Pieni suuri Marimekko

Marimekko on kooltaan pieni, mutta maineeltaan suuri. Liikevaihto on noin 100 miljoonaa, taskurahoja suuremmille yrityksille. Silti sen tunnettuus Suomessa on erinomainen. Kukapa suomalainen ei tunnistaisi legendaarista Unikko kuosia? Tuttuja varmasti monelle ovat myös Puketti, tasaraita ja Siirtolapuutarha. Marimekolla on takanaan hyvä tarina ja pitkä historia. Onko myös tulevaisuus valoisa? Kävin Marimekon yhtiökokouksessa viime viikolla kuuntelemassa toimitusjohtajan esityksen. Koska halusin tutustua tarkemmin yrityksen historiaan, luin vielä ennen yhtiökokousta kirjan "Marimekko, suuria kuvioita".

Maija Louekarin suunnittelema Siirtolapuutarha

Minä ja Marimekko

Ostin Marimekkoa ensimmäisen kerran viime kesän lopulla, Nordnetin pikkukauppa tarjouksen houkuttelemana. Mietin ostosta pitkään, ja itse asiassa vaihtoehtoina oli vielä kalkkiviivoille asti ostaa joko verhot Marimekon kankaasta, tai pistää vähän enemmän rahaa saman yrityksen osakkeisiin. Painiskeltuani esteettisten arvojen ja tunnuslukujen parissa, sain viimein tehtyä päätöksen. Koska verhojen jälleenmyyntiarvo on surkea, päädyin loppujen lopuksi ostamaan Marimekon osakkeita.

Olen nippanappa 70-luvulla syntynyt, joten Marimekko on tuttu lapsuudesta ja sillä on minulle nostalgia-arvoa. Päätöksessäni ostaa Marimekkoa oli siis vähintään 40% nostalgiaa, 20% halua ostaa pala suomalaista designia, ja 40% raakaa uteliaisuutta katsoa, mihin suuntaan Marimekon tarina tästä etenee.

Marimekolla ei aina ole mennyt hyvin, mutta nyt ollaan menty parempaan suuntaan. Pidän siitä, että noin puolet myynnistä tulee ulkomailta. Miinuksena pidin sitä, että osinkotuotto ei kasva tasaisesti. En myöskään viime kesänä nähnyt kovin suurta mahdollisuutta liiketoiminnan kasvuun. Bisneksenä vaatebisnes on myös kovin kilpailtua, ja suurena miinuksena pidän myös sitä, että Marimekon vaatteet tuotetaan Virossa ja Kiinassa, jolloin tuotanto ei välttämättä ole niin kovin vastuullista. Marimekon mainetta on myös viime vuosina rasittanut kohut kuosien plagioinneista.

Marimekon kankaat painetaan lukemani kirjan ja Marimekon nettisivujen mukaan kuitenkin ylä Suomessa, Herttoniemen tehtaalla, joten tästä suuri plussa Marimekolle! Tekstiili- ja vaatetusala on nimittäin melkein kokonaan paennut Suomesta, joten täytyy iloita niistä yrityksistä, jotka yhä pitävät yllä suomalaista tietotaitoa tällä saralla.

Marimekolla on kuitenkin takanaan vahva brändi, ja toivoakseni myös halu uudistua. Yrityksellä on vahva tase, ja vain vähän velkaa. Kuosiarkistossa on todella hienoja kuoseja, ja niitä osataan mielestäni myös hyödyntää. Viime aikoina yrityksellä onkin ollut hyviä yhteistyökumppanuuksia, joten olen ollut positiivisesti yllättynyt kurssin noususta. Yhteiskumppanuudet ovat olleet japanilaisen vaatebrändin Uniqlon, sekä  kosmetiikkayritys Cliniquen kanssa, myös Microsoft Surfacen kanssa on ollut yhteistyötä ja Marimekon Kivet kuosi on näkynyt Finnairin koneessa. Lisäksi Marimekko on ollut yhdessä Spinnovan kanssa kehittämässä puukuidusta kangasta.

"Ihanat verhot vuodelta 72"

Marimekon yhtiökokous oli viime viikolla. Minusta on mielenkiintoista katsoa, minkälaiset ihmiset yritystä omistavat! Yllätyksenä minulle ei tullut, että yhtiökokouksessa oli paljon naisia, sillä Marimekko oli  Nordnetin kyselyssä valittu muutama vuosi sitten pörssin feminiinisimmäksi osakkeeksi. Monella yhtiökokouksen osallistujalla oli myös päällään Marimekon vaatteita ja myös henkilökohtainen suhde Marimekkoon. Eräällä yhtiökokouksen osallistujalla oli  vielä peräti ikkunassa "Marimekon ihanat verhot vuodelta 72".

Hallituksen jäsenen Elina Björklundin mukaan Marimekkoa auttavia megatrendejä tulevat lähivuosina olemaan digitaalisuus, jota yritys hyödyntää verkkokaupan myötä, sekä Aasian nousu. Toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko oli erittäin vakuuttava ja myös hänen esityksensä oli hyvä. Henkilökohtaisesti minua lämmittää se, että Marimekon toimitusjohtaja on nainen. Marimekolla on ollut vahvoja naisjohtajia, Armi Ratia ja Kirsti Paakkanen. Tiina Alahuhta-Kaskon aika Marimekossa on kestänyt vasta vähän aikaa, mutta toistaiseksi tulos on ollut hyvä.

Tomitusjohtajan osuudesta kävi ilmi, että viime vuosi oli Marimekolle hyvä taloudellisesti. Myös brändistä puhuttiin ja tulevaisuuden suunnitelmista laajentua. Kärkenä laajentumisessa on muoti ja laukut. Tällä hetkellä Marimekkoa myydään Aasian ja Tyynenmeren alueella, Pohjois-Amerikassa ja Pohjois-Euroopasssa. Minun käsitykseni mukaan kasvua yritetään saada edelleen näillä samoilla alueilla. Keskitytään siis tiettyihin kaupunkeihin ja pyritään sitä kautta saamaan enemmän jalan sijaa.

Yleisön kysymykset käsittelivät yhteistyö kuvioita ja tulevaisuuden suunnitelmia. Marimekko myi tämän vuoden alussa Herttoniemen pääkonttorinsa Op-kiinteistöille, joten taseessa on tällä hetkellä kaupan seurauksena 9 miljoonaa euroa ylimääräistä rahaa. Tämä summalla on aikomus rahoittaa kasvua.

Tällä hetkellä ei harmita se, että ostin viime kesänä osakkeita, enkä Marimekon verhoja. Mielenkiinnolla jään seuraamaan, miten Marimekon tarina etenee!