Reippaina käymme rekkain alle

Osakesäästäjiltä vaaditaan ainakin hiven positiivisuutta ja paljon pitkäjänteisyyttä ja säästäväisyyttä. Pahitteeksi ei myöskään ole, jos ymmärtää jotain taseesta, tuloslaskelmasta ja kassavirrasta. Mutta miksi kukaan ei ole aiemmin kertonut, että myös masokistiset piirteet ovat sallittuja ja jopa suositeltavia???

Seppä Ilmarisen jäljillä 

Täytyy myöntää, että Facebookin sijoittaja-aiheisiin ryhmiin kuulumisesta on seurannut omalle sijoittajan polulle paljon hyvää. Yleensä sieltä löytyy paljon tietoa ja tälläkin kertaa joku viisaampi oli jo hyvissä ajoin viikonloppuna tutkinut jotain mystistä tietoa maailmalta (Futuureja? Öljyn hintoja? Aasian markkinoita? Tarot-kortteja???) ja tiesi kertoa, että maanantaina kurssit aukeaisivat kaaokseen. Ja näin siis väistämättä kävi, Helsingin pörssi avautui 7% miinuksella. 

Sain tänään käsiini tradenomin todistuksen, joten onnittelut minulle! Opinnot on saatu päätökseen ja päätin juhlistaa tutkintoa ja pörssin laskupäivää pienellä osake-ostolla. Tällä kertaa osakesäästötilin salkkuun tuli jälleen uusi yhtiö, sillä ostin Sampoa 30 kpl päivän hintaan, eli maksoin 33,85e/kpl. Sampo on defensiivinen osake, joten vaikka se onkin ottanut osumaa viime aikaisissa laskuissa, voi hyvällä syyllä olettaa, että vakuutus- ja pankkitoiminta ei vielä ole kaatumassa koronaviruksen aiheuttamiin ongelmiin. 

If, Topdanmark ja Nordea, näitä kaikkia omistan nyt välillisesti Sampon kautta. Vakuutustoiminta on ollut viime vuonna paremmin kannattava osuus Sampon liiketoimintaa, Nordea on kipuillut edelleen nollakorkoympäristön ja järjestelmäuudistuksen kourissa. Kalevalassa Sampo on Seppä Ilmarisen takoma ihmeellinen, rikkauksia tekevä mylly, ja nyt se saa jauhaa korkeaa osinkotuottoa myös minulle. 

Reippaina käymme rekkain alle, kun se tuntuu niin ihanalle

Viime aikoina markkinoilla toimiminen on aiheuttanut ylimääräisiä epäilyn tunteita ja tuskan vihlaisuja. Hassisen Koneen jo 40 vuotta vanha biisi tuli ihan väistämättä mieleen tänään, kun katselin salkun sulanutta tuottoa. (Samalta taitelijalta on ilmestynyt myös kappaleet: Kriisistä kriisiin, Vittu kun vituttaa, ja Syöksylaskijoita kaikki tyyni. Kaikki varsin hyvin tämän päivän tunnelmiin sopivia biisejä). Ismo Alangon sijoituksista en osaa sanoa mitään, tuotannosta päätellen hänellä saattaisi olla kokemusta pörssisijoittamisesta. Mutta jos Ismo Alanko Säätiö on jotain muutakin, kun bändin nimi, niin hän saattaa olla ihan oikea pörssiguru. (Yleishyödyllisten säätiöiden tuottoja verotetaan jotenkin ovelasti pienemmällä kädellä, kuin yksityissijoittajien tuottoja. Pörssilaskuilta säätiö-muotoinen sijoittaminen ei suojele.)

Oma salkkuni on ollut korkeimmillaan suunnilleen kuukausi sitten, ja huipulta on tultu alas noin 17%, joka vastaa Nordnetin mukaan noin 4000 euroa ja on aika lailla linjassaan myös Helsingin OMXH indeksin kanssa. Tämän päivän pudotus on silti ollut ihan omaa luokkaansa, olen joutunut sanomaan hyvästit euroilleni peräti 1180 kertaa. Tuntuu hullun hommalta heittää rahaa lisää pörssiin, jos tulos on tämä. Tässä kohdassa kadehdin kaikkia heitä, joilla on graniittiin hakattu sijoitussuunnitelma ja kristallinkirkas käsitys tulevaisuudesta. Sijoittaminen on yllättävän lähellä uskon asioita, sillä usko tulevaan pelastukseen kantaa molemmissa tapauksissa. 

Itselläni kun tuo perin tärkeä sijoitussuunnitelma näyttää hioutuvan hiljalleen, samalla tavalla, kuin merivesi hioo rantakivikkoa. Jäljelle jää joko arvotonta santaa ja tai järjettömän upeita kiviä. Viisaintahan olisi ollut myydä kaikki pois heti koronaviruksen ilmaantumisen jälkeen, ja ostaa takaisin vasta, kun rokote on keksitty. Tällä hetkellä suunnitelmani taitaa olla, että ostelen pikku hiljaa syöksyviin kursseihin lisää osakkeita osingoilla ja palkkarahoilla. Luultavasti pohjia ei olla vielä nähty, sillä virus kaataa potilaita sänkyyn vielä maailman laajuisesti, ja luulisin, että pörssit heiluvat juuri niin kauan, kun epidemia jyllää. Vielä sen jälkeenkin saadaan luultavasti tulosvaroituksia, joten kurssien heilunta on uusi normaali.  

Koronavirus ja pörssin pakkaspäivät

Koronavirus leviää ja ihmisiä menehtyy tautiin. Toiveena on tilanteen korjautuminen ja epidemian laantuminen, mutta tilanteen epävarmuus tekee hallaa taloudelle ja pörssikursseille. Pörssit ovat lasketelleet ympäri maailman koko kuluneen viikon. Vaikka koronavirus on kerännyt uhrjeja jo joulukuusta asti, ilmeisesti vasta epidemian pitkittyminen ja sairastapausten ilmeneminen Kiinan ulkopuolella käynnisti pörssien laskun ympäri maailmaa. 

Laskua Helsingin pörssissä on tullut nyt noin 10% viikossa, joten käytännössä on pyyhkäisty pois koko alkuvuoden nousu, ja myös osa joulukuun noususta. Finnair antoi jo negatiivisen tulosvaroituksen, ja luultavasti moni muukin yritys seuraa perässä, joten pörssikurssien kulku voi olla vielä pomppuisa. 

Maanantain tehokas kahvitauko

Nyt seuraa perin opettavainen kertomus siitä, miten kärsimättömyys tuhoaa tuottoja. Osakepoiminnassa eroa indeksiin pyritään tekemään ajoittamisella, yhtiövalinnalla, velkavivulla (ja tuurilla). Tässä kertomuksessa näistä mikään ei onnistunut. 

Huomasin kurssien laskun maanantaina puolenpäivän aikaan, kun join töissä tauolla päivän ensimmäistä kahviannostani. Kävin nopeasti Taloussanomien, Kauppalehden ja Facebookin sijoitusryhmien sivuilla, ja totesin, että kyseessä oli ihka oikea laskupäivä. Suurimmat miinukset pitkiin aikoihin, ja kaikki omat osakkeeni miinuksella. Kun kurssit oli viimeeksi kunnolla laskussa joulukuussa 2018, jähmetyin, enkä tehnyt sen suuremmin ostoja, kuin myyntejäkään. Nyt ajattelin toimia toisin.

Osakesäästötilille oli jäänyt vielä käyttämättä 1600 euroa, ja kiitos nykytekniikan (4g yhteys ja älykännykkä) kirjaudun nopeasti Nordnettiin ja suuremmin miettimättä nakkasin rahat kahteen osakkeeseen, jotka Kauppalehden sivujen mukaan olivat suurimman laskun tehneiden osakkeiden listalla. Ostin siis Marimekkoa 20 kpl hintaan 35,15e/kpl ja Konecranesia 30 kpl hintaan 28,82e/kpl. Marimekkoa minulla oli jo ennestään, ja Konecranes on vähän tuntemattomampi, mutta minulla oli kyllä selkeä kuva yrityksestä ja olin joskus muinoin miettinyt tätä firmaa. Ajatuskulku meni jokseenkin niin, että koska osakkeet ovat nyt halventuneet reippaasti, täytyy korjausliikkeen ylöspäinkin olla nopea (?). Väärin ajateltu.  

Annan itselleni suorituksesta täydet pisteet nopeudesta, sillä 12,5 minuutin tauon aikana ehdin juoda 3 kuppia kahvia, syödä palan ruisleipää, tehdä kaksi täydellisen perusteellista analyysiä kahdesta suomalaisesta pörssiyhtiöstä ja vielä ostaa näiden kahden yhtiön osakkeita. (Oikeastihan kyse oli siitä, että yritin parhaassa multitasking -hengessä samaan aikaan syödä, ja tehdä osakekauppoja. Nopeaa ja tehokasta toki, mutta ajattelu unohtui tästä prosessista täysin.)

Ajoitushan meni ihan täysin pieleen, sillä kurssit ovat olleet sen jälkeen luisussa. Ja yhtiövalinnassakin on parannettavaa, sillä vaikka Marimekko tekee hyvää tulosta, osa tuotannosta (13%) on Kiinassa ja yksi kolmesta päämarkkina-alue on Aasia-Tyynenmeren alue. Arvelisin, että tulos tulee vääjäämättä laskemaan koronaviruksen takia. Osake on myös noussut huomattavasti, joten korjausliike saattoi olla ihan perusteltu. 

Konecranes ei ollut sen parempi valinta. Konecranes tekee teollisuusnostureita, mm. satamat ovat yksi asiakassegmentti, tuotanto ja asiakkaat jakautuvat ympäri maailman ja toimintaa on myös Aasiassa ja Kiinassa. Jo maanantaina tiesin, että osa satamista on Aasian alueella laitettu kiinni, joten ainakin välillisesti tämä vaikuttaa Konecranesiin. Vaikka Konecranesilla on tasaisempaa kassavirtaa tuovaa huoltotoimintaa, on osake silti vahvasti syklinen. Myös Konecranes tulee kärsimään koronaviruksen vaikutuksista.

Maanantain ostot eivät oikeastaan enää suuremmin harmita, mutta olisi toki kannattanut odottaa ostojen kanssa pidempään. Ostot näyttävät tässä hetkessä virheiltä, mutta molemmat ovat kelpo yhtiöitä.  

Ja tarina jatkuu perjantaina

Tänään on perjantai, ja ainoastaan keskiviikkona kurssit tekivät pienen pompun ylöspäin, muut päivät  tällä viikolla on Helsingin pörssi lasketellut alaspäin. Oma salkkuni (osakesäästötili ja arvo-osuustili) ovat seuranneet jokseenkin yhdenmukaisesti indeksiä, eli laskeneet prosenteissa suunnilleen yhtä paljon, kuin indeksi. Ja koska toisto on opetusten äiti, tänään tein vielä kaksi (hieman mietitympää) ostoa osakesäästötilille, eli ostin jälleen kerran Marimekkoa, nyt 20 kpl hintaan 31,40e/kpl ja lisäsin Cityconia 120 kpl hintaan 8,9e/kpl. 

En tiedä, ollaanko jo nähty laskun pohjia, tätähän ei kukaan osaa ennustaa. Tämän päiväisten ostojen kautta lyön kuitenkin rohkeasti vetoa tilanteen rauhoittumisen puolesta, ja sen puolesta, että koronavirus saadaan kuriin, ja pörssit alkavat pikku hiljaa rauhoittumaan. 

Perustelut ostoille ovat Cityconin kohdalla osinkotuotto ja kiinteistöbisneksen tasaisuus. Cityconilla ei suoraan ole kytköksiä Kiinaan, vaan kaikki liiketoiminta on pohjoismaissa. Liikevaihto tulee kauppojen ja muiden toimijoiden vuokrista, joten on kohtalaisen vakaata. Toki jos koronavirus leviää, kaikki yritykset, myös Citycon, tulevat kärsimään siitä. Marimekon kohdalla luotan siihen, että johto on osaavaa ja Marimekon asiakkaista suomalaiset jatkavat tuotteiden ostamista tavalliseen tahtiin. 

Toistaiseksi lasku ei ole tuntunut vielä pahalta. Alkuvuonna ehdin jo tottumaan siihen, että kaikki osakkeet nousee. Nyt tällä viikolla neljänä päivänä viidestä kaikki osakkeeni ovat laskeneet. Luultavasti pahalta alkaa tuntua viimeistään siinä vaiheessa, kun huomaan, että säästäminen nollakorkoiselle tilille olisi ollut viisaampaa, kuin sijoittaminen osakkeisiin ja rahastoihin. Siinä vaiheessa kaikki tuotot olisivat nollautuneet, ja vuosien ajan vaivalla säästämäni summa olisi alkanut pienentyä. Salkku on kuitenkin vielä toistaiseksi plussalla. 

Osakesäästötilillä rikkauksiin?

Osakesäästötili tuli voimaan vuoden 2020 alussa. Ihan pohjia myöten en ala esittelemään osakesäästötilin ominaisuuksia, sillä monessa paikassa sekä plussat, että miinukset on jo käyty erinomaisesti läpi. Esimerkiksi näiden linkkien kautta voi tutustua hyviin ja huonoihin puoliin.
https://www.porssisaatio.fi/blog/2018/01/29/osakesaastotili-yleiset-kysymykset/
https://www.holmstromgroup.com/fi/2019/12/29/101-syyta-minka-takia-osakesaastotili-on-ykkonen/
http://downshiftaaminen.blogspot.com/2019/11/totuus-osakesaastotilista-se-puuttuva.html

Lyhykäisyydessään osakesäästötilille voi siirtää enimmillään 50 000 euroa rahaa. Sinne voi ostaa osakkeita, mutta ei muita sijoitus instrumentteja. Henkilöllä voi olla vain yksi osakesäästötili kerrallaan. Tällä hetkellä avattuja osakesäästötileja taitaa olla jo yli 60 000.

Osakesäästötilin kautta tehtyä tuottoa verotetaan pääomaverona vasta, kun tililtä nostetaan varoja ulos, eli tilin sisällä osinkoja ja myyntivoitoista tulleita tuottoja voi sijoittaa verovapaasti uudelleen. Tässä piilee osakesäästötilin suola, eli kyse on myöhennetystä verotuksesta.

Early adopterit osakesäästötilin kimpussa

Early adopterit ovat tuotteen tai palvelun ensimmäisiä käyttäjiä. Aikaisia lintuja, jotka poimivat ensimmäiset madot, mutta myös testiryhmä, jonka käyttäessä paljastuu ensimmäiset tuotteen virheet.

Pohdin pitkään osakesäästötilin avaamista, sillä tapanani on suhtautua hieman epäluuloisesti uusiin keksintöihin. En siis yleensä ole ensimmäisenä haistelemassa palveluiden tai tuotevalikoiman uusia tuulia. Facebookiin liityin, kun oli pakko (kaveriryhmän yhteydenpito siirtyi Facebookiin), samoin älykännykän hankin vasta kaveripiirin viimeisten joukossa. Mietin jo viime vuonna pitkään uuden tilin plussia ja miinuksia, lisäksi halusin vielä ennen tilin avausta katsoa, että ensimmäiset tilin avaajat ovat onnistuneet käyttämään tiliä, eikä mitään isoja bugeja ilmene.

Osakesäästötiliä on kritisoitu mm. siitä, että kattona on 50 000 euroa, samoin hankintameno-olettama puuttuu. Itselleni nämä eivät olleet kynnyskysymyksiä, enemmänkin ärsytti se, että kyseessä on melko monimutkainen verohäkkkyrä, ja parhaat edut saa vain, jos osa omistuksista on edelleen arvo-osuustilillä. Tykkään ennen kaikkea yksinkertaisista ja helpoista ratkaisuista, ja mielestäni osakesäästötilistä puuttuu yksinkertaisuus. On siis pakko jättää myös arvo-osuustili voimaan, sillä arvo-osuustilin kautta saa edelleen hyödynynnettyä vähennyksiä verotuksesta, ja arvo-osuustilin osakkeet tuovat itselleni vähän myös vuosittaista kassavirtaa osinkojen muodossa pääomaverotusta edullisemmalla veroprosentilla (osinkoja verotetaan 25,5% mukaan, kun pääomatuloja on alle 30 000/vuosi).

Loppujen lopuksi päädyin avaamaan osakesäästötilin osittain uteliaisuuttani. Monet näkemäni laskelmat on tehty maksimi summalla, eli 50 000 eurolla. Tällöin tilin edut tulee selvemmin esiin. En pääse lähellekään näin komeita säästösummia, vaan pystyn siirtämään osakesäästötilille vain muutamia tuhansia. Verotuksellinen etu jää siis pieneksi. Monessa paikassa osakesäästötilille on suositeltu suomalaisia, suurta osinkoa maksavia osakkeita. Muutamien näkemieni laskelmien mukaan tilistä hyötyy myös kasvuosakkeiden ostaja.

