Vuosi 2020 oli odottamaton. Tämä lienee paras sana kuvaamaan jo taakse jäänytta vuotta. Muita sanoja voisivat olla historiallinen ja kauhea. Välillä tuntui, että olemme kaikki astuneet salakavalasti suoraan keskelle scifi-tarinaa.
Pari vuosikymmentä sitten luin Stephen Kingin kirjan Tukikohta, ja kieltämättä kevään tapahtumien alkuasetelma (flunssan kaltainen nopeasti leviävä, tappava supervirus) oli hyvin samantyyppinen Stephen Kingin tarinan kanssa. Toivottavasti tosi elämässä loppu on ihmiskunnan kannalta kuitenkin onnellisempi, kuin kirjassa.
Oli viime vuodessa joitain hyviäkin puolia. Melko paradoksaalista, että meidän perheemme oli vuonna 2020 luultavasti terveempi, kuin aiempina vuosina. Selkeä syy lienee THL:n tiukka käsky, jonka mukaan kaikkien flunssa-oireisten on täytynyt sairastaa kotonaan. Sekä korona, että muut kulkutaudit pysyivät käskyn ansiosta loitolla.
Vuosi on ollut myös ollut perheellemme lähimatkailun vuosi. Tutuksi ovat tulleet laavut, nuotiopaikat ja retkeilyreitit. Olemme tehneet pyörällä linturetkiä meren rantaan ja käyneet taputtelemassa lampaita kotieläintilalla. Lampaiden taputtelusta saa yllättävän paljon riemua. Olemme harrastaneet vastaavia reissuja myös muina vuosina, mutta vuonna 2020 enemmän, kuin aiemmin. Lähimatkailua toivon vielä meidän jatkavan tänä vuonna.
Salkun kehityksessä oli hyvää...
Yksiselitteisesti salkkuun ladattu uusi pääoma. Oman säästäväisyyden ja koronarajoitteiden takia säästöasteeni oli jotain mullistavan, yllättävän ja erinomaisen välimaastosta. En myöskään jemmannut rahoja tilille, vaan laitoin osakkeisiin. Suurin osa säästäväisyydestä oli silkkaa sattumaa, vuonna 2020 ei kotitaloudestamme rikkoutunut mitään suurta, ja mikä tärkeintä, kaikki läheisetkin säilyivät onneksi terveinä.
Bruttona palkkaa tuli noin 32 800 euroa, eli hieman paremmin, kuin viime vuonna. Nettona luku oli noin 25 000 euroa. Vaikka olin osa-aikaisesti lomautettuna kolmen kuukauden ajan, tein hieman enemmän iltoja ja viikonloppuja, jotka omalla alallani tuovat lisätienestiä. Lisäksi sain työnantajalta joulun alla muutaman sadan euron bonuksen, josta osa oli henkilökohtaista bonusta, ja osa kaikille maksettua kannusterahaa.
Työttömyyskassasta minulle maksettiin nettona noin 2000 euroa. Jossain kohtaa blogissa mainitsenkin, että tämä summa oli väärin laskettu kassassa, ja yritin sitä kahdesti korjata. Näistä tuloista (palkka ja ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha) sain omaa pääomaa laitettua sijoituksiin noin 13 500 euroa. Summa on sen verran suuri, että tarkistelin lukuja aika pitkään, en kuitenkaan löytänyt virhettä. Summa on noin kaksinkertainen vuoteen 2019 verrattuna. Salkun arvo kasvoi vuodessa noin 21 000 euroa, ja oli vuoden vaihteessa noin 56 000 euroa.
Viime vuodesta tuli myös "ekojen kertojen" vuosi. Ensimmäisessä kerrassa on aina jotain maagista. Ensimmäinen kerta on aina yllättävä, koska kokemukselle ei ole vertailukohtaa. Moni muistaa ensimmäisen koulupäivän, tai ensimmäisen suudelman. Ihanaa, suloista, pelottavaa, karmivaa, kaikki tunteet ovat uusia, kun kyseessä on ensimmäinen kerta.
