Sadan tonnin salkku

"The first $100 000 is a bitch, but you gotta do it". Charlie Mungerin kuuluisan sitaatin mukaan ensimmäiset sata tonnia ovat hankalimmat. Virallisesti oman salkun maaginen raja rikkoutui jo juhannuksen kieppeillä, nyt ollaan jo matkalla seuraavaan tavoitteeseen.

Sijoituksia minulla on Osuuspankissa ja Nordnetissä, vaikka yhteenlaskettu summa onkin jo muutaman kuukauden ajan heilahdellut kuusinumeroisena, ruudulla summa ei ole vielä näkynyt. Marraskuussa pelkästään Nordnetin salkku kasvoi kuusinumeroiseksi ja yhteensä sijoitusomaisuutta on hyvänä päivänä noin 120 000 euroa.

Nordnetin käppyrät 13.11.25

Sadan kilon keijukainen

Vaurastuminen on hidasta hommaa, kun palkka jää alle suomalaisen mediaaniansion. Siksipä asetin tavoitteen blogia aloittaessani kohtuulliseksi ja ajattelin saavuttavani sadan tonnin sijoitusvarallisuuden noin kymmenen vuoden aikajänteellä, eli vuoden 2028 paikkeilla. 

Blogin ensimmäinen kirjoitus on tammikuulta 2018, joten tavoitteeseen meni aikaa 7 vuotta ja kuusi kuukautta. Kuukausina aika on 90 kuukautta. Aloittaessani blogin kirjoittamisen sijoitusvarallisuus oli noin 23 900 euroa. Kun luvut heittää Exceliin, kuukausitasolla matkalla tammikuusta 2018 juhannukseen 2024 sijoitusvarallisuus on kasvanut keskimäärin 845e/kk, summa sisältää säästetyn pääoman ja tuoton.

Onko 100 000 euroa sijoituksissa paljon vai vähän? No isohan se summa on. Nyt tavoitteen saavutettuani tarina on kuitenkin pahasti kesken ja salkku tuntuu vielä yllättävän kevyeltä. 

Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten mediaanisalkut ovat vuoden 2024 lopussa olleet verrattain pieniä, naisilla mediaani sijoitusvarallisuus on ollut 5600 euroa ja miehillä 6300 euroa. Keskiarvot ovat korkeampia, naisilla 30 700 euroa ja miehillä 51 200 euroa. Oma salkkuni pärjää siis hyvin vertailussa suomalaisten sijoitusvarallisuuteen, mutta jää reilusti esimerkiksi monen sijoitusbloggarin salkuista.

Salaa varakas

Sijoitustileille jemmatut eurot tuovat minulle ensi sijaisesti turvaa ja mielenrauhaa. Niin vinksahtanut on kuitenkin ihmisen mieli, että vaikka varallisuutta onkin nyt kertynyt, saan ennemmin iloa kirpputorien kiertelystä, kuin rahan tuhlaamisesta. Pörssissä muhiva omaisuus on kuitenkin puskurina ja helpottaa arjen elämää. Tulevaisuudessa, kun rahaa alkaa olla jo riittävästi, suunnitelmissa on auttaa lapsia aikuistumaan, sekä vähentää työntekoa ja ostaa varallisuudella vapaa-aikaa. 

Pitääkö rahasta ja sijoittamisesta puhua? No totta ihmeessä. En ole missään vaiheessa piilotellut sitä, että osa palkasta menee sijoituksiin. Sijoittaminen ja raha ovat vaan puheenaiheena välillä vähän hankalia, joten vaikka läheiset tietävät sijoittamisen olevan lähellä sydäntä, uusien ystävien seurassa jätän puheenaiheet vähän kevyemmiksi. Yllättävän moneen asiaan sijoittaminen kuitenkin elämässäni kietoutuu, viime viikolla keskustelimme työpaikalla Nokiasta, toinen työkaverini sen sijaan on innokas kryptosijoittaja jonka kanssa pysyn kartalla Bitcoinin kurssin viimeisistä käänteistä.

Sijoitusguruna en voi esiintyä, sillä kuten postauksen alussa oleva graafi kertoo, salkku on kiivennyt ylöspäin samaa tahtia, kun OMXHGI indeksi. Niin vahva on indeksirahastojen voima, että jos olisin heittänyt rahat sokkona vaikkapa OMXH25 indeksiin, joka sijoittaa Helsingin pörssin 25 vaihdetuimpaan osakkeeseen, olisin nykyistä rikkaampi. 

Kesällä muutosneuvotteluiden tuloksena jouduimme kirjoittamaan uuden työsopimuksen, jossa palkkaa alennettiin merkittävästi. Toinen vaihtoehto oli ottaa vastaan irtisanominen, joten valtaosa työntekijöistä allekirjoitti kiltisti uuden sopimuksen. Silloin hetkellisesti mietin maiseman vaihtamista, mutta koska uutta työpaikkaa ei ollut näköpiirissä, olen edelleen samalla työnantajalla. Palkan alentaminen iski omaan oikeustajuun tosi kovaa ja vaikka työnantaja koitti puhua minua ympäri, luovuin saman tien osasta työvastuitani. 

Kesällä tuli siis ihan käytännössä uuden työsopparin kirjoittamisen yhteydessä testattua, että löytyykö takataskusta Heippa-rahat. 100 000 euroa ei kuitenkaan riitä kovin pitkälle, jos sillä pitää kustantaa kolmilapsisen perheen elämää. Viimeaikaisten työpaikalla sattuneiden käänteiden jälkeen onkin harmi, että sekä salkkua, että rohkeutta pitää vielä kasvattaa moninkertaiseksi, ennen kuin Fuck You -rahat on kerätty kasaan.

Kuinka säästää ja syödä kakku

Oma reseptini varallisuuden keräämiseen on ollut sitkeä säästäminen. Sadan tonnin sijoitukset ovat peräisin palkkatuloista, mukana ei ole perittyä tai lahjoituksena saatua rahaa. En silti koe, että olisin pihistellyt elämäni täysin tylsäksi, käytän vaan rahaa suunnatusti sellaisiin asioihin, joista koen saavani iloa. Omaisuuteni on tällä hetkellä kiinni vain kahdessa asiassa: sijoituksissa ja omistusasunnossa. En siis omista kesämökkiä tai autoa, kalliit statussymbolitkin ovat itselleni vieraita.

Olen onnistunut vuosien mittaan pitämään kiinteät kulut pieninä. Asuminen vie tällä hetkellä arviolta noin 20% nettopalkasta, sillä asuntolaina on jo maksettu. Asuminen on yksi suomalaisten isoimmista kulueristä, joten tämä on ehdottomasti suurin säästökohde. En seuraa kulutustani säännöllisesti, mutta arvioisin, että perheemme kuluttaa muutenkin (ruoka, vaatteet, harrastukset ym.) hieman keskivertoperhettä vähemmän.

Monessa suhteessa olen kuitenkin tuhlari. Mutta koska kiinteät kulut ovat pienehköt, rahaa jää tuhlattavaksikin. Voin siis iloisin mielin ja pennosia laskematta käydä festareilla, matkustella ja käydä syömässä ulkona näin halutessani. 

 

Seuraavaa tavoitetta kohti

Korkoa korolle -ilmiön pitäisi jo nyt alkaa vyöryttää salkkua suuremmaksi. Jos markkinat olisivat tulevina vuosina suosiollisia, voisin haaveilla noin 7% vuotuisesta tuotosta. Sijoittamisessa toistellaan 72 sääntöä, säännöllä voi laskea, kuinka nopeasti sijoitusvarallisuus tuplaantuu vuosien myötä. Salkun vuotuinen tuottoprosentti jaetaan luvulla 72 ja saadaan tuplaantumisvauhti. Jos salkkuni kasvaisi siis noin 7% vuodessa, se kaksinkertaistuisi noin kymmenessä vuodessa ilman uusia rahallisia panostuksia salkkuun. 

Kasvatan edelleen salkkuani myös palkkatuloista, joten toivottavasti 200 000 euroa tulee vastaan jo seitsemän vuoden päästä, eli jossain vaiheessa vuotta 2032. 

Helmikuun 2025 tulot ja menot

Olen jälleen tänäkin vuonna kirjoittanut ylös henkilökohtaisen talouden lukuja helmikuulta. Helmikuu on vuoden lyhyin kuukausi, mutta kummasti niitä kuitteja ehtii kertymään 28 päivällekin. 

Olin helmikuussa osittaisella lomautuksella, eli tein 80% työaikaa, joka toteutettiin nelipäiväisenä viikkona. Tein ansiopäiväraha hakemuksen hieman jälkijunassa, joten ansiopäivärahan summaa minulla ei lukemissa ole. 

Yhteiset ja erilliset tilit

Perheeseeni kuuluu lisäkseni puoliso ja kolme yhteistä lasta. Lapset ovat kaikki jo iältään yli kymmenvuotiaita. Taloutemme ovat osittain erilliset ja osittain yhteiset, eli minulla ja puolisolla on omat tilit, lisäksi meillä on yhteistili, jolta maksetaan yhteisiä kuluja. 

Asumme omistusasunnossa, josta minulla ei ole enää henkilökohtaista lainaa. Omistusosuuteni asunnosta on  40% ja maksan 40% vastikkeesta. Tulot koostuvat tässä kuukaudessa palkasta, ansiosidonnaisesta päivärahasta ja puolikkaasta lapsilisästä. Ansiosidonnaisesta päivärahasta en ole vielä saanut päätöstä, joten se en näy laskelmissa.

Lomautuksen takia palkkaa on leikattu ja palkka helmikuussa oli normaalia pienempi. Koska teen töitä kaupan alalla, osa palkasta tulee olosuhdelisinä (sunnuntailisät, lauantailisät ja iltalisät), samoin provisiopalkkaus vaikuttaa palkkaani. Palkka siis vaihtelee suuresti kuukaudesta toiseen. Tämän vuoden helmikuussa palkassa näkyy myös loma-ajan palkka, sillä olin maaliskuun alussa viikon talvilomalla. Saan tuloina myös hieman osinkoja, mutta osinkoja en ole kirjannut tuloksi, sillä ajatus on, että osingot kiertävät takaisin sijoituksiin. 

Meidän taloudessamme kaikki yhteiset menot menevät puoliksi (ruoka, lasten menot ym). Myös lapsilisä menee puoliksi. Eli esimerkiksi ruokaan viisihenkisellä perheellämme meni viime kuussa noin 836 euroa, josta oma osuuteni on puolet.

Tulot ja menot helmikuu 2025

Tilastoharhaa vai järjettömän taitavaa taloudenpitoa?

Yllättävän hyvinhän tuo helmikuu meni! Aloin jo epäillä, että jokunen kuitti on lentänyt jo kaupassa roskiin, eikä ole päässyt ollenkaan tilastoihin. Maksan kuitenkin kaiken kortilla, eikä korttimaksuista löytynyt yllätyksiä, joten esimerkiksi ruokalasku on tänä vuonna ollut pienempi, kuin viime vuonna. 

Yllä olevassa taulukossa näkyy vielä haamuna myös asuntolainan lyhennys ja korko, mutta asuntolaina on maksettu jo viime vuonna pois. Säästöprosenttina 52% on oma ennätykseni. Harmi vaan, että taloudellisesti hyvin mennyt helmikuu on tilastoharha, sillä talouden kulut pitäisi jakaa jotenkin järkevästi koko vuodelle. Yhden kuukauden kirjaukset johtavat pahasti hakoteille, sillä helmikuu väisti tänä vuonna suurimmat laskut. 

Alkuvuodesta olen kuitenkin maksellut kattorempan osuutta, lasten harrastuksia, kaverin kanssa tehdyn viikon kestäneen kalliin Marokon matkan viiden tähden hotellissa, sekä vuoden vakuutukset. Laskut eivät vaan tällä kertaa osuneet helmikuulle. Esimerkiksi perheen vakuutuksista maksoin puolet, mutta huhtikuun puolella. Oma osuuteni perheen vakuutuksista oli noin 600 euroa, ja ihana matka Marokon aurinkoon oli noin 1000 euroa, matkan kulut osuivat sekä tammikuulle, jolloin matka on varattu, että maaliskuulle, jolloin matka toteutui. Alkuvuoden laskuista kattoremontti oli suurin, eli 1179 euroa. Tämä maksu meni tammikuulle. Vuoden lyhyin kuukausi näyttää taloudellisessa mielessä siis paremmalta, kuin onkaan. 

Koska kulujen ylöskirjaaminen ei ole mielipuuhaani, en kuitenkaan ala kirjaamaan joka kuukauden kuluja ylös. Minulle riittää summittainen tieto kulutasosta ja tärkeintä on, että tulot kattavat menot. 

Sijoitusvuosi 2024

Viime vuosina oma salkku on säännönmukaisesti joka toinen vuosi peitonnut Helsingin pörssin yleisindeksin ja joka toinen vuosi rämpinyt yleisindeksin alapuolella. Koska vuosi 2023 meni hyvin, vuosi 2024 päättyi kirvelevästi alle OMXHGI indeksin. Huonostihan koko Helsingin pörssillä meni viime vuonna, harmi, että oma salkkuni jäi vielä siitäkin. 

Alla kuvakaappaus Nordnetistä, oma salkkuni sisältää arvo-osuustilin osakkeet ja rahastot, sekä osakesäästötilin osakkeet. Lisäksi minulla on Osuuspankin puolella OP-Ilmasto rahastoa ja OP-Aasia rahastoa. Alla oleva Nordnetin graafi ei siis sisällä Osuuspankin puolella olevia rahastoja, molemmat rahastot nousivat hieman vuoden aikana, mutta näissä rahastoissa olevat summat ovat suhteessa paljon pienempiä, joten salkku jäi kokonaisuudessa reilusti miinukselle. 

Salkun kehityksessä oli hyvää

Osinkojen määrä, osinkoja tippui tilille ennätysmäärä.

Osinkoja tuli viime vuonna bruttona 3492 euroa, summa on sijoittajahistoriani suurin. Muhkeimmat osingot maksoi Citycon. Citycon ilmoitti viime vuoden loppupuolella lopettavansa osingon maksun ja korjaavansa tasetta, joten tänä vuonna osinkopotti tulee vääjäämättä kutistumaan, jos salkussa pysyy samanlainen osakekattaus. 

Osingoilla ei ole minulle kovin suurta merkitystä ja ne ovat vain yksi numero muiden seassa, sillä ne kiertävät uusina ostoina jälleen salkkuun. En silti pysty olla mainitsematta osinkoja, kyllähän se hyvältä tuntuu, kun jokunen pirstale sijoitetusta rahasta palaa tilillekin. 

Salkun kehityksessä oli huonoa

Yhtiövalinnat menivät ihan täysin pieleen. 

Myin vuoden alussa Konecranesin osakkeet ihan hyvällä voitolla ja Harvian osakkeet pienellä miinuksella. Molemmat osakkeet nousivat vuoden mittaan, joten myynnit olivat kovin hätäisiä. Näistä myynneistä tuli rahaa tilille noin 12500 euroa, ja tämä raha poltteli taskuissa. Vuoden aikana ostelin useammassa erässä osakkeita, ostolistalla oli Citycon, Neste, Kempower, Fortum ja Tietoevry. Vuoteen sisältyi kaksi osakemyyntiä ja yhteensä 13 ostoa. Olen siis ostanut vuoden mittaan useamman kerran Nestettä ja Cityconia, muita yhtiöitä on kaapattu salkkuun vain kerran.

Kun lukee tätä ostoslistaa, merkillepantavaa on, että mikään näistä yrityksistä ei ole erityisesti loistanut viime vuonna. Yritykset ovat antaneet monia tulosvaroituksia ja kaikilla yrityksillä on jonkinlaisia ongelmia joko taseen tai liiketoiminnan kanssa. Kaikkien kurssit ovat olleet laskussa, Fortum ja Tietoevry taitavat olla poikkeuksia, että tämän päivän hinta on himpun korkeampi, kuin oma ostohintani. Onnistuin siis taianomaisesti myymään kaksi oikein hyvää omistusta, ja ostamaan pelkkiä laskevia osakkeita tilalle. 

Vuoden 2024 rahavirrat

Viime vuonna tulot tulivat kahta kautta, palkkana brutto oli noin 39015 euroa, lisäksi olin lomautuksilla vuoden aikana yhteensä seitsemän viikkoa. Lomautuksista kertyi ansiosidonnaisen päivärahan muodossa bruttona noin 3570 euroa ja tässä summassa on mukana sekä vuoden 2024 lomautukset, eli seitsemän viikon ansiosidonnainen, että vuoden 2023 joulukuun kahden viikon lomautuksen ansiosidonnainen päiväraha. 

Nettona summat olivat palkasta 28991 euroa ja päivärahasta noin 2676 euroa. Bruttona tuli siis yhteensä 42585 euroa ja nettona 31667. Tästä summasta tavallisten elämiseen menevien kulujen lisäksi maksoin ylimääräistä asuntolainanlyhennystä noin 4000 euroa, lisäksi maksoin normaalit lyhennykset, eli yhteensä normaaleihin ja ylimääräisiin lyhennyksiin sekä lainan korkoihin meni viime vuonna 5900 euroa. Asuntolainan viimeinen erä meni maksuun syyskuussa, joten enää minulla ei ole henkilökohtaista asuntolainaa. Sijoituksiin meni uutta rahaa noin 3806 euroa. Teimme myös asunnossamme remonttia, jonka kokonaiskustannus taisi olla noin 5000-6000 euroa kalusteineen. Oma osuuteni asuntomme remontista oli noin puolet, eli 2500-3000 euroa. 

Miten kävi vuoden tavoitteiden?

Asetin viime vuonna itselleni viisi tavoitetta, postaus löytyy täältä. Näistä voin kirkkain silmin tunnustaa päässeeni vain yhteen tavoitteeseen. Tavoite, johon ylsin on ensimmäinen, eli "Murehdi vain kerran". Vuosi 2024 oli henkisesti kevyempi, ainakaan en jäänyt kielteisen ajattelun kehiin ihan niin pahasti jumiin, kuin vuonna 2023. 

Muissakin tavoitteissa oli kyllä kevyttä yritystä, mutta esim liikuntasuorituksia tuli noin 110, ja luettuja kirjoja noin 40 kpl. Vaikka sain parannusta verrattuna vuoteen 2022, eivät tavoitteet täyttyneet. 

Miten kävi viimeisen tavoitteen, eli 100 000e sijoitusvarallisuuden? Sekään ei tullut vielä täyteen, joskin olisin omilla valinnoilla saanut tuon summan ylitettyä. Vuoden vaihteessa luku oli 93 333 euroa, joten lähellä ollaan. Halusin kuitenkin maksaa ennemmin asuntolainan kokonaan pois, matkustella ja tehdä remonttia. Jos olisin nuo asiat jättänyt pois, olisi 100 000e rajapyykki jo ylittynyt. 

Näin maaliskuun puolessa välissä on hivenen myöhäistä julistaa enää vuoden 2025 tavoitteita, mutta koska nuo edellisen vuoden tavoitteet eivät täyttyneet, voin kierrätysmielessä pitää samat tavoitteet voimassa vuonna 2025. 

Q4 2024, sijoitukset pinnan alla

Viimeisellä kvartaalilta ei ole mitään kovin iloista raportoitavaa, sijoitukset painuivat alaspäin. Seurasin satunnaisesti pörssikursseihin liittyvää uutisvirtaa ja omassa salkussa olevista yrityksistä tuli lähinnä negatiivisia uutisia. 

Citycon lopettaa osingon ja pääoman palautuksen maksamisen, joten oman salkun osinkovirta ehtyy pieniksi puroiksi. Tämä ei välttämättä ole negatiivinen uutinen, sillä suuresti velkaisen Cityconin kannattaakin ennemmin maksaa velkoja pois, kun maksaa osinkoa ulos yrityksestä. Markkinat kuitenkin tulkitsivat uutisen negatiiviseksi, ja osake etsi syksyllä uusia pohjalukemia. 

Stora Enso on ollut otsikoissa jo kesästä asti. Harvinaisia raakkuja jäi metsätyökoneiden alle, ja suojeltujen simpukoiden massakuolemasta uutisoitiin laajalti. Oma myötätuntoni oli vahvasti raakkujen puolella, ja aikeena oli jo useaan otteeseen hellittää ote Stora Enson osakkeista ja pistää osakkeet myyntiin. 

Stora Enso on ollut salkussani jo pitkään, sillä ensimmäisen erän olen ostanut jo tammikuussa 2017. Silti nykyinen osakehinta vastaa aika lailla hankintahintaa, eli tuotto on jäänyt vaatimattomaksi. Yritys on maksanut vuosittain osinkoa, joten olen jäänyt vuosien varrella osingon verran plussalle. Pohdinnoista huolimatta Stora Enso on edelleen pysynyt salkussani, olen valitettavasti nostalginen sijoittaja ja hidas myymään. 

Ostot ja myynnit 

Viimeisellä kvartaalilla ostin joulukuun lopussa Nestettä 80kpl hintaan 11,99e/osake. Osake tuntui edullisesti hinnoitellulta. Kuukausittaiset ostot menivät Nordnetissä Handelsbankenin Usa Indeksirahastoon ja Nordnetin Indexfond Sverigeen. Yhteensä rahastoihin ohjautuu automaattisesti 150e kuussa. 

Osinkoja maksoi 10 salkkuni yhtiötä, bruttona summa oli 1048 euroa ja nettona 982 euroa. Suurin osa osingoista meni osakesäästötilin puolelle, jolloin verotus tapahtuu vasta, kun varoja nostetaan tililtä pois. 

Viimeisellä kvartaalilla köyhdyin pörssissä merkittävästi ja suurin miinus tuli osakkeiden puolelta. Vuosi ei loppunutkaan tällä kertaa joulupukkiralliin, vaan viimeinen kvartaali päättyi omassa salkussani miinusmerkkisesti. 

Omistukset 31.12.2024

Töissä lomautukset jatkuivat

Viimeisellä kvartaalilla olin kolme viikkoa lomautuksella. Osaan jo nähdä lomautuksen hyvät puolet, vaikka palkkatulot vähenevät, lisääntyvä vapaa-aika on ylellisyyttä. Silti joka kerta muutosneuvottelukierros tuntuu edelleen yhtä pahalta. 

Omalla alallani ei mene tällä hetkellä hyvin ja vähentyvän kassavirran johdosta myös kuluja karsitaan työntekijöitä lomauttamalla. Tätä on jatkunut jo pari vuotta ja lisää lomautuksia on luvassa vuodelle 2025. Jossain vaiheessa mietin jo uuden työpaikan hakemistakin, mutta nykyisessä työssäni on paljon hyviä puolia, joten en ole vielä alkanut lähetellä työhakemuksia.