Osakesäästötilissä minua kiinnosti siis osinkojen uudelleen sijoitus ilman verotusta, mutta myöhennetyn verotuksen takia myös kasvuosakkeiden tuotto jää tilille verottamatta. Tällä hetkellä Marimekon osake on salkkuni kirkkain tähti. Olen ostanut osaketta 600 eurolla, jonka jälkeen arvo on kasvanut ja on nyt noin 2250 euroa. Marimekolla menee edelleen tilinpäätöksen mukaan hyvin, mutta hivenen on jo poltellut halu realisoida tuotot. Kääntöpuolena joutuisin maksamaan reippaan summan veroja. Jos myisin Marimekon omistukseni, tulisi veroseuraamuksia 495 euroa ((2250-600) x 0.30= 495)). Jos sama osake olisi ostettu osakesäästötilille, verot eivät laukeaisi heti maksuun, vaan summan voisi sijoittaa uudelleen tilin sisällä. Kyseessä on siis iso etu. Kieltämättä tämä tilin ominaisuus myös houkuttelee osakkeiden veivaamiseen (vaikka en luotakaan taitoihini sillä saralla). 

Osakesäästötilin avaus ja ensimmäiset ostot 

Alunperin ajatukseni oli kerätä vielä kassaa, ja odotella mahdollista markkinoiden laskua, sillä osakkeet ovat nousseet vinhaa vauhtia viime kesästä saakka. Aloin kuitenkin päässäni laskeskelemaan menetettyjä osinkotuottoja, ja päädyin pari viikkoa sitten siirtämään 4500 euroa avaamalleni osakesäästösilille. Tein suoraan samana päivänä kaksi ostoakin, eli ostin Cityconia 150 kpl päivän hintaan 9,67e/kpl, ja Digiaa 300 kpl hintaan 4,85e/kpl. Molempia minulla oli jo ennestään ja molempia ostin nyt suunnilleen samalla summalla, eli noin 1450 eurolla. Tilille jäi siis vielä kolmatta osaketta odottamaan noin 1600 euroa.

Citycon on kiinteistöyhtiö, joka omistaa kauppakeskuksia Suomessa, Virossa, Ruotsissa ja Norjassa. Osinkotuotto on korkea, noin 7% vuosittain, osinko maksetaan neljässä osassa. Citycon tekee tasaista tulosta ja on kiintiestöyhtiöiden tavoin sijoituskohteena vakaa. Citycon taistelee verkkokauppoja vastaan, mutta Cityconin strategia (kauppakeskukset isojen liikennevirtojen äärelle ja yhteistyö julkisten toimijoiden, kuten kaupunkien ym kanssa) vaikuttaa järkevältä.

Vuoden 2019 tilinpäätöstä silmäillessä näyttäisikin siltä, että Cityconin vuokrausasteet ja kävijämäärät ovat pysyneet suunnilleen samoina, kuin vuonna 2018. (Lisäksi täytyy tunnustaa, että minuun tehoaa kaikenlainen viherpesu. Olen antanut kertoa itselleni, että Ison Omenan katolla on sekä mehiläispesiä, että aurinkopaneeleja. Siis tuplahienoa! Mehiläisten tekemää hunajaa saa myös maistella Ison Omenan kahviloissa. Tätä kutsuisin lähiruuaksi.). Ajoitus ei ole koskaan onnistunut minulla Cityconin osakkeen kanssa, vaan olen onnistunut ostamaan iloisesti korkeisiin hintoihin. Silti haksahdin jälleen ostamaan Cityconia, sillä osakesäästötilille Cityconin osake käy hyvin korkean osinkotuoton takia. Citycon on tällä hetkellä suurin omistukseni.

Digiaa ostin viime toukokuussa pienen osan suunnilleen hintaan 3e/kpl. Siitä Digia on ottanut reippaan pyrähdyksen, ja leijuu nyt viiden euron hinnoissa. Digia on osakkeena täysin erilainen, kuin Citycon, Digia on selvästi kasvuyhtiö, jonka osinkoprosentti kahden prosentin luokkaa. Viime vuonna Digia kasvatti liikevaihtoaan 17%, ja tulostaan 48% (!!!). Liikevaihto oli noin 132 miljoonaa euroa. Digia on It-alan konsulttitalo, ja kasvanut vuoden 2019 aikana myös työntekijöiden määrässä mitattuna. Takana on pari yritysostoa. Pienestä yrityksestä on kyse, sillä työntekijöiden määrä on ollut noin 1200 vuoden lopussa. Tärkeintä on, että kasvu ei ole syönyt kannattavuutta, vaan myös kannattavuus on kasvanut vuonna 2019. Digian kohdalla hankalinta oli nousevaan kurssiin ostaminen, ja vaikka liiketoiminnan ajurina onkin digitalisaation lisääntyminen, on viimeaikaisen osakerallin jälkeen vähän epävarma olo kurssitason kestävyydestä. 

Vuoden 2019 vuosituotto ja sijoitustoiminnan kulut

Kannattiko sijoittaminen vuonna 2019? No totta ihmeessä! Vuosi 2018 päätyi kirvelevästi miinukselle, vuonna 2019 oli kaikki toisin. Käppyröistä katsottuna oma osakesalkkuni ensin nousi alkuvuodesta, teki sukelluksen toukokuussa ja nousi johdonmukaisesti juhannuksesta jouluun. Pahimpia laskukuukausia omassa salkussani olivat huhtikuu ja toukokuu, parhaimpia nousukuukausia elokuu ja joulukuu. Joulukuussa nousua taisi tulla noin 6%, eli nousu oli joulukuussa hurja.

OMXHGI nousi vuoden 2019 aikana noin 20%. OMXHGI sijoittaa saadut osingot uudelleen, joten lienee paras vertailuindeksi osakesalkulleni, jossa on vain suomalaisia osakkeita. Oma Nordnetin osakesalkkuni nousi Nordnetin käppyröiden mukaan noin 25%, eli vähän paremmin, kuin indeksi.

Tänä vuonna rahastotkin nousivat, rahastoja minulla on Osuuspankissa OP-Ilmasto ja OP-Aasia indeksi. Nousua noin 22% vuonna 2019. Rahastojen maantieteellinen hajautus on Pohjois-Amerikka, Eurooppa ja Aasia.

Ynnäilin lukuja yhteen, ja yhteensä sijoitusteni tuotto vuonna 2019 oli noin 23,7%. (Tämä ei ole ihan tarkka luku, sillä myin helmikuun alussa pari pientä rahastoa pois kokonaan, näitä en ole ottanut ollenkaan mukaan lukuihin. Eivät kuitenkaan muuta suuresti lukuja, koska myin ne alkuvuodesta ja käytännössä näistä ei tullut voittoa tai tappiota.)

Salkkuni kehityksessä oli hyvää...

Yksiselitteisesti tuotto. Vuoden 2018 lopussa salkun koko (tähän lasken osakkeet, rahastot ja käteisen) oli 24185 euroa. Vuoden 2019 lopussa lukema oli 35673, eli asunnon ulkopuolinen varallisuus kasvoi vuodessa 11488 euroa. Varallisuuden kasvu tällä tasolla oli jokseenkin odottamatonta, kyseessä on oma ennätykseni.

Hyvää oli vuodessa 2019 myös säästäväisyys. Kuritin Excelissä numeroita, ja vaikka en seuraa kulutusta tai säästettyjä summia millään järjellisillä mittareilla, merkkaan kuitenkin aina kolmen kuukauden välein sijoitusten ja tilillä olevan rahan määrät ylös.

Yllätyksekseni pystyn rivien välistä summittain laskemaan, että säästöön tuli laitettua noin 6900 euroa. Tästä summasta noin 1900 euroa on veronpalautusta edelliseltä vuodelta, ja osa on myös kesälomarahoja, jotka jäivät säästöön. Pidän summaa hyvänä, sillä nettopalkkani oli noin 24 500 euroa vuonna 2019. Bruttopalkka oli noin 32 300 euroa, pääsin ensimmäistä kertaa koko työhistoriani aikana yli 30 000 vuosiansioihin.

...ja huonoa

Tietynlainen varovaisuus. Eurot tilillä ei tuota mitään. Käteisen määrä on paisunut, sillä olen huono ostamaan osakkeita nouseviin kursseihin. Parhaiten olen tutustunut jo omistamiini osakkeisiin, joten niitä on helppo lisäillä. Omat osakkeet ovat nousseet, joten vaatisi itseruoskintaa ja kurinalaista ajankäyttöä tutustua uusiin osakkeisiin, laajentaa salkkua ja yrittää etsiä uusia sijoitusmahdollisuuksia. Sijoittaminen on rakas harrastus, mutta ajankäytön kannalta kuukausisäästäminen rahastoihin alkaa houkutella. 

Sijoitustoiminnan kulut vuonna 2019

Vuoden 2019 aikana myin kokonaan pois kaksi rahastoa (OP-Pohjoismaat ja OP-Kiina), sekä osuuksia OP-Ilmastosta. Lisäksi myin kokonaan pois Nordean osakkeet. Rahastoista jäin vähän plussalle, ja Nordean myynnistä reilusti miinukselle. Ostoja oli useampi, lähinnä lisäilin jo olemassa olevien osakkeiden omistuksia, mutta uutena salkkuuni tuli toukokuussa Digia ja Wärtsilä. 

Nordnetissä osakkeiden säilytys on ilmaista, joten siitä ei tullut kuluja. Osakkeiden ja rahastojen osto- ja myyntikulut olivat yhteensä 54,19 euroa, rahastojen hallinnointikulut olivat jälleen karmeat, sillä OP-Ilmasto on kallis rahasto. Rahastojen hallinnointikulut olivat vuonna 2019 noin 148 euroa. Yhteensä kuluiksi saadaan siis noin 202 euroa. Varsin kohtuullista, paitsi tuo rahasto. Rahaston hallinnointikulut toki kerryttävät Osuuspankissa bonuksia, mutta tarkoituksena on koko ajan vähentää OP-Ilmaston osuutta salkusta. 

Osingot

Osinkoja ja S-ryhmän osuuksien korkoja tuli rahana ennen veroja 706,06 euroa. Lisäksi Fiskars jakoi Wärtsilän osakkeita osinkona, ja näiden neljän osakkeen kirjattu hinta oli yhteensä 53,08 euroa. Yhteensä sain siis bruttona passiivista tuloa 759,14 euroa. Summa on vielä pieni, mutta kasvoi silti vuodesta 2018.

Lähtökohdat vuoteen 2020

Tiedättekö tunteen, että nyt menee jo vähän liiankin hyvin? Kurssit ovat nousseet hurjaa vauhtia myös vuoden alussa, ja tuntuu siltä, että jossain vaiheessa on vauhdin hidastuttava. Olen miettinyt myös osakesäästötilin avaamista, mutta hankala löytää sopivaa ostettavaa järkevällä hinnalla. Tylsät ja epäsykliset osakkeet ovat kalliita, ja moniin edullisesti hinnoiteltuihin osakkeisiin liittyy riskejä. Ainakin tammikuun ajan odottelen rauhassa. Tämän hetkinen strategiani taitaa olla markkinoiden ja kurssien tarkkailu. 

Q4 2019, nousua markkinoilla

Tässä vielä lyhyesti viime vuoden loka-marras-joulukuun lukuja. Vuoden 2018 joulukuussa oli maailmanlopun tunnelmaa, ja joulun väri oli vahvasti pörssilaskun mukaan punainen. Vuonna 2019 joulun väri oli pörssinousun myötä iloisen vihreä.

Ilmeisesti joulukuussa kurssien on tapana olla laskusuunnassa, näin ei tapahtunut vuonna 2019, vaan viimeinen kuukausi, ja myös kvartaali, oli reipasta nousua. Sen verran ehdin seuraamaan omia osakkeita, että oli jopa päiviä, jolloin kaikki osakkeeni olivat nousussa. Tämä on harvinaista, sillä yleensä punaisen ja vihreän värin jako on tasaisempi.

Omassa taloudestani ei ollut muita suuria hankintoja, kuin kännykkä. Edellinen olikin jo 3,5 vuotta vanha, ja sen turvapäivitykset olivat juuri lakanneet, joten olisin kuitenkin joutunut uusimaan sen jossain vaiheessa. Pudotin vuoden viime päivinä puhelimen niin, että näyttö meni säpäleiksi.

Kuinka addiktoitunut ihminen voi olla älypuhelimeensa? Koko elämä tuntuu olevan nykyisin kännykän sisällä: aikataulut, kartat, yhteydenpito, viihde. Ryntäsin heti tietokoneelle tutkimaan uusimpien mallien ominaisuuksia ja alennushintoja. Heti seuraavana päivänä kävin Verkkokaupassa hakemassa uuden kännykän, josta maksoin noin 500 euroa. Ja sain jälleen mielelleni rauhan.

Osakkeet ja rahastot euroina ja prosentteina

Osakeostoja oli tällä kvartaalilla kaksi, eli Cityconia ostin lokakuussa 100 kappaletta hintaan 9,59e, ja  marraskuussa Wärtsilää 150 kpl hintaan 9,406e. Näistä Wärtsilä on tällä hetkellä plussalla (9,8e) ja Citycon hienoisesti miinuksella (9,495e). Tosin Citycon on maksanut jo yhdet kvartaaliosingot, eli aika tasoissa mennään. Sijoitukset näyttivät vuoden lopussa tältä:

Op-Aasia indeksi	1037,08	4 %
Op-Ilmasto	8 039,35	33 %
CapMan	1519	6 %
Citycon	2248	9 %
Digia	519	2 %
Fiskars	113	0 %
Marimekko	2112	9 %
Nokia	1236	5 %
Orion B	1197	5 %
Stora Enso R	2723	11 %
Tokmanni Group	2145	9 %
Wärtsilä B	1517	6 %
	24405,43	100 %

Rahastot, osakkeet ja käteinen

Tässä vielä tilanne eri omaisuuslajien kesken verrattuna edelliseen kvartaaliin. Arvonnousua rahastoissa siis noin 542 euroa, osakkeissa arvonnousua noin 1300 euroa (kun ei oteta huomioon pääoman lisäystä). 

Tileiltä käteisen määrä väheni, kuin tein ostot Wärtsilästä ja Cityconista. Palkasta tuli säästettyä alla olevien lukujen mukaan noin 740 euroa. Tuohon säästettyyn määrään olen ihan tyytyväinen, ottaen huomioon kännykän oston ja joululahjat. Kokonaisvarallisuus oli vuoden vaihteessa noin 35673 ja se nousi noin 2553 euroa vuoden 2019 viimeisellä kvartaalilla. 

Q4, 2019

Osingot

Osinkoja maksoi Citycon, bruttona  tuli 39 euroa. 

Viisi tavoitetta vuodelle 2020

Vuosi 2019 lipui ohi ilman tavoitteita. Minulle kulunut vuosi on ollut monella mittarilla erinomainen, ja onkin mukava ponnistaa uuteen vuoteen ja uudelle vuosikymmenelle!

Päätin asettaa joitain tavoitteita vuodelle 2020. Koska kyse on henkilökohtaisista tavoitteista, niin useimmille nämä tavoitteet on lasten leikkiä. Osa tavoitteesta liittyy suoraan blogin aiheeseen, osa taas on enemmänkin pienten, mutta ärsyttävien tapojen korjaamista.

Nolla

Nollasta on hyvä lähteä liikkeelle. Olen kirjaston suurkuluttaja, ja lainaan innoissani paljon kirjoja eri aiheista. Luen jotkut kirjat kokonaan, osa jää kesken, ja unohtuu kirjahyllyyn/sängynpäätyyn/ikkunalaudalle. Näistä kirjoista kertyy vuoden mittaan paljon sakkoja.

Pääkaupunkiseudun kirjastossa sakon suuruus on 20senttiä/päivä/kirja. Välillä olen joutunut lainauskieltoon liian suuren sakon takia, mutta nykyisin kirjasto taitaa olla armollisempi sakkorajan kanssa, joten voin iloisesti kerryttää sakkoja 30 euroon asti ennen lainauskieltoa. Kertyneiden sakkojen suuruus on vaihdellut muistini mukaan noin 30-70 eurossa/vuosi. 

