tiistai 26. toukokuuta 2020

Nettovarallisuus

Koronavirus ravistelee kursseja. Suurin osa omaisuudestani on kuitenkin turvassa koronaviruksen lieve-ilmiöiltä ja lepää pääkaupunkiseudun lähiössä vakaasti vuosituhansia vanhan suomalaisen peruskallion päällä. Varallisuus on kiinni perheemme kodissamme, josta omistan 40%.

Aika lohduttavaa (tuo peruskalliojuttu), mutta kuten monella muullakin suomalaisella, nettovarallisuus on pääosin kiinni yhdessä kohteessa, joten hajautus on huono.


Mitä nettovarallisuus kertoo?


Nettovarallisuus kertoo yksinkertaisesti sen, mitä jää viivan alle, kun kaikista varoista miinustetaan kaikki velat. Toisilla viivan alle jää negatiivinen luku, useimmilla onneksi kuitenkin nettovarallisuus jää plussalle.

Nettovarallisuus ei ole ollut oman talousseurantani ydinlukuja oikeastaan kahdesta syystä. En ensinnäkään ole tiennyt, minkä hintaisessa asunnossa asun. Muutimme tähän jo yli seitsemän vuotta sitten, enkä ole seurannut, mihin suuntaan arvo on kehittynyt. Toinen syy on, että oma koti ei tuota mitään, joten asunnon arvo on jokseenkin yhdentekevä niin kauan, kun sitä ei ole tarvetta myydä tai asuntoa ei ole tarve käyttää vakuutena lainaan.

Olenkin itsekseni pohtinut, että nettovarallisuudella on lukemana enemmän painoarvoa henkilölle, jolla talous on pirstaloitunut useampaan kohteeseen. Saattaa olla useampia lainoja (velkaa asunnoista, opiskeluista, autoista). Ja myös varallisuutta useammassa kohteessa (vapaa-ajan asunto, oma asunto, sijoitusasuntoja, osakkeita, rahastoja, fyysistä kultaa tai vaikkapa arvokasta taidetta).

Kun varoja ja velkoja on useammassa kohteessa, on mahdollisesti myös käytetty velan vipuvaikutusta hyväksi ja käytetty olemassa olevaa varallisuutta vakuutena uuden hankkimiseen. Tämä on tavallista mm. asuntosijoittajien keskuudessa. Omaisuudesta muodostuu häkkyrä, joka on pidettävä tasapainossa, ja nettovarallisuus on se luku, joka kertoo viime kädessä talouden tasapainosta.

Helsingin vanhoja asuintaloja

Oman asunnon arvo


Ongelmana nettovarallisuuden laskemisessa on omaisuuden hinnan arvioiminen. Osakkeiden ja rahastojen arvo on helppo katsoa suoraan nettipankista. Asuntojen ja muun kiinteän omaisuuden arvioiminen on jo paljon vaikeampaa.

Meidän pienessä kerrostalossamme tehtiin kuitenkin asuntokauppa muutama kuukausi sitten, ja täsmälleen samalla pohjalla oleva asunto vaihtoi omistajaa. Tein hieman nokkelaa Sherlock Holmesmaista etsivätyöskentelyä (no jaa, vaati ehkä puoli minuuttia etsiä myytävänä oleva asunnon myynti-ilmoitus netistä). Asunto meni kaupaksi jo ensimmäisellä näytöllä.

Hyvä puoli on, että kauppa oli nopea ja asunnot liikkuvat tällä alueella. Kauppa oli toki tehty ennen koronavirusta, joten tilanne voi olla nykyisin erilainen. Huono puoli on, että sekä muuta asuntokauppaa seuraamalla, että tämän yksittäisen asuntokaupan kohdalla voi huomata, että vanhojen asuntojen arvot eivät ole (ilman  suuria remontteja) nousseet alueella viimeisen seitsemän vuoden aikana. Myynnissä ollut asunto meni kaupaksi luultavasti aika samalla summalla, kun mitä itse maksoimme omastamme seitsemän vuotta sitten.

Asuntoomme kohdistuu jonkin verran taloyhtiön velkaa, mutta jos joutuisimme myymään asuntomme, jäisi siitä taloyhtiövelan maksun jälkeen noin 220 000 euroa jäljelle. Oma omistusosuuteni on 40% eli 88 000 euroa.

Torneja ja pastellivärejä


Nettovarallisuus= kaikki varallisuus-kaikki velat


Nettovarallisuus lasketaan siis niin, että kaikesta varallisuudesta lasketaan pois kaikki velat. Varallisuutta minulla on 40% asunnosta, varoja tilillä, osakkeita ja rahastoja. Muuta varallisuuteen laskettavaa ei ole. Velkaa on ainoastaan asunnosta.

Varat:
Oma osuus asunnosta 88 000
Tilit  7300
Rahastot 8300
Osakkeet 20 300

Varallisuus yhteensä 123 900

Velat:
Asuntolaina 16 200

Velat yhteensä 16 200

Nettovarallisuus yhteensä 107 700


Miten nettovarallisuuteni on kertynyt?


Oma nettovarallisuuteni on kasaantunut pikku hiljaa noin seitsemäntoista vuoden aikana, sillä noin seitsemäntoista vuotta sitten olen siirtynyt opiskelemasta työelämään. Olen aina kammonnut velkaa, eikä minulla ei ole ollut koskaan muuta pitkäaikaista velkaa, kuin asuntolaina. Oma nettovarallisuuteni ei näin ollen ole koskaan pudonnut nollan alapuolelle.  

Nettovarallisuus on kertynyt vähän vahingossa asuntolainaa maksaessa. Ensimmäinen oma kotini oli yhdessä puolison kanssa vuonna 2006 ostettu kaksio ja nykyinen asuntoni on saman puolison kanssa ostettu kolmio. Ensimmäiseen asuntooni minulla oli silkkaa rahaa omista palkoistani säästettynä noin 3500 euroa, lisäksi sain vanhemmiltani lahjana 3000 euroa, eli yhteensä käsirahaa oli kasassa 6500 euroa. 6500 euron alkusumman avulla nettovarallisuus on käytännössä asuntolainojen avulla vivutettu nykyiselle tasolle. Jos en olisi aikanaan ostanut asuntoa, olisi asumiseen käytetty summa mennyt vuokranmaksamiseen ja nettovarallisuuteni olisi huomattavasti pienempi.

Aiemmin tein asuntolainaan ylimääräisiä lyhennyksiä, koska rahaa kertyi säästöön, eikä osaamista sijoittamiseen ollut. Nyt olen kääntänyt kelkkani ja asuntolainan lyhennykset on tauolla vielä ensi kevääseen saakka osittaisen lomautuksen takia.

Viime vuosien alhainen korkotaso on helpottanut meidän asuntovelallisten elämää, mutta olen myös päässyt nauttimaan nykyistä paljon korkeammasta asuntolainojen korkotasosta, sillä vuonna 2008 12 kk euribor oli yli 5%. Kun korot ovat pikku hiljaa laskeneet alle nollan, olen tehnyt päätöksen laittaa ylimääräiset rahat paremmin tuottaviin osakkeisiin, kuin lyhentää asuntolainaa.

Paljon vai vähän?


Onko 107 700 euroa nettovarallisuutena paljon vai vähän? Uusin tutkimus suomalaisten nettovarallisuudesta on melko vanha ja peräisin vuodelta 2016. Sen mukaan suomalaisten kotitalouksien mediaani oli tuolloin 107 200, eli oma henkilökohtainen varallisuuteni vastaa melko tarkkaan koko kotitalouksien mediaania. Perheeseeni kuuluu puoliso, jolla on omat varansa ja velkansa, mutta tässä kirjoituksessa, kuten koko blogissa kerron vain omista raha-asioistani. Tutkimuksesta on jo aikaa, joten luultavasti uusi tutkimus toisi esiin eri lukuja. 

Oma nettovarallisuuteni ei siis ole mitenkään erinomainen, mutta ihan hyvällä mallilla. Nettovarallisuus summan tietämisestä on ehkä se hyöty itselleni, että tiedän mihin suuntaan varallisuutta pitäisi jumpata. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan suomalaisiten varallisuudesta noin puolet on asunnossa, omasta varallisuudestani asunnossa on noin 70%. Tämän hetkinen suunnitelma onkin kasvattaa sijoitussalkun osuutta varallisuudestani. 

torstai 7. toukokuuta 2020

Huhtikuun 2020 tulot ja menot

Yllätyksekseni viime kuusta näytti tulleen säästökuukausi! Koronalla on varmasti osuutta asiaan, kaikki huvittelupaikat on kiinni, joten rahaa jäi ihan vahingossa säästöön. Pureudun kohta tarkemmin lukuihin!

Perheeseeni kuuluu lisäkseni puoliso ja kolme yhteistä lasta. Taloutemme ovat erilliset, eli molemmilla on omat tilit, lisäksi meillä on yhteistili. Meillä on omistusasunto, josta molemmilla on lainaa, lainat ovat erilliset. Minun omistusosuuteni asunnosta on  40% ja maksan 40% vastikkeesta.

Tulot koostuvat tässä kuukaudessa palkasta ja puolikkaasta lapsilisästä. Osinkoja saattoi myös tulla tilille, mutta osinkoja en ole merkannut tuloksi. Meidän taloudessa kaikki yhteiset menot menevät puoliksi (ruoka, lasten menot ym). Myös lapsilisä menee tällä puoliksi, eli laitan sen yhteiselle tilille, josta maksamme yhteisiä kuluja. Eli esimerkiksi ruokaan viisihenkisellä perheellämme meni huhtikuussa noin 720 euroa, josta oma osuuteni on puolet, eli 362 euroa.

Huhtikuu 2020, tulot ja menot
Viime kuussa minulla alkoi osa-aikainen lomautus, eli teen 30 tuntista viikkoa normaalin 37,5 tunnin sijaan. Lomautus ei näy vielä tämän postauksen palkkaluvussa, sillä meillä palkka maksetaan aina pari viikkoa jälkikäteen. Tässä näkyvä palkka on siis maaliskuun palkka. Maaliskuussa tein normaalia enemmän sunnuntaita ja iltoja, eli olosuhdelisät on nostaneet palkkasummaa. Asuntolainan lyhennykset ovat nyt tauolla, sillä hain pankista lyhennysvapaata lomautuksen takia. Asuntolainasta olen maksanut vain koron.

Yllätyksekseni myös ruokalasku oli pysynyt kohtuullisena, vaikka esikoinen on syönyt kotona kaikki ateriat etäkoulun takia ja myös päiväkoti-ikäiset lapseni ovat olleet enemmän kotona. Tavallisesti meillä syödään aika paljon eineksiä ja välillä myös noutopitsaa tai jotain muuta ravintolaruokaa. Nyt (lomautukseni takia) on ollut enemmän aikaa tehdä ruokaa, ja tämä estänyt ruokalaskua paisumasta. Säästöön onkin jäänyt huima summa, sillä palkka on ollut vähän normaalia suurempi ja kulut tavallista pienemmät. Ensi kuussa palkka onkin jo reilusti pienempi ja liiton lomautuskorvausta saa arvion mukaan odotella kaiketi muutaman viikon.

Lomautus on muuten mennyt hyvin, mutta työtaakka ei ole vähentynyt. Kun työtunnit ja työntekijät ovat vähentyneet, on kiire työpaikalla kasvanut, ja jokainen paikalla oleva on joutunut joustamaan entistä enemmän. Oma mieliala on ollut välillä melko pohjalla. Päivä ei ala mitenkään pirteällä tavalla, kun heti ensimmäisenä aamulla voi tarkistaa uutisista tuomiopäivän tautiin kuolleiden alati kasvavan luvun. Siinä alkaa jo huomaamattaan miettimään oman maallisen vaelluksen päätepistettä, ja sitä, tuoko kukaan edes haudalle kukkia. Onneksi tajusin jossain vaiheessa lopettaa kuolinlukujen kyttäämisen, niin mielialakin parani saman tien.