Koronavirus ja pörssin pakkaspäivät

Koronavirus leviää ja ihmisiä menehtyy tautiin. Toiveena on tilanteen korjautuminen ja epidemian laantuminen, mutta tilanteen epävarmuus tekee hallaa taloudelle ja pörssikursseille. Pörssit ovat lasketelleet ympäri maailman koko kuluneen viikon. Vaikka koronavirus on kerännyt uhrjeja jo joulukuusta asti, ilmeisesti vasta epidemian pitkittyminen ja sairastapausten ilmeneminen Kiinan ulkopuolella käynnisti pörssien laskun ympäri maailmaa. 

Laskua Helsingin pörssissä on tullut nyt noin 10% viikossa, joten käytännössä on pyyhkäisty pois koko alkuvuoden nousu, ja myös osa joulukuun noususta. Finnair antoi jo negatiivisen tulosvaroituksen, ja luultavasti moni muukin yritys seuraa perässä, joten pörssikurssien kulku voi olla vielä pomppuisa. 

Maanantain tehokas kahvitauko

Nyt seuraa perin opettavainen kertomus siitä, miten kärsimättömyys tuhoaa tuottoja. Osakepoiminnassa eroa indeksiin pyritään tekemään ajoittamisella, yhtiövalinnalla, velkavivulla (ja tuurilla). Tässä kertomuksessa näistä mikään ei onnistunut. 

Huomasin kurssien laskun maanantaina puolenpäivän aikaan, kun join töissä tauolla päivän ensimmäistä kahviannostani. Kävin nopeasti Taloussanomien, Kauppalehden ja Facebookin sijoitusryhmien sivuilla, ja totesin, että kyseessä oli ihka oikea laskupäivä. Suurimmat miinukset pitkiin aikoihin, ja kaikki omat osakkeeni miinuksella. Kun kurssit oli viimeeksi kunnolla laskussa joulukuussa 2018, jähmetyin, enkä tehnyt sen suuremmin ostoja, kuin myyntejäkään. Nyt ajattelin toimia toisin.

Osakesäästötilille oli jäänyt vielä käyttämättä 1600 euroa, ja kiitos nykytekniikan (4g yhteys ja älykännykkä) kirjaudun nopeasti Nordnettiin ja suuremmin miettimättä nakkasin rahat kahteen osakkeeseen, jotka Kauppalehden sivujen mukaan olivat suurimman laskun tehneiden osakkeiden listalla. Ostin siis Marimekkoa 20 kpl hintaan 35,15e/kpl ja Konecranesia 30 kpl hintaan 28,82e/kpl. Marimekkoa minulla oli jo ennestään, ja Konecranes on vähän tuntemattomampi, mutta minulla oli kyllä selkeä kuva yrityksestä ja olin joskus muinoin miettinyt tätä firmaa. Ajatuskulku meni jokseenkin niin, että koska osakkeet ovat nyt halventuneet reippaasti, täytyy korjausliikkeen ylöspäinkin olla nopea (?). Väärin ajateltu.  

Annan itselleni suorituksesta täydet pisteet nopeudesta, sillä 12,5 minuutin tauon aikana ehdin juoda 3 kuppia kahvia, syödä palan ruisleipää, tehdä kaksi täydellisen perusteellista analyysiä kahdesta suomalaisesta pörssiyhtiöstä ja vielä ostaa näiden kahden yhtiön osakkeita. (Oikeastihan kyse oli siitä, että yritin parhaassa multitasking -hengessä samaan aikaan syödä, ja tehdä osakekauppoja. Nopeaa ja tehokasta toki, mutta ajattelu unohtui tästä prosessista täysin.)

Ajoitushan meni ihan täysin pieleen, sillä kurssit ovat olleet sen jälkeen luisussa. Ja yhtiövalinnassakin on parannettavaa, sillä vaikka Marimekko tekee hyvää tulosta, osa tuotannosta (13%) on Kiinassa ja yksi kolmesta päämarkkina-alue on Aasia-Tyynenmeren alue. Arvelisin, että tulos tulee vääjäämättä laskemaan koronaviruksen takia. Osake on myös noussut huomattavasti, joten korjausliike saattoi olla ihan perusteltu. 

Konecranes ei ollut sen parempi valinta. Konecranes tekee teollisuusnostureita, mm. satamat ovat yksi asiakassegmentti, tuotanto ja asiakkaat jakautuvat ympäri maailman ja toimintaa on myös Aasiassa ja Kiinassa. Jo maanantaina tiesin, että osa satamista on Aasian alueella laitettu kiinni, joten ainakin välillisesti tämä vaikuttaa Konecranesiin. Vaikka Konecranesilla on tasaisempaa kassavirtaa tuovaa huoltotoimintaa, on osake silti vahvasti syklinen. Myös Konecranes tulee kärsimään koronaviruksen vaikutuksista.

Maanantain ostot eivät oikeastaan enää suuremmin harmita, mutta olisi toki kannattanut odottaa ostojen kanssa pidempään. Ostot näyttävät tässä hetkessä virheiltä, mutta molemmat ovat kelpo yhtiöitä.  

Ja tarina jatkuu perjantaina

Tänään on perjantai, ja ainoastaan keskiviikkona kurssit tekivät pienen pompun ylöspäin, muut päivät  tällä viikolla on Helsingin pörssi lasketellut alaspäin. Oma salkkuni (osakesäästötili ja arvo-osuustili) ovat seuranneet jokseenkin yhdenmukaisesti indeksiä, eli laskeneet prosenteissa suunnilleen yhtä paljon, kuin indeksi. Ja koska toisto on opetusten äiti, tänään tein vielä kaksi (hieman mietitympää) ostoa osakesäästötilille, eli ostin jälleen kerran Marimekkoa, nyt 20 kpl hintaan 31,40e/kpl ja lisäsin Cityconia 120 kpl hintaan 8,9e/kpl. 

En tiedä, ollaanko jo nähty laskun pohjia, tätähän ei kukaan osaa ennustaa. Tämän päiväisten ostojen kautta lyön kuitenkin rohkeasti vetoa tilanteen rauhoittumisen puolesta, ja sen puolesta, että koronavirus saadaan kuriin, ja pörssit alkavat pikku hiljaa rauhoittumaan. 

Perustelut ostoille ovat Cityconin kohdalla osinkotuotto ja kiinteistöbisneksen tasaisuus. Cityconilla ei suoraan ole kytköksiä Kiinaan, vaan kaikki liiketoiminta on pohjoismaissa. Liikevaihto tulee kauppojen ja muiden toimijoiden vuokrista, joten on kohtalaisen vakaata. Toki jos koronavirus leviää, kaikki yritykset, myös Citycon, tulevat kärsimään siitä. Marimekon kohdalla luotan siihen, että johto on osaavaa ja Marimekon asiakkaista suomalaiset jatkavat tuotteiden ostamista tavalliseen tahtiin. 

Toistaiseksi lasku ei ole tuntunut vielä pahalta. Alkuvuonna ehdin jo tottumaan siihen, että kaikki osakkeet nousee. Nyt tällä viikolla neljänä päivänä viidestä kaikki osakkeeni ovat laskeneet. Luultavasti pahalta alkaa tuntua viimeistään siinä vaiheessa, kun huomaan, että säästäminen nollakorkoiselle tilille olisi ollut viisaampaa, kuin sijoittaminen osakkeisiin ja rahastoihin. Siinä vaiheessa kaikki tuotot olisivat nollautuneet, ja vuosien ajan vaivalla säästämäni summa olisi alkanut pienentyä. Salkku on kuitenkin vielä toistaiseksi plussalla. 

Osakesäästötilillä rikkauksiin?

Osakesäästötili tuli voimaan vuoden 2020 alussa. Ihan pohjia myöten en ala esittelemään osakesäästötilin ominaisuuksia, sillä monessa paikassa sekä plussat, että miinukset on jo käyty erinomaisesti läpi. Esimerkiksi näiden linkkien kautta voi tutustua hyviin ja huonoihin puoliin.
https://www.porssisaatio.fi/blog/2018/01/29/osakesaastotili-yleiset-kysymykset/
https://www.holmstromgroup.com/fi/2019/12/29/101-syyta-minka-takia-osakesaastotili-on-ykkonen/
http://downshiftaaminen.blogspot.com/2019/11/totuus-osakesaastotilista-se-puuttuva.html

Lyhykäisyydessään osakesäästötilille voi siirtää enimmillään 50 000 euroa rahaa. Sinne voi ostaa osakkeita, mutta ei muita sijoitus instrumentteja. Henkilöllä voi olla vain yksi osakesäästötili kerrallaan. Tällä hetkellä avattuja osakesäästötileja taitaa olla jo yli 60 000.

Osakesäästötilin kautta tehtyä tuottoa verotetaan pääomaverona vasta, kun tililtä nostetaan varoja ulos, eli tilin sisällä osinkoja ja myyntivoitoista tulleita tuottoja voi sijoittaa verovapaasti uudelleen. Tässä piilee osakesäästötilin suola, eli kyse on myöhennetystä verotuksesta.

Early adopterit osakesäästötilin kimpussa

Early adopterit ovat tuotteen tai palvelun ensimmäisiä käyttäjiä. Aikaisia lintuja, jotka poimivat ensimmäiset madot, mutta myös testiryhmä, jonka käyttäessä paljastuu ensimmäiset tuotteen virheet.

Pohdin pitkään osakesäästötilin avaamista, sillä tapanani on suhtautua hieman epäluuloisesti uusiin keksintöihin. En siis yleensä ole ensimmäisenä haistelemassa palveluiden tai tuotevalikoiman uusia tuulia. Facebookiin liityin, kun oli pakko (kaveriryhmän yhteydenpito siirtyi Facebookiin), samoin älykännykän hankin vasta kaveripiirin viimeisten joukossa. Mietin jo viime vuonna pitkään uuden tilin plussia ja miinuksia, lisäksi halusin vielä ennen tilin avausta katsoa, että ensimmäiset tilin avaajat ovat onnistuneet käyttämään tiliä, eikä mitään isoja bugeja ilmene.

Osakesäästötiliä on kritisoitu mm. siitä, että kattona on 50 000 euroa, samoin hankintameno-olettama puuttuu. Itselleni nämä eivät olleet kynnyskysymyksiä, enemmänkin ärsytti se, että kyseessä on melko monimutkainen verohäkkkyrä, ja parhaat edut saa vain, jos osa omistuksista on edelleen arvo-osuustilillä. Tykkään ennen kaikkea yksinkertaisista ja helpoista ratkaisuista, ja mielestäni osakesäästötilistä puuttuu yksinkertaisuus. On siis pakko jättää myös arvo-osuustili voimaan, sillä arvo-osuustilin kautta saa edelleen hyödynynnettyä vähennyksiä verotuksesta, ja arvo-osuustilin osakkeet tuovat itselleni vähän myös vuosittaista kassavirtaa osinkojen muodossa pääomaverotusta edullisemmalla veroprosentilla (osinkoja verotetaan 25,5% mukaan, kun pääomatuloja on alle 30 000/vuosi).

Loppujen lopuksi päädyin avaamaan osakesäästötilin osittain uteliaisuuttani. Monet näkemäni laskelmat on tehty maksimi summalla, eli 50 000 eurolla. Tällöin tilin edut tulee selvemmin esiin. En pääse lähellekään näin komeita säästösummia, vaan pystyn siirtämään osakesäästötilille vain muutamia tuhansia. Verotuksellinen etu jää siis pieneksi. Monessa paikassa osakesäästötilille on suositeltu suomalaisia, suurta osinkoa maksavia osakkeita. Muutamien näkemieni laskelmien mukaan tilistä hyötyy myös kasvuosakkeiden ostaja.

Osakesäästötilissä minua kiinnosti siis osinkojen uudelleen sijoitus ilman verotusta, mutta myöhennetyn verotuksen takia myös kasvuosakkeiden tuotto jää tilille verottamatta. Tällä hetkellä Marimekon osake on salkkuni kirkkain tähti. Olen ostanut osaketta 600 eurolla, jonka jälkeen arvo on kasvanut ja on nyt noin 2250 euroa. Marimekolla menee edelleen tilinpäätöksen mukaan hyvin, mutta hivenen on jo poltellut halu realisoida tuotot. Kääntöpuolena joutuisin maksamaan reippaan summan veroja. Jos myisin Marimekon omistukseni, tulisi veroseuraamuksia 495 euroa ((2250-600) x 0.30= 495)). Jos sama osake olisi ostettu osakesäästötilille, verot eivät laukeaisi heti maksuun, vaan summan voisi sijoittaa uudelleen tilin sisällä. Kyseessä on siis iso etu. Kieltämättä tämä tilin ominaisuus myös houkuttelee osakkeiden veivaamiseen (vaikka en luotakaan taitoihini sillä saralla). 

Osakesäästötilin avaus ja ensimmäiset ostot 

Alunperin ajatukseni oli kerätä vielä kassaa, ja odotella mahdollista markkinoiden laskua, sillä osakkeet ovat nousseet vinhaa vauhtia viime kesästä saakka. Aloin kuitenkin päässäni laskeskelemaan menetettyjä osinkotuottoja, ja päädyin pari viikkoa sitten siirtämään 4500 euroa avaamalleni osakesäästösilille. Tein suoraan samana päivänä kaksi ostoakin, eli ostin Cityconia 150 kpl päivän hintaan 9,67e/kpl, ja Digiaa 300 kpl hintaan 4,85e/kpl. Molempia minulla oli jo ennestään ja molempia ostin nyt suunnilleen samalla summalla, eli noin 1450 eurolla. Tilille jäi siis vielä kolmatta osaketta odottamaan noin 1600 euroa.

Citycon on kiinteistöyhtiö, joka omistaa kauppakeskuksia Suomessa, Virossa, Ruotsissa ja Norjassa. Osinkotuotto on korkea, noin 7% vuosittain, osinko maksetaan neljässä osassa. Citycon tekee tasaista tulosta ja on kiintiestöyhtiöiden tavoin sijoituskohteena vakaa. Citycon taistelee verkkokauppoja vastaan, mutta Cityconin strategia (kauppakeskukset isojen liikennevirtojen äärelle ja yhteistyö julkisten toimijoiden, kuten kaupunkien ym kanssa) vaikuttaa järkevältä.

Vuoden 2019 tilinpäätöstä silmäillessä näyttäisikin siltä, että Cityconin vuokrausasteet ja kävijämäärät ovat pysyneet suunnilleen samoina, kuin vuonna 2018. (Lisäksi täytyy tunnustaa, että minuun tehoaa kaikenlainen viherpesu. Olen antanut kertoa itselleni, että Ison Omenan katolla on sekä mehiläispesiä, että aurinkopaneeleja. Siis tuplahienoa! Mehiläisten tekemää hunajaa saa myös maistella Ison Omenan kahviloissa. Tätä kutsuisin lähiruuaksi.). Ajoitus ei ole koskaan onnistunut minulla Cityconin osakkeen kanssa, vaan olen onnistunut ostamaan iloisesti korkeisiin hintoihin. Silti haksahdin jälleen ostamaan Cityconia, sillä osakesäästötilille Cityconin osake käy hyvin korkean osinkotuoton takia. Citycon on tällä hetkellä suurin omistukseni.

Digiaa ostin viime toukokuussa pienen osan suunnilleen hintaan 3e/kpl. Siitä Digia on ottanut reippaan pyrähdyksen, ja leijuu nyt viiden euron hinnoissa. Digia on osakkeena täysin erilainen, kuin Citycon, Digia on selvästi kasvuyhtiö, jonka osinkoprosentti kahden prosentin luokkaa. Viime vuonna Digia kasvatti liikevaihtoaan 17%, ja tulostaan 48% (!!!). Liikevaihto oli noin 132 miljoonaa euroa. Digia on It-alan konsulttitalo, ja kasvanut vuoden 2019 aikana myös työntekijöiden määrässä mitattuna. Takana on pari yritysostoa. Pienestä yrityksestä on kyse, sillä työntekijöiden määrä on ollut noin 1200 vuoden lopussa. Tärkeintä on, että kasvu ei ole syönyt kannattavuutta, vaan myös kannattavuus on kasvanut vuonna 2019. Digian kohdalla hankalinta oli nousevaan kurssiin ostaminen, ja vaikka liiketoiminnan ajurina onkin digitalisaation lisääntyminen, on viimeaikaisen osakerallin jälkeen vähän epävarma olo kurssitason kestävyydestä.