyhennysten sijaan osakkeisiin kuitenkin hyvänä päätöksenä myös nettovarallisuuden kannalta.  

...ja huonoa


Sijoitan enimmäkseen korkeaa osinkoa tuottaviin osakkeisiin. Nämä ovat monesti tylsiä, vakiintunutta liiketoimintaa harjoittavia isoja yrityksiä. Minun vahingokseni parhaiten vuonna 2020 pärjäsi jännittävillä kasvuosakkeilla, kuten Teslalla, Qt Groupilla ja Reveniolla. 

Oli omissa osakkeissani onnistuneitakin valintoja, sillä Digia, Marimekko ja Tokmanni nousivat vuoden aikana mukavasti. Omassa omistuksistani parhaimman nousun teki Digia, nousua noin 50% ostohinnasta. Sen sijaan esimerkiksi Nokialle vuosi 2020 ei ainakaan kurssikäyrän mukaan ollut loistavimmasta päästä. Nokiasta luovuinkin noin kuukausi sitten. 

Myös ajoitus meni pielen, ostin osakkeeni väärään aikaan. Tästä olenkin jo kirjoittanut, eli jäädyin täysin kriittisillä hetkillä, kun kurssit olivat matalimmillaan. Oletin myös, että toipuminen olisi ollut huomattavasti hitaampaa, sen sijaan keskuspankit astuivat hätiin, ja kurssit nousivat nopeasti uusiin ennätyksiin. 

Olen pitänyt vertailuindeksinä salkulleni OMXHGI-indeksiä, eli osingot uudelleen sijoittavaa Helsingin pörssin kasvuindeksiä. OMXHGI kasvoi viime vuonna 15,13%.  Alla Nordnetin käppyrät, siellä olevat omistukseni (AOT ja OST) tekivät tuottoa noin 9,7%. 

Nordnetissa olevat omistukset 2020

Lisäksi omistan Osuuspankin kautta OP-Ilmasto rahastoa, joka olikin tehnyt hyvää tulosta, vuoden tuotto oli noin 33%. (Täytyi käydä ihan katsomassa, että mitä osakkeita OP Ilmastossa tällä hetkellä on. Ja suurimman viiden omistuksen joukosta löytyi kuin löytyikin viime vuoden osakeraketti, eli Tesla. Hah, olinkin täysin vahingossa päässyt sähköautojen nousuun mukaan!) 

Toinen Osuuspankissa oleva rahasto on OP Aasia-Indeksi, joka tuotti vain noin 2%. Kaikkien omistusteni yhteiseksi tuotoksi ynnäilin noin 13%, eli hävisin OMXHGI indeksille.  



Sijoitustoiminnan kulut vuonna 2020


Salkun arvo on nyt korkeimmillaan, ja myös kulut olivat vuonna 2020 suuret. Osakkeiden myyntejä ei tullut paljoa, myin verotussyistä huhtikuussa arvonsa menettänyttä Cityconia (ostin myöhemmin takaisin suunnilleen saman määrän osakkeita), heinäkuussa kevensin omistusta OP Ilmastossa ja myin joulukuun alussa omistukseni Nokiasta. Yksi myynneistäni oli myös Thunderful Groupin pienen IPOsta saadun osuuden myynti. Myynneistä kuluja tuli 24 euroa. 

Ostoja tuli viime vuonna roppakaupalla. Yhteensä 23 kappaletta suorien osakkeiden ostoja, eli ainakin ajallinen hajautus oli kunnossa. Osa ostoista oli osakesäästötilille, jossa oli tilin avaamisesta johtuen pienempi 3e palkkio. Kallein osto oli AT&T, USA:n markkinoille sijoittuvasta ostosta maksoin välityspalkkiota 15e. Pääosin ostot ja myynnit maksavat minulle Nordnetissä 7e/transaktio, sillä kuulun Suomen Osakesäästäjiin. Yhteensä ostoista kertyi 145e kulu. 

Rahastojen merkintä ja lunastus oli tänä vuonna maksutonta kaikissa omistamissani rahastoissa. Hallintapalkkiota juuri kehumani OP Ilmasto perii suolaiset 1,8%, muut rahastot ovat huomattavasti pienikuluisempia. Hallintapalkkioita maksoin viime vuonna noin 130e (tämä on arvio, joka perustuu lähinnä tuon kalleimman rahaston palkkioihin). 

Yhteensä kuluja maksoin sijoitusharrastuksestani noin 300 euroa. Hui, summa oli suurempi kuin uskoinkaan! Toisaalta esimerkiksi OP Ilmaston tuotto oli viime vuonna hyvä ja rahastosta kannatti maksaa. Tulevaisuudessani voisin kuitenkin ostaa osakkeita suuremmilla summilla, jolloin ostokertoja olisi vähemmän. Harrastukset kuitenkin yleensä vievät rahaa, eivätkä tuo sitä. Sijoittaminen on harrastuksena erikoinen, sillä se (yleensä) tuo rahaa, joten en suuremmin jaksa nillittää kuluista.  

Osingot


Osingoista osa tuli arvo-osuustilille ja joutui suoraan verolle. Osa maksettiin osakesäästötilille, jossa on myöhennetty verotus, eli verot peritään vasta, kun varoja nostetaan tililtä pois. Bruttona osinkoja tuli 914 euroa, nettona noin 771 euroa. Suurin summa toistaiseksi lyhyen osakesijoittaja-urani aikana. Sijoitin kaikki osingot uudelleen. 

Lähtökohdat vuoteen 2021


Ollaanko kuplassa vai eikö olla? Kas siinäpä pulma. Onko salkkuni allokaatio osakkeiden suhteen optimaalinen nykyiseen tilanteeseen? Lisätäkö kasvu osakkeita ja vähentääkö arvo osakkeita? Olemmeko jo nähneet pahimman koronasta, vai vieläkö uudet mutaatiot aiheuttavat uuden aallon? Jaa-a enpäs tiedä. Paljon kysymyksiä ja ei yhtään vastausta. 

Markkinoiden suhteen olen odottavalla kannalla. Vuoden vaihteen jälkeen salkkuni on kivunnut ylöspäin, ja nousu alkaa jo hirvittää. Tykkään halvoista osakkeista, ja niitä joutuu tällä hetkellä etsimään ajan kanssa. En ole äkkinäisten liikkeiden ihminen, tällä hetkellä odottelen jännityksellä kevään tulosjulkistuksia 

Yksi asia lienee varma vuodesta 2021. En millään pääse samaan säästöasteeseen. Kunhan pääsemme piikille ja maailma avautuu, haluan viedä lapsiani katselemaan palmupuita. Asuntolainan lyhennykset alkavat jälleen keväällä, joten myös asumisesta joudun maksamaan muutakin, kuin pennosia. Kulut kasvavat edellisestä vuodesta. 

Lumituiskun jälkeen