Kovin suurista summista ei ole kyse, sillä yksi hyvä kirja voi yksistäänkin maksaa jo tuon 70 euroa. Enemmänkin kyse on periaatteesta, sillä ennen laina-ajan päättymistä kirjasto laittaa sähköpostiin muistutuksen, ja kirjan voi käydä lainaamassa netin kautta uudelleen. Sakkojen välttely on tehty helpoksi. Lisäksi nykyinen työpaikka on noin sadan metrin päästä kirjastosta, eli kirjojen palautus ei vaadi yliluonnollisia ponnistuksia. Tuo maksamani sakkosumma on ihan hukkaan heitettyä rahaa, ja vaatisi vain hieman selkärankaa hoitaa asia kuntoon ajoissa.

Ensimmäinen tavoitteeni on siis nolla linja kirjaston sakkojen suhteen.   

Kymmenen

Saan pian ammattikorkeakoulusta ulos tradenomin paperit. Olen suhteellisen tyytyväinen nykyiseen työpaikkaani, mutta parannettavaakin löytyy. Olen hakenut työpaikkoja jo tänäkin vuonna, mutta en valitettavasti ole päässyt edes haastatteluihin. Eli työpaikan vaihto parempaan ei ole itsestään selvyys. Jotta opiskelu ei menisi hukkaan, tavoitteena ensi vuodelle on hakea vähintään kymmentä työpaikkaa. Työpaikan pitäisi yksiselitteisesti olla paremmin palkattu.

Sata 

Tämä tavoite liittyy jaksamiseen. Liikunta ei ole koskaan ollut lähellä sydäntä, mutta olen muutaman kerran käynyt aamujumpassa läheisellä salilla ja huomannut, että minua kolmekymmentä vuotta iäkkäämmät teräsvanhukset tekevät lankkua ja linkkuveistä hymyssä suin samalla, kun omat vatsalihakseni ovat luovuttaneet pelin jo 100 toistoa/sekunttia sitten. Eläkeläisille häviäminen ensinnäkin ketuttaa, eikä myöskään ennusta minulle kovin tervettä tulevaisuutta.

Tavoitteena vuodelle 2020 on sata liikuntasuoritusta. Keston täytyy olla vähintään puoli tuntia, ja yhtenä päivänä saa kerätä vain yhden suorituksen. Liikunnan täytyy olla oikeasti rasittavaa. Ei kenties suuri tavoite jollekin toiselle, mutta tänä vuonna näitä kertoja on kertynyt ehkä 50(?), joten sata on minulle vähintään Himalajan korkuinen tavoite.

Tuhat

Sijoittamista voi opetella monella tavalla ja on mahdollista, joskin epätodennäköistä, että satumaisiin sijoitustuottohin voi päätyä myös sikamaisen hyvällä tuurilla ilman opiskelemista. Silti yritän punnertaa omia sijoitustuottoja ylöspäin opiskelun avulla. Kuten ensimmäisestä tavoitteesta voi jo päätellä, minulla on hyvin kiinteä ja antoisa suhde kirjastoon. Tämä tavoite liittyy siis kirjoihin ja sijoittamiseen. 

Maailma on täynnä säästämis- ja sijoituskirjoja. On kevyttä lähes tulkoon selfhelp-kirjallisuuteen laskettavaa kirjallisuutta, jossa keskitytään säästämisen aloittamiseen, kirjallisuutta eri sijoitusstrategioista, kirjoja tunnuslukujen tulkinnasta, kirjoja sijoittamisen psykologiasta ym.ym. Kenttä on laaja, ja lisää kirjoja ilmestyy joka vuosi. Jossain vaiheessa kirjat alkavat toistaa itseään, mutta silti lähes jokainen lukemani kirja on tarjonnut myös jotain uutta. 

Tavoitteena vuodelle 2020 on lukea 1000 sivua sijoituskirjoja. Ensi sijaisesti yritän etsiä kirjat kirjaston kautta. Tavoitteena tämä on helppo, kun luettua tulee muutenkin, mutta olen jo huomannut, että jopa pääkaupunkiseudun kirjaston valikoima on rajallinen sijoituskirjojen suhteen, ja niitä harvoja kirjoja jonottaa moni muukin. Tällä hetkellä olen varaussijalla 43 kirjassa Intelligent Investor, ja koko jono on 88 lainaajan pituinen. Kärsivällisyyttä siis vaaditaan, ennenkuin pääsen näihin halutuimpiin kirjoihin käsiksi. 

Kymmenen tuhatta

Kuluva vuosi on ollut suosiollinen sijoituksille. Tein nopean vilkaisun numeroihin, ja näyttäisi siltä, että asunnon ulkopuolinen varallisuuteni on kasvanut vuodessa noin 10 000 eurolla. Yhteissumma lienee jossain 34 000 euron liepeillä, kun se vuosi sitten oli noin 24 000e.  Varallisuus on tileillä, rahastoissa ja osakkeissa. Vuoden aikana tehdystä noususta säästöä on vain osa, ja osa on sijoituksista tullutta tuottoa. 

Asetin tavoitteen vuodelle 2020 saman suuruiseksi, eli tavoitteena on kasvattaa asunnon ulkopuolista varallisuutta 10 000 eurolla vuoden 2020 aikana. Oikeasti tämä on kova tavoite, sillä pelkällä  säästämällä sitä en saa kiinni. Vaaditaan myötätuulta myös sijoituksiin, jotta tavoite onnistuisi. Haaveissa on myös (edelleen) asunnon vaihto suurempaan, ja ulkomaan matka perheen kanssa. Nämä nakertavat toteutuessaan säästöön saatavaa summaa, ja vaikeuttavat tavoitteeseen pääsyä. 

