sunnuntai 1. toukokuuta 2022

Q1 2022, laskumarkkinassa sijoittaminen on vaikeaa

Vappupäivän iltana teen vielä nopean katsauksen ensimmäisen kvartaalin tapahtumiin salkussani.  Salkun arvo on pysynyt suunnilleen samana, kuin vuoden vaihteessa, mutta sinne on lisätty sekä palkkarahoja, että myös hieman luottoakin. 

Vuoden ensimmäisellä kvartaalilla tapahtui paljon. Työpaikan vaihto, sairastettu korona ja yhdet hautajaiset. Vielä kun lisätään Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, täytyy myöntää, että sijoittaminen on jäänyt sivuosaan. 

Liian nopeasti ostoksilla


Kurssit ovat olleet laskusuunnassa jo viime vuoden lopulta alkaen. Omassa salkussani syyskuun alku 2021 on edelleen käppyröiden korkein kohta, sen jälkeen ollaan painuttu hiljalleen alemmas. Vuoden 2022 ensimmäisellä kvartaalilla ostin Harviaa neljään otteeseen, ostot on tehty tasoilta 46,2e (50 kpl), 40,75e (40kpl), 36,25e (50kpl) ja 32,45e (50kpl). Harvia onkin tällä hetkellä yksi suurimpia omistuksiani. 

Myös Tokmannia lisäilin vuoden alussa. Sekä Harvia, että Tokmanni ovat ostohinnoistani laskeneet, joten sijoittaminen laskumarkkinassa ei ole helppoa, vaan tassut pitäisi jotenkin osata pitää irti osto-nappulasta, vaikka syyhyttäisikin ostaa alennuksessa olevia osakkeita. Hinnan laskuun on kuitenkin yleensä hyvä syy.  

Hankalinta sijoittamisessa on mielestäni aina ollut ajoittaminen. Ostaako tänään vai vasta kuukauden päästä? Laskeeko kurssit, vai ollaanko jo syvimmässä kuopassa? Vaikka kuinka yritän tulkita teenlehtiä, tähtien asentoja ja maan akselin kallistumiskulmaa, en vaan millään saa ajoitusta oikein. Hieman toki rauhoittaa, että sama ongalma on kaikilla muillakin sijoittajilla. 

Nousumarkkinassa myös osakepoiminta on helppoa, lähestulkoon kaikkien yritysten tulokset näyttävät kauniita nousukuvioita, ja osakkeiden hinnat nousevat. Vielä muutama kuukausi sitten jokainen dippi oli ostonpaikka. Laskumarkkinassa pitäisi toimia hieman harkitummin, ja nousijoiden poimiminen on todella hankalaa. 

Tokmanni ja Harvia ovat molemmat kaupan alan toimijoita. Molemmat yritykset saivat lisämyyntiä koronan aikana, ja ovat maailman avauduttua matkusteluun uuden tilanteen edessä. Odottelen siis rauhassa näiden osakkeiden kanssa. Tokmannin ja Harvian lisäksi olen ostellut tasaisilla summilla USA indeksiä (Handelsbanken) ja Indexfond Sverige -rahastoa. 


Osingot


Osinkoja sateli sekä arvo-osuustilille, että osakesäästötilin puolelle. Brutto oli 649e ja summa verojen jälkeen oli noin 529 euroa. Ihan hyviä summia, osingot kiertävät jossain vaiheessa takaisin sijoituksiin ja osittain myös maksavat takaisin Nordnetin sijoitusvelkaa. 


Salkun sisältö


Uutena salkkuun on tullut Harvia, muut ovat tuttuja osakkeita. Myyntejä ei ollut ollenkaan ensimmäisellä kvartaalilla. Kun kirjasin arvoja ylös, niin melkein kaikki olivat kolmessa kuukaudessa luisuneet alemmas. 

Osakkeet ja rahastot 31.3.22

Luottona käytössä on tällä hetkellä Nordnetin luottolimiitti. Käytännössä nuo viimeisimmät Harvian ja Tokmannin ostelut ovat menneet jo luoton puolelta. Sijoitusvarallisuuteen suhteutettuna luottoa on edelleen hyvin vähän, vaikka sitä onkin tällä hetkellä enemmän, kuin koskaan aikaisemmin. Aiemmin salkku on vain käväissyt lyhyen aikaa luoton puolella. Limiitin kanssa ollaan vielä pienimmän, 0,99% koron puolella. Korkojen noustessa voi olla, että myös Nordnetin korot nousevat, kovin kauaa ei siis välttämättä juhlita näin pienillä koroilla.  

Vaihdoin helmikuun alussa työpaikkaa, ja sijoitin myös lomarahoja osakkeisiin. Säästöön meni noin 5830 euroa, luottoa oli maaliskuun lopussa käytössä noin 4881 euroa. Ensimmäistä kertaa sijoituslainaa on enemmän, kuin käteistä, joten jos haluaisin tällä hetkellä maksaa lainan pois, joutuisin myymään jotain osaketta/rahastoa. 

En oikein tiennyt, miten sijoituslainan olisi näppärästi merkinnyt ylös, joten laitoin sen hieman taulukon ulkopuolelle. Taulukosta näkyy, että ellen olisi ostellut Harviaa ja Tokmannia yhteensä melkein 9500e edestä lisää, olisi osakkeiden arvojen lasku kurittanut salkkua melkoisesti. Nyt osakkeiden ostot ovat pitäneet salkkuni osakkeiden arvon suunnilleen samassa, kuin vuoden vaihteessa. 

Kun otetaan sijoituslaina huomioon, omaisuuteni kuitenkin pieneni tällä kvartaalilla. Omaa pääomaa sijoituksissa on tällä hetkellä noin 78627 euroa, joten oma pääoma laski noin 2882 euroa. 

Omistukset 31.3.22




keskiviikko 20. huhtikuuta 2022

Viisi suosituinta postausta

Neljän blogivuoden jälkeen kirjoituksia on kertynyt tämän julkaisun myötä tasan sata. Sata kirjoitusta, joiden aihe liikkuu löyhästi oman talouden, säästämisen ja sijoittamisen ympärillä. Kukapa olisi uskonut tällaiseen määrään tammikuun 2017 alussa? No en ainakaan minä. 

Blogin tarkoitus on pitää kirjaa matkastani kohti 100 000 euron sijoitusvarallisuutta ja sellaisena se toimii toistaiseksi ihan hyvin. Olen huomannut, että blogin avulla on helpompi järjestellä ajatuksia ja kenties välttää joitain virheitäkin. 

Ensimmäinen virhe tuli kuitenkin tehtyä kuitenkin jo blogia nimetessä. "Alla mandariinipuun" voisi olla hortonomian harrastajan tai ahkeran matkailijan blogi. Kuka uskoisi nimen perusteella, että tällaisen nimen alla niputetaan luettavaan muotoon henkilökohtaista taloutta ja yleisempiä talouden ilmiöitä? 

Lukijamäärät vaihtelevat paljon, mutta pysyvät kuukausittain pieninä. Bloggaaminen lienee myös jonkinlaisessa murroksessa (tai jo kokenut sen), sillä kilpailijoita somessa riittää pelkästään instagrammin puolelta ja nopeatempoisessa maailmassa on helpompi lukea lyhyitä ja nasakoita tviittejä, kuin kilometrin pituisia blogikirjoituksia.

Mielenkiintoista on, että ne blogikirjoitukset, joihin on uhrattu aikaa ja luettu taustatietoa eivät välttämättä kerää vilkuiluja. Summittaiset roiskaisut, joissa asiaa on vain siteeksi, saattavat olla suositumpia. 

Omassa blogissani on talousblogien peruskauraa (sijoituskirjoja, tulot, menot, sijoitusten kvartaalikatsaukset), mutta ne eivät ole koskaan olleet luetuimpien joukossa. Kirjoitusten seasta nousee kuitenkin muutamia juttuja, joita luetaan vielä vuosien jälkeenkin. Sadan julkaistun kirjoituksen kunniaksi kerron alla viisi luetuinta postausta. 

Sijoittaja tarvitsee diapamia


Kun pörssikurssit käyttäytyvät huonosti, ja keskimääräisen vuosittaisen seitsemän nousevan tuottoprosentin sijasta kurssit romahtavat seitsemän prosenttia päivässä, on joko itsetutkiskelun, tai diapamin paikka. Olisin ehdottomasti tarvinnut rauhoittavaa lääkitystä koronakeväällä 2020, kun vaatimaton sijoitusomaisuuteni sai pahoja kolhuja. 

Varsinaista asiaa kirjoituksessa on todella vähän, tunteiden tuuletusta sitäkin enemmän. Salkun sulamisen lisäksi ahdisti tappavaksi luokiteltu kulkutauti ja läheisten terveys. Yleensä sijoittaminen on hauskaa, pörssiromahduksessa korostuu se nurjempi puoli. Mutta mitä tunnollinen bloggaaja tekee? Kun kaikki kaatuu päälle, voi ahdistusta lääkitä kirjoittamalla blogiin.

Viidenneksi luetuin postaukseni on lainannut nimensä Hassisen koneen biisiltä "Reippaina käymme rekkain alle". Pääset lukemaan postauksen tästä.


Historian havinaa


Sijoittaminen on siitä mukavaa puuhaa, että aina riittää lisää opeteltavaa. Vain muutama voi itsevarmasti sanoa saavuttaneensa sijoittamisen mustan vyön (ja osalla heistäkin sävy on tarkemmin katsottuna edelleen hailakan harmaa). 

Pidän itseäni tänä päivänä aloittelijana, sillä vielä on paljon tutkittavaa, eikä virheiltäkään säästytä. Juhlin silti marraskuussa 2019, sillä silloin tuli täyteen kolme vuotta osakesijoittajana. Reteästi teen kirjoituksessa kolmen vuoden pituisen katsauksen sijoittajan uraani. Salkun perustana olevat osakkeet näyttävät yllättävän tutuilta, samoja osakkeita haudon yhä, ainoastaan Nordea on saanut lähtöpassit. Neljänneksi luetuimman kirjoituksen "Kolme vuotta osakesäästäjänä" pääset lukemaan tästä

Vaurauden ytimessä


Nettovarallisuus on yksi henkilökohtaisen talouden peruslukuja. Kyseessä on luku, jolla määritellään omaisuuden arvo juuri tiettynä hetkenä. Kolmanneksi luetuimmassa kirjoituksessa "Nettovarallisuus" kurkistetaan nettovarallisuuden käsitteeseen, postaus on julkaistu toukokuussa 2020. Kirjoituksen pääset lukemaan tästä.


Velkavivulla vaurauteen


Lama-ajan lapsena muistan vielä elävästi 90-luvun konkurssiaallon ja ihmisten toivottomuuden. 80-luvun kasinotalous poksahti rumasti jättäen monet velalliset vaikeaan asemaan, siksipä suhteeni velkaan on mutkikas. 

Velkaa käytetään kuitenkin yleisesti vauhdittamaan vaurastumista, joten pohdin velan syvintä olemusta marraskuussa 2020 kirjoituksessa "Velalla sijoittaminen". Asiapitoinen kirjoitus on blogini toiseksi luetuin. Pääset kirjoitukseen tästä

Taloudellisen riippumattomuuden taakka


Taloudellisesta riippumattomuudesta puhuttiin paljon blogin aloittamisen aikoihin. Aihe nousi talouslehdistä laajalevikkisten iltapäivälehtien artikkeleihin, ja myöhemmin myös asiapitoisemmat journalistiset julkaisut, kuten Helsingin Sanomat ja Yle ovat kirjoittaneet ilmiöstä. 

Taloudellisen riippumattomuuden tavoittelu ei suuressa maailmassa ole uusi aihe, Yhdysvaltalainen William Bengen kirjoitti "neljän prosentin säännöstä" jo vuonna 1994. Kirjoituksen mukaan 4% oli inflaatiokorjattuna sopiva määrä, jonka sijoituksista voi nostaa, jotta rahat riittäisivät taloudelliseen riippumattomuuteen (muistaakseni asiaa testattiin artikkelissa 30 vuoden historiallisiin tuottoprosentteihin perustuvilla ajanjaksoilla). Neljän prosentin säännöstä puhutaan paljon taloudellisesti riippumattomien keskuudessa, sillä sen avulla voi määritellä sopivan sijoitusvarallisuuden määrän. 

Aiheesta on kirjoitettu ja kirjoitetaan edelleen paljon, varsinkin englanninkielellä löytyy runsaasti luettavaa esimerkiksi erilaisista tavoista kerätä omaisuus tai laskea oman taloudelliseen riippumattomuuteen tarvittavan rahamäärä. Nopeita laskureitakin löytyy. Jos joku haluaa perehtyä aiheeseen, sopivia hakusanoja ovat mm. safe withdrawal rate ja FIRE (Financial independence retire early). Suomeen taloudellisen riippumattomuuden tavoittelu tuntui tulleen rytinällä muutama vuosi sitten. 

Useimmat pyrkivät taloudelliseen riippumattomuuteen kurinalaisella säästämisellä ja sijoittamisella. Ilmiön taustalla onkin melko simppeliä matematiikkaa, ja aiheena loppuelämän vapauden tuova sijoitusvarallisuus kiehtoo monia. Minäkin tutustuin aiheeseen syksyllä 2018, ja laskin eräällä kaavalla oman summani, jolla voisin sanoa itseäni taloudellisesti riippumattomaksi. Ongelmaksi tulee se matematiikka. Riskinottokykyni on matala, joten ikä ja tulotaso huomioiden taloudellisen riippumattomuuden tavoittelusta tulisi raskas, vuosikymmeniä kestävä taakka. 

Blogini luetuin kirjoitus on "Taloudellinen riippumattomuus ja töihin paluu", pääset lukemaan sen tästä


maanantai 4. huhtikuuta 2022

Maaliskuun 2022 tulot ja menot

Maaliskuussa laitoin ostosten kuitit talteen ja tässä jälleen timantinkovaa tietoutta taloudestani! Kuittikuukausi on aina tervanjuontia, en siis pidä talouteni kuittien pyörittelystä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että omista tuloistaan ja menoistaan pitää olla edes hivenen kiinnostunut. Tämän vuoden kuittikuukauden luvut ovat siis tässä.

Kurkistus lapsiperheen talouteen

Perheeseeni kuuluu lisäkseni puoliso ja kolme yhteistä lasta. Taloutemme ovat erilliset, eli molemmilla on omat tilit, lisäksi meillä on yhteistili, jolta maksetaan yhteisiä kuluja. Meillä on omistusasunto, josta molemmilla on lainaa, lainat on erilliset. Omistusosuuteni asunnosta on  40% ja maksan 40% vastikkeesta. Tulot koostuvat tässä kuukaudessa palkasta ja puolikkaasta lapsilisästä. Vaihdoin helmikuun alussa työnantajaa, ja sain vielä maaliskuussa hieman provisiopalkkioita edellisestä työstäni, joten myös tämä näkyy tuloissani. Osinkoja en ole kirjannut tuloksi, sillä ajatus on, että osingot kiertävät takaisin sijoituksiin. 

Meidän taloudessamme kaikki yhteiset menot menevät puoliksi (ruoka, lasten menot ym). Myös lapsilisä menee puoliksi. Eli esimerkiksi ruokaan viisihenkisellä perheellämme meni viime kuussa noin 940 euroa, josta oma osuuteni on puolet.

Toistuvat ja satunnaiset menot


Toistuvina menoina on ruoka ja asuminen. Eniten ihmettelin ruokalaskua, sillä kulut ovat aika vähän muuttuneet aiemmista vuosista. Lapset ovat kasvaneet, joten alkoi jo epäilyttää, että onko joku ruokakaupan kuitti hukkunut ennen excel-kirjauksia. 

Tavastia 31.1.22

Satunnaisina menoina oli maaliskuussa vakuutukset, lasku tulee vain kerran vuodessa, joten tässä on koko vuoden maksu. Lisäksi harrastusmenoissa on joitan lapsen harrastuksiin liittyviä maksuja ja "koti" kohdassa kolmen kuukauden sähkölasku. 

Maailma alkaa pikku hiljaa avautumaan ja kävin keikalla Tavastialla. Blogissa onkin pari kuvaa erinomaiselta Vesalan keikalta. Osa "hupi" osaston kuluista on siis keikkalippua ja juomia. Oli äärettömän virkistävää päästä live-keikalle! 

Tulot ja menot maaliskuu 2022

Työpaikan vaihto toi entistä enemmän epävarmuutta tuloihin


Vaihdoin työnantajaa ja myös nykyisessä työpaikassani palkka kertyy myynnistä tulevasta provisiosta. Palkka lasketaan hieman eri lailla, kun aiemmassa työssäni, nykyisessä työssäni pohjapalkka on pienempi, ja tehdystä myynnista saadusta provisiosta pitäisi saada kerättyä enemmän euroja. 

Tulevaisuudessa kuukausipalkassani aiempaa enemmän heiluntaa. Pohjapalkka on pieni, mutta takuupalkkana on kaupan alan työehtosopimuksen minimipalkka, joka taitaa tällä hetkellä olla minun kokemusvuosillani noin 2200e/kk, joten ainakin tämä palkka tulee bruttona joka kuukausi. 

Nykyisen työnantajani ala on syklinen, mikä tarkoittaa sitä, että vuodessa tulee useampia kuivia kuukausia, toisina kuukausina taas asiakkailla on ostohousut jalassa, ja myynti on helppoa. Provikka palkkaus vaatii työntekijältä hermoja ja lisäksi heiluvaa palkkaa korvaamaan on hyvä olla olemassa ainakin pieni varakassa.

Myymäni tuotteet ovat myös hintaluokan yläpäästä, ja jos Suomen/Euroopan talous koukkaa sodan tai inflaation takia alaspäin, voi olla, että työnantajani liikevaihto saa isojakin kolhuja. Myymäni kalliit tuotteet on nimittäin helppo jättää kauppaan tai korvata kilpailevista liikkeistä saatavilla edullisemmilla verrokeilla.

Toistaiseksi työpaikan vaihto vaikuttaa kuitenkin hyvältä idealta. Kultakaivos tämäkään työpaikka ei ole, sillä myyntiä täytyy saada aikaan isoin numeroin, jotta pääsee kunnon palkoille. Ensimmäiset kuusi kuukautta olenkin korotetulla takuupalkalla, jotta myyntiä pääsee kertymään ennen provisiopalkalle siirtymistä. 

On ollut mielenkiintoista nähdä, miten erilainen työkulttuuri suunnilleen samanlaisella alalla toimivilla työpaikoilla voi olla. Pidän uuden opettelusta, joten vaikka pää on välillä ollut liiankin sekaisin uudesta tiedosta, on ollut mukava nähdä, että vanhakin koira oppii uusia temppuja.

Tavastia 31.1.22



tiistai 29. maaliskuuta 2022

Osingoista kertyy tänä vuonna vuoden 13. palkka

Suomessa monet yritykset jakavat osinkoja vain yhden kerran vuodessa ja kevät on osinkojen aikaa. Ensimmäiset osingot ovat jo tipahtaneet tilille ja vaikka kaikki yritykset eivät ole vielä päättäneet osinkojen tarkkaa määrää, osinkoennusteet ovat kuitenkin jo selvillä. 

Alkava kevät on historiallisestikin osinkomielessä merkittävä. Helsingin Sanomien artikkelin mukaan tänä keväänä jaetaan Helsingin pörssissä ennätysosingot, osinkopotti on ylittämässä kolmen vuoden takaisen ennätyssumman (14 miljardia ulos jaettua osinkoeuroa). Osinkojen takana on varsin ilahduttava tieto yritysten hyvästä vuoden 2021 tuloksesta. 

Pennies from heaven?

Osingot jakavat mielipiteitä, toiset pitävät osingoista, toiset pärjäävät varsin hyvin ilmankin ja irroittavat varoja sijoituksista mieluummin myymällä omistuksia. Osinkokriitikkojen perusteena osinkojen hyljeksimiseen usein on, että osingot ovat suora siirto yrityksen taseesta osakkeen omistajien taskuun, ja vielä niin, että verottaja verottaa välistä pääomaveron. Osingot eivät siis ole ilmaista rahaa, vaan yrityksen tase pienenee ja osinkojen maksu laukaisee verotuksen.  

Osinkoja sanotaan myös sijoittajan palkaksi. Osingot ovatkin osakkeita holdaavalle sijoittajalle näppärä tapa saada omistuksestaan jotain takaisin päin. Itse pidän osingoista, joskin omat omistukseni ovat tuottaneet osinkoja euromääräisesti aiempina vuosina vain pennosia, sillä suuria omaisuuksia ei ole vielä osakkeisiin kertynyt. Osingot ovat vielä toistaiseksi aina ohjautuneet takaisin omistuksiin. 

Tänä keväänä kuitenkin ylittyy vihdoin yksi rajapyykki sijoittajan elämässä! Tarkastelin osakkeiden  osinkoennusteita, ja jos pidän samoja osakkeita vuoden loppuun saakka (tai lisään omistuksia) vaikuttaa vahvasti siltä, että osinkojen määrä ylittää ennen veroja tänä vuonna 3000e rajan. Koska bruttopalkkani viime vuonna liikkui noin 2600-3200 haarukassa, pystyn viimein sanomaan, että vuotuiset osingot yltävät kuukausipalkan tasolle, ja osingoista kertyy tänä vuonna vuoden 13. palkka!

Ovatko osingot passiivista tuloa?


Sijoittamisen yhteydessä puhutaan passiivisesta tulosta. Vuokrat, korot ja osingot, kaikista näistä kertyvät sijoittajan pääomatulot. Silti sijoittajakin joutuu tekemään töitä pääomatulon eteen, joten täysin passiivista tuloa esimerkiksi osingot eivät ole, vaan yhtiövalintaan kuuluva markkinoiden seuraaminen sekä osavuosikatsauksien ja analyysien lukeminen vievät aikaa. En siis oikein osaa ajatella osinkoja puhtaasti passiivisena tulona, vaikka en suoraan pysty osoittamaan niitä tunteja, jotka sijoittamiseen on kulunut. 


Oman salkkuni anteliaimmat osingon maksajat vuonna 2022


Tämän hetkisistä omistuksistani Citycon, Sampo ja yllättäen myös Marimekko ovat parhaita osingon maksajia. Citycon on tunnettu osinkokone, yrityksen osakkeen hinta tipahti koronakuopassa alas, eikä ole vironnut muun markkinan mukana. Yhtiö leikkasi myös osinkoa, mutta jakaa nykyisinkin osinkoa pääoman palautuksen nimellä avokätisesti ulos kerran kvartaalissa. Osinkoennusteen mukaan osinko olisi tänä vuonna 0,5e/osake, joka minun omistuksillani vastaisi 550e vuosittaista osinkoa. 

Marimekko taas ei ole perinteinen osinkoyhtiö. Karkeasti rajaten kasvuyhtiöt eivät jaa kovin paljoa osinkoja, sillä tuotot käytetään kasvuun. Osinkoyhtiöt taas ovat monesti vakiintuneita yrityksiä, joilla ei ole selviä investointikohteita, vaan jotka voivat jakaa voiton omistajilleen. Unikkoja kankaalle painava yritys on kuitenkin tehnyt viime vuosina aivan järkyttävän hyvää työtä, ja unikot ovat levinneet vaatteissa, kodin tekstiileissä ja astioissa ympäri sekä Suomea, että muuta maailmaa. 

Osa Marimekon hyvästä tuloksesta halutaan jakaa omistajille osinkoina ja osinko on tänä vuonna ruhtinaalliset 4,6 euroa, josta 2e on kertaluonteista lisäosinkoa ja 1e vuodelta 2020 maksamatta jäänyttä voitonjakoa. Marimekon osinkoprosentti onkin tänä vuonna yritykselle varsin korkea ja Marimekon omistajana saan tänä vuonna osinkoina noin 455 euroa.

Kolmantena tämän vuoden muhkeimmista osingoista salkussani vastaa hiljalleen puhtaaksi vakuutusyhtiöksi muuntautuva Sampo. Sampo on vähentänyt omistustaan Nordeasta, ja jakaa tänä vuonna tasetta paisuttaneista Nordean myynnistä tulleita varoja osinkona omistajilleen. 

Sammon ennustettu osinko on tänä vuonna 4,1e/osake. Tästä 2e on kerrottu olevan Nordean myynnistä tulevaa mannaa, ja siis kertaluonteinen lisä osinkoon. Sammon osakkeista omaan osinkopottiini kertyy 451 euroa. Sampo on myös ostanut markkinoilta omia osakkeitaan, ja mitätöinyt niitä, joten yrityksen markkinoilla olevien osakkeiden määrä on vähentynyt lisäten samalla jäljellä olevien osakkeiden arvoa. 

Tämän päivän kurssille laskettuna osingonmaksuprosentti olisi Sammolla (päivän päätöskurssi 44,31e) huikeat noin 9,25%, Marimekolla (päätöskurssi 73,1e) noin 6,29%, ja Cityconilla (päätöskurssi 6,94e) noin 7,2%, joten osinkoprosentit ovat näillä osakkeilla tänä vuonna korkeita. 



Osinkosijoittaja muistelee


Kaipa minua voisi tituleerata osinkosijoittajaksikin, ja tässä vaiheessa voin hieman jo muistella menneiden vuosien osinkoja. Periaatteessa minulle on ihan sama, tuleeko tuotto osakkeen arvon nousuna, vai osinkona, mutta jotenkin salkkuun on osunut vuosien myötä joitain muhkeaa osinkoa maksavia osakkeita.

Tämä on sijoittajan taipaleeni kuudes vuosi ja joka vuosi osingot ovat kasvaneet, tämä on toki ihan luonnollista, sillä samaan aikaan olen sijoittanut lisää rahaa osakesalkkuun. Osinkojen kasvu ei ole ollut täysin johdonmukaista, eikä varallisuus ja osinkoeurot ole kasvaneet samassa suhteessa, sillä koronakevät säikäytti ihan aiheestakin yrityksiä. Koronan seurauksena vuosien 2020 ja 2021 osingot saivat osumaa koronasta. Vuonna 2022 maksettavissa osingoissa näkyy jonkin verran myös aiempina vuosina koronan takia jäädyksissä olevia osinkoja, jotka maksetaan nyt jälkikäteen. Voikin siis odottaa, että vuoden 2023 eivät välttämättä yllä tämän vuoden osinkolukuihin. 


Vuonna 2017 osingot jäivät alle 100 euron, tänä vuonna rikotaan 3000e raja. Ihan näppituntumalla sanoisin, että eniten osinkoeuroja salkkuuni on tuonut Citycon. Sen osingonjakopolitiikka on aina ollut antelias, ja olen omistanut sitä alusta asti. Silti en voi Cityconin omistajana paukutella kuvitteellisia henkseleitä, sillä kääntöpuolena on osakkeen arvo, joka on laskenut omistusaikana noin 10 euron tietämiltä nykyiseen alle 7 euron tasoon. 

Marimekko on salkussani ihan omassa luokassaan, jos mietitään kokonaistuottoa, jonka osanen toki osingot ovat. Marimekon osinkopolitiikka ei tunnu olevan mitenkään kiveen hakattu. Osinkosijoittajat arvostavat johdonmukaisesti kasvavaa osinkoa, Marimekko tuntuu maksavan osinkoaan toki hyvin järkevästi suhteessa tulokseen, mutta osinko ei ole ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana vuosi vuodelta kasvava euroissa mitattuna. 

Osinkopolitiikka on hieman poukkoilevaa ja lisäosinkojakin on maksettu omistusaikanani jo kahdesti, ensimmäisellä kerralla Marimekko myi pääkonttorinsa pois ja jäi vuokralaiseksi kiinteistöön. Kaupasta tulleet ylimääräiset eurot jaettiin lisäosinkojan omistajille. 

Olen tehnyt ensimmäiset osakeostot Marimekkoon vuoden 2017 elokuussa. Ensimmäinen osake-erä on ostettu noin 10e hintaan, joten jos haluaisi laskea tämän vuoden osinkoprosenttia ostohinnalle, pääsisi melkein 50% osinkoprosenttiin. Marimekko onkin yrityksenä ollut viime vuoden osinkosijoittajan (ja miksei myös kaikkien muidenkin sijoittajien) unelma: kasvava firma, joka jakaa vielä roimat osingotkin.

sunnuntai 6. maaliskuuta 2022

Karhu on herännyt talviuniltaan

Karhut nukkuvat talviunta ja heräävät keväällä jälleen uniltaan. Venäjää kutsutaan karhuksi, ja nyt vallanhaluinen karhu on aloittanut sodan Ukrainaa vastaan. 

(Meinasin vihjata vielä tässä jotain vodkan kulutuksesta Venäjällä ja alkoholin vaikutuksesta päätöksentekoon. Ainakin julkisten tietojen mukaan sodan aloittanut Putin on kuitenkin raitis.)

Sodassa on aina kärsijöitä. Tähän mennessä suurin kärsijä on Ukrainan kansa, mutta ei Venäjälläkään loistavasti mene. Molemmilla puolilla on kuollut sotilaita, Ukrainan puolella myös siviileitä. Televisiosta katsottuna maa näyttää myös melko karulta, pommit ovat osuneet taloihin, ja infrastruktuuriin, joten sodan jälkeen maa kaipaa kipeästi jälleenrakennus apua. 

Tavalliset venäläisetkään eivät tässä sodassa pääse helpolla. Lännen asettamat talouspakotteet ovat kurjistaneet venäläisten elämää, ruplan arvo on romahtanut, ulkomaiset yritykset vetävät toimintojaan pois Venäjältä ja oletettavasti sota nostaa inflaatiota.

Jos sodista pitää keksiä pakolla hyviä puolia, niin sota on vauhdittanut joidenkin keksintöjen keksimisessä. Esimerkiksi mikroaaltouuni, tutkateknologia ja peleissä käytetty virtuaalitodellisuus on kehitetty alunperin sotilaiden tarpeeseen. Valitettavasti myös ydinpommi, hävittäjälentokoneet ja biologiset aseet on keksitty sodan inspiroimana. Ihmiskunnan kekseliäisyydellä ei ole rajoja, kun mielessä on naapurin hengen riistäminen. 

Hyökkäys vaikutti lähtökohtaisesti niin järjettömältä, että en todellakaan uskonut sodan alkavan. Tällä hetkellä toivon pikaista rauhaa, ja sillä sitä odotellessa vahvaa taistelutahtoa Ukrainan kansalle. Hieman yllätys on ollut myös länsimaiden vahva vastaus Venäjän hyökkäykseen. 

Krimin valloitus vuonna 2014 ei aiheuttanut suurempaa taloudellista liikehdintää länsimaisessa maailmassa, mutta nyt sekä apu, että taloudelliset pakotteet on mitoitettu suuriksi. Länsi yrittääkin tällä hetkellä kaikin keinoin näyttää Venäjälle, että sodassa ei edelleenkään ole kaikki keinot sallittuja.

Sota sulattaa salkkua

Oma Nordnetissa sijaitseva osakesalkkuni on jo tipahtanut huipuistaan yli 21%. Karhumarkkinoiden raja määritellään 20% tiputukseksi huipusta, joten karhuja on liikkeellä sotatantereen lisäksi myös osakemarkkinoilla. 

Korkeimmillaan salkku on ollut syyskuun alussa 2021, eli noin puoli vuotta sitten. Sen jälkeen alkoi puheet korkojen noususta, Ukrainan kriisistä ja inflaatiosta. Epävarmuus on hallaa osakekursseille. Minun salkkuni ei seiso yksin markkinoiden riepoteltavana, vaan myös OMXHGI, eli osingot huomioon ottava Helsingin yleisindeksi on jo tipahtanut yli 20%. 

Ja miltä nyt tuntuu, näin piensijoittajan näkökulmasta? Olen jotenkin luovinut osakemarkkinoilla jo muutaman vuoden ilman sijoitussuunnitelmaa, mutta sekoitus osinkosijoittamista ja osta ja unohda-strategiaa voisi olla aika lähellä. 

Valitettavasti salkussa on paljon syklisiä osakkeita, jotka ovat saaneet perinteisesti kriiseissä pataansa. Näin jälkiviisaana osta ja unohda-strategia sopii äärimmäisen huonosti nykyiseen pomppuiseen markkinaympäristöön ja syklisiin osakkeisiin. 

Zeniläinen mielentyyneys ei koskaan ole ollut minun juttuni, kun kriisi on päällä, joten olen viime päivinä harrastanut kevyttä itseruoskintaa. Kuka kumma käski pitämään Fortumin salkussa, kun kriisi alkoi syventyä? Ja minkä ihmeen vuoksi Harvian osakkeet ovat vaivihkaa lisineet salkussani? Velkavipuakin salkussa on tällä hetkellä, ja sehän on myrkkyä laskumarkkinoilla. 

Tästä eteenpäin


Noin 20% lasku ei itse asiassa ole niin kovin harvinaista. Viiden vuoden aikana salkkuni on tehnyt saman tiputuksen nyt jo kolmesti. Ensimmäisellä kerralla syksyllä 2018, toisella kerralla koronakeväällä 2020, ja nyt on siis kolmas pudotus. Sijoittamiseen kuuluu pääoman heilunta, pitkän nousun jälkeen meinaa vaan unohtua, että heiluntaan kuuluu myös se salkun negatiivinen kehitys. 

Ajan myötä pääoma on kasvanut salkussa, joten euromääräiset tappiot ovat nyt suurempia, kuin aiemmissa dropeissa. Nyt sota sekoittaa ainakin Euroopan taloutta oikein kunnolla, joten hankala sanoa, mihin kurssit ovat menossa. 

Syitä laskuun on paljon. Nousevat korot, inflaatio, Suomen läheisyys Venäjän kanssa ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Mikään näistä syistä ei välttämättä ole ratkeamassa ihan lähitulevaisuudessa, joten voi olla, että käppyrät tippuu vieläkin alemmas.

Omaa salkkuani pohdin viikonlopun aikana, ja päädyin toistaiseksi pitämään omistukseni. Lisäilen joitain osakkeita, kun palkka tulee tilille ja yritän vältellä liian riskisiä kohteita. Mietin myös Yhdysvaltojen markkinoita, oma salkkuni on hyvin Suomi-painotteinen, joten kaikki paikalliset myrskyt vaikuttavat kovasti salkussa oleviin yrityksiin. 

tiistai 25. tammikuuta 2022

Harviaa salkkuun

Harvia on melko tuore pörssiyhtiö. Se listautui pörssiin vuoden 2018 alussa, kaupankäynti alkoi 26.3.2018. Huomioin listautumisen silloin Capmanin kautta, sillä jo vuonna 2018 omistin Capmania. Pääomasijoittaja Capman oli ollut mukana kehittämässä Keski-Suomalaista Harviaa vuodesta 2014.  

Harvia ei listautumisensa aikoihin kiinnostanut sijoituskohteena, perehtymättä lainkaan bisnekseen jätin koko yrityksen rauhaan. Yksi syy oli, että koin vasta listautumassa olevat yritykset liian riskisinä. Toinen syy liittyi itse liiketoimintaan. Kiukaat ovat mielikuvissani melkein ikuisia, eikä niitä tarvitse uusia kovin usein, lisäksi Suomi saunamaana on pieni markkinapaikka, joten ajattelin yrityksen kasvun mahdollisuuksien olevan aika rajalliset. 

No, sivusta Harviaa seuranneena olen huomannut, että muutkin, kun suomalaiset saunovat, ja Harvian liikevaihdosta päätellen myös suomalaiset uusivat sekä saunojaan, että kiukaitaan. Harvia onkin hyötynyt koronaa seuranneesta kotoilubuumista.  

kuva: Pixabay


Harvia sijoituskohteena


Tällä hetkellä liikevaihdosta noin neljännes tulee Suomesta, loput Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta. Vaikka tuotevalikoimassa on muutakin, kuin kiukaita, kiukaiden osuus on suuri, sillä viime vuonna kiukaiden osuus on ollut 109 miljoonan liikevaihdosta noin 59 miljoonaa, eli noin 54%. Kiukaiden lisäksi Harvia myy saunoja ja kylpytynnyreitä, ohjauskeskuksia, ym. saunaan ja kylpemiseen liittyvää.

Harvia on defensiivinen kuluttajayhtiö, samalla kuitenkin voimakkaasti ja kannattavasti kasvava yritys. Kasvu on tullut sekä orgaanisesti, että ostamalla muita alan toimijoita. Viimeisimmät kauppakirjat on kirjoitettu viime vuonna, jolloin Harvian omistukseen siirtyi kylpytynnyreitä valmistama Kirami Oy, ja Sauna-Eurox Oy. 

Vuonna 2020 yrityksen liikevaihto oli 109,1 miljoonaa, kun se vielä 2019 oli 74,1 miljoonaa. Vuoden 2021 lukuja ei vielä ole, mutta kolmen ensimmäisen kvartaalin luvut näyttävät jo kasvua vuodesta 2020. Kotoilubuumin vaikutus myyntiin on varmaan ollut suuri, ja on vaikea arvioida, miten liiketoiminnan koon käy, kun jossain vaiheessa maailma aukeaa, ja kuluttajien varat valuvat myös vaikkapa matkailuun. 

Lukaisin viimeisen osavuosikatsauksen ja Inderesin materiaalia läpi, ja vaikka osake onkin hintava, niin vaikutuksen teki etenkin liikevaihdon kasvu. Toimitusjohtaja Tapio Pajuharjun mukaan markkina kasvaa noin 5% vuosittain, Harvia on kasvanut viime vuosina paljon markkinoita nopeammin, kasvu on ollut prosentteina vuonna 2019 noin 19% ja vuonna 2020 noin 47%. 

Yrityksen omavaraisuusaste on hyvä, yli 40%, joten huolimatta yritysostoista velkaa ei pitäisi olla taseessa ylenmäärin. Kannattavuus (ROE) on 23% ja lisäksi liikevoittoprosentti on viime vuoden kolmen ensimmäisen kvartaalin osalta hieno, yli 26%. Yritin olla hurmioitumatta luvuista, mutta silti ne näyttävät hienoilta! Varsinkin, kun olen yleensä viehättynyt alhaisten arvostuskertoimien yrityksistä, kasvuyrityksen luvut näyttävät hyvin erilaisilta. 

Harvian liiketoiminta on helposti ymmärrettävää. Asiakkaina on sekä yksityisiä kuluttajia, että yrityksiä ja yhteisöjä. Inflaatio ja raaka-aineiden hintojen nousu vaikuttaa varmasti myös Harvian liiketoimintaan, mutta olettaisin, että yritys pystyy siirtämään hintojen nousun tuotteisiin. 

Harvian matka pörssissä


Harvian osakkeen hinta listautumisannissa oli 5,0 euroa maaliskuussa 2018, korkeimmillaan osake on ollut elokuussa 2021, jolloin yhdestä osakkeesta sai maksaa yli 61 euroa. Tänään kurssi on ollut noin 44 euron kieppeillä. Jos on kärsivällisesti ostanut ja omistanut Harviaa alusta lähtien, on heilunnasta huolimatta tehnyt erittäin hyvän päätöksen. 

Viimeiset pari vuotta ovat olleet Harvian liiketoiminnalle (ja myös pörssikurssille) kasvun vuosia. Syksystä 2021 lähtien Helsingin pörssin yleisindeksi on heilahdellut ja Harvia sen mukana. Eilen maanantaina Harvia tuli markkinoita ripeämmin alas, päätöskurssi oli 43,3e, pudotusta yhdessä päivässä peräti 9,68%, kun koko pörssin indeksi putosi 4,6%. 

Onko nyt tarjolla oston paikka vai putoava puukko? Jaa-a, kukapa tietäisi. Tammikuu on tarjonnut kylmää kyytiä markkinoilla ja voi olla, että lasku jatkuu. Koska kuitenkin halusin Harvian salkkuun tein ostoksen, vaikka voikin olla, että olin liian aikaisin liikkeellä. Ostin Harvian osakkeita heti aamusta, salkussani on nyt 50 osaketta hintaan 46,2e/kpl (tässä kohti hätäily maksoi rahaa, ja olisi kannattanut odottaa iltapäivään, jolloin osaketta sai jälleen edullisemmin).

Jonkinlaisena virstanpylväänä voi pitää Harvian nousua OMXH25 indeksiin helmikuun 2022 alusta. Indeksiin kuuluu 25 Suomen pörssin vaihdetuinta yhtiötä, ja yhtiövalintoja tarkastellaan kahdesti vuodessa. Eilisen tiedotteen mukaan Kemira ja Metsä Board putoavat indeksistä, tilalle nousee Harvia ja SSAB. Indeksiin nousu saattaa lisätä kaupankäyntiä ja kiinnostusta osakkeeseen.  


maanantai 17. tammikuuta 2022

Luettua: Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä

Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä -kirjaan törmäsin ensimmäisen kerran YLE Areenan kautta, kun päädyin kuuntelemaan "Mitä maksaa" -ohjelmaa lenkillä. "Mitä maksaa" on talousaiheinen podcast, joten kirjan aihe sopi hyvin ohjelmaan. Kirjan kirjoittajat Juha-Pekka Raeste ja Hannu Sokala olivat ohjelman vieraina ja kuunneltuani ohjelman, laitoin kirjan heti varaukseen kirjastosta. 

Mutta sitten asiaan. Mitkä ovat kirjan mukaan maailman 50 vaarallisinta yhtiötä?

Piikkejä ja yrityksiä


Raha tulee rahan luo


Kirja lähtee liikkeelle kesyimmästä päästä ja sijoilta 50-40 löytyy suomalaisillekin sijoittajille tuttuja yrityksiä, kuten Berkshire Hathaway ja Coca-Cola. Sijalla 40 on Norjan öljyrahasto. 

Coca-Cola on ansainnut paikkansa kirjassa kokiksen epäterveellisyyden takia. Makea juoma vaikuttaa terveyteen ja lisää kakkostyypin diabeteksen riskiä. Lisäksi Coca-Cola pullot tuovat eniten maailmassa muoviroskaa ympäri maapalloa. 

Berkshire Hathaway ja Norjan öljyrahastokaan eivät vielä ole pahimmasta päästä. Berkshire Hathawayn suurin omistaja Warren Buffet on esikuva monelle sijoittajalle ja tekee paljon hyväntekeväisyyttä. Norjan öljyrahasto sen sijaan sijoittaa Norjan valtion öljyrahoja yleisille markkinoille. Se pyrkii sijoittamalla vähentämään Norjan riippuvuutta öljytuloista ja jättämään nykyistä vaurautta myös tuleville sukupolville sen jälkeen, kun Norjan öljyvarat hupenevat. Rahastolla on vastuullista ESG-sijoittamista seuraavat säännöt, joita se noudattaa sijoituksissaan. Vuonna 1990 perustettu rahasto omistaa peräti 1,5% koko maailman pörssilistattujen yritysten osakkeista. Suurimmat omistukset ovat 2019 olleet Apple, Microsoft, Alphabet ja Amazon.  

Berkshire Hathaway ja Norjan öljyrahasto tekevät näkyväksi sekä hyvässä, että pahassa, omistamisen merkityksen. Nämä kaksi yritystä eivät itse valmista mitään, tai tuota varsinaisia innovaatioita, vaan bisneksenä on valita parhaat sijoituskohteet laajasta valikoimasta. Viime vuosikymmeninä holding-yhtiöiden vaurastuminen on tapahtunut omistamisen kautta ja ainakin näiden kahden yrityksen kohdalla raha on kerääntynyt rahan luo. Pörssit ovat olleet noususuhdanteisia, ja se on vaikuttanut esimerkiksi näiden kahden yrityksen kasvuun. Kyseessä ei ole tietenkään sattuma, vaan yrityksiä on myös johdettu hyvin.

Melko viatonta kirjan antia edustaa myös kirjan sijalle 23 päässyt Disney. Walt Disneyn perustama unelmatehdas tuo mieleen Leijonakuninkaan ja monet prinsessapiirretyt. Tuoreempaa tuotantoa ovat yrityskauppojen kautta mukaan tulleet Star Wars-saagan elokuvat. Disneyn maailmankuva on höttöinen ja unelmankevyt. Kirjaan Disney onkin päässyt lähinnä sekä asemansa, että levittämänsä höttöisen maailmankuvan takia.   

Pankit, maksuliikenne, sijoitusyhtiöt


Oman osansa kirjassa saavat pankit, maksuliikenne ja sijoitusyhtiöt. Tekeekö rahan kanssa toimiminen yrityksestä ja sen työntekijöistä jotenkin erityisen huolettomia lain ja moraalin suhteen? Enpä usko, mutta silti yllättävän moni finanssialan yritys on päätynyt kirjaan. 

Finanssikriisi opetti paljon suurten pankkien ja valtioiden valtasuhteista ja dynamiikasta. Kirjassa käsitelläänkin pankkien ongelmia usean pankin kautta. Osansa saa niin Goldman Sachs (USA) , Deutsche Bank (Saksa), JP Morgan (USA), HSBC (Britannia), UBS (Sveitsi), BNP Paribas (Ranska). Yhdysvaltalainen Blackrock sen sijaan on maailman suurin omaisuuden hoitaja, ja sen iShares-rahastot saattavat olla suomalaisillekin tuttuja. Käteisen määrä maailmassa jatkaa tulevaisuudessa vähenemistään, kirjaan on päässyt myös maksuliikennettä hoitava Visa (USA). 

Suurista pankeista ja finanssialan toimijoista annetaan melko lohduton kuva. Veronkiertoa, rahanpesua, rikollisen rahan käsittelyä. Ja tämä on vasta alkua. Sisäkauppoja, korkojen manipulointia, liiallisten riskien ottamista ja vastuun karttelua. Osa yllä mainituista pankeista oli mukana finanssikriisiä rakentamassa, mutta pankit selvisivät kriisistä jälkikäteen katsottuna hyvin vähin vaurioin. Valtiot pelastivat pankit, sillä pankit olivat liian suuria kaatuakseen, ja pankkien konkurssiaallon pelättiin kaatavan koko länsimaisen maailman rahajärjestelmän. 

Olen joskus pohtinut pankkien vakavaraisuus säädöksiä ja pankkien regulaatiota, kirjassa selitetään hyvin syy nykyiseen tilanteeseen. Vakavaraisuus vaatimukset kiristyivät juurikin finanssikriisin jälkiä siivotessa. 

    
Viisi kirjan vaarallisinta yhtiötä


Aivan kärkeen ovat päätyneet Facebook (Meta), Amazon, Saudi Aramco ja Tencent. Ykköspaikkaa pitää Google. Näistä tuntemattomin lienee Saudi Aramco, joka on Saudi-Arabian hallitsijasuvun hallinnassa oleva öljy-yhtiö. Vaaralliseksi yhtiön tekee sen suuri koko, suuri valta ja toimintatavat. Ihmisoikeudet eivät Saudi Aramcon toiminnassa ole samalla tasolla, kun länsimaisissa yrityksissä, sen osoitti 2018 kolumnisti Jamal Khashoggin murha, johon sekä Aramco, että halllitsijasuku on liitetty. Monet länsimaisetkin yritykset joutuvat pohtimaan suhdettaan ihmisoikeuksiin, jos tekevät kauppaa esimerkiksi Saudi Aramcon kanssa. 

Facebook, Amazon, Tencent ja Google ovat teknologiayrityksiä. Monet näistä yrityksistä hyödyntävät asiakkaiden tietoja huolettomasti. Facebook on ollut otsikoissa käyttäjien tietojen myymisestä eteenpäin ilman lupaa. Facebookin antamien tietojen ja erilaisten valetilien on epäilty vaikuttaneen Britannian Brexit-äänestykseen, ja Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin, joten yritys heiluttaa demokratian perussääntöjä. 

Amazon sen sijaan on muutakin, kuin verkkokauppayhtiö. Verkkokauppayhtiönäkin sillä on valtaa, johtava markkina-asema ja mahdollisuus hintoja polkemalla vähentää kilpailijoita. Amazon on myös pilvipalveluyhtiö, lisäksi sillä on ajatuksia laajentua uusille alueille terveydenhoidosta kodinelektroniikkaan. Amazonin pääomistaja Jeff Bezos on maailman varakkain ihminen. 

Kiinalainen Tencent hallitsee Kiinan verkkomaailmaa. WeChat on viestiohjelmisto, jolla voi viestimisen lisäksi lukea uutisia, maksaa laskuja, tilata taksin tai vaikkapa ruokaa. Kiinan verkkopoliisi tarkkailee käyttäjiä WeChatin kautta, tilejä on jäädytetty ja tietojen sensuroitu. Kiinan uiguuri-vähemmistön oikeuksien polkemisessa tekniikka on myös ollut apuna, sillä WeChatin kautta käyttäjän seuraaminen on helppoa. 

Google on hakukoneiden ehdoton valtias. Googlen hakukoneen kautta tehdään yli 90% hauista, joten Google pääsee valitsemaan sivut, joihin netin käyttäjät päätyvät. Monopoliasema, mainostaminen ja käyttäjiin vaikuttaminen ovat syitä, miksi Google on päässyt kirjaan. 

Monen teknologiayrityksen kohdalla ongelmat liittyvät meistä kerätyn tiedon käsittelyyn tai käyttöön. Ohjelmistot tietävät meistä paljon pelkän verkossa tapahtuvan käytöksen perusteella. Viaton verkossa surffailu, sivuilla vietetty aika, tai vaikkapa Facebookin tykkäykset kertovat meistä yllättävän paljon. Algoritmit yhdistelevät tietoja ja luovat meistä selkeän kuvan kuluttajina ja päätöksentekijöinä. Tästä on hyötyäkin esimerkiksi kohdennettuna mainontana, mutta kirjan mukaan tietojamme käsitellään liian varomattomasti, ja jopa käyttäjälleen epäedullisilla tavoilla. 


Mikä yhdistää kirjan yrityksiä?


Kaikki kirjan yritykset ovat kokoluokaltaan megalomaanisen suuria. Monet yritykset ovat kasvaneet yrityskauppojen kautta ja ostaneet sekä pienempiä kilpailijoitaan, että aivan eri alojen firmoja. Kuluttajan kannalta tässä on sekä hyviä, että huonoja puolia. Hyviä puolia on palveluiden yhdenmukaisuus, esimerkiksi Amazon on suuri toimija, jonka toimintatavat ovat tuttuja ja josta on kohtuullisen turvallista tilata tavaraa. 

Toisaalta yritysostojen jälkeen jättiläisiksi kasvaneet yritykset pystyvät kasvamaan ilman vakavasti otettavaa kilpailijaa vielä nykyistäkin suuremmiksi. Vailla kilpailua yritykset voivat myös käyttää asemaansa väärin, ja hinnoitella tuotteet korkeammilla hinnoilla, kun se normaalin kilpailun maailmassa olisi mahdollista. 

Kirjan kantava ajatus onkin se, että onko näistä yrityksistä kasvanut vaivihkaa liian suuria? On totuttu ajattelemaan, että valtiot käyttävät ylintä valtaa. Nyt megalomaaniset jätti yritykset ovat jo niin suuria, että niiden valtakin on suurempaa, kuin pienten valtioiden. Kun yritykset kasvavat valtioita suuremmiksi, yrityksillä on mahdollisuuksia esimerkiksi tuotantolaitosten ja työpaikkojen sijoittelun kautta vaikuttaa paljonkin eri maantieteellisten alueiden kehitykseen. Tehtaiden sijoituspaikoista taistellaan, sillä ne tuovat työpaikkoja ja vaurautta. Valtioilla onkin suuri houkutus katsoa joitain rikkomuksia läpi sormien, tai lieventää sanktioita. 

Kirjan yritykset pelaavatkin selvästi eri säännöin, kuin pienemmät yritykset. Valtioiden lainsäädäntö ei ole pysynyt suurimpien yritysten kasvun mukana. Työlainsäädäntö, verot, tietosuoja, kaikissa näissä on eroja eri valtioiden laeissa. Suurimmat yritykset ovat kansainvälisiä ja pystyvät esimerkiksi erilaisin rahoitusjärjestelyin välttämään veroja. Teknojäteistä vaikkapa Apple on tunnettu omenalogonsa lisäksi myös siitä, että se säästää miljardeja euroja vuodessa veronkierrolla. 

Maailmantaloudessa on tällä hetkellä kolme suurta talousmahtia: Yhdysvallat, Kiina ja Eurooppa. Näistä Eurooppa on pirstaloitunut kansallisvaltioihin, joten vaikka Eurooppa on edelleen vahvasti mukana maailman taloudessa, on Yhdysvalloilla ja Kiinalla näyttäisi olevan selvempi missio ja taktiikka. Yhdysvallat on ollut 1900-luvun loppupuolella vahva suurien innovaatioiden luoja, ja näistä innovaatioista on syntynyt teknojättejä. Facebook (Meta), Amazon, Microsoft, Apple ja Alphabet (Google) ovat kaikki Yhdysvaltalaisia. Kiinasta tulevat sen sijaan Alibaba ja Tencent. Sekä Yhdysvallat ja Kiina ovat olleet oivallinen alusta suurille yrityksille. Kiina on jo alkanut säätelemään suurien yritysten mahtia, Yhdysvalloissakin on mietitty suurten yritysten pilkkomista pienemmiksi.  


Maailmanpolitiikkaa ja hyviä tarinoita


Äärimmäisen mielenkiintoinen kirja! Kirjassa esiin tuli monta tuttua yritystä, mutta siinä oli myös monta itselleni tuntematonta suuruutta. Yritysten kautta pääsee mukaan myös tarinoihin maailmanpolitiikasta, taloushistoriasta ja yleisestä maailman kehityksestä digitalisoitumisen suuntaan. Kirja on hyvin kirjoitettu ja sen seurassa viihtyy. 

Kirjan alussa mainitaankin, että yritykset on valittu kirjoittajien omien näkemysten kautta. Kaikki kirjan yritykset eivät siis vaikuta omaan silmään kovin vaarallisilta, esimerkiksi mainitut Berkshire Hathaway ja Norjan öljyrahasto ovat kyllä kooltaan suuria, mutta eivät mielestäni vaarallisia. 

Alun perin odotin, että kirja olisi ollut täynnä talousmaailman pahiksia, aseteollisuutta, saastuttavia fossiilisen energian yrityksiä, tupakkateollisuutta, aikuisviihdettä, mediajättejä, hikipajoja ym. Näitäkin toki kirjasta löytyy, mutta varsinaisien perinteisten paheiden pesien tonkimisen sijaan kirjassa korostuivat teknologiayritykset ja finanssiala. Jännällä tavalla kirjaa lukiessa mittakaava hämärtyy ja suuriinkin rikoksiin alkaa suhtautua välinpitämättömästi. Miljardi riskisiin johdannaiskauppoihin tai korkojen manipuloinnista saavutetut miljoonat kuulostavat jo aika kevyeltä tavaralta, kun samat aiheet toistuvat ja niistä on lukenut satojen sivujen verran.  

Ehkäpä teknojättien esiintyminen kirjassa kertoo taloudellisen vallan siirtymisestä alustatalouteen, sen sijaan, että olisi nostettu kirjaan esimerkiksi perinteisiä medioita, kirjassa tilaa ovat saaneet valtaosan mainosrahoista kaapanneet verkossa toimivat yritykset. Kirjaan päässeiden yritysten rajaus on mietitty, sillä rajausta perustellaan mielestäni yhdistelmällä rajoittamaton ja valvomaton valta, meistä kerätyn tiedon hyödyntäminen jopa käyttäjiä vahingoittavalla tavalla ja miljardien kerääntyminen harvoille pääomistajille. 

perjantai 7. tammikuuta 2022

Vuoden 2021 vuosituotto ja sijoitustoiminnan kulut

Viime vuoden kutsumaton vieras oli edelleen korona. Huonotapainen vieras ei ymmärrä lähteä juhlista, vaan pitää koko maailmaa panttivankinaan. Nyt on menossa omikron-variantti, eikä voi kun vain odottaa, että loppuuko ensin kreikkalaiset aakkoset, vai pandemia. 

Mutta miten vuosi 2021 meni taloudellisessa mielessä? Uiko salkkuun turskaa vai tuottoa? Salkkuni suurin omistus oli kituliaasti tuottanut Citycon ja pienin Fiskars, pienimmän ja suurimman väliin mahtuu monta muuta yritystä. Tämän hetkisen salkkuni jakauman näkee edellisestä kirjoituksesta. Uuden vuoden kunniaksi on paikallaan vilkaista vielä viime vuoden lukuihin!  

Salkun kehityksessä oli hyvää...


...sijoitusten tuotto, palkka ansiotyöstä ja säästöprosentti. 

Vaikka korona-aallot ravistelivat rajusti pörssejä varsinkin loppuvuodesta, vuodessa 2021 oli taloudellisesti paljon hyvää. Palkkatuloni ovat edelleen alle suomalaisen palkansaajan mediaanin, mutta silti ylsin omaan ennätykseeni. 

Palkkaa tuli vuonna 2021 bruttona noin 35200 euroa, ja nettona 26300 euroa. Säästöön tästä summasta sain noin 10000 euroa. Asuntovelkaa oli vuoden lopussa jäljellä noin 14600 euroa. Ensimmäiset kolme kuukautta maksoin asuntolainasta pelkkiä korkoja, joten henkilökohtaisen talouden kulut olivat alkuvuodesta hieman tavallista pienemmät. 

Salkkuni seurailee aika lailla indeksiä, viime vuonna oma salkku peittosi indeksin. Vuosi on lyhyt aika sijoittajan aikajanalla, mutta voitto indeksistä tuntuu silti hyvältä! Nordnetin salkun kuvaaja vuoden ajalta näkyy alla. Vertailuindeksinä olen pitänyt indeksiä OMXHGI, joka huomioi myös osingot. OMXHGI nousi 22,45% vuoden 2021 aikana, joten Nordnetissä oleva salkku tuotti hitusen paremmin, sillä tuotto oli 27,56%. 

Osuuspankin puolella minulla on kaksi rahastoa, OP-Ilmasto ja Aasia-indeksi. OP-Ilmasto tuotti Osuupankin tietojen mukaan peräti 28,59% ja Aasia-indeksi 10,73%. Pienen laskutoimituksen jälkeen sain oman salkun vuosituotoksi noin 27,5%. Käteistä en viime vuonna pitänyt juurikaan tileillä, vaan palkka ohjautui kuin magneetin vetämänä sijoituksiin. 


Nordnetin salkku 2021

Salkun parhaimpiin osakkeisiin kuuluivat viime vuonna Marimekko, Sievi ja Tokmanni. 

...ja huonoa


Huonoimmin kehittyivät Alibaba ja Zepp. Yritän kasvattaa itselleni selkärangan, ja tutustua tarkemmin näihin yrityksiin, jotta voisin päättää, mitä osakkeille tekisin. Ostot tein hätäisesti, tunnistin riskit, mutta lähdin osakkeiden mukaan liian positiivisin ajatuksin. Onneksi rahaa ei ole ihan hirmuisesti kiinni näissä osakkeissa, mutta jos yritysten kurssit kulkevat samaa tahtia kuin syksyllä, köyhdyn jokaisena kuukautena, jona omistan näitä osakkeita. Raha kun pakenee kiinalaisista osakkeista kovaa vauhtia.   

Säästöt ja tuotto


Olen pitänyt kirjaa sijoituksistani nyt muutaman vuoden ajan. Alla on graafi tuotoista ja säästöistä. Palkasta on säästynyt vuosien varrella sijoituksiin noin 51000e, salkun arvo on vuoden alussa noin 81000 euroa, joten tuottoa on tullut noin 30000e. 

Tilanne 1.1.2022


Sijoitustoiminnan kulut vuonna 2021


Listautumisantien osakkeet kävivät vain nopeasti osakesalkussani, ja vaikka anteihin osallistumisesta ei veloiteta välityspalkkiota, myynnistä menee kuluja. Lisäksi ostin pitoon jääviä osakkeita, yhteensä kulut Nordnetin palveluista olivat noin 190 euroa. Listautumisiin osallistuminen oli kuitenkin kannattavaa toimintaa, joten kulut eivät haittaa. 

Rahastoistani ainoastaan OP-Ilmasto on aktiivisesti hoidettu rahasto. Hallinnointipalkkio on 1,8%, joten yksistään tämän rahaston kulut vuonna 2021 ovat olleet noin 125 euroa. Olen myynyt rahastoa pikku hiljaa vuosien varrella, enkä ole sijoittanut sinne enää noin neljään vuoteen mitään. Rahaston kanssa on positiivinen, mutta pirullinen ongelma. 

Rahasto nousee joka vuosi, joten vaikka kuinka yritän vähentää omistusta, pienet lunastukset ei auta, vaan jos haluan luopua kokonaan omistuksestani, pitäisi kerralla tyhjentää koko rahasto. Rahaston puolesta puhuvat sen ideologia, tuotto ja hajautus, joten omistus on ollut kokonaisuus huomioon ottaen varsin hyvä. Rahastossa ei ole muuta suurempaa vikaa, kun ne korkeat kulut.  

Lisäksi olen maksanut noin 5 euroa korkoja Nordnetin luottolimiitin käytöstä. Kuluja maksoin siis sijoitusharrastuksestani viime vuonna noin 320 euroa. 

Osingot


Koska olen henkisesti varautunut siihen, että pääoma on sidottu sijoituksiin vuosiksi, (jollei vuosikymmeniksi), osingot ovat pieniä signaaleja siitä, että rahani ovat edelleen olemassa jossain tuolla bittiavaruudessa. 

Osinkoja tuli viime vuonna bruttona 1840 euroa, ja nettona noin 1611 euroa. Vuosi oli osinkojen kohdalta parempi, kuin aiemmat vuodet. Osa osingoista tuli arvo-osuustilille ja joutui heti verolle, osa tuli osakesäästötilille, jossa verokohtelu on erilainen. Osingot on sijoitettu uudellen. Suurin osingonmaksaja oli Citycon. 

Lähtökohdat vuoteen 2022


Inflaatio, korona ja keskuspankkien ennustetut koronnostot, vuosi 2022 alkaa jännittävissä merkeissä! En aseta mitään tavoitteita itselleni vuodelle 2022. Toivon kuitenkin sydämeni pohjasta, että tämä olisi viimeinen vuosi koronaa. Kaipaan mielettömästi live-keikkoja, matkoja ja arkea ilman maskeja. 

Vaihdan työpaikkaa helmikuun alusta, joten viisasta olisi jemmata jonkin verran tässä kuussa saamiani lomarahoja ensi kesäksi. Suunnitelmissani on pitää neljä viikkoa kesälomaa, joten palkatonta lomaa olisi peräti kolme viikkoa. Jos sopivia sijoituspaikkoja löytyy, voin kuitenkin huoletta laittaa käteisen myös osakkeisiin, sillä sijoitusssalkku antaa turvaa ja tarvittaessa voin nostaa sieltä varoja palkattoman loman kustannuksiin. 

Koronapelot heiluttivat minunkin salkkuani loppuvuodesta. Jos jotain olen oppinut, niin piensijoittaja on kuin lastu lainehilla, kun markkinavoimat siirtelevät pääomia volatiileista kryptovaluutoista turvallisempiin arvo-osakkeisiin, tai toisinpäin. Mielenkiinnolla siis seuraan talouden vuotta 2022! 

Hyvää uutta vuotta!



maanantai 3. tammikuuta 2022

Q4 2021

Vuosi on jo vaihtunut, kaikille oikein hyvää vuotta 2022! Vielä kurkistus viime vuoteen, eli alla viimeisen kvartaalin luvut.

Ostot ja myynnit 


Pörssin listoille nousi jälleen joukko uusia yrityksiä, osallistuin Inderesin, Volvo Car Ab:n, Lemonsoftin, Duellin, Norrhydron ja Lamorin osakeanteihin. Omistajaksi jäin ainoastaan Inderesille. Kaikkien muiden viiden osakkeet myin ensimmäisinä kauppapäivinä pois pienillä voitoilla. Loppuvuotta kohden en jaksanut enää kovin paljon tutustua yrityksiin, vaan taktiikkana listautumisiin osallistumisissa oli pikavoittojen etsintä. Lamorin kohdalla voitto jäi kulujen jälkeen muutamaan euroon, muut listautumiset menivät paremmin. Luovuin lokakuun alussa myös Modulightin osakkeista. 

OP-Ilmasto on pitkäaikaisin omistukseni ja sitä olen pikkuhiljaa pyrkinyt vähentämään rahaston suurien kulujen takia. Huomasin joulukuussa Excelin tutkimisen jälkeen, että vaikka olenkin tehnyt runsaasti ostoja ja myyntejä, on suurin osa niistä tapahtunut osakesäästötilin sisällä. Pystyin siis hyödyntämään "verovapaan tonnin" sääntöä, jonka mukaan vuoden sisällä tehdystä alle 1000e arvoisesta myynnistä ei mene pääomaveroa. En ole aktiivisesti seurannut rahastoa, mutta tein siihen joulukuun viime päivinä pienen muutoksen myymällä noin 920e arvosta osuuksia. Rahasto oli vuoden aikana noussut jälleen mukavasti, joten tuosta 920 eurosta yli puolet oli tuottoa. 

Lisäsin osakesäästötilille Sieviä, ostin lokakuussa 500 osaketta kappalehintaan 2,09e. Boreolla ja Sievillä oli jo yhdistymisaikeitakin, mutta Sievin omistajat päättivät toisin. Syntyvän, uuden yrityksen osakkeiden jakosuhde olisi ollut näin Sievin omistajan näkökulmasta vahvasti Boreon omistajia suosiva, joten itsekin kävin joulukuun äänestyksessä äänestämässä yhdistymistä vastaan. 

Muita ostoja oli Tokmanni (60 kpl hintaan 19,98e) ja Konecranes (30 kpl hintaan 34,37e). Tällä hetkellä Sievin ja Tokmannin osakkeet ovat hieman ostohintojani alempana, Konecranes hieman ylempänä. Kuukausittaisen suunnitelman mukaan ostin myös pienillä summilla Handelsbankenin Usa indeksirahastoa ja Nordnetin Ruotsin indeksirahastoa.  

Olin kuitenkin ostoksilla myös muilla mailla. Nordnetissä oli marraskuisen Black Fridayn kunniaksi tarjous, USA:n pörssistä pystyi ostamaan osakkeita ilman välityspalkkiota. Lisäsin omistustani sekä Alibabasta, että Zepp Healthistä. Molempien osakkeiden hinnat ovat ostojeni jälkeen laskeneet rajun puoleisesti. 


Osingot 


Osinkoja maksoi tuttuun tuttuun tapaan salkkuni kvartaaliosingonmaksajat, eli Citycon ja AT&T. Näyttipä TietoEvrykin maksaneen osinkoa tässä kvartaalissa. Yhteensä bruttona osinkoja tuli 285 euroa ja nettona 253 euroa. Osingot on sijoitettu jo uudelleen osakkeisiin. 


Salkun sisältö

Osakkeet ja rahastot 31.12.21


Vuoden viimeiselle kvartaalille osui paljon hankintoja. Oma pyöräni varastettiin, ja jouduin heti hankkimaan uuden pyörän, sillä käytän sitä niin paljon. Kotivakuutus osoittautui jälleen kerran hyödylliseksi, varastettu pyörä ei ollut kovin vanha, joten sain siitä muutaman satasen vakuutuksen kautta. 

Kävin ensin katsomassa uusia pyöriä, mutta haluamani pyörän hinta lähenteli 1000 euroa. Varkaiden pelossa tyydyin käytettyyn pyörään. Kerrasta viisastuneena ostin myös paljon paljon paremman lukon ja muita lisäosia (tarakka, valot, ketjusuoja). Vakuutuksesta saamani rahat riittivät hankintoihin. Pyörävarkaus harmittaa silti yhä, sillä varastettu pyörä oli ulkonäöltään paljon somempi ja muutenkin ajettavuudeltaan parempi.   

Joulu aiheutti lisäkuluja, samoin lasten vaatteisiin ja tarvikkeisiin meni tällä kvartaalilla rahaa muutamia satasia. Säästöönkin jäi silti vielä jotain. Sijoitusvarallisuus kasvoi noin 7100 euron verran, siitä noin 2500 on säästöä ja loput arvonnousua omistuksista. Vuoden lopussa Nordnetissa oli hieman käytössä luottoa. Vaikka syyskuun alussa alkanut pomppuinen markkina näytti välillä pahaltakin, omistukseni nousivat vuoden lopulla yli 81 500 euron. 

Omistukset 31.12.2021