Taloudellisen riippumattomuuden tavoittelijat haaveilevat siitä, että oman aikansa voisi käyttää vapaammin. Sijoitusten avulla voisi halutessaan irtautua palkkatöistä.
 |
| Marraskuinen tyyni meri |
Näin perheellisenä työn nopea tahti on viime aikoina alkanut väsyttämään. Vaikka pidänkin työstäni, taloudellinen riippumattomuus olisi ihanaa! Realiteetit huomioonottaen (ikä, sijoitusvarallisuus nyt, kulut ja palkka) taloudellinen rippumattomuus jää minun kohdalla vain haaveeksi.
Voisiko töitä kuitenkin keventää työtunteja vähentämällä? Varsinkin viime kevät mentiin aika äärirajoilla jaksamisen suhteen, työpäivät venyivät pitkiksi ja vapaa-ajallakin työt alkoivat hallita ajatuksia. Liikunta ja muut virkistävät harrastukset jäivät pois, sillä työ vei selvästi myös vapaa-ajasta mielekkyyden. Toiveissa siintää helpompi kevät 2022.
Osittainen hoitovapaa
Osittaista hoitovapaata ja samalla myös Kelan tarjoamaa pientä hoitorahaa voi hakea, jos lapsi on koulussa 1-2 luokalla. Työtunteja saa osittaisen hoitovapaan vuoksi tehdä keskimäärin enintään 30 tuntia viikossa. Kelan tarjoama hoitoraha on pieni, eli kuukausittainen tuki on ennen veroja 98,21e/kk. Suunnilleen 30 tuntia viikossa voi tarkoittaa joko nelipäiväistä viikkoa, tai tavallista lyhyempiä työpäiviä.
Työaika putoaa siis 20% ja saman 20% pudotuksen tekee myös bruttopalkka. Hoitoraha korvaa hieman palkan menetystä, mutta vain pieneltä osalta. Minulla on juuri sopivan ikäisiä lapsia, joten osittainen hoitovapaa onnistuisi. Se tekisi kuitenkin ammottavan aukon kuukausittaiseen rahavirtaani. Voisiko joitain kotitalouden kuluja leikata, jotta pienempi palkka riittäisi?
Työn tekemisen kustannukset
Monella työssä kävijällä tulee työn tekemisestä kustannuksia. Työmatkat saattavat vaatia auton tai julkisten liikennevälineiden käyttöä. Työlounaat tai ainakin eväät nautitaan päivän aikana, joten myös ruuasta tulee kuluja.
Jos työtunnit ja samalla mahdollisesti työpäivät vähenevät, myös työpaikalle liikkuminen ja siellä ruokailu saattaa vähentyä. Näistä voi tulla jo jonkin verran säästöä.
Progressiivinen verotus
Suomessa ansiotulojen verotus on progressiivista. Pienemmillä tuloilla veroja maksetaan pienemmällä veroprosentilla, suuremmilla tuloilla suuremmalla prosentilla. Koska palkka hoitovapaan ajalta putoaa, myös veroprosenttia voisi laskea hoitovapaan ajaksi.
Vuosituloni tulee olemaan bruttona tänä vuonna noin 36 000 euroa, josta veroja ja veroluonteisia kuluja (TyEl-maksu, sairausvakuutus ja työttömyysmaksu) menee
verolaskurin mukaan noin 26,2%, eli maksan noin 9170 euroa veroja ja veroluonteisia maksuja.
Jos palkka putoaisi 20%, se olisi vuositasolla 28 000 euroa, ja tuloveroaste olisi saman laskurin mukaan 22%, joten veroja ym. maksaisin vuodessa 6160 euroa. Käytin näissä laskelmissa hyväksi veronmaksajat.fi sivuilta löytyvää verolaskuria. Tässä vielä suora linkki. https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskurit/palkansaajan-tuloverolaskuri-2020/#8c224d26
Palkkani heiluu aika paljon kuukausittain, joten mitään kovin tarkkoja laskelmia en pysty tekemään. Palkkaan vaikuttaa ilta- ja viikonloppulisät, sekä provisiopalkkaus. Tällä hetkellä täydellä työajalla bruttopalkka on keskimäärin kuukaudessa noin 2700-2800 euroa, nettopalkka on noin 2000-2100 euroa.
Laskelmieni mukaan progressiivisen verotuksen vaikutuksesta bruttopalkka jäisi noin 2240 euroon kuukaudessa työtuntien vähentämisen jälkeen ja nettopalkka olisi noin 1750 euroa. Verotus tulisi tässä siis ihan reilusti auttamaan, sillä kun bruttopalkka putoaisi noin 500 euroa, nettopalkassa pudotus olisi vain 350-250 euroa.
Tätä pudotusta vielä hieman loivantaa hoitoraha, joka olisi siis bruttona 98,21 euroa, nettona varmaan noin 80 euroa. Lopputuloksena laskelmissani on, että vaikka bruttopalkka putoaisikin 20%, nettopalkka, johon on lisätty hoitoraha, putoaisi vain noin 10%.
Tuleeko pienentyneellä palkalla vielä toimeen?
Palkkani ei ole nyt kokoaikaisella tuntimäärälläkään suuri, mutta vaikka pudottaisin työtunteja hoitovapaan ajaksi, pienentynyt palkka kattaisi silti osuuteni kotitaloutemme kuluista. Lisäksi minulle on kertynyt säästöjä, ja niistä voisi tarpeen tullen lohkaista euroja kulutukseen.
Pohdin osittaista hoitovapaata todella pitkään. Työvuoroni ovat ilta- ja viikonloppupainotteiset, eli olen töissä oikeastaan silloin, kun lapset ovat vapaalla. Lapseni ovat kivassa iässä (tai tähän mennessä kaikki ikäkaudet ovat olleet mukavia), vanhempien seura kiinnostaa vielä, ja he tykkäävät tehdä asioita molempien vanhempien kanssa. Varsinaista hoitoa he eivät tarvitse, mutta vanhempien tukea ja läsnäoloa kylläkin.
Pitkän pohdinnan päätteeksi ilmoitin työnantajalleni, että olen osittaisella hoitovapaalla ensi vuonna tammikuun alusta heinäkuun loppuun. Hoitovapaani kestäisi siis seitsemän kuukautta. Teen tuon ajan keskimäärin 30 työtunnin viikkoja, joten vapaa-aikaa jää 7,5 tunnin verran viikossa enemmän.
7,5 tuntia lisää vapautta! Aloinkin jo miettiä, mitä kaikkea ajalla voisi tehdä. Liikuntaa pitäisi ehdottomasti lisätä, ja retkiä lasten kanssa. Kenties aloitan opiskelemaan jotain mielenkiintoista ja uutta aihetta.
Päätin jo etukäteen, että en tänä aikana mieti kovin tarkkaan säästöastetta tai sure pienentynyttä palkkaa. Jos rahat eivät jonain kuukautena riitä, on nostan osan sijoituksista kulutukseen. Sijoittamista aioin jatkaa entiseen tapaan, mutta säästöön en varmaankaan saa rahaa kertymään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti