Sijoitusvuosi 2025

Helsingin pörssiin sijoittaneille vuosi 2025 oli erittäin hyvä! Kun vuonna 2024 Helsingin pörssi oli maailman pörssituottoja tarkasteltaessa tuotoltaan huonoimpien joukossa, 2025 se kiipesi parhaimpien kärkeen. Osakesalkustani valtaosa on Suomeen listatuissa yrityksissä, joten sen arvo nousi reilusti, vaikka se ei ihan yleisindeksin kiitoon yltänytkään. 

Blogissa on ollut viime vuonna varsin hiljaista, ja esimerkiksi kvartaaliraportit puuttuvat kokonaan. Vuodessa salkussani tapahtui kuitenkin joitain muutoksia, niistä kerron nyt tarkemmin! 

Sijoitusvuosi 2025 eteni oikeastaan pitkälti omalla painollaan, kävin yhdessä yhtiökokouksessa ihan perinteisesti paikan päällä ja osallistuin pariin etäkokoukseen. Seuralaisen ominaisuudessa pääsin myös ravintoloita omistavan Nohon upeaan sijoittajatapahtumaan, eli illalliselle Pörssitaloon. 

Ostot ja myynnit vuoden aikana

Tein yllättävän vähän kauppaa vuoden aikana. Kuukausisäästönä rullasi edelleen Nordnetissa kaksi rahastoa, Handelsbankenin USA indeksi ja Ruotsin indeksirahasto. Kahteen rahastoon menee kuukausittain yhteensä 150e. 

Myynnit kohdistuivat kolmeen osakkeeseen. Toukokuussa kyllästyin KH Groupin mateluun. Yhtiö oli nimeltään Sievi Capital, kun ostin sitä koronavuonna 2021. Sievi hyötyi koronaviruksen liikkumisrajoituksista, yhtiön omistaman Indoorin liikevaihto kasvoi, kun etätyöläisiksi komennetut ihmiset sisustivat kotejaan. Sittemmin Indoorin onni on kääntynyt ja Indoorin Sotka ja Asko taisivat tehdä useamman vuoden tappiota ennen kuin KH Group sai Indoorin myytyä tänä syksynä nimellisellä kauppahinnalla pois. Osakkeiden myynnillä tein tappiota, mutta toisaalta en enää uskonut nopeaan käänteeseen, joten päätös oli oikea. Harmillisesti KH Group oli osakesäästötilin puolella, joten tappioita ei pysty hyödyntämään verotuksessa. 

Toinen myynti oli Citycon, siitä tehtiin ostotarjous 4e osakehinnalla, enkä jäänyt odottelemaan ostotarjouksen voimaantuloa vaan marraskuussa heti ostotarjous ilmoituksen jälkeen luovuin osakkeista 3,97e osakekohtaisella hinnalla. Citycon on ensimmäinen osakeostoni marraskuussa 2016, silloin maksoin osakkeista 2,1e/kappale, mutta käänteisen splitin vuoksi ostohinnan 2,1 euroa vastaisi nykykurssissa 10,5 euroa. 

Cityconin kurssi on luisunut koko omistusaikani ajan, osake jauhoi pitkään isoja osinkoja, mutta vuonna 2025 osinkojakaan ei enää maksettu. Sinänsä harmi, että ostotarjous oli näin alhainen, sillä oletettavasti yhtiön omaisuus, eli kiinteistöomaisuuden arvo, oli suurempi. Osaketta painoi oikeastaan koko ajan suuri velkaisuus, sekä epäilykset suuromistajan liikkeistä. 

Osingoista huolimatta tein ison tappion Cityconilla, joten olikin ihan hyvä, että ostotarjous tuli, sillä luultavasti osake olisi muuten jäänyt roikkumaan ikuisesti salkkuuni. Näillä myynneillä olen tehnyt tähän mennessä suurimmat tappiot, sillä tämä yritys oli sekä ensimmäinen, että suurin omistukseni. Cityconia minulla oli sekä osakesäästötilin, että arvo-osuustilin puolella.

Framery on pörssin kiinnostava uusi tulokas. Toimistokoppeja tekevä suomalainen yritys listautui pörssiin joulukuun alussa. Osakesaaliini jäi laihaksi, sillä sijoittajat olivat hyvin liikkeellä ja listautuminen ylimerkittiin. Sain annista 84 osaketta, jotka myin heti ensimmäisenä kauppapäivänä pois. Voittoa taisi tulla noin 60 euroa, joten periaatteessa tähän antiin osallistuminen oli nappikauppaa, mutta toisaalta yritys saattaa nousta uudelleen myöhemmin salkkuuni. 

Osakeostojakin kertyi muutama kappale. Tokmannia ostin ensin toukokuussa muistaakseni tulosvaroituksen jälkeen. Sen jälkeen osake on jälleen laskenut, ja marraskuussa ostin sitä uudemman erän, kun yritys ilmoitti jättävänsä vuoden toisen osingon maksamatta kokonaan. Tokmannin osingot ovat olleet runsaita, joten osake sukelsi ilmoituksen jälkeen. Vanhoista omistuksista lisäilin UPM:n osaketta, uutena salkkuun nousi toukokuussa QT Group. 

Taktiikkana vuonna 2025 oli ostaa pudonneita osakkeita, mutta nämä osakkeet ovat ostojen jälkeen jatkaneet vaan laskua alaspäin. Pudonneet puukot ovat aina ongelmallisia, mutta en malta olla ostamatta, jos osake näyttää halvalta. 

Suurella käteispainolla vuoteen 2026

Salkku saavutti juhannuksena sadan tonnin rajapyykin, vuodenvaihteessa käteisen, rahastojen ja osakkeiden yhteen laskettu arvo ylitti jo 120 000e. Käteisen osuus on nyt suuri, sillä Cityconin osakkeiden myynti jätti tappioista huolimatta reilusti käteistä salkkuun. Viime vuonna salkku kasvoi melkein 30 000 euroa, tämä on huikea summa ja suurin nousu yhden vuoden aikana. 

31.12.2025

Nordnetin puolella olevat rahastot ja osakkeet nousivat vuoden aikana rutkasti, nousu oli noin 26,03%. Loistavasta vuosituotosta huolimatta salkku jäi indeksille, sillä OMXHGI nousi yli 36%. Omassa salkussani oli monta vuoden aikana kivunnutta osaketta. Ainakin Wärtsilä, Fortum ja Mandatum nousivat, Wärtsilä taisi melkein kaksinkertaistua. OP:n rahastoista Aasia indeksi nousi 7,5% ja OP Ilmasto nousi 25%. Koko salkun tuotoksi viime vuodelle tuli noin 25,65%. 

Osakkeet ja rahastot joulukuu 2025

Oman talouden luvut

Palkkaa ansaitsin vuonna 2025 noin 43411 euroa bruttona ja 32600 nettona. Keväällä olin osa-aikaisesti lomautettuna helmikuun alusta toukokuun loppuun. Tein tänä aikana 30 tuntista työviikkoa, ilmeisesti ansiosidonnaiseen on tullut tiukennuksia, sillä ansiosidonnaista kertyi nettona vain 661 euroa. Veronpalautusta sain 453 euroa. 

Yhteensä nettona ansaitsin vuodessa 33714 euroa. Suurin osa tuloista menee peruskuluihin, kuten asumiseen, ruokaan, liikkumiseen ym. Tällä hetkellä minulla ei ole henkilökohtaisia velkoja, asuntolaina on maksettu, eikä käytössä ole sijoituslainaa tai kulutusluottoja. Jos laskin oikein, säästöön meni noin 10800 euroa, säästösummassa olen ottanut huomioon myös pois maksetun sijoituslainan.

Osinkoja tuli bruttona 2923 euroa ja nettona 2633 euroa. Osa osingoista tipahteli arvo-osuustilille, osa taas osakesäästötilille, jota verottaja kohtelee eri tavalla. Osinkojen summa jäi vuodesta 2024, mutta koska osingot kiertävät vielä takaisin osakkeisiin, niiden määrällä ei ole suurta merkitystä.

Tuoton suhde sijoitettuun pääomaan

Alla on vielä graafi sijoitetusta pääomasta ja tuotosta. Yhteensä käteisen, osakkeiden ja rahastojen summa yltää jo yli 120 000 euron, alla sinisellä näkyy sijoitetut eurot ja keltainen osuus on tuottoa. Tätä graafia päivitän vain vuoden vaihteessa. 

Olen säästänyt koko aikuisikäni, ennen vuotta 2018 en kovin suurella tarkkuudella tilastoinut mitään. Luvuista kuitenkin selviää, että sijoittaminen on toistaiseksi ollut kannattavaa! Omaa rahaa olen harrastukseen työntänyt 86500 euroa, tuoton osuus on noin 36400 euroa ja salkun arvo noin 122 900. Vuotuiset tuottoprosentit eivät ole aina olleet positiivisia, mutta rohkaisevaa on, että kokonaisuus pyörii tukevasti plussalla. 

Pääoma ja tuotto 1.1.2026

Vuoteen 2026 olen lähtenyt isolla käteispainolla. Osa käteisestä olisi nyt laitettava töihin, eli seuraava askel on etsiä jälleen tuottoa markkinoilta. Osa käteisestä jää odottamaan kesää, jolloin meillä suunnitelmien mukaan alkaisi taloyhtiössä remontti. 

Hyvää ja tuottoisaa sijoitusvuotta 2026!

Sijoitusvuosi 2023

OMXHGI, eli osingot uudelleen sijoittava Helsingin pörssin indeksi jäi viime vuonna pienesti miinukselle kovasta loppukirista huolimatta. Miten oma salkkuni pärjäsi viime vuoden koitoksissa?

Salkun kehityksessä oli hyvää  

Tuotto ja säästöön mennyt summa. 

Vuosi 2022 oli sijoitusmielessä henkisesti musertava. Muilla tuntui menevän hyvin, minä rämmin Fortumin ja Harvian kanssa keräten yhä enemmän ja enemmän miinusta salkkuun. Vuonna 2023 pääosin samoilla osakkeilla salkku tuotti plussaa, eli vuonna 2023 otettiin edes vähän kiinni vuoden 2022 tappioita.  

Salkun suurimmat osakkeet vuoden 2023 lopussa olivat Citycon (10%) Marimekko (10%) Harvia (9%), TietoEvry (8%) ja Wärtsilä (8%). Nämä yhtiöt muodostavat salkun tukirangan, sillä niiden osuus salkusta on 45%. Suurimmat yhtiöt ovat aika samat, kuin vuoden 2022 lopussa. 

Uusia yhtiöitä salkkuun tuli neljä, UPM, Mandatum, Kempower ja Neste, yksikään yritys ei hävinnyt salkusta ja myyntejäkin oli vain kaksi, Digia ja OP-Ilmasto rahasto. Yhteensä salkussa on 21 yhtiötä ja 4 rahastoa. Yhtiöiden määrä on liian korkea seuraamisen kannalta. Osa yhtiöistä vaan hengailee mukana, eikä aika riitä kaikkien seuraamiseen aktiivisesti.  

 

Nordnetin salkku 2023 lopussa

Yllä Nordnetista napattu vuoden 2023 graafi. Oma salkkuni menestyi vuonna 2023 paremmin, kuin Helsingin pörssi. Nordnetin lisäksi minulla on vielä OP:ssä kahta rahastoa (Op-Ilmasto ja Op-Aasia), kun ottaa näidenkin kahden rahaston tuoton huomioon, viime vuosi jäi noin 12,7% plussalle. 

Selailin aiempien vuosien blogikirjoituksia, ja näytti siltä, että olen melko tarkkaan joka toisena vuonna hävinnyt indeksille ja joka toisena vuonna voittanut sen. Alla vielä graafi Nordnetistä pidemmältä ajalta, ensimmäiset osakkeet olen ostanut syksyllä 2016 ja graafi päättyy vuoden 2023 loppuun. Salkku on hieman plussalla indeksiin nähden, mutta euroissa en ole saanut aikaan suurta eroa indeksiin. 

Syksy 2016 - 31.12.2023

Alla vielä graafi sijoitusvarallisuuden allokaatiosta, pystyakselilla on eurot. Osakkeiden osuus on suurin, tästä myös näkyy, että nyt ollaan viimein ylitetty 90 000 euron raja. Tarkempia tietoja salkun sisällöstä löytyy edellisestä blogikirjoituksesta.

Allokaatio 31.12.2023

Salkun kehityksessä oli huonoa

Tappiollisten osakkeiden määrä salkussa.  

Yksi sijoitusmaailman mielestäni paikkansa pitämättömistä mantroista on, että tappio realisoituu vasta myytäessä. Sijoittajat ovat kaiketi pääsääntöisesti optimistista porukkaa, mutta pötyähän tuo edellinen lause on. Siihen sisältyy kaunis ajatus siitä, että jokainen tappiollakin oleva osake nousee jälleen uuteen kukoistukseen, kun vaan jaksaa odottaa. No näinhän ei ole, kysykää vaikka Lehtoon sijoittaneilta. 

Omassakin salkussani on osakkeita, jotka tuskin koskaan nousevat plussalle. Kävin läpi viime vuoden kauppoja ja olen sortunut jälleen keskihinnan alentamiseen. Salkun viisi suurinta osaketta ovat Citycon, Marimekko, Harvia, TietoEvry ja Wärtsilä. Näistä plussalla on vain Marimekko ja Wärtsilä, muut kolme ovat reippaasti miinuksella. 

Vuonna 2023 olen lisäillyt näistä viidestä Cityconia, Marimekkoa ja TietoEvryä, ostot eivät ole menneet ihan nappiin, sillä Cityconin ja TietoEvryn kohdalla olen vain kaivanut kuoppaa syvemmäksi. Itseruoskintaan ei silti ole syytä, sillä vaikka olen tehnyt virheitä, salkku kuitenkin nousi vuonna 2023. Teen päätöksiä salkun suhteen liian laiskasti, aktiivinen salkunhoito ja osakkeiden ajoittainen myyminen voisi olla hyödyksi salkun kehitykselle. Olen aina ollut huono myymään osakkeita ja siksipä salkun yritysten määräkin on paisunut suureksi. 

Vuoden 2023 rahavirrat omassa taloudessa

Vuoden 2023 aikana rahaa tuli ja meni. Suurin osa tuloista oli palkkaa, mutta myös ansiosidonnaista ja osinkotuottoa tipahteli tilille. Alla vielä tietoja näistä summista. 

Vuoden aikana sain lomautusten takia ansiosidonnaista bruttona 1426 ja nettona 1069 euroa. Nuo summat olivat neljän viikon lomautuksen ajalta. Koska olin lomautettuna myös joulukuun aikana, kahden viikon ansiosidonnainen työttömyystuki maksetaan vasta vuonna 2024 käsittelyaikojen takia. Yhteensä vuonna 2023 olin 6 viikkoa lomautettuna. 

Palkkaa ansaitsin bruttona noin 38 508 euroa ja nettona 28 824 euroa, osinkona tuli bruttona 2797 euroa ja nettona 2456 euroa. Osakkeiden ja osakerahaston myynnistä tuli euroja 2933 euroa, myynneistä ei mennyt veroa, sillä osakkeet on myyty osakesäästötilin sisällä ja osakesäästötilin ulkopuolinen rahaston myynti oli alle 1000 euroa. Veronpalautuksena tuli tilille 264 euroa. Yhteensä tuloja oli bruttona 45 928 ja nettona 35 282. 

Mitä tein vuonna 2023 tällä rahasummalla? Suuri osa meni elämiseen. Osakkeita ja rahastoja on ostettu 17 553 eurolla. Tein myös 4000 euron verran ylimääräisiä lyhennyksiä asuntolainaan ja asuntolainan määrä vuoden lopussa oli 5713 euroa. Sijoitusvelan määrä on noussut ja sijoitusvelkaa oli vuoden lopussa 4594 euroa. 

Paljon lukuja, mutta mitkä näistä yllä olevista luvuista ovat merkityksellisiä? Nettotulot ilman sijoitustuottoja (eli palkka, ansiosidonnainen ja veronpalautus) olivat 30 152 euroa. Osakkeita ja rahastoja ostelin 17533 eurolla, mutta myynnit ja osingot kiersi takaisin salkkuun. Kun putsataan lukuja ja miinustetaan osingot ja myynnit pois, sijoituksiin meni laskujeni mukaan uutta rahaa 12 164 euroa, eli säästöprosentti olisi niinkin hyvä, kuin 40%. 

Miten ajatella velasta? Vuoden aikana olen lisännyt sijoitusvelkaa, mutta samaan aikaan olen vähentänyt asuntovelkaa. Selasin lukuja ja vuoden 2022 lopussa velka on ollut melkein pelkästään asuntolainaa, jota on ollut noin 11 900 euroa. Nyt velka on asuntolainaa ja sijoituslainaa, yhteissumma velalla on noin 10 300, joten kokonaisvelka on vähän pienentynyt vuodessa. 

Korot nousivat vuoden 2023 aikana ja tällä hetkellä asuntolainan korkokustannus on suurempi (oman lainan tämän hetkinen korko, eli 3kk euribor ja marginaali on 5,212%), kuin Nordnetissä olevan sijoituslainan korko (3,49%). Näillä koroilla velkaraha ei enää ole ilmaista, mutta koska sijoituslainan korot ovat verotuksessa vähennettäviä kuluja, en ole kovin huolestunut velasta.  

Alla näkyy vielä graafina sijoitusten ja tuoton suhde. Vuosien varrella sijoitettua pääomaa pitäisi laskujeni mukaan olla 76 000 euroa ja sijoitusvarallisuus noin 93 500 euroa. Onneksi ollaan plussalla, vaikka tuottojen osuus koko salkusta saisi olla suurempi.   

Sijoitettu pääoma ja tuotto 2023

Sijoitusvuosi 2022

Sijoittaminen oli pitkään kivaa ja helppoa. Miten väärässä olinkaan, sillä sitten saapui vuosi 2022. Nousukaudella omat sijoitukseni rullasivat helposti ja pehmeästi, jokainen osakepoiminta tuntui osuvan hyvään osakkeeseen. Vuonna 2022 kaikki oli toisin. 

Ollaan jo päästy hyvän matkaa vuoden 2023 puolelle, kertaan vielä lukuja vuodelta 2022. Salkkuni koki rökäletappion indeksille ja vuosi oli omassa sijoitushistoriassani ehdottomasti huonoin. 

Viagraa osakekursseille?

Venäjän hyökkäyssota, korkojen nousu ja inflaatio povasivat jo alkuvuodesta huonoa sijoitusvuotta. Ja sellainen siitä tulikin. Vuosi oli volatiili ja loppujen lopuksi OMXHGI, eli Helsingin osingot huomioon ottava indeksi ei laskenut kovin paljoa vuodessa, mutta oma salkkuni lasketteli ihan omilla mustalla merkityillä rinteillään. Vuonna 2022 sijoittamisessa oli muutenkin vaikeuskerrointa enemmän, kuin aiempina vuosina. 

Omassa salkussani Harvia, Marimekko ja Tokmanni olivat koronavoittajia, nämä vuoden 2021 voittajaosakkeet kääntyivät vuonna 2022 jyrkkään laskuun. Onneksi salkussani oli myös nousseita osakkeita. Orion ja Sampo olivat salkkuni harvoja nousijoita. 

Olen hyvin tunteellinen sijoittaja, joten salkkuni saamat kolhut pistivät mielen matalaksi. Seurasinkin sijoitusmaailmaa vuonna 2022 paljon vähemmän, kuin aiempina vuosina. Buy and Hold -sijoittajalle viime vuosi oli siis surkea, näin oli ainakin samoilla osakkeilla, joilla itse olin liikkeellä.

Mitä toivoisin vuodelta 2023? Varmaankin itselleni Valiumia ja osakekursseille Viagraa. Siniset pillerit tuskin kuitenkaan piristävät osakekursseja uuteen nousuun niin kauan, kuin kolminaisuus korkea inflaatio, sota ja korkeat korot hallitsevat talousuutisia. 

Salkun kehityksessä oli hyvää

Säästöprosentti ja passiivinen tulo osinkojen muodossa. 

Viime vuonna palkkatuloa tuli bruttona noin 40 300 euroa. Pääsin siis hieman yli 40 000 euron, suurin vuosipalkka, jota olen koskaan tienannut. Hurraa huutoihin ei silti ole syytä, sillä kuukausipalkka ei kuitenkaan ollut sen suurempi, kuin vuonna 2021. 

Jännä yhtälö, joten miten tämä on mahdollista? Vaihdoin työpaikkaa alkuvuodesta ja sain viime vuonna yhden ylimääräisen kuukauden palkan. Entinen työpaikkani maksoi palkan aina pari viikkoa myöhässä, joten tammikuussa 2022 sain sekä joulukuun 2021, että tammikuun 2022 palkan. Lisäksi loppupalkassa oli mukana lomarahoja. 

Nettona ansiotulo oli  29585 euroa. Suurin osa meni kulutukseen, säästöön jäi noin 13 000 euroa, eli säästöprosentti olisi noin 44 %. Säästöprosentti kuulostaa järkyttävän suurelta, mutta on kaiketi oikea, sillä pelkästään Harvian osakkeita olen ostellut noin 8610 eurolla. Kurssilaskun jälkeen enää noin puolet Harviaan laittamistani rahoista on tallella. Sijoittaminen on osoittautunut kalliiksi harrastukseksi. 

Salkkuni tuottaa jo jonkin verran osinkoja. Samahan se on, että tuleeko tuotto nousevina kursseina, vai osinkoina, mutta osingot on vaan helpompi mieltää passiiviseksi tuloksi. Viime vuosi oli muutenkin osinkoja ajatellen poikkeus, sillä muutama yritys maksoi koronapäätösten takia viime vuonna osinkoja sekä vuoden 2020, että vuoden 2021 tuloksesta. Osinkoja sain sekä osakesäästötilille, että arvo-osuustilille bruttona noin 3100 euroa. 

Salkun kehityksessä oli huonoa

Salkun tuotto ja väärät yhtiövalinnat. 

Kierto salkussani on aina pientä, mutta kun olin vuonna 2021 ladannut täyteen kotoiluosakkeita, samat osakkeet kokivat musertavan vaikeita hetkiä vuonna 2022. Alla graafi omistusteni jakautumisesta blogin olemassa olon ajan, eli vuosilta 2017-2022. Korkeimmillaan omaisuuteni on ollut vuoden 2021 lopussa. 

Varojen allokaatio 2017-2022

Alla oleva Nornetista napattu käppyrä tiivistää hyvin koko vuoden tappiolukemat. Tein sijoittajana reippaasti miinusta, vuoden aikana salkusta hävisi euroina 18 736. Prosentteina tappio oli noin 26%. Nordnetin lisäksi minulla on Osuuspankissa pari rahastoa, siellä suuntaus oli aika samanlainen. 

Nordnetin käppyrät vuonna 2022

Vuonna 2022 olin parempi säästäjä, kuin sijoittaja

Vielä vuosi sitten tuotto kattoi jo aika ison osuuden varallisuudesta. Nyt tuottoa on sulanut reilusti pois, ja vuonna 2022 olin parempi säästäjä, kuin sijoittaja. Yksi huono vuosi tuhosi rutkasti tuottoa salkustani, kiriminen samoihin tuottolukemiin on pitkällinen prosessi. 

Tarkastelin lukuja ja onneksi kokonaisuus oli yhä plussalla, eli sijoitusten loppusumma on edelleen korkeampi, kuin sijoitettu pääoma. Vuosien varrella säästetty summa on noin 64 000, omaisuus vuoden 2022 lopussa 74 000 ja tuotto noin 10 000.  

Tuotto ja oma pääoma

Vuoden 2021 vuosituotto ja sijoitustoiminnan kulut

Viime vuoden kutsumaton vieras oli edelleen korona. Huonotapainen vieras ei ymmärrä lähteä juhlista, vaan pitää koko maailmaa panttivankinaan. Nyt on menossa omikron-variantti, eikä voi kun vain odottaa, että loppuuko ensin kreikkalaiset aakkoset, vai pandemia. 

Mutta miten vuosi 2021 meni taloudellisessa mielessä? Uiko salkkuun turskaa vai tuottoa? Salkkuni suurin omistus oli kituliaasti tuottanut Citycon ja pienin Fiskars, pienimmän ja suurimman väliin mahtuu monta muuta yritystä. Tämän hetkisen salkkuni jakauman näkee edellisestä kirjoituksesta. Uuden vuoden kunniaksi on paikallaan vilkaista vielä viime vuoden lukuihin!  

Salkun kehityksessä oli hyvää...

...sijoitusten tuotto, palkka ansiotyöstä ja säästöprosentti. 

Vaikka korona-aallot ravistelivat rajusti pörssejä varsinkin loppuvuodesta, vuodessa 2021 oli taloudellisesti paljon hyvää. Palkkatuloni ovat edelleen alle suomalaisen palkansaajan mediaanin, mutta silti ylsin omaan ennätykseeni. 

Palkkaa tuli vuonna 2021 bruttona noin 35200 euroa, ja nettona 26300 euroa. Säästöön tästä summasta sain noin 10000 euroa. Asuntovelkaa oli vuoden lopussa jäljellä noin 14600 euroa. Ensimmäiset kolme kuukautta maksoin asuntolainasta pelkkiä korkoja, joten henkilökohtaisen talouden kulut olivat alkuvuodesta hieman tavallista pienemmät. 

Salkkuni seurailee aika lailla indeksiä, viime vuonna oma salkku peittosi indeksin. Vuosi on lyhyt aika sijoittajan aikajanalla, mutta voitto indeksistä tuntuu silti hyvältä! Nordnetin salkun kuvaaja vuoden ajalta näkyy alla. Vertailuindeksinä olen pitänyt indeksiä OMXHGI, joka huomioi myös osingot. OMXHGI nousi 22,45% vuoden 2021 aikana, joten Nordnetissä oleva salkku tuotti hitusen paremmin, sillä tuotto oli 27,56%. 

Osuuspankin puolella minulla on kaksi rahastoa, OP-Ilmasto ja Aasia-indeksi. OP-Ilmasto tuotti Osuupankin tietojen mukaan peräti 28,59% ja Aasia-indeksi 10,73%. Pienen laskutoimituksen jälkeen sain oman salkun vuosituotoksi noin 27,5%. Käteistä en viime vuonna pitänyt juurikaan tileillä, vaan palkka ohjautui kuin magneetin vetämänä sijoituksiin. 

Nordnetin salkku 2021

Salkun parhaimpiin osakkeisiin kuuluivat viime vuonna Marimekko, Sievi ja Tokmanni. 

...ja huonoa

Huonoimmin kehittyivät Alibaba ja Zepp. Yritän kasvattaa itselleni selkärangan, ja tutustua tarkemmin näihin yrityksiin, jotta voisin päättää, mitä osakkeille tekisin. Ostot tein hätäisesti, tunnistin riskit, mutta lähdin osakkeiden mukaan liian positiivisin ajatuksin. Onneksi rahaa ei ole ihan hirmuisesti kiinni näissä osakkeissa, mutta jos yritysten kurssit kulkevat samaa tahtia kuin syksyllä, köyhdyn jokaisena kuukautena, jona omistan näitä osakkeita. Raha kun pakenee kiinalaisista osakkeista kovaa vauhtia.   

Säästöt ja tuotto

Olen pitänyt kirjaa sijoituksistani nyt muutaman vuoden ajan. Alla on graafi tuotoista ja säästöistä. Palkasta on säästynyt vuosien varrella sijoituksiin noin 51000e, salkun arvo on vuoden alussa noin 81000 euroa, joten tuottoa on tullut noin 30000e. 

Tilanne 1.1.2022

Sijoitustoiminnan kulut vuonna 2021

Listautumisantien osakkeet kävivät vain nopeasti osakesalkussani, ja vaikka anteihin osallistumisesta ei veloiteta välityspalkkiota, myynnistä menee kuluja. Lisäksi ostin pitoon jääviä osakkeita, yhteensä kulut Nordnetin palveluista olivat noin 190 euroa. Listautumisiin osallistuminen oli kuitenkin kannattavaa toimintaa, joten kulut eivät haittaa. 

Rahastoistani ainoastaan OP-Ilmasto on aktiivisesti hoidettu rahasto. Hallinnointipalkkio on 1,8%, joten yksistään tämän rahaston kulut vuonna 2021 ovat olleet noin 125 euroa. Olen myynyt rahastoa pikku hiljaa vuosien varrella, enkä ole sijoittanut sinne enää noin neljään vuoteen mitään. Rahaston kanssa on positiivinen, mutta pirullinen ongelma. 

Rahasto nousee joka vuosi, joten vaikka kuinka yritän vähentää omistusta, pienet lunastukset ei auta, vaan jos haluan luopua kokonaan omistuksestani, pitäisi kerralla tyhjentää koko rahasto. Rahaston puolesta puhuvat sen ideologia, tuotto ja hajautus, joten omistus on ollut kokonaisuus huomioon ottaen varsin hyvä. Rahastossa ei ole muuta suurempaa vikaa, kun ne korkeat kulut.  

Lisäksi olen maksanut noin 5 euroa korkoja Nordnetin luottolimiitin käytöstä. Kuluja maksoin siis sijoitusharrastuksestani viime vuonna noin 320 euroa. 

Osingot

Koska olen henkisesti varautunut siihen, että pääoma on sidottu sijoituksiin vuosiksi, (jollei vuosikymmeniksi), osingot ovat pieniä signaaleja siitä, että rahani ovat edelleen olemassa jossain tuolla bittiavaruudessa. 

Osinkoja tuli viime vuonna bruttona 1840 euroa, ja nettona noin 1611 euroa. Vuosi oli osinkojen kohdalta parempi, kuin aiemmat vuodet. Osa osingoista tuli arvo-osuustilille ja joutui heti verolle, osa tuli osakesäästötilille, jossa verokohtelu on erilainen. Osingot on sijoitettu uudellen. Suurin osingonmaksaja oli Citycon. 

Lähtökohdat vuoteen 2022

Inflaatio, korona ja keskuspankkien ennustetut koronnostot, vuosi 2022 alkaa jännittävissä merkeissä! En aseta mitään tavoitteita itselleni vuodelle 2022. Toivon kuitenkin sydämeni pohjasta, että tämä olisi viimeinen vuosi koronaa. Kaipaan mielettömästi live-keikkoja, matkoja ja arkea ilman maskeja. 

Vaihdan työpaikkaa helmikuun alusta, joten viisasta olisi jemmata jonkin verran tässä kuussa saamiani lomarahoja ensi kesäksi. Suunnitelmissani on pitää neljä viikkoa kesälomaa, joten palkatonta lomaa olisi peräti kolme viikkoa. Jos sopivia sijoituspaikkoja löytyy, voin kuitenkin huoletta laittaa käteisen myös osakkeisiin, sillä sijoitusssalkku antaa turvaa ja tarvittaessa voin nostaa sieltä varoja palkattoman loman kustannuksiin. 

Koronapelot heiluttivat minunkin salkkuani loppuvuodesta. Jos jotain olen oppinut, niin piensijoittaja on kuin lastu lainehilla, kun markkinavoimat siirtelevät pääomia volatiileista kryptovaluutoista turvallisempiin arvo-osakkeisiin, tai toisinpäin. Mielenkiinnolla siis seuraan talouden vuotta 2022! 

Hyvää uutta vuotta!

Vuoden 2020 vuosituotto ja sijoitustoiminnan kulut

Vuosi 2020 oli odottamaton. Tämä lienee paras sana kuvaamaan jo taakse jäänytta vuotta. Muita sanoja voisivat olla historiallinen ja kauhea. Välillä tuntui, että olemme kaikki astuneet salakavalasti suoraan keskelle scifi-tarinaa. 

Pari vuosikymmentä sitten luin Stephen Kingin kirjan Tukikohta, ja kieltämättä kevään tapahtumien alkuasetelma (flunssan kaltainen nopeasti leviävä, tappava supervirus) oli hyvin samantyyppinen Stephen Kingin tarinan kanssa. Toivottavasti tosi elämässä loppu on ihmiskunnan kannalta kuitenkin onnellisempi, kuin kirjassa. 

Oli viime vuodessa joitain hyviäkin puolia. Melko paradoksaalista, että meidän perheemme oli vuonna 2020 luultavasti terveempi, kuin aiempina vuosina. Selkeä syy lienee THL:n tiukka käsky, jonka mukaan kaikkien flunssa-oireisten on täytynyt sairastaa kotonaan. Sekä korona, että muut kulkutaudit pysyivät käskyn ansiosta loitolla. 

Vuosi on ollut myös ollut perheellemme lähimatkailun vuosi. Tutuksi ovat tulleet laavut, nuotiopaikat ja retkeilyreitit. Olemme tehneet pyörällä linturetkiä meren rantaan ja käyneet taputtelemassa lampaita kotieläintilalla. Lampaiden taputtelusta saa yllättävän paljon riemua. Olemme harrastaneet vastaavia reissuja myös muina vuosina, mutta vuonna 2020 enemmän, kuin aiemmin. Lähimatkailua toivon vielä meidän jatkavan tänä vuonna. 

   

Salkun kehityksessä oli hyvää... 

Yksiselitteisesti salkkuun ladattu uusi pääoma. Oman säästäväisyyden ja koronarajoitteiden takia säästöasteeni oli jotain mullistavan, yllättävän ja erinomaisen välimaastosta. En myöskään jemmannut rahoja tilille, vaan laitoin osakkeisiin. Suurin osa säästäväisyydestä oli silkkaa sattumaa, vuonna 2020 ei kotitaloudestamme rikkoutunut mitään suurta, ja mikä tärkeintä, kaikki läheisetkin säilyivät onneksi terveinä. 

Bruttona palkkaa tuli noin 32 800 euroa, eli hieman paremmin, kuin viime vuonna. Nettona luku oli noin 25 000 euroa. Vaikka olin osa-aikaisesti lomautettuna kolmen kuukauden ajan, tein hieman enemmän iltoja ja viikonloppuja, jotka omalla alallani tuovat lisätienestiä. Lisäksi sain työnantajalta joulun alla muutaman sadan euron bonuksen, josta osa oli henkilökohtaista bonusta, ja osa kaikille maksettua kannusterahaa. 

Työttömyyskassasta minulle maksettiin nettona noin 2000 euroa. Jossain kohtaa blogissa mainitsenkin, että tämä summa oli väärin laskettu kassassa, ja yritin sitä kahdesti korjata. Näistä tuloista (palkka ja ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha) sain omaa pääomaa laitettua sijoituksiin noin 13 500 euroa. Summa on sen verran suuri, että tarkistelin lukuja aika pitkään, en kuitenkaan löytänyt virhettä. Summa on noin kaksinkertainen vuoteen 2019 verrattuna. Salkun arvo kasvoi vuodessa noin 21 000 euroa, ja oli vuoden vaihteessa noin 56 000 euroa. 

Viime vuodesta tuli myös "ekojen kertojen" vuosi. Ensimmäisessä kerrassa on aina jotain maagista. Ensimmäinen kerta on aina yllättävä, koska kokemukselle ei ole vertailukohtaa. Moni muistaa ensimmäisen koulupäivän, tai ensimmäisen suudelman. Ihanaa, suloista, pelottavaa, karmivaa, kaikki tunteet ovat uusia, kun kyseessä on ensimmäinen kerta. 

Ja nyt tulee lista! Tänä vuonna ensimmäistä kertaa:

-koin yt-neuvottelut

-sain lomautuslapun käteen

-laitoin asuntolainan lyhennykset tauolle

-otin suoraa lainaa sijoituksiin

-ostin ulkolaista osaketta 

-osallistuin listautumisantiin

Kaikilla noilla "ekoilla kerroilla" ei ollut suoraa osuutta salkun performointiin, mutta kiertotietä kaikilla näistä oli kyllä vaikutuksensa. Esimerkiksi yt-neuvottelut hävitti tehokkaasti hetkeksi aikaa innon ostella osakkeita, ja asuntolainan lyhennysten laittaminen tauolle taas toisaalta vapautti rahaa muuhun (minun kohdallani osakkeisiin). Riskiä karttavana sijoittajana olen salaisesti ylpeä monesta näistä ekoista kerroista, ja siitä, miten itse suhtauduin uusiin juttuihin. Seuraava kerta on kenties taas helpompi. 

Miten kävi nettovarallisuuden kasvun tänä vuonna? Omaa nettovarallisuuttani en aktiivisesti tarkkaile, se luku rullaa jossain taustalla. Asuntolainanlyhennykset olivat keväästä saakka tauolla, joten sitä kautta nettovarallisuuteni ei kasvanut. Osakkeet ovat kuitenkin nousseet kesästä, joten pidän rahan pumppaamista lainanlyhennysten sijaan osakkeisiin kuitenkin hyvänä päätöksenä myös nettovarallisuuden kannalta.  

...ja huonoa

Sijoitan enimmäkseen korkeaa osinkoa tuottaviin osakkeisiin. Nämä ovat monesti tylsiä, vakiintunutta liiketoimintaa harjoittavia isoja yrityksiä. Minun vahingokseni parhaiten vuonna 2020 pärjäsi jännittävillä kasvuosakkeilla, kuten Teslalla, Qt Groupilla ja Reveniolla. 

Oli omissa osakkeissani onnistuneitakin valintoja, sillä Digia, Marimekko ja Tokmanni nousivat vuoden aikana mukavasti. Omassa omistuksistani parhaimman nousun teki Digia, nousua noin 50% ostohinnasta. Sen sijaan esimerkiksi Nokialle vuosi 2020 ei ainakaan kurssikäyrän mukaan ollut loistavimmasta päästä. Nokiasta luovuinkin noin kuukausi sitten. 

Myös ajoitus meni pielen, ostin osakkeeni väärään aikaan. Tästä olenkin jo kirjoittanut, eli jäädyin täysin kriittisillä hetkillä, kun kurssit olivat matalimmillaan. Oletin myös, että toipuminen olisi ollut huomattavasti hitaampaa, sen sijaan keskuspankit astuivat hätiin, ja kurssit nousivat nopeasti uusiin ennätyksiin. 

Olen pitänyt vertailuindeksinä salkulleni OMXHGI-indeksiä, eli osingot uudelleen sijoittavaa Helsingin pörssin kasvuindeksiä. OMXHGI kasvoi viime vuonna 15,13%.  Alla Nordnetin käppyrät, siellä olevat omistukseni (AOT ja OST) tekivät tuottoa noin 9,7%. 

Nordnetissa olevat omistukset 2020

Lisäksi omistan Osuuspankin kautta OP-Ilmasto rahastoa, joka olikin tehnyt hyvää tulosta, vuoden tuotto oli noin 33%. (Täytyi käydä ihan katsomassa, että mitä osakkeita OP Ilmastossa tällä hetkellä on. Ja suurimman viiden omistuksen joukosta löytyi kuin löytyikin viime vuoden osakeraketti, eli Tesla. Hah, olinkin täysin vahingossa päässyt sähköautojen nousuun mukaan!) 

Toinen Osuuspankissa oleva rahasto on OP Aasia-Indeksi, joka tuotti vain noin 2%. Kaikkien omistusteni yhteiseksi tuotoksi ynnäilin noin 13%, eli hävisin OMXHGI indeksille.  

Sijoitustoiminnan kulut vuonna 2020

Salkun arvo on nyt korkeimmillaan, ja myös kulut olivat vuonna 2020 suuret. Osakkeiden myyntejä ei tullut paljoa, myin verotussyistä huhtikuussa arvonsa menettänyttä Cityconia (ostin myöhemmin takaisin suunnilleen saman määrän osakkeita), heinäkuussa kevensin omistusta OP Ilmastossa ja myin joulukuun alussa omistukseni Nokiasta. Yksi myynneistäni oli myös Thunderful Groupin pienen IPOsta saadun osuuden myynti. Myynneistä kuluja tuli 24 euroa. 

Ostoja tuli viime vuonna roppakaupalla. Yhteensä 23 kappaletta suorien osakkeiden ostoja, eli ainakin ajallinen hajautus oli kunnossa. Osa ostoista oli osakesäästötilille, jossa oli tilin avaamisesta johtuen pienempi 3e palkkio. Kallein osto oli AT&T, USA:n markkinoille sijoittuvasta ostosta maksoin välityspalkkiota 15e. Pääosin ostot ja myynnit maksavat minulle Nordnetissä 7e/transaktio, sillä kuulun Suomen Osakesäästäjiin. Yhteensä ostoista kertyi 145e kulu. 

Rahastojen merkintä ja lunastus oli tänä vuonna maksutonta kaikissa omistamissani rahastoissa. Hallintapalkkiota juuri kehumani OP Ilmasto perii suolaiset 1,8%, muut rahastot ovat huomattavasti pienikuluisempia. Hallintapalkkioita maksoin viime vuonna noin 130e (tämä on arvio, joka perustuu lähinnä tuon kalleimman rahaston palkkioihin). 

Yhteensä kuluja maksoin sijoitusharrastuksestani noin 300 euroa. Hui, summa oli suurempi kuin uskoinkaan! Toisaalta esimerkiksi OP Ilmaston tuotto oli viime vuonna hyvä ja rahastosta kannatti maksaa. Tulevaisuudessani voisin kuitenkin ostaa osakkeita suuremmilla summilla, jolloin ostokertoja olisi vähemmän. Harrastukset kuitenkin yleensä vievät rahaa, eivätkä tuo sitä. Sijoittaminen on harrastuksena erikoinen, sillä se (yleensä) tuo rahaa, joten en suuremmin jaksa nillittää kuluista.  

Osingot

Osingoista osa tuli arvo-osuustilille ja joutui suoraan verolle. Osa maksettiin osakesäästötilille, jossa on myöhennetty verotus, eli verot peritään vasta, kun varoja nostetaan tililtä pois. Bruttona osinkoja tuli 914 euroa, nettona noin 771 euroa. Suurin summa toistaiseksi lyhyen osakesijoittaja-urani aikana. Sijoitin kaikki osingot uudelleen. 

Lähtökohdat vuoteen 2021

Ollaanko kuplassa vai eikö olla? Kas siinäpä pulma. Onko salkkuni allokaatio osakkeiden suhteen optimaalinen nykyiseen tilanteeseen? Lisätäkö kasvu osakkeita ja vähentääkö arvo osakkeita? Olemmeko jo nähneet pahimman koronasta, vai vieläkö uudet mutaatiot aiheuttavat uuden aallon? Jaa-a enpäs tiedä. Paljon kysymyksiä ja ei yhtään vastausta. 

Markkinoiden suhteen olen odottavalla kannalla. Vuoden vaihteen jälkeen salkkuni on kivunnut ylöspäin, ja nousu alkaa jo hirvittää. Tykkään halvoista osakkeista, ja niitä joutuu tällä hetkellä etsimään ajan kanssa. En ole äkkinäisten liikkeiden ihminen, tällä hetkellä odottelen jännityksellä kevään tulosjulkistuksia 

Yksi asia lienee varma vuodesta 2021. En millään pääse samaan säästöasteeseen. Kunhan pääsemme piikille ja maailma avautuu, haluan viedä lapsiani katselemaan palmupuita. Asuntolainan lyhennykset alkavat jälleen keväällä, joten myös asumisesta joudun maksamaan muutakin, kuin pennosia. Kulut kasvavat edellisestä vuodesta. 

Lumituiskun jälkeen

Vuoden 2019 vuosituotto ja sijoitustoiminnan kulut

Kannattiko sijoittaminen vuonna 2019? No totta ihmeessä! Vuosi 2018 päätyi kirvelevästi miinukselle, vuonna 2019 oli kaikki toisin. Käppyröistä katsottuna oma osakesalkkuni ensin nousi alkuvuodesta, teki sukelluksen toukokuussa ja nousi johdonmukaisesti juhannuksesta jouluun. Pahimpia laskukuukausia omassa salkussani olivat huhtikuu ja toukokuu, parhaimpia nousukuukausia elokuu ja joulukuu. Joulukuussa nousua taisi tulla noin 6%, eli nousu oli joulukuussa hurja.

OMXHGI nousi vuoden 2019 aikana noin 20%. OMXHGI sijoittaa saadut osingot uudelleen, joten lienee paras vertailuindeksi osakesalkulleni, jossa on vain suomalaisia osakkeita. Oma Nordnetin osakesalkkuni nousi Nordnetin käppyröiden mukaan noin 25%, eli vähän paremmin, kuin indeksi.

Tänä vuonna rahastotkin nousivat, rahastoja minulla on Osuuspankissa OP-Ilmasto ja OP-Aasia indeksi. Nousua noin 22% vuonna 2019. Rahastojen maantieteellinen hajautus on Pohjois-Amerikka, Eurooppa ja Aasia.

Ynnäilin lukuja yhteen, ja yhteensä sijoitusteni tuotto vuonna 2019 oli noin 23,7%. (Tämä ei ole ihan tarkka luku, sillä myin helmikuun alussa pari pientä rahastoa pois kokonaan, näitä en ole ottanut ollenkaan mukaan lukuihin. Eivät kuitenkaan muuta suuresti lukuja, koska myin ne alkuvuodesta ja käytännössä näistä ei tullut voittoa tai tappiota.)

Salkkuni kehityksessä oli hyvää...

Yksiselitteisesti tuotto. Vuoden 2018 lopussa salkun koko (tähän lasken osakkeet, rahastot ja käteisen) oli 24185 euroa. Vuoden 2019 lopussa lukema oli 35673, eli asunnon ulkopuolinen varallisuus kasvoi vuodessa 11488 euroa. Varallisuuden kasvu tällä tasolla oli jokseenkin odottamatonta, kyseessä on oma ennätykseni.

Hyvää oli vuodessa 2019 myös säästäväisyys. Kuritin Excelissä numeroita, ja vaikka en seuraa kulutusta tai säästettyjä summia millään järjellisillä mittareilla, merkkaan kuitenkin aina kolmen kuukauden välein sijoitusten ja tilillä olevan rahan määrät ylös.

Yllätyksekseni pystyn rivien välistä summittain laskemaan, että säästöön tuli laitettua noin 6900 euroa. Tästä summasta noin 1900 euroa on veronpalautusta edelliseltä vuodelta, ja osa on myös kesälomarahoja, jotka jäivät säästöön. Pidän summaa hyvänä, sillä nettopalkkani oli noin 24 500 euroa vuonna 2019. Bruttopalkka oli noin 32 300 euroa, pääsin ensimmäistä kertaa koko työhistoriani aikana yli 30 000 vuosiansioihin.

...ja huonoa

Tietynlainen varovaisuus. Eurot tilillä ei tuota mitään. Käteisen määrä on paisunut, sillä olen huono ostamaan osakkeita nouseviin kursseihin. Parhaiten olen tutustunut jo omistamiini osakkeisiin, joten niitä on helppo lisäillä. Omat osakkeet ovat nousseet, joten vaatisi itseruoskintaa ja kurinalaista ajankäyttöä tutustua uusiin osakkeisiin, laajentaa salkkua ja yrittää etsiä uusia sijoitusmahdollisuuksia. Sijoittaminen on rakas harrastus, mutta ajankäytön kannalta kuukausisäästäminen rahastoihin alkaa houkutella. 

Sijoitustoiminnan kulut vuonna 2019

Vuoden 2019 aikana myin kokonaan pois kaksi rahastoa (OP-Pohjoismaat ja OP-Kiina), sekä osuuksia OP-Ilmastosta. Lisäksi myin kokonaan pois Nordean osakkeet. Rahastoista jäin vähän plussalle, ja Nordean myynnistä reilusti miinukselle. Ostoja oli useampi, lähinnä lisäilin jo olemassa olevien osakkeiden omistuksia, mutta uutena salkkuuni tuli toukokuussa Digia ja Wärtsilä. 

Nordnetissä osakkeiden säilytys on ilmaista, joten siitä ei tullut kuluja. Osakkeiden ja rahastojen osto- ja myyntikulut olivat yhteensä 54,19 euroa, rahastojen hallinnointikulut olivat jälleen karmeat, sillä OP-Ilmasto on kallis rahasto. Rahastojen hallinnointikulut olivat vuonna 2019 noin 148 euroa. Yhteensä kuluiksi saadaan siis noin 202 euroa. Varsin kohtuullista, paitsi tuo rahasto. Rahaston hallinnointikulut toki kerryttävät Osuuspankissa bonuksia, mutta tarkoituksena on koko ajan vähentää OP-Ilmaston osuutta salkusta. 

Osingot

Osinkoja ja S-ryhmän osuuksien korkoja tuli rahana ennen veroja 706,06 euroa. Lisäksi Fiskars jakoi Wärtsilän osakkeita osinkona, ja näiden neljän osakkeen kirjattu hinta oli yhteensä 53,08 euroa. Yhteensä sain siis bruttona passiivista tuloa 759,14 euroa. Summa on vielä pieni, mutta kasvoi silti vuodesta 2018.

Lähtökohdat vuoteen 2020

Tiedättekö tunteen, että nyt menee jo vähän liiankin hyvin? Kurssit ovat nousseet hurjaa vauhtia myös vuoden alussa, ja tuntuu siltä, että jossain vaiheessa on vauhdin hidastuttava. Olen miettinyt myös osakesäästötilin avaamista, mutta hankala löytää sopivaa ostettavaa järkevällä hinnalla. Tylsät ja epäsykliset osakkeet ovat kalliita, ja moniin edullisesti hinnoiteltuihin osakkeisiin liittyy riskejä. Ainakin tammikuun ajan odottelen rauhassa. Tämän hetkinen strategiani taitaa olla markkinoiden ja kurssien tarkkailu. 

Vuoden 2018 vuosituotto ja sijoitustoiminnan kulut

Oliko salkussa vuonna 2018 tuhkaa vai timantteja? Kertyikö vuonna 2018 kasa aloittelijan mokia, vai oliko sijoitustoiminta timantinkovaa tuoton takomista? Salkun arvo liikkui viime vuonna ensin plussalle ja viimeisen kvartaalin ajan miinukselle. Pörssikurssit sahasivat, joten se ei voinut olla näkymättä myös omassa salkussani.

Karhu se on pandakarhukin

Ostoja oli vuoden aikana Citycon, Fiskars, Tokmanni ja Nordea. Näistä ainoastaan Tokmannin miniosto on tällä hetkellä plussalla. Myyntejä oli yksi, eli lunastin OP-ilmasto rahastosta hieman alle 1000 eurolla osuuksia kesähuvitteluihin.

Salkkuni kehityksessä oli hyvää...

Osakevalinnat. Osakkeet nousivat yllättäen 4% plussalle huolimatta siitä, että OMXHPI painui noin 9% miinukselle vuonna 2018. Tuon 4% tuoton katsoin Nordnetin graafeista, joten sen ei pitäisi olla ihan tuulesta temmattu. Vuoden parhaita kuukausia olivat huhtikuu ja elokuu, parhaiten menestynyt osake oli Marimekko. Osinkoja, pääoman palautuksia ja S-osuuksien korkoja vuonna 2018 tuli bruttona tarkalleen 451,27 euroa.

...ja huonoa

Rahastot menivätkin sitten reippaasti miinukselle. OP-Aasia indeksi -9,55%, OP-Ilmasto -13,55%, OP-Kiina -23,88% ja OP-Pohjoismaat indeksi -8,19%. Rahastojen tappiot olivat kurjaa katsottavaa, täytyykin miettiä vakavasti myyntiä. (Jostain syystä verojen maksaminen tuntuu yhtä kivalta, kun käden pistäminen muurahaispesään.)

Kokonaisuudessaan salkku jäi miinukselle tänä vuonna noin -3,4% verran, kun otan huomioon sekä osakkeiden, että rahastojen kehityksen.  

Sijoitustoiminnan kulut vuonna 2018

Kuluja tuli seuraavista osake ostoista: Citycon 9e, Tokmanni 0,99e, Fiskars 0.99e ja Nordea 9e. Yhteensä siis noin 20e. Varsin kohtuullista. 

Rahastojen kulut olivat asia erikseen. Rahastojen kuluja en pysty laskemaan yhtä tarkkaan, sillä hallintakulut otetaan höyläten pitkin vuotta, eli rahastojen päivittäinen arvo vaikuttaa kulujen suuruuteen. Osuuspankissa rahastot myös kerryttävät bonuksia. Mutta hyvän arvion pystyy silti laskemaan. Kulut ovat siis rahastoissa OP-Aasia Indeksi 0,39%, OP-Kiina 2,50%, OP-Pohjoismaat Indeksi 0,39%, OP-Ilmasto 1,8%.

Näistä laskuna suunnilleen pyöristettyjen tämän hetkisten arvojen mukaan maksoin rahastojen hallinnoinnista pankilleni noin 160 euroa (!!!).   

Yhteensä kuluja oli siis noin 180 euroa, joista suurin osa oli hallinnointikulua OP-Ilmasto rahastosta. Valitsemani rahastot on kalliita. Salkun tämän hetkiseen kokoon (noin 20 000e) suhteutettuna maksoin kuluja vuonna 2018 noin 1% verran.

Vuoden 2018 tavoitteet 

Vuoden 2018 tavoitteita en edes muistanut, ellen olisi kurkannut kyseistä kirjoitusta. Jäin roimasti kaikista tavoitteistani.

Vuoden 2019 tavoitteet

Vuodelle 2019 en aseta tavoitteita. Minulle sopii tällä hetkellä laiskanpulskea tyyli ja stressin välttäminen. Pyrin kuitenkin siirtämään ylimääräisen rahan säästöihin. Haaveissa häämöttää myös ulkomaanmatka, sekä suurempi asunto, molemmat tietysti vähentäisivät säästöön menevää summaa.