Osakeostoja ja joulun odotusta

Loppuvuosi on mennyt vauhdikkaasti ja joulukalenterista alkaa loppumaan avattavat luukut. Meillä kuuluu joulun odotukseen olennaisena osana partiolaisten joulukalenteri, tänään sieltä tuli joulukuusen latvatähti.

Tänä vuonna en tehnyt juurikaan joululahja ostoksia. Vietämme joulua isovanhempien kanssa. Meidän perheessä on sovittu, että vain lapset saavat lahjoja, sillä aikuisilla on jo niin paljon. Puolisolle olen kuitenkin antanut lahjan, viime vuosina lahja on ollut aineeton lahja, kuten liput kiinnostavaan näytelmään.

Opinnot olen saanut viimein tämän syksyn aikana kursittua kasaan, ja minut erottaa tradenomin tittelistä enää pari pientä muodollisuutta! Valmistuin ihan ajoissa ja tein kaikki muut opinnot valmiiksi alle parissa vuodessa, mutta viimeinen vaihe, eli opinnäytetyön teko jäi roikkumaan, kun palasin töihin.

Loppuvuoden osakeostot

Käteisvarojen osuus omaisuudestani on päässyt kasvamaan pikku hiljaa tämän vuoden ajan. Osalle rahasummasta minulla on jo osoite (matka ja terveydellisiä juttuja), mutta osa on edelleen vapaana. Joku kärsivällisempi pystyisi ehkä odottamaan rahasumman kanssa joko osakesäästötiliä tai kurssien tippumista. Minä sen sijaan en ole tottunut näin suureen pelkästään tilillä makaavaan rahaan, joten olen törmännyt epätavalliseen ongelmaan: kuinka päästä liiasta rahasta eroon? Minun ratkaisuni oli tuupata sitä voimalla osakkeisiin! Ensimmäinen ostoni oli jo lokakuussa. Lisäsin hieman omistustani Cityconissa alle 1000 euron ostolla. 

Toinen ostoni oli Wärtsilä. Yleensä olen kerralla ostanut yhtä osaketta noin 500-1000 eurolla, nyt pistin kerralla noin 1400 euroa menemään Wärtsilän osakkeeseen. En siitä syystä, että luottaisin Wärtsilään erityisen paljon, vaan yritin vaan päästä rahasta eroon. Tällä hetkellä hajautus Suomen ulkopuolelle kiinnostaisi myös, mutta aika ei tunnu riittävän kaikkien maailman markkinoiden osakkeiden läpi käymiseen. 

Wärtsilä yhtiönä valikoitui tuhansien osakkeiden joukosta siksi, että minulla on jo sitä pieni palanen salkussa, ja tiesin jo yrityksestä jotain. Wärtsilältä tuli syksyllä tulosvaroitus ja osakkeen arvo on liukunut koko vuoden ajan alaspäin. Fiskarsista osinkona irronneet osakkeet arvotettiin keväällä hintaan 13,27e, nyt ollaan käyty jo alle 9 euron. Marraskuussa yhtiö piti pääomamarkkinapäivän, ja tutustuin yritykseen vähän tarkemmin. 

Pidän enemmän epäsyklisistä yrityksistä, joten olen ajatellut teollisuusaloista vähän kaksijakoisesti. Epäsykliset yritykset (omassa salkussa Tokmanni ja Capman) ovat kuitenkin hinautuneet ylöspäin, joten olen suunnannut katsetta myös muualle. 

Wärtsilässä kiinnosti palveluliiketoiminnan osuus liikevaihdosta. Liikevaihto oli vuonna 2018 5,2mrd, josta palveluiden osuus 2,4mrd, eli melkein puolet liikevaihdosta tulee palveluista. Vaikka yritys on syklinen, se ei kuitenkaan ole syklisimmästä päästä juuri palveluiden takia. Liikevaihdon loppuosan tuo Energy Business, 1,5mrd, ja Marine Solutions 1,2mrd. Juuri näissä kahdessa muussa sektorissa on ollut haasteita viime aikoina. Mielenkiinnolla odottelen, miten yrityksen liiketoiminta pyörii tulevalla vuosikymmenellä. 

Koska olen osinkosijoittaja, myös osinko kiinnosti. Osinkoa Wärtsilä maksaa kahdesti vuodessa, ja osinkotuotto on tänä vuonna ollut 4,7%, aiempina vuosina alle 4%. 

Inderes vaikutus, totta vai tarua?

Onko olemassa Inderes-vaikutus? Inderes tarjoaa laadukkaita raportteja yrityksistä, ja olen itsekin selannut niitä läpi. Sivut ovat selkeät ja informaatiota annetaan haastatteluina, podcasteina, ja perinteisinä kirjallisina versioina. Puhutaan jo Inderes-vaikutuksesta, eli Inderesin joko kursseja nostavasta, tai laskevasta vaikutuksesta sen mukaan, millaisia suosituksia Inderes antaa osakkeista. 

Mahdollisesti törmäsin Wärtsilän oston kanssa ensimmäistä kertaa Inderesin vaikutukseen. Olin jo tarkkaillut osaketta jonkin aikaa, mutta halusin vielä kuulla pääomamarkkinapäivän annin. Pääomamarkkinapäivä pidettiin 26.11., kuuntelin Inderesin varovaisen positiivisen raportin, ja tein oston 28.11. Moni muukin oli varmasti kärkkynyt osaketta, ja alle 9e hinnassa ollut osake käväisi hetkellisesti ylempänä marraskuun loppupäivinä. Tulin ostaneeksi osaketta hintaan 9,4e. Tästä osake jälleen sukelsi alle 9 euron, mutta on jälleen kivunnut ylemmäksi niin, että olen hivenen plussalla. 

lähde: Pixabay

Hyvää joulua!