Sijoitusvuosi 2025

Helsingin pörssiin sijoittaneille vuosi 2025 oli erittäin hyvä! Kun vuonna 2024 Helsingin pörssi oli maailman pörssituottoja tarkasteltaessa tuotoltaan huonoimpien joukossa, 2025 se kiipesi parhaimpien kärkeen. Osakesalkustani valtaosa on Suomeen listatuissa yrityksissä, joten sen arvo nousi reilusti, vaikka se ei ihan yleisindeksin kiitoon yltänytkään. 

Blogissa on ollut viime vuonna varsin hiljaista, ja esimerkiksi kvartaaliraportit puuttuvat kokonaan. Vuodessa salkussani tapahtui kuitenkin joitain muutoksia, niistä kerron nyt tarkemmin! 

Sijoitusvuosi 2025 eteni oikeastaan pitkälti omalla painollaan, kävin yhdessä yhtiökokouksessa ihan perinteisesti paikan päällä ja osallistuin pariin etäkokoukseen. Seuralaisen ominaisuudessa pääsin myös ravintoloita omistavan Nohon upeaan sijoittajatapahtumaan, eli illalliselle Pörssitaloon. 

Ostot ja myynnit vuoden aikana

Tein yllättävän vähän kauppaa vuoden aikana. Kuukausisäästönä rullasi edelleen Nordnetissa kaksi rahastoa, Handelsbankenin USA indeksi ja Ruotsin indeksirahasto. Kahteen rahastoon menee kuukausittain yhteensä 150e. 

Myynnit kohdistuivat kolmeen osakkeeseen. Toukokuussa kyllästyin KH Groupin mateluun. Yhtiö oli nimeltään Sievi Capital, kun ostin sitä koronavuonna 2021. Sievi hyötyi koronaviruksen liikkumisrajoituksista, yhtiön omistaman Indoorin liikevaihto kasvoi, kun etätyöläisiksi komennetut ihmiset sisustivat kotejaan. Sittemmin Indoorin onni on kääntynyt ja Indoorin Sotka ja Asko taisivat tehdä useamman vuoden tappiota ennen kuin KH Group sai Indoorin myytyä tänä syksynä nimellisellä kauppahinnalla pois. Osakkeiden myynnillä tein tappiota, mutta toisaalta en enää uskonut nopeaan käänteeseen, joten päätös oli oikea. Harmillisesti KH Group oli osakesäästötilin puolella, joten tappioita ei pysty hyödyntämään verotuksessa. 

Toinen myynti oli Citycon, siitä tehtiin ostotarjous 4e osakehinnalla, enkä jäänyt odottelemaan ostotarjouksen voimaantuloa vaan marraskuussa heti ostotarjous ilmoituksen jälkeen luovuin osakkeista 3,97e osakekohtaisella hinnalla. Citycon on ensimmäinen osakeostoni marraskuussa 2016, silloin maksoin osakkeista 2,1e/kappale, mutta käänteisen splitin vuoksi ostohinnan 2,1 euroa vastaisi nykykurssissa 10,5 euroa. 

Cityconin kurssi on luisunut koko omistusaikani ajan, osake jauhoi pitkään isoja osinkoja, mutta vuonna 2025 osinkojakaan ei enää maksettu. Sinänsä harmi, että ostotarjous oli näin alhainen, sillä oletettavasti yhtiön omaisuus, eli kiinteistöomaisuuden arvo, oli suurempi. Osaketta painoi oikeastaan koko ajan suuri velkaisuus, sekä epäilykset suuromistajan liikkeistä. 

Osingoista huolimatta tein ison tappion Cityconilla, joten olikin ihan hyvä, että ostotarjous tuli, sillä luultavasti osake olisi muuten jäänyt roikkumaan ikuisesti salkkuuni. Näillä myynneillä olen tehnyt tähän mennessä suurimmat tappiot, sillä tämä yritys oli sekä ensimmäinen, että suurin omistukseni. Cityconia minulla oli sekä osakesäästötilin, että arvo-osuustilin puolella.

Framery on pörssin kiinnostava uusi tulokas. Toimistokoppeja tekevä suomalainen yritys listautui pörssiin joulukuun alussa. Osakesaaliini jäi laihaksi, sillä sijoittajat olivat hyvin liikkeellä ja listautuminen ylimerkittiin. Sain annista 84 osaketta, jotka myin heti ensimmäisenä kauppapäivänä pois. Voittoa taisi tulla noin 60 euroa, joten periaatteessa tähän antiin osallistuminen oli nappikauppaa, mutta toisaalta yritys saattaa nousta uudelleen myöhemmin salkkuuni. 

Osakeostojakin kertyi muutama kappale. Tokmannia ostin ensin toukokuussa muistaakseni tulosvaroituksen jälkeen. Sen jälkeen osake on jälleen laskenut, ja marraskuussa ostin sitä uudemman erän, kun yritys ilmoitti jättävänsä vuoden toisen osingon maksamatta kokonaan. Tokmannin osingot ovat olleet runsaita, joten osake sukelsi ilmoituksen jälkeen. Vanhoista omistuksista lisäilin UPM:n osaketta, uutena salkkuun nousi toukokuussa QT Group. 

Taktiikkana vuonna 2025 oli ostaa pudonneita osakkeita, mutta nämä osakkeet ovat ostojen jälkeen jatkaneet vaan laskua alaspäin. Pudonneet puukot ovat aina ongelmallisia, mutta en malta olla ostamatta, jos osake näyttää halvalta. 

Suurella käteispainolla vuoteen 2026

Salkku saavutti juhannuksena sadan tonnin rajapyykin, vuodenvaihteessa käteisen, rahastojen ja osakkeiden yhteen laskettu arvo ylitti jo 120 000e. Käteisen osuus on nyt suuri, sillä Cityconin osakkeiden myynti jätti tappioista huolimatta reilusti käteistä salkkuun. Viime vuonna salkku kasvoi melkein 30 000 euroa, tämä on huikea summa ja suurin nousu yhden vuoden aikana. 

31.12.2025

Nordnetin puolella olevat rahastot ja osakkeet nousivat vuoden aikana rutkasti, nousu oli noin 26,03%. Loistavasta vuosituotosta huolimatta salkku jäi indeksille, sillä OMXHGI nousi yli 36%. Omassa salkussani oli monta vuoden aikana kivunnutta osaketta. Ainakin Wärtsilä, Fortum ja Mandatum nousivat, Wärtsilä taisi melkein kaksinkertaistua. OP:n rahastoista Aasia indeksi nousi 7,5% ja OP Ilmasto nousi 25%. Koko salkun tuotoksi viime vuodelle tuli noin 25,65%. 

Osakkeet ja rahastot joulukuu 2025

Oman talouden luvut

Palkkaa ansaitsin vuonna 2025 noin 43411 euroa bruttona ja 32600 nettona. Keväällä olin osa-aikaisesti lomautettuna helmikuun alusta toukokuun loppuun. Tein tänä aikana 30 tuntista työviikkoa, ilmeisesti ansiosidonnaiseen on tullut tiukennuksia, sillä ansiosidonnaista kertyi nettona vain 661 euroa. Veronpalautusta sain 453 euroa. 

Yhteensä nettona ansaitsin vuodessa 33714 euroa. Suurin osa tuloista menee peruskuluihin, kuten asumiseen, ruokaan, liikkumiseen ym. Tällä hetkellä minulla ei ole henkilökohtaisia velkoja, asuntolaina on maksettu, eikä käytössä ole sijoituslainaa tai kulutusluottoja. Jos laskin oikein, säästöön meni noin 10800 euroa, säästösummassa olen ottanut huomioon myös pois maksetun sijoituslainan.

Osinkoja tuli bruttona 2923 euroa ja nettona 2633 euroa. Osa osingoista tipahteli arvo-osuustilille, osa taas osakesäästötilille, jota verottaja kohtelee eri tavalla. Osinkojen summa jäi vuodesta 2024, mutta koska osingot kiertävät vielä takaisin osakkeisiin, niiden määrällä ei ole suurta merkitystä.

Tuoton suhde sijoitettuun pääomaan

Alla on vielä graafi sijoitetusta pääomasta ja tuotosta. Yhteensä käteisen, osakkeiden ja rahastojen summa yltää jo yli 120 000 euron, alla sinisellä näkyy sijoitetut eurot ja keltainen osuus on tuottoa. Tätä graafia päivitän vain vuoden vaihteessa. 

Olen säästänyt koko aikuisikäni, ennen vuotta 2018 en kovin suurella tarkkuudella tilastoinut mitään. Luvuista kuitenkin selviää, että sijoittaminen on toistaiseksi ollut kannattavaa! Omaa rahaa olen harrastukseen työntänyt 86500 euroa, tuoton osuus on noin 36400 euroa ja salkun arvo noin 122 900. Vuotuiset tuottoprosentit eivät ole aina olleet positiivisia, mutta rohkaisevaa on, että kokonaisuus pyörii tukevasti plussalla. 

Pääoma ja tuotto 1.1.2026

Vuoteen 2026 olen lähtenyt isolla käteispainolla. Osa käteisestä olisi nyt laitettava töihin, eli seuraava askel on etsiä jälleen tuottoa markkinoilta. Osa käteisestä jää odottamaan kesää, jolloin meillä suunnitelmien mukaan alkaisi taloyhtiössä remontti. 

Hyvää ja tuottoisaa sijoitusvuotta 2026!

Sijoitusvuosi 2024

Viime vuosina oma salkku on säännönmukaisesti joka toinen vuosi peitonnut Helsingin pörssin yleisindeksin ja joka toinen vuosi rämpinyt yleisindeksin alapuolella. Koska vuosi 2023 meni hyvin, vuosi 2024 päättyi kirvelevästi alle OMXHGI indeksin. Huonostihan koko Helsingin pörssillä meni viime vuonna, harmi, että oma salkkuni jäi vielä siitäkin. 

Alla kuvakaappaus Nordnetistä, oma salkkuni sisältää arvo-osuustilin osakkeet ja rahastot, sekä osakesäästötilin osakkeet. Lisäksi minulla on Osuuspankin puolella OP-Ilmasto rahastoa ja OP-Aasia rahastoa. Alla oleva Nordnetin graafi ei siis sisällä Osuuspankin puolella olevia rahastoja, molemmat rahastot nousivat hieman vuoden aikana, mutta näissä rahastoissa olevat summat ovat suhteessa paljon pienempiä, joten salkku jäi kokonaisuudessa reilusti miinukselle. 

Salkun kehityksessä oli hyvää

Osinkojen määrä, osinkoja tippui tilille ennätysmäärä.

Osinkoja tuli viime vuonna bruttona 3492 euroa, summa on sijoittajahistoriani suurin. Muhkeimmat osingot maksoi Citycon. Citycon ilmoitti viime vuoden loppupuolella lopettavansa osingon maksun ja korjaavansa tasetta, joten tänä vuonna osinkopotti tulee vääjäämättä kutistumaan, jos salkussa pysyy samanlainen osakekattaus. 

Osingoilla ei ole minulle kovin suurta merkitystä ja ne ovat vain yksi numero muiden seassa, sillä ne kiertävät uusina ostoina jälleen salkkuun. En silti pysty olla mainitsematta osinkoja, kyllähän se hyvältä tuntuu, kun jokunen pirstale sijoitetusta rahasta palaa tilillekin. 

Salkun kehityksessä oli huonoa

Yhtiövalinnat menivät ihan täysin pieleen. 

Myin vuoden alussa Konecranesin osakkeet ihan hyvällä voitolla ja Harvian osakkeet pienellä miinuksella. Molemmat osakkeet nousivat vuoden mittaan, joten myynnit olivat kovin hätäisiä. Näistä myynneistä tuli rahaa tilille noin 12500 euroa, ja tämä raha poltteli taskuissa. Vuoden aikana ostelin useammassa erässä osakkeita, ostolistalla oli Citycon, Neste, Kempower, Fortum ja Tietoevry. Vuoteen sisältyi kaksi osakemyyntiä ja yhteensä 13 ostoa. Olen siis ostanut vuoden mittaan useamman kerran Nestettä ja Cityconia, muita yhtiöitä on kaapattu salkkuun vain kerran.

Kun lukee tätä ostoslistaa, merkillepantavaa on, että mikään näistä yrityksistä ei ole erityisesti loistanut viime vuonna. Yritykset ovat antaneet monia tulosvaroituksia ja kaikilla yrityksillä on jonkinlaisia ongelmia joko taseen tai liiketoiminnan kanssa. Kaikkien kurssit ovat olleet laskussa, Fortum ja Tietoevry taitavat olla poikkeuksia, että tämän päivän hinta on himpun korkeampi, kuin oma ostohintani. Onnistuin siis taianomaisesti myymään kaksi oikein hyvää omistusta, ja ostamaan pelkkiä laskevia osakkeita tilalle. 

Vuoden 2024 rahavirrat

Viime vuonna tulot tulivat kahta kautta, palkkana brutto oli noin 39015 euroa, lisäksi olin lomautuksilla vuoden aikana yhteensä seitsemän viikkoa. Lomautuksista kertyi ansiosidonnaisen päivärahan muodossa bruttona noin 3570 euroa ja tässä summassa on mukana sekä vuoden 2024 lomautukset, eli seitsemän viikon ansiosidonnainen, että vuoden 2023 joulukuun kahden viikon lomautuksen ansiosidonnainen päiväraha. 

Nettona summat olivat palkasta 28991 euroa ja päivärahasta noin 2676 euroa. Bruttona tuli siis yhteensä 42585 euroa ja nettona 31667. Tästä summasta tavallisten elämiseen menevien kulujen lisäksi maksoin ylimääräistä asuntolainanlyhennystä noin 4000 euroa, lisäksi maksoin normaalit lyhennykset, eli yhteensä normaaleihin ja ylimääräisiin lyhennyksiin sekä lainan korkoihin meni viime vuonna 5900 euroa. Asuntolainan viimeinen erä meni maksuun syyskuussa, joten enää minulla ei ole henkilökohtaista asuntolainaa. Sijoituksiin meni uutta rahaa noin 3806 euroa. Teimme myös asunnossamme remonttia, jonka kokonaiskustannus taisi olla noin 5000-6000 euroa kalusteineen. Oma osuuteni asuntomme remontista oli noin puolet, eli 2500-3000 euroa. 

Miten kävi vuoden tavoitteiden?

Asetin viime vuonna itselleni viisi tavoitetta, postaus löytyy täältä. Näistä voin kirkkain silmin tunnustaa päässeeni vain yhteen tavoitteeseen. Tavoite, johon ylsin on ensimmäinen, eli "Murehdi vain kerran". Vuosi 2024 oli henkisesti kevyempi, ainakaan en jäänyt kielteisen ajattelun kehiin ihan niin pahasti jumiin, kuin vuonna 2023. 

Muissakin tavoitteissa oli kyllä kevyttä yritystä, mutta esim liikuntasuorituksia tuli noin 110, ja luettuja kirjoja noin 40 kpl. Vaikka sain parannusta verrattuna vuoteen 2022, eivät tavoitteet täyttyneet. 

Miten kävi viimeisen tavoitteen, eli 100 000e sijoitusvarallisuuden? Sekään ei tullut vielä täyteen, joskin olisin omilla valinnoilla saanut tuon summan ylitettyä. Vuoden vaihteessa luku oli 93 333 euroa, joten lähellä ollaan. Halusin kuitenkin maksaa ennemmin asuntolainan kokonaan pois, matkustella ja tehdä remonttia. Jos olisin nuo asiat jättänyt pois, olisi 100 000e rajapyykki jo ylittynyt. 

Näin maaliskuun puolessa välissä on hivenen myöhäistä julistaa enää vuoden 2025 tavoitteita, mutta koska nuo edellisen vuoden tavoitteet eivät täyttyneet, voin kierrätysmielessä pitää samat tavoitteet voimassa vuonna 2025. 

Marimekko sijoituskohteena

Marimekon tunnetuin kuosi täyttää tänä vuonna 60 vuotta, onnittelut ikoniselle Unikolle! Tarinan mukaan yrityksen perustaja Armi Ratia oli kieltänyt kukkakuosit, sillä kukat olivat kauniimpia luonnossa, kuin kankaalla. Kiellosta huolimatta Maija Isola maalasi vuonna 1964 abstraktin Unikon kankaalle ja Armi Ratia ihastui kukkaan välittömästi. Näin tehtiin historiaa, Marimekon tunnetuin printtikuosi oli syntynyt. 

Espan lava toukokuu 2024, Unikko koko komeudessaan

Marimekon perinteisessä muotinäytöksessä Helsingin Esplanadilla toukokuisena perjantaina Unikko olikin hyvin edustettuna. Juontajana oli Maria Veitola, lisäksi lavalla nähtiin toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko. Yleisölle avoin muotinäytös on perinne jo 30 vuoden takaa, tänä vuonna muotinäytös esitettiin ensimmäistä kertaa Helsingin lisäksi myös Tokiossa. 

Näytöksen mallien lisäksi myös yleisö oli ottanut teeman omakseen ja yleisön päällä näkyi ilahduttavan paljon Unikkoa kengissä, laukuissa, mekoissa, huiveissa ja takeissa. Yksi aurinkoisen iltapäivän huveista olikin tunnistaa keväistä päivää viettävien katsojien päältä Unikon eri värityksiä, sekä muita, jo mallistosta poistuneita suomalaisen muotitalon kuvioita. 

Unikkokengät tyylikkään pariskunnan jaloissa

Marimekko numeroiden valossa

Marimekko on yksi kotipörssimme harvoja design yhtiöitä. Marimekon lisäksi mieleeni tulee ainoastaan Fiskars, jonka useita brändejä sisältävän sateenvarjon alle kuuluu mm. Iittala. Marimekolla on vahva ja omaleimainen tavaramerkki, joka perustuu selkeisiin kuvioihin ja voimakkaisiin väreihin. Marimekko itse määrittelee itsensä lifestyle-yhtiöksi, jonka nettisivuilla mainitaan vastuullisuus, sekä pyrkimys tasa-arvoon ja monimuotoisuuteen. 

Tuotevalikoima on jaettu kolmeen kategoriaan, vaatteisiin, kodintuotteisiin, sekä laukkuihin ja asusteisiin. Vuonna 2023 kodintuotteiden (mm. kankaat, pyyhkeet, lakanat ym.) osuus liikevaihdosta on suurin, eli 44%. Vaatteiden osuus on 32%, laukkujen sekä asusteiden osuus on 24%. 

Oman tuotannon lisäksi Marimekolla on ollut menneinä vuosina useita yhteistöitä muiden valmistajien kanssa. Marimekko on lainannut tunnetuimpia kuosejaan muille kulutustavara yrityksille. Unikkoa ja muita kuoseja on nähty mm. Ikean ja Adidaksen tuotteiden päällä. Yhteistöiden hyöty tulee mielestäni yhtiölle kahta kautta, lisenssitulot täyttävät mukavasti kassaa ja samalla yritys saa kuoseilleen laajemman levikin ja mahdollisesti uusia Marimekosta kiinnostuneita kuluttajia. 

Marimekolla on vuoden 2024 kesällä yhteistyö Uniqlon kanssa. Espan muotinäytöksessä näytöksen juontaja Maria Veitola kertoi myös uudesta, tulevasta yhteistyökuviosta. Suomalainen Kalevala Koru ja Marimekko ovat löytäneet yhteisen sävelen, ja Kalevala korun mallistoon tulee juhlavuoden kunniaksi koruja ikonisesta Unikosta. Kävin jo kurkkimassa uteliaana Kalevala Korun nettisivuilla, mutta mallistoa ei ole vielä julkaistu. Rajattu erä koruja kiinnostaa ainakin itseäni ja saa toivottavasti laajemminkin mielenkiintoa.

Marimekon ja Kalevala Korun liikkeet vierekkäin Helsingissä

Marimekon liikevaihto on ollut viime vuosina kasvava, joskin ensimmäisenä koronavuonna 2020 liikevaihto niiasi hienoisesti, kun liiketiloja suljettiin. Verkkokaupan osuus on oletettavasti ollut kuitenkin tuona vuonna hyvä, sillä tipahdus liikevaihdossa on ollut ainoastaan hiuksen hieno. Vuoden 2023 liikevaihto oli 174,1 miljoonaa.  

Suurin osa, eli 57% liikevaihdosta on tullut vuonna 2023 Suomesta. 20% on tullut Aasian maista, 9% Skandinaviasta, 8% muualta Euroopasta, Lähi-Idästä ja Afrikasta ja 5% Pohjois-Amerikasta. Painotus Suomeen on siis suuri, joskin Aasian ja Tyynenmeren maat tulevat isolla osuudella perässä. 

Liikevoitto on ollut viime vuonna 31,4 miljoonaa, joka on 18% liikevaihdosta. Liikevoitto on siis hyvä. Yhtiö maksaa vuosittain osinkoa, joka vaihdellut viime vuosina. Vuoden 2023 tuloksesta osinkoa maksettiin 0,37e/osake. Tavoitteena on jakaa osinkoina ulos vähintään puolet vuosittaisesta tuloksesta.

Osakekurssi on kesäkuun 4. päivä päättynyt lukemaan 15,22e. Kurssi onkin ollut viime vuoden kesästä reippaassa nousussa, sillä viime vuoden kesäkuussa osakkeen hinta on ollut 9 euron pinnassa. Tällä hetkellä ollaankin lähellä kaikkien aikojen huippuja, joka on ollut joulukuun alussa 2021, jolloin yksittäinen osake on saanut hinnan 16,94e. 

Olen omistanut Marimekkoa jo useita vuosia ja muistaakseni koko sen ajan yrityksen talous on näyttänyt hyvältä. Tälläkin hetkellä tase on kunnossa, ja omavaraisuusaste on erinomainen. 

Marimekon tavoitteet kaudelle 2023-2027 ovat omaan korvaan vähintäänkin kunnianhimoiset. Tavoitteisiin kuuluu esimerkiksi vuotuinen 15% liikevaihdon kasvu,  ja 20% vertailukelpoinen liikevoittomarginaali. Viime vuoteen verrattuna liikevaihtomarginaali onkin jo hyvin lähellä tavoitetta, mutta liikevaihdon kasvuun on vielä matkaa. Vuosina 2022-2023 liikevaihto kasvoi noin 5% ja liikevoittomarginaali oli noin 18%. 

Marimekon vahvuudet ja heikkoudet

Niin paljon, kuin pidänkin Marimekosta, jokaisella yrityksellä on sekä vahvuuksia, että heikkouksia. Koska Marimekko on yksi lempiyhtiöistäni, löydän helposti hyviä puolia siitä. Ensinnäkin Marimekko on sympaattinen, sillä kuka voisi vastustaa sen kirkasväristä, selkeää kuviointia? Marimekon vaatteet ja kodin tuotteet näkyvät monen suomalaisen arjessa ja koska kyse on design painotuksella olevasta kaupan alan yrityksestä, liiketoiminta on yksinkertaista ymmärtää.  

Marimekko on leimallisesti brändiyhtiö. Kuviot ovat tykättyjä ja tunnistettavia ja siksipä tuotteiden hintoihin voi lisätä huoletta muutaman (kymmenen)prosentin ekstran. Vaateteollisuus on kovin kilpailtu ala, mutta vaatteisiin painettu Unikko-kuosi lisää tuotteen haluttavuutta kuluttajan silmissä. Marimekon kateprosentti onkin 60%, joka on hyvä ja osa siitä selittyy brändin vahvuudella. 

Tällä hetkellä Suomen taloudella ei mene kovin vahvasti. Jännä piirre on, että vaikka kotitalouksien käytössä oleva rahamäärä ei ole kasvanut, Marimekon tuotteita myydään silti hyvin. Ilmeisesti pukeutumiseen ollaan siis edelleen valmiita panostamaan. Tuotteet eivät ole kovin edullisia, esimerkiksi normaalihintaisten mekkojen hinnat liikkuvat Marimekon omilla nettisivuilla akselilla 155-375 euroa. Tässä piilee kuitenkin yksi Marimekon heikkous, sillä jos Suomen talous jää matelemaan tai tipahdetaan syvempään lamaan, voi olla, että kuluttajat kääntävät katseen edullisempiin tuotteisiin. 

Jo useamman vuoden ajan Marimekko on nauttinut Suomessa laajempaa kansan suosiota. Yli puolet liikevaihdosta tulee edelleen Suomesta, vaikka liikevaihto onkin kasvanut melkein joka vuosi. Marimekko vetoaa mielestäni Suomessa kuluttajiin iästä ja sukupuolesta riippumatta.

Yllättäen myös miehet ovat ottaneet Marimekon omakseen. Vanhemmissa ikäluokissa Marimekkoon pukeutuva mies saattaa valita päälleen Jokapoika-paidan, nelikymppinen mies sen sijaan kantaa ylpeänä mukanaan käytännöllistä, mustaa Matkuri kassia ja nuoremmat miehet pukeutuvat jo rohkeasti värikkäämpiin ja kuosillisiin vaatteisiin. Olettaisin, että jos asiakkaita lajitellaan sukupuolen mukaan, naisten puolella Marimekon suosio on suhteellisen tasaista koko Suomessa, sen sijaan miehistä trenditietoisimmat ja pääkaupunkiseudulla asuvat lienevät potentiaalisimpia asiakkaita.  

Muutama vuosi sitten kävin yhtiökokouksessa, jossa joku yleisöstä kaipaili vaatepuolelle myös miesten mallistoa. Silkka fakta on, että pelkästään naisten vaatetukseen keskittymällä rajataan suunnilleen puolet kuluttajista pois vaatesegmentistä. Vastausta en tarkalleen enää muista, mutta olettaisin, että pelkän miehille suunnatun malliston tekeminen olisi ollut kohtalaisen työlästä ja riskejä sisältävää. Miesten ja naisten vartalon erojen takia yksinomaan miehille suunnattu mallisto olisi tarkoittanut lisää työtä suunnittelun ja kaavoituksen saralle. 

Marimekko onkin fiksusti kiertänyt koko ongelman erillisestä mallistosta tekemällä ison osan vaatteista unisex-vaatteina. Mekkoja lukuunottamatta monet vaatteet käyvät malliltaan sekä miehille, että naisille. Esimerkiksi hupparit, housut ja takit ovat kuositukseltaan väljiä, jolloin ei ole niin tarkkaa, mihin kohtaan muotolaskokset asettuvat, tai onko niitä ollenkaan.Vartalon muodolla ei ole niin suurta merkitystä, kuin tiukemmissa vaatteissa. Alla oleva hieno vaaleanpunainen farkkutakki nähtiin muotinäytöksessä miesmallin päällä, verkkokaupassa se on sen sijaan puettu naisen päälle. 

Unikon taivalta juhlistava farkkutakki

Toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko on myös yksi Marimekon ehdottomista vahvuuksista. Olen muutaman kerran kuullut hänen puhuvan julkisesti ja joka kerta esiintyminen on ollut rentoa, varmaa, selkeää ja ammattimaista. En ole mielestäni koskaan nähnyt häntä jäykässä, muodollisessa jakkupuvussa, sen sijaan Tiina Alahuhta-Kasko pukeutuu yhtiönsä vaatteisiin. Imago saattaa olla hyvinkin tarkkaan mietitty, mutta Tiina Alahuhta-Kasko on aidosti johtamansa yrityksen näköinen toimitusjohtaja. 

Ehkä suurin Marimekon vahvuuksista on, että se on yhtiönä uskottava. Kaikille pörssiyhtiöille on määritelty strategia ja arvot. Kyynisesti ajateltuna osalla yhtiöistä nämä ovat vain pakkopullaa ja pakollista sanahelinää. Mielestäni Marimekko on onnistunut elämään arvojensa mukaisesti. Omien sanojensa mukaan yhtiö pyrkii esimerkiksi vastuullisuuteen, monimuotoisuuteen ja tasa-arvoon. Miten näitä arvoja on toteutettu käytännössä? 

Kiinnitin yhteen asiaan huomiota keväisessä muotinäytöksessä. Yleensä muotinäytöksen mallit ovat poikkeusyksilöitä. Viehättäviä, pitkiä, laihoja ja nuoria. Toukokuisessa Marimekon muotinäytöksessä kaikki mallit olivat hyvin viehättäviä omalla tavallaan, mutta mukana oli muutamia plus-kokoisia malleja ja jopa muslimityyliseen päähuiviin pukeutunut malli.  Eli ainakin muotinäytöksessä oli mietitty monimuotoisuutta. 

Myös tasa-arvoon on kiinnitetty huomiota. Tavoitteena on, että hallituksen jäsenistä puolet olisi naisia ja puolet miehiä. Tällä hetkellä hallituksessa on 4 miestä ja 2 naista, joten tavoite ei ihan täysin toteudu. Marimekko on silti vahvasti naisten johtama yhtiö, sillä johtoryhmästä suurin osa on naisia. 

Marimekon suurin yksittäinen omistaja on Mika Ihamuotila, joka omistaa Marimekon osakkeita yrityksensä PowerBank Venturesin kautta. Mika Ihamuotilalla on entinen Marimekon toimitusjohtaja, lisäksi hänellä on taustaa pankkimaailmasta. Omistus on noin 12,5%. 

Sen sijaan jos katsotaan pelkästään kotitalouksien omistamia osakkeita Suomen pörssistä, ja jätetään instituutiot sekä yritysten kautta omistetut osakkeet pois, Marimekko on harvinaisuus, sillä sen osakkeen omistajista suurin osa on naisia. Se on myös ainoa Suomen pörssiin listattu yhtiö, jossa naisten omistus osakkeiden lukumäärästä on yli puolet. Näin on ollut ilmeisesti jo vuosia. Saavutus on sikäli merkittävä, että vaikka naisten innostus sijoittamiseen on kasvanut viime vuosina, naisten salkut ovat edelleen pienempiä ja osakkeiden omistajuus täten ohuempaa, kuin miehillä. Alla Euroclearin sivuilta napattu graafi. 

Naisten omistamat osakkeet

Marimekolla on toki myös heikkouksia ja yksi niistä perustuu uskottavuuteen. Kirsti Paakkasen toimitusjohtajuuskaudella yhtiö teki omien arvojensa vastaisen syrjähypyn, yritys halusi laajentua ja osti turkisyhtiön. Loppujen lopuksi turkisyhtiön ostamisesta koitui mainehaittaa, ja yhtiötä tituleerattiin julmasti Verimekoksi. Luonnonsuojelijat hyökkäsivät Marimekkoa vastaan. Turkisyhtiön osto ei myöskään auttanut toivottua avausta Venäjän ja Ranskan markkinoille. 

Tarina on vanha, sillä turkisyhtiö omistettiin jo 2000-luvun ensimmäisinä vuosina. Silti opetuksena lienee, että brändiyhtiöiden suosio ja hinnoitteluvoima perustuu uniikkien tuotteiden ja kuvioiden lisäksi myös tarinalle. Jos yritys ei käyttäydykään arvojensa mukaisesti, se menettää tarinansa ja uskottavuutensa mukana myös suosionsa.  

Koko sinä aikana, kun olen seurannut Marimekkoa, se on edelleen ollut kohtuullisen pienen ryhmän suosiossa maailmanlaajuisesti. Yhtiö on kerännyt liikevaihtonsa alueelta Skandinavia, Pohjois-Amerikka, Aasia ja Suomi. Unikot kukkivat vahvimmin Suomessa ja yhtiön ydinalue on aina ollut Suomi, josta tulee karkeasti yli puolet liikevaihdosta. Vaikka yhtiö tekeekin tällä hyvää tulosta, kasvun mahdollisuudet ovat rajattuja, jos muu maailma ei innostu Marimekon kuvioista ja ideologiasta. 

Marimekko ei kiinnosta tällä hetkellä tyylitietoisia ranskalaisia tai keski-eurooppalaisia ylipäätään. Jos matkustelee Euroopassa, voikin olla melkein täysin varma, että Marimekkoon pukeutunut henkilö osaa suomea ja on kotoisin Suomesta. Marimekko on siis tuotemerkki, jota suomalaiset rakastavat, ja sen avulla on helppo tunnistaa myös ulkomailla lomailevat suomalaiset. Tulevaisuudessa toivoisin, että Marimekko valloittaisi lisää alueita myös muualla maailmassa, tai vahvistaisi asemiaan sille jo tutussa Aasiassa.  

Olen joskus miettinyt, että kokeeko Unikko kuosina jossain vaiheessa inflaation? Unikko on ikoninen ja 60-vuotiaana ansainnut paikkansa tunnettujen kuosien joukossa. Silti välillä ihmettelen, miten monella tavalla Unikkoa voidaan vielä varioida värien ja koon suhteen, jotta se ei käy tylsäksi.  

Toistaiseksi Marimekko on mielestäni elänyt viime vuodet hyvin ajassa, se on päivittänyt mallistoaan ja värimaailmaansa. Nykyinen mallisto on pirteä ja raikas. Yksi design-yhtiöiden heikkous liittyykin ajan hermoilla elämiseen. Marimekko onkin tällä hetkellä ainakin Suomessa suosion harjalla. Samalla osakkeen arvostus on noussut korkeammaksi. Onkin siis mahdollista, että ellei kaikki osu nappiin, sijoittajalle osake ei enää anna lähitulevaisuudessa kovin korkeita tuottoja.

Tänä vuonna vaatemallistossa näkyy vahvasti panostus 60 vuotta täyttävään Unikkoon, toki mukana on ilahduttavasti myös tuoreempia, 2020-luvulla luotuja kuoseja, kuten Antti Kekin luoma Nokturno tai Ystävyys-kuosin lohikäärme. Unikko on ehdottomasti Marimekon tunnetuin kuosi, silti toivoisin, että Marimekon suunnitteluosastolla katsottaisiin joko tulevaisuuteen, ja kehiteltäisiin kokonaan uusia kuoseja tai kahmaistaisiin uudelleen kehittelyyn yli 3500 kuosimallia käsittävästä arkistosta jotain vanhaa, mutta samalla nykyiselle ajallemme uutta ja innoittavaa.

Oma suhteeni Marimekkoon

Marimekko on yksi oman salkkuni tämän hetken kirkkaimpia valopilkkuja. Kun salkkuni murheenkryynit, Citycon, Neste ja Kempower ovat tänä vuonna hakeneet hetkellisesti omia pohjiaan, Marimekko on onneksi ihanasti tasoittanut tilannetta. Marimekon osuus salkustani on tällä hetkellä noin 8%.

Marimekko on yksi lempiosakkeistani. Pidän yrityksen tuotteista, lisäksi sen arvot ja ihanteet ovat lähellä omia ajatuksiani. Oman salkun yrityksiin ei koskaan saisi ihastua, mutta kieltämättä Marimekkoa on ollut ilo omistaa. Ensimmäiset osakkeet olen ostanut vuonna 2017 ja pienesti lisäillyt omistustani matkan varrella.   

Unikko ja ilmapallot

Sijoitusvuosi 2023

OMXHGI, eli osingot uudelleen sijoittava Helsingin pörssin indeksi jäi viime vuonna pienesti miinukselle kovasta loppukirista huolimatta. Miten oma salkkuni pärjäsi viime vuoden koitoksissa?

Salkun kehityksessä oli hyvää  

Tuotto ja säästöön mennyt summa. 

Vuosi 2022 oli sijoitusmielessä henkisesti musertava. Muilla tuntui menevän hyvin, minä rämmin Fortumin ja Harvian kanssa keräten yhä enemmän ja enemmän miinusta salkkuun. Vuonna 2023 pääosin samoilla osakkeilla salkku tuotti plussaa, eli vuonna 2023 otettiin edes vähän kiinni vuoden 2022 tappioita.  

Salkun suurimmat osakkeet vuoden 2023 lopussa olivat Citycon (10%) Marimekko (10%) Harvia (9%), TietoEvry (8%) ja Wärtsilä (8%). Nämä yhtiöt muodostavat salkun tukirangan, sillä niiden osuus salkusta on 45%. Suurimmat yhtiöt ovat aika samat, kuin vuoden 2022 lopussa. 

Uusia yhtiöitä salkkuun tuli neljä, UPM, Mandatum, Kempower ja Neste, yksikään yritys ei hävinnyt salkusta ja myyntejäkin oli vain kaksi, Digia ja OP-Ilmasto rahasto. Yhteensä salkussa on 21 yhtiötä ja 4 rahastoa. Yhtiöiden määrä on liian korkea seuraamisen kannalta. Osa yhtiöistä vaan hengailee mukana, eikä aika riitä kaikkien seuraamiseen aktiivisesti.  

 

Nordnetin salkku 2023 lopussa

Yllä Nordnetista napattu vuoden 2023 graafi. Oma salkkuni menestyi vuonna 2023 paremmin, kuin Helsingin pörssi. Nordnetin lisäksi minulla on vielä OP:ssä kahta rahastoa (Op-Ilmasto ja Op-Aasia), kun ottaa näidenkin kahden rahaston tuoton huomioon, viime vuosi jäi noin 12,7% plussalle. 

Selailin aiempien vuosien blogikirjoituksia, ja näytti siltä, että olen melko tarkkaan joka toisena vuonna hävinnyt indeksille ja joka toisena vuonna voittanut sen. Alla vielä graafi Nordnetistä pidemmältä ajalta, ensimmäiset osakkeet olen ostanut syksyllä 2016 ja graafi päättyy vuoden 2023 loppuun. Salkku on hieman plussalla indeksiin nähden, mutta euroissa en ole saanut aikaan suurta eroa indeksiin. 

Syksy 2016 - 31.12.2023

Alla vielä graafi sijoitusvarallisuuden allokaatiosta, pystyakselilla on eurot. Osakkeiden osuus on suurin, tästä myös näkyy, että nyt ollaan viimein ylitetty 90 000 euron raja. Tarkempia tietoja salkun sisällöstä löytyy edellisestä blogikirjoituksesta.

Allokaatio 31.12.2023

Salkun kehityksessä oli huonoa

Tappiollisten osakkeiden määrä salkussa.  

Yksi sijoitusmaailman mielestäni paikkansa pitämättömistä mantroista on, että tappio realisoituu vasta myytäessä. Sijoittajat ovat kaiketi pääsääntöisesti optimistista porukkaa, mutta pötyähän tuo edellinen lause on. Siihen sisältyy kaunis ajatus siitä, että jokainen tappiollakin oleva osake nousee jälleen uuteen kukoistukseen, kun vaan jaksaa odottaa. No näinhän ei ole, kysykää vaikka Lehtoon sijoittaneilta. 

Omassakin salkussani on osakkeita, jotka tuskin koskaan nousevat plussalle. Kävin läpi viime vuoden kauppoja ja olen sortunut jälleen keskihinnan alentamiseen. Salkun viisi suurinta osaketta ovat Citycon, Marimekko, Harvia, TietoEvry ja Wärtsilä. Näistä plussalla on vain Marimekko ja Wärtsilä, muut kolme ovat reippaasti miinuksella. 

Vuonna 2023 olen lisäillyt näistä viidestä Cityconia, Marimekkoa ja TietoEvryä, ostot eivät ole menneet ihan nappiin, sillä Cityconin ja TietoEvryn kohdalla olen vain kaivanut kuoppaa syvemmäksi. Itseruoskintaan ei silti ole syytä, sillä vaikka olen tehnyt virheitä, salkku kuitenkin nousi vuonna 2023. Teen päätöksiä salkun suhteen liian laiskasti, aktiivinen salkunhoito ja osakkeiden ajoittainen myyminen voisi olla hyödyksi salkun kehitykselle. Olen aina ollut huono myymään osakkeita ja siksipä salkun yritysten määräkin on paisunut suureksi. 

Vuoden 2023 rahavirrat omassa taloudessa

Vuoden 2023 aikana rahaa tuli ja meni. Suurin osa tuloista oli palkkaa, mutta myös ansiosidonnaista ja osinkotuottoa tipahteli tilille. Alla vielä tietoja näistä summista. 

Vuoden aikana sain lomautusten takia ansiosidonnaista bruttona 1426 ja nettona 1069 euroa. Nuo summat olivat neljän viikon lomautuksen ajalta. Koska olin lomautettuna myös joulukuun aikana, kahden viikon ansiosidonnainen työttömyystuki maksetaan vasta vuonna 2024 käsittelyaikojen takia. Yhteensä vuonna 2023 olin 6 viikkoa lomautettuna. 

Palkkaa ansaitsin bruttona noin 38 508 euroa ja nettona 28 824 euroa, osinkona tuli bruttona 2797 euroa ja nettona 2456 euroa. Osakkeiden ja osakerahaston myynnistä tuli euroja 2933 euroa, myynneistä ei mennyt veroa, sillä osakkeet on myyty osakesäästötilin sisällä ja osakesäästötilin ulkopuolinen rahaston myynti oli alle 1000 euroa. Veronpalautuksena tuli tilille 264 euroa. Yhteensä tuloja oli bruttona 45 928 ja nettona 35 282. 

Mitä tein vuonna 2023 tällä rahasummalla? Suuri osa meni elämiseen. Osakkeita ja rahastoja on ostettu 17 553 eurolla. Tein myös 4000 euron verran ylimääräisiä lyhennyksiä asuntolainaan ja asuntolainan määrä vuoden lopussa oli 5713 euroa. Sijoitusvelan määrä on noussut ja sijoitusvelkaa oli vuoden lopussa 4594 euroa. 

Paljon lukuja, mutta mitkä näistä yllä olevista luvuista ovat merkityksellisiä? Nettotulot ilman sijoitustuottoja (eli palkka, ansiosidonnainen ja veronpalautus) olivat 30 152 euroa. Osakkeita ja rahastoja ostelin 17533 eurolla, mutta myynnit ja osingot kiersi takaisin salkkuun. Kun putsataan lukuja ja miinustetaan osingot ja myynnit pois, sijoituksiin meni laskujeni mukaan uutta rahaa 12 164 euroa, eli säästöprosentti olisi niinkin hyvä, kuin 40%. 

Miten ajatella velasta? Vuoden aikana olen lisännyt sijoitusvelkaa, mutta samaan aikaan olen vähentänyt asuntovelkaa. Selasin lukuja ja vuoden 2022 lopussa velka on ollut melkein pelkästään asuntolainaa, jota on ollut noin 11 900 euroa. Nyt velka on asuntolainaa ja sijoituslainaa, yhteissumma velalla on noin 10 300, joten kokonaisvelka on vähän pienentynyt vuodessa. 

Korot nousivat vuoden 2023 aikana ja tällä hetkellä asuntolainan korkokustannus on suurempi (oman lainan tämän hetkinen korko, eli 3kk euribor ja marginaali on 5,212%), kuin Nordnetissä olevan sijoituslainan korko (3,49%). Näillä koroilla velkaraha ei enää ole ilmaista, mutta koska sijoituslainan korot ovat verotuksessa vähennettäviä kuluja, en ole kovin huolestunut velasta.  

Alla näkyy vielä graafina sijoitusten ja tuoton suhde. Vuosien varrella sijoitettua pääomaa pitäisi laskujeni mukaan olla 76 000 euroa ja sijoitusvarallisuus noin 93 500 euroa. Onneksi ollaan plussalla, vaikka tuottojen osuus koko salkusta saisi olla suurempi.   

Sijoitettu pääoma ja tuotto 2023

Q2 2022, "Lattia on laavaa"

"Lattia on laavaa" -leikki on varmaan monelle tuttu. Lattian tai maan leikitään olevan laavaa, johon ei saa koskea. Leikkijät riekkuvat huonekalujen tai kiipeilytelineiden köysien varassa, kaikki keinot on sallittuja, kunhan ei tipahda maahan/lattialle. Silloin laava nielaisee leikkijän. 

Sijoitusmarkkinat muistuttavat tällä hetkellä "Lattia on laavaa" -leikkiä. Laskumarkkinassa turvallisia paikkoja rahalle on vähän, ja töitä olisi tehtävä, jos aikoo vältellä laavaa. 

Sijoittaminen on kärsivällisten peli?

Takana jo 10 kuukautta laskua, eikä loppua näy. Oma salkkuni on siis ollut korkeimmillaan ihan syyskuun 2021 alussa, siitä lähtenyt luisu on syönyt rutkasti pääomaa ja aiheuttanut harmaita hiuksia. Olen sijoittanut osakkeisiin nyt noin viiden ja puolen vuoden ajan, joten kymmenen kuukauden lasku on pisin laskuputki toistaiseksi. 

Kärsivällisyydestä sanotaan olevan hyötyä osakemarkkinoilla, tällä hetkellä en ole asiasta niin varma. Oma salkkuni sulaa hieman vertailuindeksiä nopeammin (Helsingin pörssin osingot uudelleen sijoittava OMXHGI indeksi), joten kärsivällisyyttä koetellaan joka pörssipäivä. Koska sijoittamisuraa on isommilla summilla vain muutama vuosi takanapäin, alkaa salkun tuotot kohta olla kuitattu, jos lasku jatkuu vielä samaa vauhtia. 

Nyt on väläytelty myös taantuman mahdollisuutta, pelätystä stagflaatiosta meidät erottaa enää yksi piirre. Stagflaatio määritellään korkean inflaation, olemattoman talouskasvun, sekä korkean työttömyyden yhdistelmällä. Työvoimamarkkinat ovat edelleen ilmeisesti pirteät, joten vielä ei olla tiputtu stagflaatioon, mutta lähellä ollaan. 

Osingot

Osinkoja maksoi toisella kvartaalilla moni yritys, osinkoja minulle kertyi bruttona noin 1816 euroa, ja nettona noin 1594 euroa. Koska käytössäni on sekä arvo-osuustili, että osakesäästötili, verotetaan nuo arvo-osuustilin osingot heti, kun taas osakesäästötilin osingoista maksetaan vero myöhemmin. 

Salkun sisältö

Toisen kvartaalin aikana ei salkussa ole tapahtunut ihmeitä. Myin toukokuussa Zepp Healthin osakkeet. Zepp on sopimusvalmistaja, joka tekee mm. älykelloja ym. isommille yrityksille. Muistaakseni Zeppillä oli myös omaa tuotantoa. Törmäsin yritykseen viime syksynä jostain keskustelupalstalta. Kerkesin tehdä ison kasan virheitä: en tutustunut yritykseen kunnolla, ostin nopean rikastumisen toivossa, ostin osaketta vielä LISÄÄ, vaikka se oli laskenut jo reilusti, enkä seurannut yritystä ostojen jälkeen. 

Loppujen lopuksi maariski realisoitui ja osakkeet sulivat kaikkien muiden kiinalaisten osakkeiden mukana. Kuittasin loppujen lopuksi osakkeilla noin 1280 euron tappion. Vaikka tappio oli kirvelevä, osake on toukokuusta laskenut vielä lisää. Myin osakkeet osallistuakseni osakeantiin. 

Osallistuin Witted Megacorpin osakeantiin. Witted Megacorp on it-alan konsulttiyritys. Tämä oli ensimmäinen IPO tänä vuonna, johon osallistuin. IPOt on tänä vuonna olleet huonommin tuottaneita, kuin viime vuonna, osa anneista on peruuntunut viime hetkellä, ja osassa osakkeen hinta on laskenut ensimmäisenä kauppapäivänä. Witted Megacorp kuuluu näihin laskeneisiin osakkeisiin, ensimmäisenä kauppapäivänä osakkeen hinta laski noin 10%. Osakkeet ovat yhä mukana salkussani. 

Kolmas muutos salkussani oli AT&T:n jakautuminen. Ostin AT&T:n osakkeita osinkojen takia, ja osinkoja yritys onkin kiitettävästi antanut kerran kvartaalissa. AT&T on ollut käytännössä rypäs erilaisia liiketoimintoja, saman Yhdysvaltalaisen tietoliikenne- ja viihdealan jättiläisyrityksen osakkeita ostamalla on saanut aiemmin myös Warner Brossin elokuvatuotantoa. 

Nyt Warner Bros erotettiin omaksi yrityksekseen, ja salkussani on siis myös Warner Brossin osakkeita. AT&T:n arvostusta on painanut sekä velkaisuus, liiketoiminnan hajaantuminen eri aloille, koronan vaikutus viihdeteollisuuteen, sekä alan kova kilpailu. Pilkkomalla toimintoja eri yritysten omistukseen pyritään nostamaan osakkeen arvostusta. 

Säästän säännöllisesti Nordnetin kautta rahastoon, Sverige indexfondiin (51e/kk) ja Handelsbankenin Usa indeksirahastoon (99e/kk). Nämä rahastosijoitukset pyörivät normaalisti toisella kvartaalilla. Lisäksi omistan OP:n Ilmasto-rahastoa ja OP:n Aasia indeksirahastoa.  

Salkussa on kesäkuun 2022 lopussa seuraavien yritysten osakkeita: Aallon Group, Alibaba, AT&T, Capman, Citycon, Digia, Fiskars, Fortum, Harvia, Inderes, Konecranes, Marimekko, Netum Group, Orion, Sampo, Sievi, Sitowise, Stora Enso, Tietoevry, Tokmanni, Warner Bros, Witted Megacorp, Wärtsilä. 

Näistä nopealla vilkaisulla ainoastaan AT&T:n (tai yhdistelmän AT&T sekä Warner Bros) ja Orionin osake nousi kolmessa kuukaudessa. Muut laskivat, ja lasku oli joissain osakkeissa (Fortum, Harvia) ihan huomattava. Sampon laskuun vaikutti isot osingot, myös joillain muilla yrityksillä osingon irtoaminen on vaikuttanut pörssikurssiin. 

Vanhan sulun rattaat

 Omistukset

Aika on mennyt kolmannella kvartaalilla nopeasti. Kävin toukokuussa pitkästä aikaa reissussa, matka suuntautui Amsterdamiin. Sijoittaminen on pyörinyt hieman takaa-alalla, kesällä olemme myös perheen kanssa kiertäneet Suomea ja lomailleet. Raha on osakkeiden sijasta kulunut bensaan, jäätelöön, hotelliöihin, lentämiseen ja elämästä nauttimiseen.

 

Omistukset 30.6.2022

Kuten jo vihjasinkin, omaisuus on viime kvartaalilla tippunut roimasti. Osakkeiden ja rahastojen arvo on luisunut alaspäin. Tiputusta maaliskuun lopusta on noin 5560e. Taulukossa mainittu laina on Nordnetin luottolimiitti. Vaihdoin vuoden alussa työpaikkaa, ja lomailen heinäkuun puolella palkattomia lomapäiviä. En ole sen vuoksi kiirehtimässä sijoituslainan poismaksua, vaikka käteistä onkin kertynyt tileille.

Hyvää kesää!

Karhu on herännyt talviuniltaan

Karhut nukkuvat talviunta ja heräävät keväällä jälleen uniltaan. Venäjää kutsutaan karhuksi, ja nyt vallanhaluinen karhu on aloittanut sodan Ukrainaa vastaan. 

(Meinasin vihjata vielä tässä jotain vodkan kulutuksesta Venäjällä ja alkoholin vaikutuksesta päätöksentekoon. Ainakin julkisten tietojen mukaan sodan aloittanut Putin on kuitenkin raitis.)

Sodassa on aina kärsijöitä. Tähän mennessä suurin kärsijä on Ukrainan kansa, mutta ei Venäjälläkään loistavasti mene. Molemmilla puolilla on kuollut sotilaita, Ukrainan puolella myös siviileitä. Televisiosta katsottuna maa näyttää myös melko karulta, pommit ovat osuneet taloihin, ja infrastruktuuriin, joten sodan jälkeen maa kaipaa kipeästi jälleenrakennus apua. 

Tavalliset venäläisetkään eivät tässä sodassa pääse helpolla. Lännen asettamat talouspakotteet ovat kurjistaneet venäläisten elämää, ruplan arvo on romahtanut, ulkomaiset yritykset vetävät toimintojaan pois Venäjältä ja oletettavasti sota nostaa inflaatiota.

Jos sodista pitää keksiä pakolla hyviä puolia, niin sota on vauhdittanut joidenkin keksintöjen keksimisessä. Esimerkiksi mikroaaltouuni, tutkateknologia ja peleissä käytetty virtuaalitodellisuus on kehitetty alunperin sotilaiden tarpeeseen. Valitettavasti myös ydinpommi, hävittäjälentokoneet ja biologiset aseet on keksitty sodan inspiroimana. Ihmiskunnan kekseliäisyydellä ei ole rajoja, kun mielessä on naapurin hengen riistäminen. 

Hyökkäys vaikutti lähtökohtaisesti niin järjettömältä, että en todellakaan uskonut sodan alkavan. Tällä hetkellä toivon pikaista rauhaa, ja sillä sitä odotellessa vahvaa taistelutahtoa Ukrainan kansalle. Hieman yllätys on ollut myös länsimaiden vahva vastaus Venäjän hyökkäykseen. 

Krimin valloitus vuonna 2014 ei aiheuttanut suurempaa taloudellista liikehdintää länsimaisessa maailmassa, mutta nyt sekä apu, että taloudelliset pakotteet on mitoitettu suuriksi. Länsi yrittääkin tällä hetkellä kaikin keinoin näyttää Venäjälle, että sodassa ei edelleenkään ole kaikki keinot sallittuja.

Sota sulattaa salkkua

Oma Nordnetissa sijaitseva osakesalkkuni on jo tipahtanut huipuistaan yli 21%. Karhumarkkinoiden raja määritellään 20% tiputukseksi huipusta, joten karhuja on liikkeellä sotatantereen lisäksi myös osakemarkkinoilla. 

Korkeimmillaan salkku on ollut syyskuun alussa 2021, eli noin puoli vuotta sitten. Sen jälkeen alkoi puheet korkojen noususta, Ukrainan kriisistä ja inflaatiosta. Epävarmuus on hallaa osakekursseille. Minun salkkuni ei seiso yksin markkinoiden riepoteltavana, vaan myös OMXHGI, eli osingot huomioon ottava Helsingin yleisindeksi on jo tipahtanut yli 20%. 

Ja miltä nyt tuntuu, näin piensijoittajan näkökulmasta? Olen jotenkin luovinut osakemarkkinoilla jo muutaman vuoden ilman sijoitussuunnitelmaa, mutta sekoitus osinkosijoittamista ja osta ja unohda-strategiaa voisi olla aika lähellä. 

Valitettavasti salkussa on paljon syklisiä osakkeita, jotka ovat saaneet perinteisesti kriiseissä pataansa. Näin jälkiviisaana osta ja unohda-strategia sopii äärimmäisen huonosti nykyiseen pomppuiseen markkinaympäristöön ja syklisiin osakkeisiin. 

Zeniläinen mielentyyneys ei koskaan ole ollut minun juttuni, kun kriisi on päällä, joten olen viime päivinä harrastanut kevyttä itseruoskintaa. Kuka kumma käski pitämään Fortumin salkussa, kun kriisi alkoi syventyä? Ja minkä ihmeen vuoksi Harvian osakkeet ovat vaivihkaa lisineet salkussani? Velkavipuakin salkussa on tällä hetkellä, ja sehän on myrkkyä laskumarkkinoilla. 

Tästä eteenpäin

Noin 20% lasku ei itse asiassa ole niin kovin harvinaista. Viiden vuoden aikana salkkuni on tehnyt saman tiputuksen nyt jo kolmesti. Ensimmäisellä kerralla syksyllä 2018, toisella kerralla koronakeväällä 2020, ja nyt on siis kolmas pudotus. Sijoittamiseen kuuluu pääoman heilunta, pitkän nousun jälkeen meinaa vaan unohtua, että heiluntaan kuuluu myös se salkun negatiivinen kehitys. 

Ajan myötä pääoma on kasvanut salkussa, joten euromääräiset tappiot ovat nyt suurempia, kuin aiemmissa dropeissa. Nyt sota sekoittaa ainakin Euroopan taloutta oikein kunnolla, joten hankala sanoa, mihin kurssit ovat menossa. 

Syitä laskuun on paljon. Nousevat korot, inflaatio, Suomen läheisyys Venäjän kanssa ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Mikään näistä syistä ei välttämättä ole ratkeamassa ihan lähitulevaisuudessa, joten voi olla, että käppyrät tippuu vieläkin alemmas.

Omaa salkkuani pohdin viikonlopun aikana, ja päädyin toistaiseksi pitämään omistukseni. Lisäilen joitain osakkeita, kun palkka tulee tilille ja yritän vältellä liian riskisiä kohteita. Mietin myös Yhdysvaltojen markkinoita, oma salkkuni on hyvin Suomi-painotteinen, joten kaikki paikalliset myrskyt vaikuttavat kovasti salkussa oleviin yrityksiin. 

Harviaa salkkuun

Harvia on melko tuore pörssiyhtiö. Se listautui pörssiin vuoden 2018 alussa, kaupankäynti alkoi 26.3.2018. Huomioin listautumisen silloin Capmanin kautta, sillä jo vuonna 2018 omistin Capmania. Pääomasijoittaja Capman oli ollut mukana kehittämässä Keski-Suomalaista Harviaa vuodesta 2014.  

Harvia ei listautumisensa aikoihin kiinnostanut sijoituskohteena, perehtymättä lainkaan bisnekseen jätin koko yrityksen rauhaan. Yksi syy oli, että koin vasta listautumassa olevat yritykset liian riskisinä. Toinen syy liittyi itse liiketoimintaan. Kiukaat ovat mielikuvissani melkein ikuisia, eikä niitä tarvitse uusia kovin usein, lisäksi Suomi saunamaana on pieni markkinapaikka, joten ajattelin yrityksen kasvun mahdollisuuksien olevan aika rajalliset. 

No, sivusta Harviaa seuranneena olen huomannut, että muutkin, kun suomalaiset saunovat, ja Harvian liikevaihdosta päätellen myös suomalaiset uusivat sekä saunojaan, että kiukaitaan. Harvia onkin hyötynyt koronaa seuranneesta kotoilubuumista.  

kuva: Pixabay

Harvia sijoituskohteena

Tällä hetkellä liikevaihdosta noin neljännes tulee Suomesta, loput Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta. Vaikka tuotevalikoimassa on muutakin, kuin kiukaita, kiukaiden osuus on suuri, sillä viime vuonna kiukaiden osuus on ollut 109 miljoonan liikevaihdosta noin 59 miljoonaa, eli noin 54%. Kiukaiden lisäksi Harvia myy saunoja ja kylpytynnyreitä, ohjauskeskuksia, ym. saunaan ja kylpemiseen liittyvää.

Harvia on defensiivinen kuluttajayhtiö, samalla kuitenkin voimakkaasti ja kannattavasti kasvava yritys. Kasvu on tullut sekä orgaanisesti, että ostamalla muita alan toimijoita. Viimeisimmät kauppakirjat on kirjoitettu viime vuonna, jolloin Harvian omistukseen siirtyi kylpytynnyreitä valmistama Kirami Oy, ja Sauna-Eurox Oy. 

Vuonna 2020 yrityksen liikevaihto oli 109,1 miljoonaa, kun se vielä 2019 oli 74,1 miljoonaa. Vuoden 2021 lukuja ei vielä ole, mutta kolmen ensimmäisen kvartaalin luvut näyttävät jo kasvua vuodesta 2020. Kotoilubuumin vaikutus myyntiin on varmaan ollut suuri, ja on vaikea arvioida, miten liiketoiminnan koon käy, kun jossain vaiheessa maailma aukeaa, ja kuluttajien varat valuvat myös vaikkapa matkailuun. 

Lukaisin viimeisen osavuosikatsauksen ja Inderesin materiaalia läpi, ja vaikka osake onkin hintava, niin vaikutuksen teki etenkin liikevaihdon kasvu. Toimitusjohtaja Tapio Pajuharjun mukaan markkina kasvaa noin 5% vuosittain, Harvia on kasvanut viime vuosina paljon markkinoita nopeammin, kasvu on ollut prosentteina vuonna 2019 noin 19% ja vuonna 2020 noin 47%. 

Yrityksen omavaraisuusaste on hyvä, yli 40%, joten huolimatta yritysostoista velkaa ei pitäisi olla taseessa ylenmäärin. Kannattavuus (ROE) on 23% ja lisäksi liikevoittoprosentti on viime vuoden kolmen ensimmäisen kvartaalin osalta hieno, yli 26%. Yritin olla hurmioitumatta luvuista, mutta silti ne näyttävät hienoilta! Varsinkin, kun olen yleensä viehättynyt alhaisten arvostuskertoimien yrityksistä, kasvuyrityksen luvut näyttävät hyvin erilaisilta. 

Harvian liiketoiminta on helposti ymmärrettävää. Asiakkaina on sekä yksityisiä kuluttajia, että yrityksiä ja yhteisöjä. Inflaatio ja raaka-aineiden hintojen nousu vaikuttaa varmasti myös Harvian liiketoimintaan, mutta olettaisin, että yritys pystyy siirtämään hintojen nousun tuotteisiin. 

Harvian matka pörssissä

Harvian osakkeen hinta listautumisannissa oli 5,0 euroa maaliskuussa 2018, korkeimmillaan osake on ollut elokuussa 2021, jolloin yhdestä osakkeesta sai maksaa yli 61 euroa. Tänään kurssi on ollut noin 44 euron kieppeillä. Jos on kärsivällisesti ostanut ja omistanut Harviaa alusta lähtien, on heilunnasta huolimatta tehnyt erittäin hyvän päätöksen. 

Viimeiset pari vuotta ovat olleet Harvian liiketoiminnalle (ja myös pörssikurssille) kasvun vuosia. Syksystä 2021 lähtien Helsingin pörssin yleisindeksi on heilahdellut ja Harvia sen mukana. Eilen maanantaina Harvia tuli markkinoita ripeämmin alas, päätöskurssi oli 43,3e, pudotusta yhdessä päivässä peräti 9,68%, kun koko pörssin indeksi putosi 4,6%. 

Onko nyt tarjolla oston paikka vai putoava puukko? Jaa-a, kukapa tietäisi. Tammikuu on tarjonnut kylmää kyytiä markkinoilla ja voi olla, että lasku jatkuu. Koska kuitenkin halusin Harvian salkkuun tein ostoksen, vaikka voikin olla, että olin liian aikaisin liikkeellä. Ostin Harvian osakkeita heti aamusta, salkussani on nyt 50 osaketta hintaan 46,2e/kpl (tässä kohti hätäily maksoi rahaa, ja olisi kannattanut odottaa iltapäivään, jolloin osaketta sai jälleen edullisemmin).

Jonkinlaisena virstanpylväänä voi pitää Harvian nousua OMXH25 indeksiin helmikuun 2022 alusta. Indeksiin kuuluu 25 Suomen pörssin vaihdetuinta yhtiötä, ja yhtiövalintoja tarkastellaan kahdesti vuodessa. Eilisen tiedotteen mukaan Kemira ja Metsä Board putoavat indeksistä, tilalle nousee Harvia ja SSAB. Indeksiin nousu saattaa lisätä kaupankäyntiä ja kiinnostusta osakkeeseen.  

Vuoden 2021 vuosituotto ja sijoitustoiminnan kulut

Viime vuoden kutsumaton vieras oli edelleen korona. Huonotapainen vieras ei ymmärrä lähteä juhlista, vaan pitää koko maailmaa panttivankinaan. Nyt on menossa omikron-variantti, eikä voi kun vain odottaa, että loppuuko ensin kreikkalaiset aakkoset, vai pandemia. 

Mutta miten vuosi 2021 meni taloudellisessa mielessä? Uiko salkkuun turskaa vai tuottoa? Salkkuni suurin omistus oli kituliaasti tuottanut Citycon ja pienin Fiskars, pienimmän ja suurimman väliin mahtuu monta muuta yritystä. Tämän hetkisen salkkuni jakauman näkee edellisestä kirjoituksesta. Uuden vuoden kunniaksi on paikallaan vilkaista vielä viime vuoden lukuihin!  

Salkun kehityksessä oli hyvää...

...sijoitusten tuotto, palkka ansiotyöstä ja säästöprosentti. 

Vaikka korona-aallot ravistelivat rajusti pörssejä varsinkin loppuvuodesta, vuodessa 2021 oli taloudellisesti paljon hyvää. Palkkatuloni ovat edelleen alle suomalaisen palkansaajan mediaanin, mutta silti ylsin omaan ennätykseeni. 

Palkkaa tuli vuonna 2021 bruttona noin 35200 euroa, ja nettona 26300 euroa. Säästöön tästä summasta sain noin 10000 euroa. Asuntovelkaa oli vuoden lopussa jäljellä noin 14600 euroa. Ensimmäiset kolme kuukautta maksoin asuntolainasta pelkkiä korkoja, joten henkilökohtaisen talouden kulut olivat alkuvuodesta hieman tavallista pienemmät. 

Salkkuni seurailee aika lailla indeksiä, viime vuonna oma salkku peittosi indeksin. Vuosi on lyhyt aika sijoittajan aikajanalla, mutta voitto indeksistä tuntuu silti hyvältä! Nordnetin salkun kuvaaja vuoden ajalta näkyy alla. Vertailuindeksinä olen pitänyt indeksiä OMXHGI, joka huomioi myös osingot. OMXHGI nousi 22,45% vuoden 2021 aikana, joten Nordnetissä oleva salkku tuotti hitusen paremmin, sillä tuotto oli 27,56%. 

Osuuspankin puolella minulla on kaksi rahastoa, OP-Ilmasto ja Aasia-indeksi. OP-Ilmasto tuotti Osuupankin tietojen mukaan peräti 28,59% ja Aasia-indeksi 10,73%. Pienen laskutoimituksen jälkeen sain oman salkun vuosituotoksi noin 27,5%. Käteistä en viime vuonna pitänyt juurikaan tileillä, vaan palkka ohjautui kuin magneetin vetämänä sijoituksiin. 

Nordnetin salkku 2021

Salkun parhaimpiin osakkeisiin kuuluivat viime vuonna Marimekko, Sievi ja Tokmanni. 

...ja huonoa

Huonoimmin kehittyivät Alibaba ja Zepp. Yritän kasvattaa itselleni selkärangan, ja tutustua tarkemmin näihin yrityksiin, jotta voisin päättää, mitä osakkeille tekisin. Ostot tein hätäisesti, tunnistin riskit, mutta lähdin osakkeiden mukaan liian positiivisin ajatuksin. Onneksi rahaa ei ole ihan hirmuisesti kiinni näissä osakkeissa, mutta jos yritysten kurssit kulkevat samaa tahtia kuin syksyllä, köyhdyn jokaisena kuukautena, jona omistan näitä osakkeita. Raha kun pakenee kiinalaisista osakkeista kovaa vauhtia.   

Säästöt ja tuotto

Olen pitänyt kirjaa sijoituksistani nyt muutaman vuoden ajan. Alla on graafi tuotoista ja säästöistä. Palkasta on säästynyt vuosien varrella sijoituksiin noin 51000e, salkun arvo on vuoden alussa noin 81000 euroa, joten tuottoa on tullut noin 30000e. 

Tilanne 1.1.2022

Sijoitustoiminnan kulut vuonna 2021

Listautumisantien osakkeet kävivät vain nopeasti osakesalkussani, ja vaikka anteihin osallistumisesta ei veloiteta välityspalkkiota, myynnistä menee kuluja. Lisäksi ostin pitoon jääviä osakkeita, yhteensä kulut Nordnetin palveluista olivat noin 190 euroa. Listautumisiin osallistuminen oli kuitenkin kannattavaa toimintaa, joten kulut eivät haittaa. 

Rahastoistani ainoastaan OP-Ilmasto on aktiivisesti hoidettu rahasto. Hallinnointipalkkio on 1,8%, joten yksistään tämän rahaston kulut vuonna 2021 ovat olleet noin 125 euroa. Olen myynyt rahastoa pikku hiljaa vuosien varrella, enkä ole sijoittanut sinne enää noin neljään vuoteen mitään. Rahaston kanssa on positiivinen, mutta pirullinen ongelma. 

Rahasto nousee joka vuosi, joten vaikka kuinka yritän vähentää omistusta, pienet lunastukset ei auta, vaan jos haluan luopua kokonaan omistuksestani, pitäisi kerralla tyhjentää koko rahasto. Rahaston puolesta puhuvat sen ideologia, tuotto ja hajautus, joten omistus on ollut kokonaisuus huomioon ottaen varsin hyvä. Rahastossa ei ole muuta suurempaa vikaa, kun ne korkeat kulut.  

Lisäksi olen maksanut noin 5 euroa korkoja Nordnetin luottolimiitin käytöstä. Kuluja maksoin siis sijoitusharrastuksestani viime vuonna noin 320 euroa. 

Osingot

Koska olen henkisesti varautunut siihen, että pääoma on sidottu sijoituksiin vuosiksi, (jollei vuosikymmeniksi), osingot ovat pieniä signaaleja siitä, että rahani ovat edelleen olemassa jossain tuolla bittiavaruudessa. 

Osinkoja tuli viime vuonna bruttona 1840 euroa, ja nettona noin 1611 euroa. Vuosi oli osinkojen kohdalta parempi, kuin aiemmat vuodet. Osa osingoista tuli arvo-osuustilille ja joutui heti verolle, osa tuli osakesäästötilille, jossa verokohtelu on erilainen. Osingot on sijoitettu uudellen. Suurin osingonmaksaja oli Citycon. 

Lähtökohdat vuoteen 2022

Inflaatio, korona ja keskuspankkien ennustetut koronnostot, vuosi 2022 alkaa jännittävissä merkeissä! En aseta mitään tavoitteita itselleni vuodelle 2022. Toivon kuitenkin sydämeni pohjasta, että tämä olisi viimeinen vuosi koronaa. Kaipaan mielettömästi live-keikkoja, matkoja ja arkea ilman maskeja. 

Vaihdan työpaikkaa helmikuun alusta, joten viisasta olisi jemmata jonkin verran tässä kuussa saamiani lomarahoja ensi kesäksi. Suunnitelmissani on pitää neljä viikkoa kesälomaa, joten palkatonta lomaa olisi peräti kolme viikkoa. Jos sopivia sijoituspaikkoja löytyy, voin kuitenkin huoletta laittaa käteisen myös osakkeisiin, sillä sijoitusssalkku antaa turvaa ja tarvittaessa voin nostaa sieltä varoja palkattoman loman kustannuksiin. 

Koronapelot heiluttivat minunkin salkkuani loppuvuodesta. Jos jotain olen oppinut, niin piensijoittaja on kuin lastu lainehilla, kun markkinavoimat siirtelevät pääomia volatiileista kryptovaluutoista turvallisempiin arvo-osakkeisiin, tai toisinpäin. Mielenkiinnolla siis seuraan talouden vuotta 2022! 

Hyvää uutta vuotta!

Viisi vuotta osakesäästäjänä

Ensimmäiset suorat osakesijoitukseni olen tehnyt 10.11.2016, joten sijoitusharrastukseni on jo viiden vuoden ikäinen! Pitkän ajan sijoitushistoriassa viisi vuotta on silmänräpäys, silti viidessäkin vuodessa on ehtinyt tapahtumaan kaikenlaista jännittävää ja omaisuuksia mullistavaa. Blogista löytyy kahden vuoden takaa myös teksti "Kolme vuotta osakesäästäjänä". 

Mandariinit pinossa (kuva pixabay)

Viiden vuoden aikana pörssit ovat pääosin nousseet. Joulun 2018 alla koin ensimmäisen merkittävän takapakin, jolloin markkinat laskivat yli 20%. Ja koronakuoppa keväällä 2020 sai aikaan omassa salkussani merkittävää tuhoa. Kuopan jälkeinen nousu on ollut nopeaa, joten voinee sanoa, että koko viiden vuoden osakesäästäjän urallani pörssikurssien nousu on ollut vallitseva trendi.

Sijoitusmaailmassa on kihissyt melkein koko viiden vuoden ajan. Kannabisosakkeet, koronan aiheuttama pörssiromahdus, meemiosakkeet, nollakorkomaailma, kryptovaluutat ja Suomen osakesäästötili. Sijoitusmaailma on tarjonnut mukana olijoille ja sivusta seuraaville sekä draamaa, että viihdettä. Lisäksi täytyy vielä mainita ehkä tärkeimpänä muutoksena sijoittamisen nousu jos ei ihan valtavirtaan, niin kuitenkin selvästi suositummaksi, kuin mitä se oli viisi vuotta sitten. 

Onko viiden vuoden myötä mukaan tarttunut jotain oppeja osakesijoittamisesta? Ja mitä viiden vuoden aikana on tapahtunut omassa salkussani?

Vuodet vierivät, suosikit pysyvät 

Varsinaista sijoitussuunnitelmaa minulla ei ole. Kohtuullinen, tai alhainen arvostustaso ja hyvät tulevaisuudennäkymät vaikuttavat kuitenkin ostopäätöksiini. Sijoitustyylini on kuitenkin melko konservatiivinen. "Osta ja unohda" kuvaa varmaan sitä parhaiten. Lokeroinnit ovat mielestäni keinotekoisia, mutta salkussani on sekä arvo- että kasvuosakkeita. Kooltaan yritykset eroavat aina jättimäisestä Alibabasta pikkuisiin Suomen pörssin helmiin. Ostoja on kuitenkin kertynyt reippaasti enemmän kuin myyntejä ja jotkin osakkeet ovat olleet salkussani alusta saakka. 

Lukaisin itse läpi tuon tekstin, jonka olin kirjoittanut kolme vuotta sitten. Salkun kivijalkana toimi pitkään viiden osakkeen rypäs. Citycon, Nokia, Stora Enso, Capman ja Tokmanni, nämä osakkeet on ostettu ensimmäisten kuukausien aikana, ja olen kaikkia lisäillyt ensimmäisen oston jälkeen. Näistä viidestä olen kokonaan luopunut Nokiasta, muita olen omistanut koko viiden vuoden ajan. Tällä hetkellä salkussani on 21 suoraa osakeomistusta. Yritysten määrä ja samalla hajautus on kasvanut vuosien myötä.  

Täysosumat ja harhalaukaukset

Salkkuni täysosumia ovat Marimekko, Tokmanni ja Sievi. Näistä Marimekon osto alle 10e kappalehintaan loppukesästä 2017 on ollut paras osumani. Suosikin asemaan salkussani pääsee sekä olemalla yrityksenä mielenkiintoinen, myös osoittamalla hienoa tuloskuntoa.  Myös moni muu yhtiöistä on noussut reippaasti ostohinnoista. 

Huonoimpia sijoituksia ovat olleet Nordea, Nokia ja Citycon. Myös Orion on hyvästä kannattavuudestaan huolimatta pysynyt aika lähellä ostohintojaan. Näissäkin tosin ajoitus näyttelee hyvin suurta osaa. Ajoittamalla oikein Nordean ja Nokian ostot olisi saavuttanut ihan hyviä tuottoja. Itselläni sekä Nordea, että Nokia jäivät tappiollisiksi sijoituksiksi, Cityconia haudon vielä salkussani, vaikka se on rutkasti tappiolla. Citycon tarjoaa korkeaa osinkotuottoa, joten vaikka kurssi onkin laskenut, tuotot eivät osinkojen takia kuitenkaan ole olleet aivan surkeat.

Salkkuni ulkomaiset osakkeet eivät myöskään ole pärjänneet kovin hyvin. Tällä hetkellä AT&T ja Zepp Health ovat miinuksella, Alibaba keikkuu aika lähellä ostohintaansa. Kaikki ulkolaiset osakkeet ovat tulleet salkkuuni hetken mielijohteesta. Osakekurssi on on jostain syystä laskenut, ja olen ajatellut laskun olevan vain hetkellistä. Kurssin laskuun on ollut kuitenkin hyvä syy (AT&T:n kohdalla korkea velka-aste ja koronan vaikutukset, kiinalaisten osakkeiden kohdalla Kiinan uusi reformi ja poliittinen riski), joten näitä ostoja ei voi oikein kehua onnistuneiksi.

Riskinottokyky on kasvanut

Sijoitus urani alussa jouduin opettelemaan paljon uusia asioita, joten yrityksiin perehtymiseen meni aikaa. Ostot oli tarkkaan mietittyjä ja pelasin pienemmillä summilla. Nyt sijoittaminen on arkipäiväistynyt. Jos yritys on jo salkussa, saatan selata osavuosikatsauksia kahvitunnilla kännykällä, ja tehdä ostoja samantien. 

Velalla sijoittaminen lisää riskiä. Suoraa osakkeisiin kohdistuvaa velkaa käytän pienessä määrin ja lyhyt aikaisesti. Viime vuoden aikana kurssit ovat nousseet ilmiömäisesti, ja velan käyttö näin jälkikäteen mietittynä olisi kannattanut. Nordnetin luottolimiitti on siis jäänyt lähestulkoon käyttämättä. Listautumisanneissa piilee myös riskiä, sillä kurssi saattaa lähteä joko alas tai ylös. Silti olen uskaltanut lähteä aika moneen listautumisantiin mukaan ja toistaiseksi olen jäänyt niistä aina pienesti plussalle.  

Aloittaessani osakepoiminnan osingot olivat isossa osassa yritysten valinnassa. Osinkoja ajattelin silloin, ja ajattelen myös edelleen, hieman riskiä tasaavana asiana. Janosin jatkuvaa osinkovirtaa, osakkeen hinnan nousu oli sivu seikka. Olenkin siirtynyt pikku hiljaa osinkosijoittajasta "kaikki tuotto on tuottoa" sijoittajaksi. Niin kauan, kun yritykset arvot ok, ja tekeminen on mielenkiintoista ja hyvällä pohjalla, voin sijoittaa yritykseen.

Kun on tunteet

Tunteet ovat minulla vahvasti mukana sijoittamisessa. Yksittäiseet laskupäivät eivät pahemmin hetkauta, mutta pidempään jatkunut lasku ei tunnu mukavalta. Samalla tavalla nousupäivät nostavat pörssikurssien lisäksi myös mielialaa. Tänä vuonna kuukausituotot ovat jonain yksittäisenä kuukautena olleet 7% luokkaa, joka vastaisi jo ihan kelpo suoritusta vuositasollakin. Koviin prosentteihin on jo ehtinyt hieman tottua, joten paluu normaaliin voi olla kova pala. 

Oma salkkuni on yleensä indeksiä volatiilimpi ja varsinkin laskut ovat jyrkempiä. Tämä saattaisi johtua oman salkkuni indeksiä heikommasta hajautuksesta, koko luokaltaan pienemmistä yhtiöistä tai syklisemmistä osakkeista. Koronaromahdus toimi varmaan eräänlaisena hermojen testinä, mutta vaikea sanoa, opinko kuitenkaan nopeasta romahduksesta ja noususta mitään mullistavaa. Koronaromahduksen jälkeen tavaksi jäi kuitenkin käydä katsomassa salkkua ainakin kerran päivän aikana, jotta tietäisin, mitä sijoituksilleni kuuluu. 

Vaikka osakesijoittajan uraa onkin takana jo viisi vuotta, tunteet ovat silti edelleen mukana pelissä. Tunteet ja tarinat vaikuttavat myös yhtiövalintoihin, sekä tiedostamatta että osin tiedostaen. Toisaalta se ei ole myöskään huono asia, kunhan ei tee hätiköityjä päätöksiä pelkästään tunteiden perusteella.

Olenkin miettinyt, että esimerkiksi pörssiin listautuva kissakahvila saattaisi olla turmiollinen rahoilleni. Siinä yhdistyisi äärimmäinen söpöys (pörröiset kissat) ja lailliset piristysaineet (kofeiini). Liikevaihdosta ja kannattavuudesta viis, kunhan pääsisi yrityksen piensijoittajana taputtelemaan pehmeitä kissoja kofeiinihöyryissä!

Suurempi salkku taipuu useampaan strategiaan  

Aloitellessani osakesäästäjän harrastustani salkkuni koko on pitkään ollut pieni. Pienellä salkulla monet sijoitusstrategiat on vaikeita. Sijoittamisessa merkitystä on sekä pääoman koolla, että tuottoprosenteilla, ja pienellä salkulla pääoma on väistämättä pieni. Vaikka tuottoprosentit olisivat suuret, pienellä pääomalla ei pääse helpolla hyviin euromääräisiin voittoihin.  

Jokaisen sijoittajan unelma on korkea riskikorjattu tuotto. Kun pääoma on pieni, jokainen euro on merkittävä ja kulujen osuus sijoittamisessa on otettava huomioon. "Tuore" salkku on myös "vanhaa" salkkua haavoittuvaisempi, sillä korkoa korolle-ilmiö ei vielä ole näyttänyt kynsiään ja monen yrityksen ostohinnat ovat väistämättä lähellä sen hetkisiä markkinahintoja.

Alkuvuosina ihmettelin muiden sijoittajien ajatuksia  "omistusten viilauksesta" pienemmäksi. Tällä strategialla tarkoitetaan myyntejä, joissa osa osakkeista jää vielä omistukseen. Riskin hallinnan kannalta omistusten osittainen myynti kuulostaakin järkevältä. Strategialla on merkitystä vasta, kun osakeomistajuus on suuri, ja omistuksia voi myydä ilman että myyntikulut ja verot vahingoittavat merkittävästi tuottoa. Pienellä salkulla on järkevämpää myydä koko sijoitus pois.

Treidaamista voi harrastaa myös pienellä salkulla, mutta tämänkin riski vähenee, jos pääomaa on jo karttunut. Osan omistuksista voi jättää pidempi aikaiseen salkkuun, ja riskiä voi hajauttaa käyttämällä vain osaa omistuksesta päiväkauppaan. 

 

Onko salkussa siis prosentteja vai euroja?

Vertaan vaistomaisesti aot ja ost tileillä olevaa omaisuutta palkan kokoon. Palkkani ei ole suuri, joten päivävaihtelut alkavat salkun kasvaneen koon takia olla jo euromääräisesti merkittäviä. Prosentin heitot päivässä ovat markkinoilla ihan arkipäivää, ja prosentin heitto osakesalkussani tarkoittaa jo lähes 700 euron häviötä tai voittoa. 

Ajattelen sijoitettuja euroja jonkinlaisena Monopoli-rahana. 700 euron heilunta oikeassa valuutassa aiheuttaisi sydämentykytyksiä, sillä arkimaailmassa se vastaisi noin viikon palkkaani. Mutta pörssimaailma on aivan eri juttu. Vaikeita päätöksiä markkinoilla helpottaa se, että ajattelen pörssivarallisuuden olevan jollain tavalla erilaista, kuin tavallisen varallisuuteni. 

Tästä toki seuraa aika absurdeja tapahtumaketjuja, eli vaikka osakkeiden arvo olisi päivän mittaan kasvanut tai pienentynyt vaikkapa 1000 euron verran, saatan silti edelleen lähikaupassa miettiä minuuttikaupalla tomaattien kilohintaa. 

Omassa salkussani osakkeiden ostoerät ovat kasvaneet. On helpompi tehdä euromääräisesti isompia kauppoja, sillä prosentuaalinen osuus salkusta jää kuitenkin aika pieneksi. Aluksi yksittäiset kaupat olivat 500-800 euron kokoluokkaa, nyt teen kauppoja jo pääsääntöisesti 1000-2000 euron kertaostoksilla. Tämän hetkisessä salkussa on harhalaukauksia (kiinalaiset osakkeet), mutta onneksi niiden osuus kokonaisuudesta on prosenteissa pieni. Euroissa niiden osuus vastaa jo useamman kuukauden nettopalkkaa.

Pikkasen parempi, kuin indeksi

Maailmassa on aika vähän uniikkeja ideoita. Olenkin häpeilemättä peesannut parempiani, ja seurannut mm. keskustelupalstoja ja Inderesin eri kanavia. 

Salkun vertailuindeksinä olen käyttänyt Helsingin pörssin OMXHGI-indeksiä, jossa osingot sijoitetaan takaisin. Sen tuotto on viiden vuoden ajalta ollut 86,93%, oma salkkuni on tuottanut samana aikana noin 117.6%. Olen ajoittain hävinnyt indeksille ja toisinaan taas voittanut sen. Tällä hetkellä salkkuni on pärjännyt vähän indeksiä paremmin. 

Kuvakaappaus on Nordnetin salkusta, eli täällä on suorien osakkeiden lisäksi myös kaksi rahastoa, Handelsbankenin Usa-rahasto ja Indexfondet Sverige. Alhaalla olevassa käppyrässä ei näy Osuuspankissa olevien kahden rahaston tuotot tai pääomat. Olen listannut omistukseni aina kvartaaliraportteihin, joten selaamalla blogia muutama kirjoitus takaisinpäin voi vielä halutessaan nähdä kaikki omistukseni. 

Tällä hetkellä Nordnetin salkun arvo on noin 67 000, josta tuottoa on noin 21 000e. Ei siis mitenkään valtavan hyvin, mutta ei huonostikaan. 

Tuurilla on ollut suuri merkitys salkun tuottoihin. Olen käyttänyt myös aikaa sijoittamisen opetteluun, mutta ripaus onnea ei ole ollut pahitteeksi.  Tuotto ei ole tullut ilmaiseksi ja "passiivinen tulo" onkin hieman harhaanjohtava nimitys. Harrastuksena sijoittaminen on kuitenkin yksi niistä harvoista lajeista, joissa voi myös hieman kasvattaa omaisuutta. 

Nordnetin salkku viiden vuoden ajalta

Blogin nimi on "Alla mandariinipuun", haaveena on ollut hankkiutua eroon Suomen viiltävän kylmistä marraskuun sateista ja nauttia etelän lämmöstä. Ilmastonmuutoksen ja koronan myötä ajatukset ovat hieman muuttaneet suuntaansa. Viimeiset kesät ovat olleet ihanan helteisiä myös täällä Suomessa ja korona on vähentänyt matkustusta. Voikin siis olla, että mökki puhdasvetisen järven rannassa ja pihalla kasvava omenapuu vetää voiton mandariinipuista. 

Viiden vuoden jälkeen en koe olevani karaistunut sijoittaja, vaan edelleen opettelen sijoittamisen saloja. Harrastuksena sijoittaminen onkin ihan mielettömän mielenkiintoista. Eipä aikaakaan, niin joku jättikokoinen konttilaiva on tulppana poikittain Suezin kanavassa pysäyttäen koko kanavan laivaliikenteen ja vaikuttaen maailman talouteen. Sijoittamisessa perhosvaikutus yllättää ja monet tilanteet ovat arvaamattomia. Jatkan siis sijoittamisen opettelua avoimin mielin.  

Kesälukemista: Vihdoinkin maanantai!

Vihdoinkin maanantai! on Petter A. Stordalenin ja Ole-Martin Ihlen Suomessa tänä vuonna julkaistu kirja. Alaotsikkona kirjalla on "10 ohjetta uljaaseen arkeen ja tavoitteiden saavuttamiseen". 

Vihdoinkin maanantai!

Kirjoittajista Petter A. Stordalen on ehdottomasti tunnetumpi. Norjalainen kiinteistökehittäjä, liikemies, ympäristöaktivisti ja hotelliketjun omistaja on ehtinyt urallaan keräämään rutkasti menestystä. Suomessakin hänellä on omistuksia, Clarion hotelli Helsingissä kuuluu Stordalenin Nordic Choise Hotels -ketjuun. 

Sen sijaan Helsingin maineikas Kämp on Stordalenin uudempi ostos. Kirjassa myös kerrataan tarinana Kämpin osto 2019. Myyjänä oli CapMan ja ostajana Stordalen. Kauppaan kuului myös muita hotelleja, mutta kaikista hotelleista Kämp oli tunnetuin. Kauppahintaa, joka oli 105 miljoonaa euroa, pidettiin yleisesti korkeana, mutta sekä ostaja, että myyjä olivat kirjan mukaan tyytyväisiä kauppoihin.

Toinen kirjan tekijöistä Ole-Martin Ihle, on puolestaan auttanut sekä kirjan ideoimisessa, että sen  lukuisten viittausten ja faktojen kanssa. 

Kaikkien lukuisten maanantaiden kunniaksi kirjoitettu kirja

Kirjan idea piilee jo sen nimessä. Arkipäiviä osuu viikkoon huomattavasti enemmän, kuin niitä paljon miellyttävämpiä vapaapäiviä, joten miksi ei yrittäisi tehdä arkipäivistä mukavampia? Kirjan oppien mukaan meidän pitäisikin viikon kahden vapaapäivän sijasta yrittääkin maksimoida onni keskittymällä niihin viiteen arkipäivään. 

10 ohjeen kautta käsitellään laajasti aiheita niin rikastumisesta, menestymisestä, onnesta, lasten kasvatuksesta, alaisten rekrytoinnista, kuin pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnastakin. Stordalen on tunnettu myös viihteellisempien lehtien palstoilta, joten käsittelemättä ei jää myöskään ex-vaimon vaikea sairaus. 

Aiheiden monimuotoisuus saattaa kuulostaa sekavalta, mutta loppujen lopuksi kasaan on saatu varsin  viihdyttävä kirja, jossa on juuri sopivasti tiukkaa faktaakin. Koska sivumäärä on hyvin maltillinen (noin 200 sivua), se jo yksistään kertoo, että mihinkään ajatukseen ei jäädä kovin pitkäksi aikaa, vaan rynnätään aina eteenpäin seuraavaan aiheeseen. Kirjan kantava teema on Petter Stordalen, jonka ajatuksiin ja kokemuksiin kirja perustuu. 

Tie menestykseen 

Monet kirjan kymmenestä ohjeesta ovat hieman epäsovinnaisia. Vai  mitä sanoisitte ohjeesta "Pidä huolta, että olet huoneen tyhmin" tai "Älä seuraa unelmiasi"? 

Ensimmäinen ohje perustuu ajatukseen, että johtajan tulee olla valmis palkkaamaan itseään älykkäämpiä ihmisiä. Tutkimusten mukaan älykkäät ihmiset toimivat useilla osa-alueilla erinomaisesti. Alaisina älykkäät ihmiset löytävät ongelmiin uusia ratkaisuja ja tuovat myös sitä kautta lisäarvoa yritykselle.  

"Älä seuraa unelmiasi" taas varoittaa lukittautumasta tiettyyn yhteen tavoitteeseen. Jos katse on suunnattuna tiukasti vain yhteen pisteeseen, saattaa samalla menettää monta muuta mahdollisuutta löytää tien menestykseen. On siis ihan tervettä päivittää unelmiaan ja suunnata katsetta välillä myös poispäin tavoitteesta. 

Menestykseen pääsee kirjan mukaan kovan työn avulla. Hyvä liikeidea, oikeat kumppanit, uusien tapojen oppiminen ja laaja liiketoiminta on siivittänyt Stordalenin tarinaa. Yksi olennainen osanen menestyksessä on Stordalenin mukaan ollut pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta ja yksinkertaisesti hyvä tuuri.

Vihje rikkauksia kaipaavalle

Kirjasta löytyy myös selvä vinkki heille, jotka haluavat miljonääreiksi. Vinkki koskee omistusasujia suurissa kaupungeissa. Kun ensimmäinen omistusasunto on aika myydä, kannattaakin siirtyä vuokralle, ja laittaa omistusasunnon myynnistä saadut rahat poikimaan.

Lainarahalla ja omasta asunnosta saadulla omalla pääomalla on mahdollista ostaa kaksi asuntoa ja vuokrata ne vapailla markkinoilla eteenpäin. Kolmen vuoden jälkeen kahden alkuperäisen asunnon arvo on noussut, ja lainanlyhennysten jälkeen vakuuksia on jälleen olemassa uusiin asunto-ostoihin. Velkavivun avulla vuokra-asuntojen määrä kasvaa, kunnes laskelmien mukaan kymmenen vuoden päästä asuntoja voi ostaa jopa kaksi tai kolme vuodessa. 

Tämä vinkki lienee jo tuttu monelle asuntosijoittajalle. Riskitön se ei kuitenkaan ole, sillä asuntomarkkinat eivät ole immuuneja markkinoiden heilahteluille ja velkavipu tuo kuvioon oman jännityksensä. 

Hotellibisnes ja korona

Mitä hotellibisneksen konkari miettii pandemiasta? Kirja on kirjoitettu ja ilmestynyt Norjassa ennen koronaa. Suomalainen painos sen sijaan on ilmestynyt tänä vuonna, kirjaa on päivitetty ja siinä sivutaan myös koronan vaikutuksia matkailualalle. 

Stordalen omistaa osan hotelliketjusta, ja pandemia rankaisi etenkin matkailualaa. Kirjassa mainitaan, että kirjoittajan omistuksessa olevat yritykset joutuivat irtisanomaan noin 7500 ihmistä. Valtava määrä ihmisiä, joiden palkanmaksu loppui koronaviruksen takia. Lopussa Petter Stordalen kuitenkin aavistelee, että matkailu elpyy koronan jälkeen nopeasti. 

Mitä jäi kirjasta mieleen?

Persoonallinen kirja oli hyvin kirjoitettu, viihdyttävä ja helppolukuinen. Kirjan kymmentä ohjetta ei ollut varmasti tarkoitettukaan tiukasti noudatettaviksi, mutta ne antoivat kirjalle hyvän rungon ja veivät tarinaa eteenpäin. 

Moni ohjeista oli tullut jo itselleni vastaan jossain muodossa, mutta tämä ei oikeastaan haitannut. Sekoituksena self help- kirjallisuutta, päähenkilön elämäntarinaa ja kiinnostavia faktoja kirja toimi hyvin kesälukemisena.