Ja nyt tulee lista! Tänä vuonna ensimmäistä kertaa:
-koin yt-neuvottelut
-sain lomautuslapun käteen
-laitoin asuntolainan lyhennykset tauolle
-otin suoraa lainaa sijoituksiin
-ostin ulkolaista osaketta
-osallistuin listautumisantiin
Kaikilla noilla "ekoilla kerroilla" ei ollut suoraa osuutta salkun performointiin, mutta kiertotietä kaikilla näistä oli kyllä vaikutuksensa. Esimerkiksi yt-neuvottelut hävitti tehokkaasti hetkeksi aikaa innon ostella osakkeita, ja asuntolainan lyhennysten laittaminen tauolle taas toisaalta vapautti rahaa muuhun (minun kohdallani osakkeisiin). Riskiä karttavana sijoittajana olen salaisesti ylpeä monesta näistä ekoista kerroista, ja siitä, miten itse suhtauduin uusiin juttuihin. Seuraava kerta on kenties taas helpompi.
Miten kävi nettovarallisuuden kasvun tänä vuonna? Omaa nettovarallisuuttani en aktiivisesti tarkkaile, se luku rullaa jossain taustalla. Asuntolainanlyhennykset olivat keväästä saakka tauolla, joten sitä kautta nettovarallisuuteni ei kasvanut. Osakkeet ovat kuitenkin nousseet kesästä, joten pidän rahan pumppaamista lainanlyhennysten sijaan osakkeisiin kuitenkin hyvänä päätöksenä myös nettovarallisuuden kannalta.
...ja huonoa
Sijoitan enimmäkseen korkeaa osinkoa tuottaviin osakkeisiin. Nämä ovat monesti tylsiä, vakiintunutta liiketoimintaa harjoittavia isoja yrityksiä. Minun vahingokseni parhaiten vuonna 2020 pärjäsi jännittävillä kasvuosakkeilla, kuten Teslalla, Qt Groupilla ja Reveniolla.
Oli omissa osakkeissani onnistuneitakin valintoja, sillä Digia, Marimekko ja Tokmanni nousivat vuoden aikana mukavasti. Omassa omistuksistani parhaimman nousun teki Digia, nousua noin 50% ostohinnasta. Sen sijaan esimerkiksi Nokialle vuosi 2020 ei ainakaan kurssikäyrän mukaan ollut loistavimmasta päästä. Nokiasta luovuinkin noin kuukausi sitten.
Myös ajoitus meni pielen, ostin osakkeeni väärään aikaan. Tästä olenkin jo kirjoittanut, eli jäädyin täysin kriittisillä hetkillä, kun kurssit olivat matalimmillaan. Oletin myös, että toipuminen olisi ollut huomattavasti hitaampaa, sen sijaan keskuspankit astuivat hätiin, ja kurssit nousivat nopeasti uusiin ennätyksiin.
Olen pitänyt vertailuindeksinä salkulleni OMXHGI-indeksiä, eli osingot uudelleen sijoittavaa Helsingin pörssin kasvuindeksiä. OMXHGI kasvoi viime vuonna 15,13%. Alla Nordnetin käppyrät, siellä olevat omistukseni (AOT ja OST) tekivät tuottoa noin 9,7%.
|
Nordnetissa olevat omistukset 2020 |
Lisäksi omistan Osuuspankin kautta OP-Ilmasto rahastoa, joka olikin tehnyt hyvää tulosta, vuoden tuotto oli noin 33%. (Täytyi käydä ihan katsomassa, että mitä osakkeita OP Ilmastossa tällä hetkellä on. Ja suurimman viiden omistuksen joukosta löytyi kuin löytyikin viime vuoden osakeraketti, eli Tesla. Hah, olinkin täysin vahingossa päässyt sähköautojen nousuun mukaan!)
Toinen Osuuspankissa oleva rahasto on OP Aasia-Indeksi, joka tuotti vain noin 2%. Kaikkien omistusteni yhteiseksi tuotoksi ynnäilin noin 13%, eli hävisin OMXHGI indeksille.
Sijoitustoiminnan kulut vuonna 2020
Salkun arvo on nyt korkeimmillaan, ja myös kulut olivat vuonna 2020 suuret. Osakkeiden myyntejä ei tullut paljoa, myin verotussyistä huhtikuussa arvonsa menettänyttä Cityconia (ostin myöhemmin takaisin suunnilleen saman määrän osakkeita), heinäkuussa kevensin omistusta OP Ilmastossa ja myin joulukuun alussa omistukseni Nokiasta. Yksi myynneistäni oli myös Thunderful Groupin pienen IPOsta saadun osuuden myynti. Myynneistä kuluja tuli 24 euroa.
Ostoja tuli viime vuonna roppakaupalla. Yhteensä 23 kappaletta suorien osakkeiden ostoja, eli ainakin ajallinen hajautus oli kunnossa. Osa ostoista oli osakesäästötilille, jossa oli tilin avaamisesta johtuen pienempi 3e palkkio. Kallein osto oli AT&T, USA:n markkinoille sijoittuvasta ostosta maksoin välityspalkkiota 15e. Pääosin ostot ja myynnit maksavat minulle Nordnetissä 7e/transaktio, sillä kuulun Suomen Osakesäästäjiin. Yhteensä ostoista kertyi 145e kulu.
Rahastojen merkintä ja lunastus oli tänä vuonna maksutonta kaikissa omistamissani rahastoissa. Hallintapalkkiota juuri kehumani OP Ilmasto perii suolaiset 1,8%, muut rahastot ovat huomattavasti pienikuluisempia. Hallintapalkkioita maksoin viime vuonna noin 130e (tämä on arvio, joka perustuu lähinnä tuon kalleimman rahaston palkkioihin).
Yhteensä kuluja maksoin sijoitusharrastuksestani noin 300 euroa. Hui, summa oli suurempi kuin uskoinkaan! Toisaalta esimerkiksi OP Ilmaston tuotto oli viime vuonna hyvä ja rahastosta kannatti maksaa. Tulevaisuudessani voisin kuitenkin ostaa osakkeita suuremmilla summilla, jolloin ostokertoja olisi vähemmän. Harrastukset kuitenkin yleensä vievät rahaa, eivätkä tuo sitä. Sijoittaminen on harrastuksena erikoinen, sillä se (yleensä) tuo rahaa, joten en suuremmin jaksa nillittää kuluista.
Osingot
Osingoista osa tuli arvo-osuustilille ja joutui suoraan verolle. Osa maksettiin osakesäästötilille, jossa on myöhennetty verotus, eli verot peritään vasta, kun varoja nostetaan tililtä pois. Bruttona osinkoja tuli 914 euroa, nettona noin 771 euroa. Suurin summa toistaiseksi lyhyen osakesijoittaja-urani aikana. Sijoitin kaikki osingot uudelleen.
Lähtökohdat vuoteen 2021
Ollaanko kuplassa vai eikö olla? Kas siinäpä pulma. Onko salkkuni allokaatio osakkeiden suhteen optimaalinen nykyiseen tilanteeseen? Lisätäkö kasvu osakkeita ja vähentääkö arvo osakkeita? Olemmeko jo nähneet pahimman koronasta, vai vieläkö uudet mutaatiot aiheuttavat uuden aallon? Jaa-a enpäs tiedä. Paljon kysymyksiä ja ei yhtään vastausta.
Markkinoiden suhteen olen odottavalla kannalla. Vuoden vaihteen jälkeen salkkuni on kivunnut ylöspäin, ja nousu alkaa jo hirvittää. Tykkään halvoista osakkeista, ja niitä joutuu tällä hetkellä etsimään ajan kanssa. En ole äkkinäisten liikkeiden ihminen, tällä hetkellä odottelen jännityksellä kevään tulosjulkistuksia
Yksi asia lienee varma vuodesta 2021. En millään pääse samaan säästöasteeseen. Kunhan pääsemme piikille ja maailma avautuu, haluan viedä lapsiani katselemaan palmupuita. Asuntolainan lyhennykset alkavat jälleen keväällä, joten myös asumisesta joudun maksamaan muutakin, kuin pennosia. Kulut kasvavat edellisestä vuodesta.
|
Lumituiskun jälkeen |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti