lauantai 17. maaliskuuta 2018

CapMan, hillitty yhtiökokous

Millainen on yhtiökokouksen etiketti? Mitä siellä tapahtuu? Jos omistaa yrityksen osakkeita, kannattaako yrityksen yhtiökokoukseen osallistua? Ja ennen kaikkea, mitä pukea päälle yhtiökokoukseen?

Helsingin GLO Hotel Artin pääovi
Kuten ylläolevasta kysymyspatteristosta voi päätellä, en ollut koskaan käynyt yrityksen yhtiökokouksessa. CapManin kokous kävi kalenteriini, joten tein ennakkoilmoittautumisen. Keskiviikkona etsin kaapista kaikista konservatiivisimman kotelomekon, kopisevat korkokengät 6 cm koroilla (noin 6% osinkotuoton kunniaksi...) ja suuntasin hienoon GLO Hotel Artiin.

Olen ostanut CapMania viime vuonna 20.3. osinkodipistä. Olen siis omistanut yritystä vuoden ajan, sinä aikana kurssi on kivunnut ylöspäin. Omistukseni on pieni, ostin osuuteni vuosi sitten puolittain uteliaisuuttani ja puolittain yrityksen hyvien lukujen ansiosta. Ennen yhtiökokousta silmäilin läpi  nettisivut ja kävin läpi toimintakertomuksen vuodelta 2017.

Helsingin komeaa jugendia
Itse kokous eteni hyvin maltillisesti, hallituksen puheenjohtaja, sekä CapManin toimitusjohtaja pitivät pisimmät puheet. Pääasia toimitusjohtajan puheessa oli, että CapMan on uudistumassa ja kasvamassa. Hallituksesta vaihtui kaksi jäsentä ja uusien jäsenten meriitit olivat erittäin vaikuttavat. Yleisön puheenvuorot olivat hieman kriittisempiä, käsiteltiin johdon bonusjärjestelmää ja kulurakennetta. Äänestämään ei päästy, vaan yleisö tuntui olevan varsin tyytyväinen yrityksen viime vuoden tulokseen ja tulevaan osinkotuottoon.

Mitä jäi käteen? Yhtiökokouksessa kannatti käydä, jos ei muuten, niin järjettömän hienon jugend hotellin takia. Itse yrityksestä minulla oli (ja on edelleen) hieman hajanainen kuva, yritys kun tuntuu tekevän monenmoista ja liiketoiminta kattaa sekalaisesti Harviaa, kiinteistöjä ja rahastoja. Kaikki materiaali on toki nähtävissä heidän sivuillaan, ja jollain tavalla kokouksessa käyminen selvensi ajatuksiani yrityksestä, ja siitä, minne päin se on menossa.

Iltapäivästä kävin vielä Veromessuilla, joten keskiviikkona sain aimo annoksen sijoitustietoutta.





perjantai 9. maaliskuuta 2018

Citycon, ostoskeskusta alennuksella

Ostaminen putoavasta kurssista on aina jännää puuhaa. Joku syyhän siihen on, että muut sijoittajat haluavat luopua osakkeesta. Onko liiketoiminta oikeasti kuralla, vai onko laskevista kursseista mahdollisuus tehdä löytöjä?

On jotenkin aina helpompi ostaa jo omistuksessa olevia osakkeita lisää. Onko tämä fiksua, siitä voi toki olla montaa eri mieltä. Jos jo omistaa yhtiötä, siitä on jo valmiiksi pohjatietoa. Ei tarvitse ihan samalla pieteetillä käydä läpi kaikkea tietoa, vaan on jo joku yleiskäsitys yrityksen liiketoiminnasta. Aina ei tietenkään ole viisasta ostaa samoja osakkeita. Tässä näkyy pienen salkun ongelma: mikä vaan lisäostos heilauttaa omistussuhteita salkussa. Liian suuret määrät taas eivät ole hyvä asia hajautuksen ja riskin hallinnan kannalta. Tällä hetkellä mielestäni minulla on rutkasti liikaa OP-Ilmastoa ja Nokiakin on sillä rajalla.

Omistin jo valmiiksi Cityconia pienen määrän. Citycon on kiinteistösijoitusyhtiö, jolla on ostoskeskuksia pääosin Suomessa, mutta myös Pohjoismaissa ja Baltiassa. Liikevaihto tulee pääosin ostoskeskusten vuokrista. Osavuosikatsauksen jälkeen  kurssi koki noin 10 % laskun helmikuussa. Laskulle oli oikeat syytkin, liikevaihto ja tulos eivät olleet sitä, mitä odotettiin.

Kerkesin muutaman viikon ajan pohtimaan Cityconia ja vihdoin ostin sitä viime viikon torstaina hintaan 1.905 euroa 460 kappaletta. Omistus on nyt 700 kappaletta osakkeita. Bloggaamaan ehdin ostoksestani vasta nyt, tällä hetkellä kurssi on hieman noussut viime viikon torstaista.

Pohdin mm. seuraavia asioita: siirtyykö kaikki ostaminen verkkoon, jolloin ostoskeskukset jäävät tyhjilleen? Mikä on Cityconin maantieteellinen hajautus? Jos ostan lisää omistamaani osaketta, heilahtaako Cityconin osuus liian suureksi omassa salkussani? Ja vielä lopuksi, onko minulla varaa laittaa osakkeisiin tällä hetkellä?

Loppujen lopuksi päädyin siihen, että vielä riittää kaltaisiani ihmisiä, jotka haluavat ostaa vaatteita ja tavaraa fyysisestä kaupasta, eli verkkokaupan ylivertaisuus ei vielä (?) kaada kaikkea kivijalkakauppaa. Huonona puolena pidin sitä, että Cityconin suurin osa liiketoiminnasta on Suomessa, mikä ei oman salkun hajautuksen kannalta ole hyvä asia.

Salkkuni rakenteesta totesin, että koska salkkuni on niin pieni, mikä tahansa kulujen kannalta järkevän kokoinen ostos heilauttaa osakkeiden painosuhteita salkussa. Kun ostin ensimmäiset osakkeeni, Nordnetin tarjous uusille asiakkaille oli muistaakseni 3 euron välityspalkkio/kauppa. Koska kulut oli pienet, pystyin ostamaan järkevästi myös pieniä määriä osakkeita. Tästä syystä omistukset joissain yrityksissä ovat tosi minimaallisia. Nyt kun välityspalkkio on 9 euroa/kauppa, ostot on pidettävä suurempina, jotta kulut eivät nousisi kohtuuttoman suuriksi.

Yksi syy ostolle oli muhkeat osingot. Citycon maksaa tänäkin vuonna osinkoa anteliaasti, ja kieltämättä tämä houkutteli myös ostoksille. Osinkoprosentti taitaa olla noin 6% luokkaa.

Käteispaino vähenee, jos ostan osakkeita. Viimeisessä kysymyksessäni pohdin, että onko minulla varaa juuri nyt ostaa osakkeita. No eipä oikeastaan, mutta ostinpa silti, kun halvalla sai!




torstai 1. maaliskuuta 2018

Kuittikuukausi

Junamatka mummolaan, ulkoilua rapsakassa pakkassäässä ja potkukelkkailua järven jäällä. Niistä oli meidän helmikuu tehty. Yllättävän mukavaa oli peuhata talvisella jäällä ja nauttia Suomen talven parhaista puolista, eli auringosta ja lumesta!

(Melkein) teki mieli kaivella varastosta vanhat Peltosen sukset parinkymmenen vuoden takaa ja lähteä sivakoimaan pitkin järven jäätä. Sisäinen tutkimusmatkailija jo heräsi ja aloin jo pohtimaan näiden latujen määränpäätä. (Tämän järven rannalla on sekä baari, että kirkko, joten kumpaan latuja pitkin pääsisi...). Pitkästä aikaa keräsin myös kuukauden kuitit talteen, ja kirjasin exceliin omat kuluni ja menoni.

Mihin latu vie?
Edellinen kuittikuukausi onkin parin vuoden takaa, joten en ole kovin kurinalaisesti seurannut oman talouteni eurojen virtausta...

Selitän vähän kuluja auki. Asumme omistusasunnossa, josta minä omistan 40% ja mieheni 60%. Molemmilla on oma asuntolaina, joita lyhennämme omaan tahtiimme. Vastike jaetaan omistussuhteiden mukaisessa suhteessa, eli minä maksan 40% vastikkeesta. Meillä on mieheni kanssa yhteinen taloustili, jonne molemmat laittavat yhtä suuren summan, ja sieltä maksetaan kaikki yhteiset menot puoliksi. Yhteisiä menoja on esimerkiksi kaikkien kolmen lapsen menot (kahden lapsen päivähoito, yhden lapsen iltapäiväkerho, harrastukset, vaatteet), perheen ruuat ym. Omia menoja sen sijaan on ruokailut kodin ulkopuolella, vaatteet, liikkuminen, ym.

Tulojen puolella näkyy isovanhempien antama raha junalippuihin, eli junaliput neljälle (minä ja lapset) oli saman suuruinen summa, kuin saamamme lahjaraha. Lisäksi sain viime kuulle kuuluvan aikuisopintotuen loppuosuuden ja tälle kuulle kuuluvan tuen osuuden. Lapsilisä maksetaan äidille, joten myös se näkyy tuloissani. Menoissa on siis puolet perheemme kuluista ja omat kuluni. 


Helmikuu 2018

Luvut sinänsä kertovat jo jotain, mutta miten niitä pitäisi tulkita? Tammikuulta jäänyt aikuisopintotuki selittyy sillä, että sain tammikuussa lomakorvauksia viime vuonna tehdyistä töistä ja tämä summa pienensi tammikuun tukea. Tammikuun tuki tuli tästä syystä myös hieman myöhässä. Jos otetaan pois satunnaiset tulot, eli tammikuulta periytynyt osa aikuisopintotuesta ja isovanhemmilta tullut tuki, niin ollaan melko tasoissa tulojen ja menojen suhteen. Säästöaste näyttää ihanan suurelta, mutta sen selittää siis nuo ylimääräiset tulot.

Osa kuluista on ns. kiinteitä kuluja, jotka pysyvät samanlaisina kuukaudesta toiseen, tällaisia ovat mm. asumisen kulut, eli lainanlyhennys, vastike, päivähoito ja iltis, sekä lasten rahasto. Lisäksi olen Unisefin kuukausilahjoittaja ja 10e menee suoraan Unisefille. Lahjoitin tässä kuussa myös johonkin lipaskeräyksiin. Loppuihin pystyy jonkin verran vaikuttamaan, satunnaiskuluissa esimerkiksi on kovalevy, jota ei tarvitse toistamiseen ostaa. Lisäksi hupikuluissa näkyy käynti lasten kanssa sisäliikunta puistossa (on muuten aika kallista hupia, mutta kieltämättä kivaa oli!).

Mutta onko luvut oikein? Vähän epäilyttää herkkujen suhteellisen pieni määrä ja kuvittelin myös meidän ruokalaskun olevan suurempi. Täytyy ottaa myös maaliskuun kuitit ylös, jotta näkisin, onko luvut jokseenkin samassa kokoluokassa eri kuukausina.