Ero ammattiliitosta
Joissain talousblogeissa kirjoitettiin tässä kuussa ammattiliitosta eroamisesta, ja vihdoin sain itsekin vaihdettua YTK:n eli Yleisen työttömyyskassan jäseneksi. Edellisessä ammattiliitossa maksoin jäsenmaksuja bruttotulojen mukaan, vuonna 2019 olisin maksanut arvioni mukaan noin 470 euroa. YTK:n jäsenmaksu on vuodessa kaiketi noin 118e, joten säästöä tulee, vaikka ammattiliiton jäsenmaksu onkin osittain verovähennyskelpoinen. Totesin, että "oikeaan" ammattiliittoon kuuluminen ei ole kohdallani niin tärkeää, vaan tärkeimmän, eli ansiosidonnaisen työttömyysturvan saan YTK:n kautta paljon edullisemmin.
Erotako kirkosta vai ei?
Toisille tämä on ideologinen, toisille taloudellinen päätös. Kirkollisveron maksajat erotellaan aina vuoden lopun tilanteen mukaan, tämän vuoksi kirkossa eroamisessa on piikki vuoden lopussa. Ideologisesti kirkko ja sen evankelis luterilainen uskonto ovat jokseenkin kaukana omista ajatuksistani. Vaikka olen pesunkestävä pakana, en ole tullut koskaan eronneeksikaan.
Päädyin pohdintojen jälkeen vielä(kin) pysymään kirkon jäsenenä. Myönnän tässä kuuntelevani iäkkään läheiseni toiveita, sillä tiedän läheiseni pahoittavan mielensä, jos jotain kautta ilmenisi, että en kuulu enää kirkkoon.
Liittyminen Osakesäästäjien Keskusliittoon
Syynä liittymiseen oli hyvältä vaikuttava lehti Viisas raha, joka tulee 10 kertaa vuodessa. Toki muitakin etuja on, liitto järjestää mm. jäseniltoja. Jäsenetuna toki saan myös Nordnetin osakeostot ihan vähän edullisemmin, 7e/kauppa. Kauppaa teen kuitenkin niin harvoin, että tällä ei ole suurta merkitystä. Jäsenyys kustantaa vuodessa 34 euroa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti