Indeksirahastoja shoppailemassa

Salkkuni on täynnä Helsingin pörssin yhtiöitä ja vaikka moni Helsinkiin listattu yhtiö onkin aidosti globaali toimija, salkkuni nojaa liian vahvasti Suomeen. Vuonna 2025 Helsingin pörssi oli hurjan tuottoisa, mutta Suomen talouden kasvuvauhti on viime vuosina ollut hidasta ja moni talousalue on päihittänyt mennen tullen Suomen kasvussa. 

Suoria osakkeita olen omistanut kohta kymmenen vuoden ajan, rahastosijoittaja olen ollut jo sitä aiemmin. Oman salkkuni tuotot ovat pitkällä ajanjaksolla myötäilleet OMXHGI indeksin kippuroita. Tämä indeksi on paras vertailukohta omalle salkulleni, sillä se on osingot takaisin sijoittava Helsingin pörssin indeksi. Jos sen sijaan olisin sijoittanut OMXHGI25 indeksirahastoon, joka sijoittaa Helsingin 25 vaihdetuimpaan osakkeeseen, olisin jo reippaasti vauraampi. 

Vielä onnekkaampi olisin ollut, jos varat olisivat ohjautuneet vaikkapa S&P500 indeksiin, jossa on Yhdysvaltojen 500 suurinta yhtiötä, sillä tämä indeksi on viimeisen kymmenen vuoden takaisesta lukemista noin kolminkertaistunut, samalla OMXH25 on sekin pärjännyt ihan mainiosti, mutta kuitenkin vain noin kaksinkertaistunut. 

Sijoitusmaailma osaa olla karu, sillä osakepoimijalla harrastukseen kulutettu aika ei suoraan korreloi tuottojen kanssa. Mutta jossittelut sikseen! Vaikka onkin hyvä miettiä, mitä mokia ja onnistumisia menneisyydessä tapahtui, nyt on aika miettiä, miten haluan allokoida rahojani tulevaisuudessa.

Ovatko rahastot sijoitusmaailman ilmainen lounas? Rahastosijoittamisen hyviä puolia

Muistelen kuulleeni sanonnan, että hajautus on sijoittamisen ilmainen lounas. Tätä samaa sanontaa voi mielestäni käyttää myös rahastoista, jossa sekä ajallinen, että eri toimialoihin suuntautuva hajautus hoituu helposti. Rahastosijoittamisesta on puhuttu paljon julkisuudessa ja monet sen hyvät ja huonot puolet ovat jo tuttuja sijoittamista vähänkään seuraaville. Moni julkisuudessa sijoittajana esiin tullut henkilö onkin kertonut kääntyneensä osakepoimijasta rahastosijoittajaksi. Pohdinkin nyt enemmän rahastojen monia puolia osana omaa salkkuani. 

Tällä hetkellä rahastoissa itseäni viehättää hajautus ja helppous. Vaikka Nordnetin kattaus on osakkeissa laaja, salkkuuni on eksynyt vain kaksi ulkomaista osaketta. Reunapörssinä Helsingin pörssi heiluu voimakkaammin, eikä Venäjäkään ole vakain naapuri. Siksipä vahva Suomi painotus ei ole ollut viime vuosien tuottoja katsoen hyvä valinta. 

Verotehokkuus on myös yksi rahastojen hyvistä puolista, kasvurahasto ei maksa osingoista veroa, vaan se voi sijoittaa osinkorahat uudelleen osakkeisiin. Tästä on hyötyä pitkällä aikavälillä ja vaikka pidänkin osingoista, rahastojen verohyödyt ovat oikeasti mittavia.

Ajankäytöllisesti kuukausisopimus rahastoihin on yksi maailman parhaimpia keksintöjä. Kun sopimus on kerran tehty, sitä ei tarvitse välttämättä säätää vuosiin ja raha ohjautuu automaattisesti valittuihin rahastoihin kuukausittain. Sen sijaan aktiivisempi sijoittaja saa toki nautintoa yhtiöiden tutkimisesta, mutta joutuu tekemään tuottojen eteen töitä. 

Oma syntini sijoittamisessa on ollut putoavien puukkojen nappailu. Citycon, TietoEvry, Harvia, Qt Group, kaikilla näistä olen hävinnyt reilusti rahaa. Sen lisäksi, että viehätyn alaspäin valuvista kursseista, olen myös hidas myymään tappiota tekeviä osakkeita pois salkusta. 

Rahastothan eivät ole kiinteitä möykkyjä, vaan ne uusiutuvat omien sääntöjensä mukaan. Esimerkiksi OMXH25 sijoittaa Suomen pörssissä listattuihin, 25 vaihdetuimpaan osakkeeseen. Rahaston sisällä olevien osakkeiden tilannetta tarkastellaan puoli vuosittain, jolloin sinne nostetaan yhtiöitä tai pudotetaan niitä pois. Tämä takaa sen, että rahasto on kaksi kertaa vuodessa liikkeessä, vaikka siis kyseessä on passiivisesti hoidettu rahasto. Kun kiinnostus hankaluuksia kokevaa yhtiötä kohtaan pienenee, vaihto heikkenee ja yhtiö tippuu 25 vaihdetuimman firman joukosta. Samalla tilalle nousee joku muu, nosteessa oleva yhtiö. Rahastoihin sijoittamalla voisin siis ainakin osittain välttää ongelmaksi tulleita putoavia puukkoja. 

Suurin syy siihen, että alan kallistumaan rahastojen puoleen, on sijoittamisen huolettomuus. Rahastosijoittaja ulkoistaa sijoituspäätöksiä joko markkinoille, jos kyseessä on indeksirahasto, tai rahastonhoitajalle, jos kyseessä on aktiivisesti hoidettu rahasto. Koska sijoituspäätökset on ulkoistettu, ainakin teoriassa säästyy itsesyytöksiltä ja rahastosijoittajan mieli on tyyni. Markkinaheilahteluilta rahastot eivät kuitenkaan suojaa, joten pörssiromahduksessa myös rahastot kyykkäävät.

Sijoittamisen päätökset voisi ulkoistaa myös pankkien varainhoidon kautta. Vaikka stressi kenties vähenisi, näen tässä kaksi ongelmaa. Oma varallisuus ei vielä riitä varainhoidon alarajallekaan saakka, en myöskään usko, että tuotot varainhoidossa välttämättä olisivat sen parempia, kuin itse sijoituksia hallinnoimalla.

Rahastosijoittamisen miinukset

"One size fits all", itseäni on ärsyttänyt rahastokeskustelussa ajatus, jossa monitahoiseen ongelmaan tarjotaan yksinkertaista ratkaisua. Vaurastuminen ei ole helppoa, ja yhden ratkaisun tarjoaminen tähän yhtälöön kuulostaa ongelmalliselta oikotieltä. Rahastokattaus on toki laaja, joten voisi olettaa, että jokaiselle löytyisi hyviä vaihtoehtoja. Rahastosijoittaminen ei kuitenkaan sovi välttämättä kaikille. 

Hajauttaminen vähentää tutkitusti riskiä, samalla menetetään tuottoja, sillä tuotto ja riski kulkevat käsi kädessä. Jos haluaa yksinkertaistaa voisi sanoa, että vain lahjattomat hajauttavat, taidokkaat osakepoimijat ratsastavat muutamalla osakkeella ja vaihtavat aina suotuisampaan yhtiöön saaden näin parempia tuottoja. Rahastosijoittaja tyytyy markkinoiden keskimääräiseen tuottoon, siksipä aktiivinen osakepoimija voi taidolla ja tuurilla peitota tuotoissa rahastosijoittajan. Jos osaamista ja riskihalukkuutta löytyy, voi osakkeita tutkimalla päästä hurjiin tuottoihin. Esimerkiksi Nokia on kaksinkertaistunut tänä vuonna vuoden alusta lähtien, joten panostamalla Nokiaan olisi jo ehtinyt keräämään neljässä kuukaudessa hyvät tuotot.

Rahastomaailma on laaja ja uusia rahastoja syntyy koko ajan lisää. Suoraan tikkaa heittämällä voi osua melkein mihin vaan aina kiinteistörahastoista aktiiviseen rahastojen rahastoon. Kiinteistörahastoissa ongelmaksi on tullut kiinteistömarkkinoiden lamaantumisen jälkeen rahojen kotiutus, aktiivisissa rahastoissa sen sijaan kulut leikkaavat tuottoa. Rahastoissakin on mätiä omenia, joten ihan sokkona aivot narikkaan -sijoittamista ei voi harrastaa rahastojenkaan kautta. Vaikka rahastoihin sijoittaminen on helpompaa ja nopeampaa, kuin suoriin osakkeisiin sijoittaminen, alussa eri vaihtoehtojen seulomiseen ja opiskeluun on kuitenkin varattava aikaa. 

Yhdysvallat dominoi rahoitusmarkkinoita, ja maailman tunnetuin indeksi on S&P500. Indeksissä on sisällä 500 Yhdysvaltojen suurinta pörssiyhtiötä. Yksittäisen yhtiön osuutta ei ole rajoitettu, joten Magnificent Seven, eli Apple, Microsoft, Alphabet, Amazon, Nvidia, Meta ja Tesla vastasivat huhtikuussa 2026 noin kolmasosaa S&P500 markkina-arvosta, tämä on jo historiallisen korkea luku. Jenkkiyhtiöiden osuus osakemarkkinoista on noin 51%, joten useimmat maailmanmarkkinarahastot, kuten MSCI World ovat vahvasti painottuneita Yhdysvaltoihin. Painotus Yhdysvaltoihin ja vielä erityisesti Magnificent Seven yhtiöihin ei ole yksinomaan huono asia, mutta lisää toki riskiä rahastoihinkin sijoitettaessa. 

Rahastojen sisälle ui helposti samoja yhtiöitä. Usean rahaston kautta sijoittamalla saattaa saada lisää kaivattua hajautusta, mutta välttämättä monesta rahastosta ei ole hyötyä. Rahastosijoittamisen yleistyminen saattaa lisätä isojen yhtiöiden markkina-arvoa entisestään, sillä ne nousevat luontevasti indeksirahastoihin, joihin pääsee monesti suuret yhtiöt. Myös aktiivisten rahastojen hoitajien on oletettavasti helpompi noukkia tuttuja nimiä rahastoihin mukaan. Oma rahastosijoittajan urani ulottuu noin parinkymmenen vuoden taakse, salkussani oli tuolloin kolme rahastoa, Suomi rahasto, Pohjoismaihin sijoittava rahasto ja teknologia painotteinen rahasto. Kaikissa niissä oli Nokiaa ja vielä aika isolla painolla. Rahastojen määrä maailmassa alkaa olla jo ääretön, väittäisin silti, että Magnificent Seven yhtiöitä löytyy aika monesta. 

Kaikilla meillä on periaatteita, vahvojen arvojen ja mielipiteiden ihminen saattaa kokea rahastosijoittamisen painajaiseksi. Rahaston sisällähän on loppujen lopuksi kasa silppua, josta pitäisi ottaa selvää. Ongelmaa ratkaisemaan on kehitetty erilaisia teemarahastoja, mutta nekään eivät ole aukottomia, jos tavoitteena on esimerkiksi ESG-sijoittaminen. Rahastosijoittaja voi seuloa eettisesti, yhteiskunnallisesti tai ympäristöllisesti ongelmallisia yhtiöitä pois erilaisilla rahastotyökaluilla, joita pankit ja sijoitusyhtiöt tarjoavat. 

Vaikka ESG ei tällä hetkellä ole ihan aallon harjalla, ESG rahastoja löytyy siis paljon. Esimerkiksi OP-Ilmasto, jota itselläni on omistuksessa, sijoittaa yhtiöihin, jotka auttavat vähentämään kasvihuonepäästöjä. Suurin omistus on tällä hetkellä Vertiv Holdings Co, joka on yhdysvaltalainen, maailmanlaajuinen digitaalisen infrastruktuurin tarjoaja. Yhtiö on erikoistunut konesalien, viestintäverkkojen sekä teollisuusympäristöjen virta- ja jäähdytysteknologioihin ja hyötynyt AI buumista. Tekoälyhän kuluttaa paljon energiaa, joten se ei suoraan vaikuta ensimmäiseltä valinnalta ilmasto-aiheisen rahaston sisällä olevaksi yhtiöksi. Varmasti yhtiön nostamiseen rahastoon on hyvät syyt, enkä nyt alkanut penkomaan yhtiötä tarkemmin, sillä ainahan on myös vaikutusta sillä, millä keinoilla energiaa tuotetaan. Käsittääkseni OP-Ilmasto sijoittaakin siis toimialallaan parhaisiin vaihtoehtoihin ajatellen kasvihuonepäästöjen vähentämistä, tässä on ero siihen, että yhtiöt absoluuttisesti pystyisivät vähentämään ilmastokuormitusta. 

Vaikka kantaaottava rahastosijoittaja kuinka pyrkisi seulomaan oikeanlaiset rahastot salkkuunsa, ongelmalliseksi voi kuitenkin osoittautua yllättävät tapahtumat. Teslan mainetta on kolhinut Elon Muskin toiminta ja mielipiteet. Viime vuonna uutisoitiin Teslan omistajien luopuvan autoistaan sen vuoksi, ettei pääomistajan arvomaailma ja esiintulot ole olleet auton omistajien mieleen. Vaikka uutisia Tesla yhtiön osakkeiden myynnistä Muskin mielipiteiden takia ei osunut silmiini, joillain sijoittajillakin on saattanut olla harkinnan paikka. Jos salkussa on suoria Tesla osakkeita, voi irrottautua pelkästään yhdestä osakeomistuksesta ja jättää vielä muut yhtiöt paisuttamaan salkkua. Jos taas Elon Muskin teot ärsyttävät rahastosijoittajaa, onkin myytävä koko rahasto, sillä yksittäistä osaketta ei pysty nyppimään pois rahastosta. Tesla on suuryhtiö, ja lienee ainakin pienellä osuudella tuhansissa rahastoissa. 

Länsimaisten pörssiyhtiöiden raportointi on laajaa ja toiminnan pitäisi olla ainakin teoriassa hyvinkin läpinäkyvää. Periaatteita omaava sijoittaja saattaakin siis päästä loppujen lopuksi helpommalla napsimalla sijoitussalkkuunsa suoria osakkeita, kun vaihtoehtona olisi kammata läpi kaikki rahastossa olevat yhtiöt. Rahastosijoittajan osa on myös aina passiivisempi, kuin suoraan osakkeita omistavan sijoittajan rooli, sillä suoraan omistavalla sijoittajalla on äänivalta yhtiökokouksessa. Kaikkiin yhtiöihin ei edes pysty sijoittamaan rahastojen kantta, varsinkin pienyhtiöt jäävät rahastosijoittajan saavuttamattomiin. Suora osakesijoitus saattaa olla siis ainoa vaihtoehto, jos haluaa mennä mukaan pienyhtiöiden mielenkiintoisiin tarinoihin ja nouseviin kursseihin.

Sijoitusinstrumenttien valinta riippuu siis aivan siitä, että millä intensiteetillä sijoittamiseen suhtautuu ja mikä sopii omaan tyylin. Rahastot eivät ole "Silver bullet", eli yksinkertainen ratkaisu monimutkaiseen sijoittamista ja vaurastumista koskevaan pulmaan. Loppujen lopuksi sijoittamisessa ei pääse eroon tiettyjä lainalaisuuksia, yksittäiseen yhtiöön liittyvä riski on suurempi, kuin sijoittaminen rahastohajautuksen avulla, mutta markkinariskiltä ja kurssien pudotuksilta rahastot eivät suojaa. 

Sokeriholisti karkkikaupassa

Vaikka mietin laajasti myös rahastojen huonoja puolia, aloin silti kallistua rahastosijoittamisen puolelle. Rahastot ovat tähän mennessä olleet pienenä osana salkkua, nyt harkitsen osuuden kasvattamista. En myy vanhoja osakesijoituksia ainakaan vielä, mutta suurennan rahastojen osuutta. Monen rahastosijoittajan tuotot hakkaavat mennen tullen osakepoimijan salkun ja toivon plusmerkkistä tuottoa myös omaan salkkuun. Huolettomuus ja paremmat tuotot nämä ovat siis syitä rahasto innostukseeni. Tyhmältähän se tuntuu hakata päätä seinään suorien osakesijoitusten kanssa, jos on olemassa toinenkin keino. 

Salkussani oli vuoden alussa neljää eri rahastoa, Osuuspankin puolella oli OP-Aasia ja OP-Ilmasto. Nämä ovat olleet pitkään hyviä mausteita salkkuuni ja tuoneet kaivattua hajautusta. OP-Ilmasto on aktiivisesti hoidettu rahasto ja siinä on korkeahkot kulut. Painotus näytti tällä hetkellä olevan teollisuus- ja informaatioteknologia yhtiöissä. Hallinnointikulu on 1,8% vuodessa, mutta koska rahasto on tuottanut hyvin ja se on reilusti plussalla, olen pitänyt rahaston omistuksessani. OP-Aasia on indeksirahasto, maantieteellinen hajautus on Japani, Hong Kong, Australia ja Singapore.

Handelsbanken USA indeksi on rahasto, joka sijoittaa yhdysvaltalaisiin suuriin ja keskisuuriin yrityksiin. Se seuraa Solaactive ISS ESG Screened USA-indeksiä, joten osa yhdysvaltalaisista yhtiöistä leikkautuu pois ESG painotuksen takia. Ymmärtääkseni Handelsbanken USA indeksi on kuitenkin aika lähellä S&P 500 indeksiä. Neljäs rahasto on Indexfond Sverige, eli Nordnetin Ruotsiin sijoittava indeksirahasto. Neljästä rahastosta OP:n rahastoihin ei ole mennyt uusia sijoituksia vuosikausiin, sen sijaan USA rahastoon olen sijoittanut 99 euroa kuussa ja Ruotsin rahastoon 51 euroa kuussa.

Rahastojen vaihtoehdot ovat tällä hetkellä lähestulkoon äärettömät. Helpoin keino olisi heittää aina kuukausittain rahaa johonkin lukemattomista maailman indeksirahastoista, mutta ensinnäkin painotus on monessa vahvasti USA. Yksi yksittäinen rahasto olisi äärimmäisen helppo ja tehokas vaihtoehto. Pidän kuitenkin sijoittamisessa vaihtoehtojen miettimisestä ja asioiden tutkimisesta, koko maailman kattava indeksirahasto ei ehkä tarjoa tätä mahdollisuutta.

Koska haluan keskittää omistukset jo minulla olemassa oleviin palveluntarjoajiin, vilkuilin OP:n ja Nordnetin valikoimaa. Nordnetissa suosittuja rahastoja ovat pohjoismaiset indeksirahastot, Suomi, Ruotsi, Tanska ja Norja. Näistä minulla onkin jo Ruotsi-rahastoa ja Suomi hoituu suorilla osakesijoituksilla. Norjan suuryhtiöissä painotus on öljy-, kaasu- ja kalastusteollisuus, Tanskassa sen sijaan lääke- ja teollisuusalat. En tällä hetkellä tarttunut kumpaankaan näistä. 

Aasia kiinnostaa sijoitusmielessä, väkirikkaassa Aasiassa on hyvinkin erilaisia talouksia. Maailman tärkeimmät talousalueet ovat Pohjois-Amerikka, Eurooppa ja Aasia, jos haluan hajauttaa, kannattaa napsia salkkuun jotain näiltä kaikilta alueilta. Japani on vanheneva ja vakaa talousjätti, Kiina suuri ja mielenkiintoinen, mutta samalla se sisältää geopoliittista riskiä. Etelä-Korean pörssi on ollut viime vuosina kovassa nosteessa, Intia taas on edelleen väkiluvultaan kasvava valtio samaan aikaan kun muut Aasian suurvaltiot ovat väkiluvultaan kutistuvia. 

Aasia on maailman suurin talousalue ja siellä on paljon mielenkiintoisia yhtiöitä, mm. etelä-korealainen Samsung, taiwanilainan siruvalmistaja TSMC ja kiinalaiset Tencent, Baidu ja Alibaba. Sen sijaan esimerkiksi kiinalainen DeepSeek, joka ravisteli AI yhtiöiden kursseja viime vuonna ei ole pörssilistattu. Näitä suuryhtiöitä yhdistää pilvipalvelut ja AI buumi. Alibabaa onkin suorana omistuksena jo salkussa, mutta mielelläni menisin aasialaisiin yhtiöihin ennemmin omistajaksi rahaston kautta. Lisäksi Aasiassa on kasa jättimäisiä teollisuusfirmoja mm. Toyota ja Hyundai. 

Kävin läpi erilaisia mahdollisia rahastoja ja päädyin lopulta sijoittamaan Nordnet Kehittyvät Markkinat Indeksin kautta Aasiaan. Vaikka rahaston nimi ei viittaa Aasiaan, niin sinnehän tämä rahasto pääosin maantieteellisesti sijoittaa, rippeitä sijoituksista menee kyllä Latinalaiseen Amerikkaan ja Lähi-itään, mutta 80% sijoituksista on Aasiassa. Kyseessä on synteettinen rahasto, synteettiseen rahastoon liittyy aina vastapuoli riski sillä se ei suoraan omista osakkeita. Hallinnointikulu on 0,39%, suurimmat omistukset ovat TSMC, Alibaba ja Tencent. Kaikkia Aasian maita rahasto ei kata, sillä kehittyvät markkinat ajatuksen takia esimerkiksi Japani on hyvin pienellä painolla mukana, samoin Etelä-Korea. 

Viime vuosina teknologia yhtiöt ovat selkeästi keränneet parhaat tuotot. Trendi ei ainakaan vielä näytä hiipumisen merkkejä, joten lisäsin Nordnet Teknologia Indeksin omistuksiini. Painotus on Yhdysvalloissa (88,8%), joten loppujen lopuksi olisin selvinnyt ihan hyvin lisäämällä sijoitussummaa USA Indeksiin, sillä rahastoissa pyörii niin paljon samoja yhtiöitä. Kolme suurinta omistusta ovat Apple, Microsoft ja Nvidia. Myös tämä rahasto on synteettinen rahasto ja juoksevat kulut ovat 0,49%. 

Mietin vielä Aasiaa ja sijoittamista uudelleen myös OP-Aasia rahaston kautta. Olen noin 15 vuotta sitten heittänyt tänne rahastoon kertasijoituksena 500 euroa, joka on vuosien mittaan kasvanut noin 1600 euroon. Tuotto on ollut hyvä, joskaan ei mitenkään poikkeuksellinen. OP-Aasia ei mene päällekkäin Nordnetin Kehittyvät Markkinat rahaston kanssa, sillä OP-Aasian maantieteelliset alueet ovat Japani, Australia, Singapore, Hongkong. Kolme suurinta omistusta on Commonwealth Bank of Australia, Toyota ja Mistubishi. En kuitenkaan lisännyt vielä tällä hetkellä OP-Aasiaa kuukausisijoitussuunnitelmaan, mutta jätän ajatuksen hautumaan. Eurooppa aiheisia rahastojakin löytyy paljon, näistä valitsin mukaan Handelsbanken Eurooppa Indeksin. 

Rahastoja tutkiessa olin kuin sokeriholisti karkkikaupassa. Valinnanvaraa on todella paljon, hyväksi apulaiseksi rahastoja seuloessa oli Nordnetin rahastoapuri, johon voi syöttää haluamiaan ehtoja. Selailin rahastoesitteitä ja vilkuilin joidenkin firmojenkin kotisivuja. Aiemmin säästin kuukausittain kahteen rahastoon yhteensä 150 euroa, nyt lisäsin rahastoja ja toistaiseksi allokoin rahat rahastoihin näin. 

-Handelsbanken USA Indeksi 99e/kk

-Nordnet Kehittyvät Markkinat 51e/kk

-Nordnet Teknologia Indeksi 51e/kk

-Handelsbanken Eurooppa Indeksi 99e/kk

Yhteensä rahastoihin menee automaattisesti nyt 300e/kk, mukana pysyy Handelsbanken USA Indeksi, kolme muuta ovat uusia rahastoja. Tällä hetkellä en jatka kuukausisijoittamista Ruotsi rahastoon. Olen miettinyt rahastoihin sijoittamista kevään ajan, siksi kaikki rahastosijoitukset eivät ole lähteneet samaan aikaan pyörimään. Yksittäissijoituksina ostin 2000e lisää USA Indeksirahastoa ja lisäksi suunnittelen lisääväni myöhemmin sijoituksia rahastoihin joko kuukausisäästösuunnitelman kautta tai kertasijoituksina. 

Niin kauan, kun en myy salkusta suomalaisia osakkeita, painotus pysyy Suomessa. Haen rahastoilla hajautusta, helppoutta ja parempia tuottoja. Näillä summilla maantieteellinen painotus ei vielä paljoa heilahtanut, esimerkiksi Eurooppaa edustaa pääosin suomalaiset ja pieneltä osin ruotsalaiset osakkeet. Yhdysvaltojen osuus salkussa pitäisi nyt kasvaa, Yhdysvaltoja on kolmessa rahastossa, USA Indeksissä, OP-Ilmastossa ja Nordnet Teknologia Indeksissä. Näissä kolmessa rahastossa on osittain päällekkäisiä yhdysvaltalaisia yhtiöitä. Aasian osuus kasvaa hitaasti Kehittyvät Markkinat rahaston kautta. Täydellinenhän tämä hajautus ei ole, mutta suuntaus on kuitenkin Suomen ulkopuolelle. 

Helmikuun 2026 tulot ja menot

Kulujen kirjaaminen ei ole mielipuuhaani, mutta koen velvollisuudekseni edes kerran vuodessa kirjata tulot ja menot ylös. Sattumalta olen vuosia sitten alkanut tarkkailemaan rahaliikennettä helmikuussa ja nyt huomaan nerouteni: helmikuu on vuoden lyhin kuukausi ja silloin tulee myös tietysti vähiten kuitteja, joita kirjata exceliin. 

Talvipuutarhan kasvit kurkottavat kattoon

Leppoisaa perhe-elämää ja lomailua

Perheeseeni kuuluu lisäkseni puoliso ja kolme yhteistä lasta. Lapset ovat kaikki jo iältään yli kymmenvuotiaita. Taloutemme ovat osittain erilliset ja osittain yhteiset, eli minulla ja puolisollani on omat tillimme, lisäksi meillä on yhteistili, jolta maksamme yhteiset kulut. 

Asumme omistusasunnossa, josta minulla ei ole enää henkilökohtaista lainaa. Omistusosuuteni on 40% ja maksan 40% vastikkeesta. Tulot koostuvat helmikuussa 2026 palkasta ja puolikkaasta lapsilisästä. 

Palkka heittelee tällä hetkellä todella paljon. Koska teen töitä kaupan alalla, osa palkasta tulee olosuhdelisinä (sunnuntailisät, lauantailisät ja iltalisät), myös provisiopalkkaus vaikuttaa palkkaani ja helmikuun palkkaan osui tällä kertaa normaalia enemmän provisiota. Olin viikon 8 talvilomalla, joten palkassa on myös loma-ajan palkkaa. 

Kaktukset sulassa sovussa

Taloudessamme kaikki yhteiset menot (ruoka, lasten menot) maksetaan puoliksi. Saman säännön mukaan myös lapsilisä menee puoliksi. Esimerkiksi lasten rahastoihin ja viikkorahoihin meni helmikuussa 120 euroa, tästä minun osuuteni on puolet, eli 60 euroa.

Muutin hieman kirjaustapaa edellisistä vuosista. Edellisinä vuosina olen käynyt kauppakuitit tarkasti läpi, ja kirjannut vessapaperit ja pesuaineet orjallisesti omiin soluihinsa. Tästä on ollut se hyöty, että esimerkiksi ruuan osuus menoista on ollut selvästi näkyvissä. Nyt helpotin kirjaamista ja käsittelin kauppakuitit vaan yhtenäisenä könttänä. Alla olevassa taulukossa "kauppa" osioon kuuluu siis ruoka ja lähes tulkoon kaikki kotimme perus kulutustavarat aina hammasharjoista pyykinpesuaineisiin. 

Helmikuun 2026 tulot ja menot

Helmikuu oli elämyksiä täynnä

Helmikuussa heräsin talven syväjäästä ja ehdin lomailla, sekä nauttia pääkaupunkiseudun riennoista. Kävin mm. kaverin kanssa Scandinavian Music Groupin keikalla Tavastialla ja puolison kanssa Stand Up keikalla Kulttuuritalossa. Lasten kanssa sen sijaan kävimme mm. piknikillä Helsingin Talvipuutarhassa sekä Nuuksiossa tulilla paistamassa makkaraa ja vaahtokarkkeja. Ehdimme myös lasten kanssa käymään passikuvissa ja hoitamaan pari vaateongelmaa. 

Yllä olevasta taulukosta näkyy, että meidän perheen suurin kuluerä on ruokakauppa. Näin on ollut aiempinakin vuosina, ja se tulee tuskin muuttumaan ennen kuin lapset kasvavat ja muuttavat omilleen. Tähän osioon kirjasin tällä kertaa myös ulkona syömiset ja juomiset. 

Alkoholi on kyllä kallistunut! Iltahuveissa en pihistele ruuan tai juoman kanssa, vaan valkkarilasin tyhjennyttyä suuntaan uudelleen baaritiskille. Hauskojen iltojen jälkeen en koskaan käy kuitteja läpi, joten nyt irvistelin itsekseni baarikuiteille ja piilotin ne stoalaisen tyynesti "kauppa" osion alle. Tässä kohtaa olisi ollut ihan paikallaan perustaa oma excel solunsa vaikkapa "ravintolat" nimikkeen alle, mutta päätin, että itseruoskinta ei ole minun lajini.

Palkka oli helmikuussa huomattavasti normaalia palkkaa suurempi. Jos en saa myynnistä provisiota, nettopalkka jää noin 2000 euron tasolle. Nyt palkka oli reilumpi, syynä oli iso provikka ja lomarahat. Koska asuntolaina on maksettu, asuminen on tällä hetkellä edullista ja pakolliset kuluni jäävät kohtuullisen alhaisiksi. Säästöprosentti oli tässä kuussa todella hyvä, mutta se tulee tuskin toistumaan tulevina kuukausina, sillä provision osuus palkasta jäänee pieneksi kevään palkoissa.  

Talvipuutarhan talon räystäillä on jääpuikkoja ja sisällä viidakko

Sijoitusvuosi 2025

Helsingin pörssiin sijoittaneille vuosi 2025 oli erittäin hyvä! Kun vuonna 2024 Helsingin pörssi oli maailman pörssituottoja tarkasteltaessa tuotoltaan huonoimpien joukossa, 2025 se kiipesi parhaimpien kärkeen. Osakesalkustani valtaosa on Suomeen listatuissa yrityksissä, joten sen arvo nousi reilusti, vaikka se ei ihan yleisindeksin kiitoon yltänytkään. 

Blogissa on ollut viime vuonna varsin hiljaista, ja esimerkiksi kvartaaliraportit puuttuvat kokonaan. Vuodessa salkussani tapahtui kuitenkin joitain muutoksia, niistä kerron nyt tarkemmin! 

Sijoitusvuosi 2025 eteni oikeastaan pitkälti omalla painollaan, kävin yhdessä yhtiökokouksessa ihan perinteisesti paikan päällä ja osallistuin pariin etäkokoukseen. Seuralaisen ominaisuudessa pääsin myös ravintoloita omistavan Nohon upeaan sijoittajatapahtumaan, eli illalliselle Pörssitaloon. 

Ostot ja myynnit vuoden aikana

Tein yllättävän vähän kauppaa vuoden aikana. Kuukausisäästönä rullasi edelleen Nordnetissa kaksi rahastoa, Handelsbankenin USA indeksi ja Ruotsin indeksirahasto. Kahteen rahastoon menee kuukausittain yhteensä 150e. 

Myynnit kohdistuivat kolmeen osakkeeseen. Toukokuussa kyllästyin KH Groupin mateluun. Yhtiö oli nimeltään Sievi Capital, kun ostin sitä koronavuonna 2021. Sievi hyötyi koronaviruksen liikkumisrajoituksista, yhtiön omistaman Indoorin liikevaihto kasvoi, kun etätyöläisiksi komennetut ihmiset sisustivat kotejaan. Sittemmin Indoorin onni on kääntynyt ja Indoorin Sotka ja Asko taisivat tehdä useamman vuoden tappiota ennen kuin KH Group sai Indoorin myytyä tänä syksynä nimellisellä kauppahinnalla pois. Osakkeiden myynnillä tein tappiota, mutta toisaalta en enää uskonut nopeaan käänteeseen, joten päätös oli oikea. Harmillisesti KH Group oli osakesäästötilin puolella, joten tappioita ei pysty hyödyntämään verotuksessa. 

Toinen myynti oli Citycon, siitä tehtiin ostotarjous 4e osakehinnalla, enkä jäänyt odottelemaan ostotarjouksen voimaantuloa vaan marraskuussa heti ostotarjous ilmoituksen jälkeen luovuin osakkeista 3,97e osakekohtaisella hinnalla. Citycon on ensimmäinen osakeostoni marraskuussa 2016, silloin maksoin osakkeista 2,1e/kappale, mutta käänteisen splitin vuoksi ostohinnan 2,1 euroa vastaisi nykykurssissa 10,5 euroa. 

Cityconin kurssi on luisunut koko omistusaikani ajan, osake jauhoi pitkään isoja osinkoja, mutta vuonna 2025 osinkojakaan ei enää maksettu. Sinänsä harmi, että ostotarjous oli näin alhainen, sillä oletettavasti yhtiön omaisuus, eli kiinteistöomaisuuden arvo, oli suurempi. Osaketta painoi oikeastaan koko ajan suuri velkaisuus, sekä epäilykset suuromistajan liikkeistä. 

Osingoista huolimatta tein ison tappion Cityconilla, joten olikin ihan hyvä, että ostotarjous tuli, sillä luultavasti osake olisi muuten jäänyt roikkumaan ikuisesti salkkuuni. Näillä myynneillä olen tehnyt tähän mennessä suurimmat tappiot, sillä tämä yritys oli sekä ensimmäinen, että suurin omistukseni. Cityconia minulla oli sekä osakesäästötilin, että arvo-osuustilin puolella.

Framery on pörssin kiinnostava uusi tulokas. Toimistokoppeja tekevä suomalainen yritys listautui pörssiin joulukuun alussa. Osakesaaliini jäi laihaksi, sillä sijoittajat olivat hyvin liikkeellä ja listautuminen ylimerkittiin. Sain annista 84 osaketta, jotka myin heti ensimmäisenä kauppapäivänä pois. Voittoa taisi tulla noin 60 euroa, joten periaatteessa tähän antiin osallistuminen oli nappikauppaa, mutta toisaalta yritys saattaa nousta uudelleen myöhemmin salkkuuni. 

Osakeostojakin kertyi muutama kappale. Tokmannia ostin ensin toukokuussa muistaakseni tulosvaroituksen jälkeen. Sen jälkeen osake on jälleen laskenut, ja marraskuussa ostin sitä uudemman erän, kun yritys ilmoitti jättävänsä vuoden toisen osingon maksamatta kokonaan. Tokmannin osingot ovat olleet runsaita, joten osake sukelsi ilmoituksen jälkeen. Vanhoista omistuksista lisäilin UPM:n osaketta, uutena salkkuun nousi toukokuussa QT Group. 

Taktiikkana vuonna 2025 oli ostaa pudonneita osakkeita, mutta nämä osakkeet ovat ostojen jälkeen jatkaneet vaan laskua alaspäin. Pudonneet puukot ovat aina ongelmallisia, mutta en malta olla ostamatta, jos osake näyttää halvalta. 

Suurella käteispainolla vuoteen 2026

Salkku saavutti juhannuksena sadan tonnin rajapyykin, vuodenvaihteessa käteisen, rahastojen ja osakkeiden yhteen laskettu arvo ylitti jo 120 000e. Käteisen osuus on nyt suuri, sillä Cityconin osakkeiden myynti jätti tappioista huolimatta reilusti käteistä salkkuun. Viime vuonna salkku kasvoi melkein 30 000 euroa, tämä on huikea summa ja suurin nousu yhden vuoden aikana. 

31.12.2025

Nordnetin puolella olevat rahastot ja osakkeet nousivat vuoden aikana rutkasti, nousu oli noin 26,03%. Loistavasta vuosituotosta huolimatta salkku jäi indeksille, sillä OMXHGI nousi yli 36%. Omassa salkussani oli monta vuoden aikana kivunnutta osaketta. Ainakin Wärtsilä, Fortum ja Mandatum nousivat, Wärtsilä taisi melkein kaksinkertaistua. OP:n rahastoista Aasia indeksi nousi 7,5% ja OP Ilmasto nousi 25%. Koko salkun tuotoksi viime vuodelle tuli noin 25,65%. 

Osakkeet ja rahastot joulukuu 2025

Oman talouden luvut

Palkkaa ansaitsin vuonna 2025 noin 43411 euroa bruttona ja 32600 nettona. Keväällä olin osa-aikaisesti lomautettuna helmikuun alusta toukokuun loppuun. Tein tänä aikana 30 tuntista työviikkoa, ilmeisesti ansiosidonnaiseen on tullut tiukennuksia, sillä ansiosidonnaista kertyi nettona vain 661 euroa. Veronpalautusta sain 453 euroa. 

Yhteensä nettona ansaitsin vuodessa 33714 euroa. Suurin osa tuloista menee peruskuluihin, kuten asumiseen, ruokaan, liikkumiseen ym. Tällä hetkellä minulla ei ole henkilökohtaisia velkoja, asuntolaina on maksettu, eikä käytössä ole sijoituslainaa tai kulutusluottoja. Jos laskin oikein, säästöön meni noin 10800 euroa, säästösummassa olen ottanut huomioon myös pois maksetun sijoituslainan.

Osinkoja tuli bruttona 2923 euroa ja nettona 2633 euroa. Osa osingoista tipahteli arvo-osuustilille, osa taas osakesäästötilille, jota verottaja kohtelee eri tavalla. Osinkojen summa jäi vuodesta 2024, mutta koska osingot kiertävät vielä takaisin osakkeisiin, niiden määrällä ei ole suurta merkitystä.

Tuoton suhde sijoitettuun pääomaan

Alla on vielä graafi sijoitetusta pääomasta ja tuotosta. Yhteensä käteisen, osakkeiden ja rahastojen summa yltää jo yli 120 000 euron, alla sinisellä näkyy sijoitetut eurot ja keltainen osuus on tuottoa. Tätä graafia päivitän vain vuoden vaihteessa. 

Olen säästänyt koko aikuisikäni, ennen vuotta 2018 en kovin suurella tarkkuudella tilastoinut mitään. Luvuista kuitenkin selviää, että sijoittaminen on toistaiseksi ollut kannattavaa! Omaa rahaa olen harrastukseen työntänyt 86500 euroa, tuoton osuus on noin 36400 euroa ja salkun arvo noin 122 900. Vuotuiset tuottoprosentit eivät ole aina olleet positiivisia, mutta rohkaisevaa on, että kokonaisuus pyörii tukevasti plussalla. 

Pääoma ja tuotto 1.1.2026

Vuoteen 2026 olen lähtenyt isolla käteispainolla. Osa käteisestä olisi nyt laitettava töihin, eli seuraava askel on etsiä jälleen tuottoa markkinoilta. Osa käteisestä jää odottamaan kesää, jolloin meillä suunnitelmien mukaan alkaisi taloyhtiössä remontti. 

Hyvää ja tuottoisaa sijoitusvuotta 2026!

Sadan tonnin salkku

"The first $100 000 is a bitch, but you gotta do it". Charlie Mungerin kuuluisan sitaatin mukaan ensimmäiset sata tonnia ovat hankalimmat. Virallisesti oman salkun maaginen raja rikkoutui jo juhannuksen kieppeillä, nyt ollaan jo matkalla seuraavaan tavoitteeseen.

Sijoituksia minulla on Osuuspankissa ja Nordnetissä, vaikka yhteenlaskettu summa onkin jo muutaman kuukauden ajan heilahdellut kuusinumeroisena, ruudulla summa ei ole vielä näkynyt. Marraskuussa pelkästään Nordnetin salkku kasvoi kuusinumeroiseksi ja yhteensä sijoitusomaisuutta on hyvänä päivänä noin 120 000 euroa.

Nordnetin käppyrät 13.11.25

Sadan kilon keijukainen

Vaurastuminen on hidasta hommaa, kun palkka jää alle suomalaisen mediaaniansion. Siksipä asetin tavoitteen blogia aloittaessani kohtuulliseksi ja ajattelin saavuttavani sadan tonnin sijoitusvarallisuuden noin kymmenen vuoden aikajänteellä, eli vuoden 2028 paikkeilla. 

Blogin ensimmäinen kirjoitus on tammikuulta 2018, joten tavoitteeseen meni aikaa 7 vuotta ja kuusi kuukautta. Kuukausina aika on 90 kuukautta. Aloittaessani blogin kirjoittamisen sijoitusvarallisuus oli noin 23 900 euroa. Kun luvut heittää Exceliin, kuukausitasolla matkalla tammikuusta 2018 juhannukseen 2024 sijoitusvarallisuus on kasvanut keskimäärin 845e/kk, summa sisältää säästetyn pääoman ja tuoton.

Onko 100 000 euroa sijoituksissa paljon vai vähän? No isohan se summa on. Nyt tavoitteen saavutettuani tarina on kuitenkin pahasti kesken ja salkku tuntuu vielä yllättävän kevyeltä. 

Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten mediaanisalkut ovat vuoden 2024 lopussa olleet verrattain pieniä, naisilla mediaani sijoitusvarallisuus on ollut 5600 euroa ja miehillä 6300 euroa. Keskiarvot ovat korkeampia, naisilla 30 700 euroa ja miehillä 51 200 euroa. Oma salkkuni pärjää siis hyvin vertailussa suomalaisten sijoitusvarallisuuteen, mutta jää reilusti esimerkiksi monen sijoitusbloggarin salkuista.

Salaa varakas

Sijoitustileille jemmatut eurot tuovat minulle ensi sijaisesti turvaa ja mielenrauhaa. Niin vinksahtanut on kuitenkin ihmisen mieli, että vaikka varallisuutta onkin nyt kertynyt, saan ennemmin iloa kirpputorien kiertelystä, kuin rahan tuhlaamisesta. Pörssissä muhiva omaisuus on kuitenkin puskurina ja helpottaa arjen elämää. Tulevaisuudessa, kun rahaa alkaa olla jo riittävästi, suunnitelmissa on auttaa lapsia aikuistumaan, sekä vähentää työntekoa ja ostaa varallisuudella vapaa-aikaa. 

Pitääkö rahasta ja sijoittamisesta puhua? No totta ihmeessä. En ole missään vaiheessa piilotellut sitä, että osa palkasta menee sijoituksiin. Sijoittaminen ja raha ovat vaan puheenaiheena välillä vähän hankalia, joten vaikka läheiset tietävät sijoittamisen olevan lähellä sydäntä, uusien ystävien seurassa jätän puheenaiheet vähän kevyemmiksi. Yllättävän moneen asiaan sijoittaminen kuitenkin elämässäni kietoutuu, viime viikolla keskustelimme työpaikalla Nokiasta, toinen työkaverini sen sijaan on innokas kryptosijoittaja jonka kanssa pysyn kartalla Bitcoinin kurssin viimeisistä käänteistä.

Sijoitusguruna en voi esiintyä, sillä kuten postauksen alussa oleva graafi kertoo, salkku on kiivennyt ylöspäin samaa tahtia, kun OMXHGI indeksi. Niin vahva on indeksirahastojen voima, että jos olisin heittänyt rahat sokkona vaikkapa OMXH25 indeksiin, joka sijoittaa Helsingin pörssin 25 vaihdetuimpaan osakkeeseen, olisin nykyistä rikkaampi. 

Kesällä muutosneuvotteluiden tuloksena jouduimme kirjoittamaan uuden työsopimuksen, jossa palkkaa alennettiin merkittävästi. Toinen vaihtoehto oli ottaa vastaan irtisanominen, joten valtaosa työntekijöistä allekirjoitti kiltisti uuden sopimuksen. Silloin hetkellisesti mietin maiseman vaihtamista, mutta koska uutta työpaikkaa ei ollut näköpiirissä, olen edelleen samalla työnantajalla. Palkan alentaminen iski omaan oikeustajuun tosi kovaa ja vaikka työnantaja koitti puhua minua ympäri, luovuin saman tien osasta työvastuitani. 

Kesällä tuli siis ihan käytännössä uuden työsopparin kirjoittamisen yhteydessä testattua, että löytyykö takataskusta Heippa-rahat. 100 000 euroa ei kuitenkaan riitä kovin pitkälle, jos sillä pitää kustantaa kolmilapsisen perheen elämää. Viimeaikaisten työpaikalla sattuneiden käänteiden jälkeen onkin harmi, että sekä salkkua, että rohkeutta pitää vielä kasvattaa moninkertaiseksi, ennen kuin Fuck You -rahat on kerätty kasaan.

Kuinka säästää ja syödä kakku

Oma reseptini varallisuuden keräämiseen on ollut sitkeä säästäminen. Sadan tonnin sijoitukset ovat peräisin palkkatuloista, mukana ei ole perittyä tai lahjoituksena saatua rahaa. En silti koe, että olisin pihistellyt elämäni täysin tylsäksi, käytän vaan rahaa suunnatusti sellaisiin asioihin, joista koen saavani iloa. Omaisuuteni on tällä hetkellä kiinni vain kahdessa asiassa: sijoituksissa ja omistusasunnossa. En siis omista kesämökkiä tai autoa, kalliit statussymbolitkin ovat itselleni vieraita.

Olen onnistunut vuosien mittaan pitämään kiinteät kulut pieninä. Asuminen vie tällä hetkellä arviolta noin 20% nettopalkasta, sillä asuntolaina on jo maksettu. Asuminen on yksi suomalaisten isoimmista kulueristä, joten tämä on ehdottomasti suurin säästökohde. En seuraa kulutustani säännöllisesti, mutta arvioisin, että perheemme kuluttaa muutenkin (ruoka, vaatteet, harrastukset ym.) hieman keskivertoperhettä vähemmän.

Monessa suhteessa olen kuitenkin tuhlari. Mutta koska kiinteät kulut ovat pienehköt, rahaa jää tuhlattavaksikin. Voin siis iloisin mielin ja pennosia laskematta käydä festareilla, matkustella ja käydä syömässä ulkona näin halutessani. 

 

Seuraavaa tavoitetta kohti

Korkoa korolle -ilmiön pitäisi jo nyt alkaa vyöryttää salkkua suuremmaksi. Jos markkinat olisivat tulevina vuosina suosiollisia, voisin haaveilla noin 7% vuotuisesta tuotosta. Sijoittamisessa toistellaan 72 sääntöä, säännöllä voi laskea, kuinka nopeasti sijoitusvarallisuus tuplaantuu vuosien myötä. Salkun vuotuinen tuottoprosentti jaetaan luvulla 72 ja saadaan tuplaantumisvauhti. Jos salkkuni kasvaisi siis noin 7% vuodessa, se kaksinkertaistuisi noin kymmenessä vuodessa ilman uusia rahallisia panostuksia salkkuun. 

Kasvatan edelleen salkkuani myös palkkatuloista, joten toivottavasti 200 000 euroa tulee vastaan jo seitsemän vuoden päästä, eli jossain vaiheessa vuotta 2032. 

Helmikuun 2025 tulot ja menot

Olen jälleen tänäkin vuonna kirjoittanut ylös henkilökohtaisen talouden lukuja helmikuulta. Helmikuu on vuoden lyhyin kuukausi, mutta kummasti niitä kuitteja ehtii kertymään 28 päivällekin. 

Olin helmikuussa osittaisella lomautuksella, eli tein 80% työaikaa, joka toteutettiin nelipäiväisenä viikkona. Tein ansiopäiväraha hakemuksen hieman jälkijunassa, joten ansiopäivärahan summaa minulla ei lukemissa ole. 

Yhteiset ja erilliset tilit

Perheeseeni kuuluu lisäkseni puoliso ja kolme yhteistä lasta. Lapset ovat kaikki jo iältään yli kymmenvuotiaita. Taloutemme ovat osittain erilliset ja osittain yhteiset, eli minulla ja puolisolla on omat tilit, lisäksi meillä on yhteistili, jolta maksetaan yhteisiä kuluja. 

Asumme omistusasunnossa, josta minulla ei ole enää henkilökohtaista lainaa. Omistusosuuteni asunnosta on  40% ja maksan 40% vastikkeesta. Tulot koostuvat tässä kuukaudessa palkasta, ansiosidonnaisesta päivärahasta ja puolikkaasta lapsilisästä. Ansiosidonnaisesta päivärahasta en ole vielä saanut päätöstä, joten se en näy laskelmissa.

Lomautuksen takia palkkaa on leikattu ja palkka helmikuussa oli normaalia pienempi. Koska teen töitä kaupan alalla, osa palkasta tulee olosuhdelisinä (sunnuntailisät, lauantailisät ja iltalisät), samoin provisiopalkkaus vaikuttaa palkkaani. Palkka siis vaihtelee suuresti kuukaudesta toiseen. Tämän vuoden helmikuussa palkassa näkyy myös loma-ajan palkka, sillä olin maaliskuun alussa viikon talvilomalla. Saan tuloina myös hieman osinkoja, mutta osinkoja en ole kirjannut tuloksi, sillä ajatus on, että osingot kiertävät takaisin sijoituksiin. 

Meidän taloudessamme kaikki yhteiset menot menevät puoliksi (ruoka, lasten menot ym). Myös lapsilisä menee puoliksi. Eli esimerkiksi ruokaan viisihenkisellä perheellämme meni viime kuussa noin 836 euroa, josta oma osuuteni on puolet.

Tulot ja menot helmikuu 2025

Tilastoharhaa vai järjettömän taitavaa taloudenpitoa?

Yllättävän hyvinhän tuo helmikuu meni! Aloin jo epäillä, että jokunen kuitti on lentänyt jo kaupassa roskiin, eikä ole päässyt ollenkaan tilastoihin. Maksan kuitenkin kaiken kortilla, eikä korttimaksuista löytynyt yllätyksiä, joten esimerkiksi ruokalasku on tänä vuonna ollut pienempi, kuin viime vuonna. 

Yllä olevassa taulukossa näkyy vielä haamuna myös asuntolainan lyhennys ja korko, mutta asuntolaina on maksettu jo viime vuonna pois. Säästöprosenttina 52% on oma ennätykseni. Harmi vaan, että taloudellisesti hyvin mennyt helmikuu on tilastoharha, sillä talouden kulut pitäisi jakaa jotenkin järkevästi koko vuodelle. Yhden kuukauden kirjaukset johtavat pahasti hakoteille, sillä helmikuu väisti tänä vuonna suurimmat laskut. 

Alkuvuodesta olen kuitenkin maksellut kattorempan osuutta, lasten harrastuksia, kaverin kanssa tehdyn viikon kestäneen kalliin Marokon matkan viiden tähden hotellissa, sekä vuoden vakuutukset. Laskut eivät vaan tällä kertaa osuneet helmikuulle. Esimerkiksi perheen vakuutuksista maksoin puolet, mutta huhtikuun puolella. Oma osuuteni perheen vakuutuksista oli noin 600 euroa, ja ihana matka Marokon aurinkoon oli noin 1000 euroa, matkan kulut osuivat sekä tammikuulle, jolloin matka on varattu, että maaliskuulle, jolloin matka toteutui. Alkuvuoden laskuista kattoremontti oli suurin, eli 1179 euroa. Tämä maksu meni tammikuulle. Vuoden lyhyin kuukausi näyttää taloudellisessa mielessä siis paremmalta, kuin onkaan. 

Koska kulujen ylöskirjaaminen ei ole mielipuuhaani, en kuitenkaan ala kirjaamaan joka kuukauden kuluja ylös. Minulle riittää summittainen tieto kulutasosta ja tärkeintä on, että tulot kattavat menot. 

Sijoitusvuosi 2024

Viime vuosina oma salkku on säännönmukaisesti joka toinen vuosi peitonnut Helsingin pörssin yleisindeksin ja joka toinen vuosi rämpinyt yleisindeksin alapuolella. Koska vuosi 2023 meni hyvin, vuosi 2024 päättyi kirvelevästi alle OMXHGI indeksin. Huonostihan koko Helsingin pörssillä meni viime vuonna, harmi, että oma salkkuni jäi vielä siitäkin. 

Alla kuvakaappaus Nordnetistä, oma salkkuni sisältää arvo-osuustilin osakkeet ja rahastot, sekä osakesäästötilin osakkeet. Lisäksi minulla on Osuuspankin puolella OP-Ilmasto rahastoa ja OP-Aasia rahastoa. Alla oleva Nordnetin graafi ei siis sisällä Osuuspankin puolella olevia rahastoja, molemmat rahastot nousivat hieman vuoden aikana, mutta näissä rahastoissa olevat summat ovat suhteessa paljon pienempiä, joten salkku jäi kokonaisuudessa reilusti miinukselle. 

Salkun kehityksessä oli hyvää

Osinkojen määrä, osinkoja tippui tilille ennätysmäärä.

Osinkoja tuli viime vuonna bruttona 3492 euroa, summa on sijoittajahistoriani suurin. Muhkeimmat osingot maksoi Citycon. Citycon ilmoitti viime vuoden loppupuolella lopettavansa osingon maksun ja korjaavansa tasetta, joten tänä vuonna osinkopotti tulee vääjäämättä kutistumaan, jos salkussa pysyy samanlainen osakekattaus. 

Osingoilla ei ole minulle kovin suurta merkitystä ja ne ovat vain yksi numero muiden seassa, sillä ne kiertävät uusina ostoina jälleen salkkuun. En silti pysty olla mainitsematta osinkoja, kyllähän se hyvältä tuntuu, kun jokunen pirstale sijoitetusta rahasta palaa tilillekin. 

Salkun kehityksessä oli huonoa

Yhtiövalinnat menivät ihan täysin pieleen. 

Myin vuoden alussa Konecranesin osakkeet ihan hyvällä voitolla ja Harvian osakkeet pienellä miinuksella. Molemmat osakkeet nousivat vuoden mittaan, joten myynnit olivat kovin hätäisiä. Näistä myynneistä tuli rahaa tilille noin 12500 euroa, ja tämä raha poltteli taskuissa. Vuoden aikana ostelin useammassa erässä osakkeita, ostolistalla oli Citycon, Neste, Kempower, Fortum ja Tietoevry. Vuoteen sisältyi kaksi osakemyyntiä ja yhteensä 13 ostoa. Olen siis ostanut vuoden mittaan useamman kerran Nestettä ja Cityconia, muita yhtiöitä on kaapattu salkkuun vain kerran.

Kun lukee tätä ostoslistaa, merkillepantavaa on, että mikään näistä yrityksistä ei ole erityisesti loistanut viime vuonna. Yritykset ovat antaneet monia tulosvaroituksia ja kaikilla yrityksillä on jonkinlaisia ongelmia joko taseen tai liiketoiminnan kanssa. Kaikkien kurssit ovat olleet laskussa, Fortum ja Tietoevry taitavat olla poikkeuksia, että tämän päivän hinta on himpun korkeampi, kuin oma ostohintani. Onnistuin siis taianomaisesti myymään kaksi oikein hyvää omistusta, ja ostamaan pelkkiä laskevia osakkeita tilalle. 

Vuoden 2024 rahavirrat

Viime vuonna tulot tulivat kahta kautta, palkkana brutto oli noin 39015 euroa, lisäksi olin lomautuksilla vuoden aikana yhteensä seitsemän viikkoa. Lomautuksista kertyi ansiosidonnaisen päivärahan muodossa bruttona noin 3570 euroa ja tässä summassa on mukana sekä vuoden 2024 lomautukset, eli seitsemän viikon ansiosidonnainen, että vuoden 2023 joulukuun kahden viikon lomautuksen ansiosidonnainen päiväraha. 

Nettona summat olivat palkasta 28991 euroa ja päivärahasta noin 2676 euroa. Bruttona tuli siis yhteensä 42585 euroa ja nettona 31667. Tästä summasta tavallisten elämiseen menevien kulujen lisäksi maksoin ylimääräistä asuntolainanlyhennystä noin 4000 euroa, lisäksi maksoin normaalit lyhennykset, eli yhteensä normaaleihin ja ylimääräisiin lyhennyksiin sekä lainan korkoihin meni viime vuonna 5900 euroa. Asuntolainan viimeinen erä meni maksuun syyskuussa, joten enää minulla ei ole henkilökohtaista asuntolainaa. Sijoituksiin meni uutta rahaa noin 3806 euroa. Teimme myös asunnossamme remonttia, jonka kokonaiskustannus taisi olla noin 5000-6000 euroa kalusteineen. Oma osuuteni asuntomme remontista oli noin puolet, eli 2500-3000 euroa. 

Miten kävi vuoden tavoitteiden?

Asetin viime vuonna itselleni viisi tavoitetta, postaus löytyy täältä. Näistä voin kirkkain silmin tunnustaa päässeeni vain yhteen tavoitteeseen. Tavoite, johon ylsin on ensimmäinen, eli "Murehdi vain kerran". Vuosi 2024 oli henkisesti kevyempi, ainakaan en jäänyt kielteisen ajattelun kehiin ihan niin pahasti jumiin, kuin vuonna 2023. 

Muissakin tavoitteissa oli kyllä kevyttä yritystä, mutta esim liikuntasuorituksia tuli noin 110, ja luettuja kirjoja noin 40 kpl. Vaikka sain parannusta verrattuna vuoteen 2022, eivät tavoitteet täyttyneet. 

Miten kävi viimeisen tavoitteen, eli 100 000e sijoitusvarallisuuden? Sekään ei tullut vielä täyteen, joskin olisin omilla valinnoilla saanut tuon summan ylitettyä. Vuoden vaihteessa luku oli 93 333 euroa, joten lähellä ollaan. Halusin kuitenkin maksaa ennemmin asuntolainan kokonaan pois, matkustella ja tehdä remonttia. Jos olisin nuo asiat jättänyt pois, olisi 100 000e rajapyykki jo ylittynyt. 

Näin maaliskuun puolessa välissä on hivenen myöhäistä julistaa enää vuoden 2025 tavoitteita, mutta koska nuo edellisen vuoden tavoitteet eivät täyttyneet, voin kierrätysmielessä pitää samat tavoitteet voimassa vuonna 2025. 

Q4 2024, sijoitukset pinnan alla

Viimeisellä kvartaalilta ei ole mitään kovin iloista raportoitavaa, sijoitukset painuivat alaspäin. Seurasin satunnaisesti pörssikursseihin liittyvää uutisvirtaa ja omassa salkussa olevista yrityksistä tuli lähinnä negatiivisia uutisia. 

Citycon lopettaa osingon ja pääoman palautuksen maksamisen, joten oman salkun osinkovirta ehtyy pieniksi puroiksi. Tämä ei välttämättä ole negatiivinen uutinen, sillä suuresti velkaisen Cityconin kannattaakin ennemmin maksaa velkoja pois, kun maksaa osinkoa ulos yrityksestä. Markkinat kuitenkin tulkitsivat uutisen negatiiviseksi, ja osake etsi syksyllä uusia pohjalukemia. 

Stora Enso on ollut otsikoissa jo kesästä asti. Harvinaisia raakkuja jäi metsätyökoneiden alle, ja suojeltujen simpukoiden massakuolemasta uutisoitiin laajalti. Oma myötätuntoni oli vahvasti raakkujen puolella, ja aikeena oli jo useaan otteeseen hellittää ote Stora Enson osakkeista ja pistää osakkeet myyntiin. 

Stora Enso on ollut salkussani jo pitkään, sillä ensimmäisen erän olen ostanut jo tammikuussa 2017. Silti nykyinen osakehinta vastaa aika lailla hankintahintaa, eli tuotto on jäänyt vaatimattomaksi. Yritys on maksanut vuosittain osinkoa, joten olen jäänyt vuosien varrella osingon verran plussalle. Pohdinnoista huolimatta Stora Enso on edelleen pysynyt salkussani, olen valitettavasti nostalginen sijoittaja ja hidas myymään. 

Ostot ja myynnit 

Viimeisellä kvartaalilla ostin joulukuun lopussa Nestettä 80kpl hintaan 11,99e/osake. Osake tuntui edullisesti hinnoitellulta. Kuukausittaiset ostot menivät Nordnetissä Handelsbankenin Usa Indeksirahastoon ja Nordnetin Indexfond Sverigeen. Yhteensä rahastoihin ohjautuu automaattisesti 150e kuussa. 

Osinkoja maksoi 10 salkkuni yhtiötä, bruttona summa oli 1048 euroa ja nettona 982 euroa. Suurin osa osingoista meni osakesäästötilin puolelle, jolloin verotus tapahtuu vasta, kun varoja nostetaan tililtä pois. 

Viimeisellä kvartaalilla köyhdyin pörssissä merkittävästi ja suurin miinus tuli osakkeiden puolelta. Vuosi ei loppunutkaan tällä kertaa joulupukkiralliin, vaan viimeinen kvartaali päättyi omassa salkussani miinusmerkkisesti. 

Omistukset 31.12.2024

Töissä lomautukset jatkuivat

Viimeisellä kvartaalilla olin kolme viikkoa lomautuksella. Osaan jo nähdä lomautuksen hyvät puolet, vaikka palkkatulot vähenevät, lisääntyvä vapaa-aika on ylellisyyttä. Silti joka kerta muutosneuvottelukierros tuntuu edelleen yhtä pahalta. 

Omalla alallani ei mene tällä hetkellä hyvin ja vähentyvän kassavirran johdosta myös kuluja karsitaan työntekijöitä lomauttamalla. Tätä on jatkunut jo pari vuotta ja lisää lomautuksia on luvassa vuodelle 2025. Jossain vaiheessa mietin jo uuden työpaikan hakemistakin, mutta nykyisessä työssäni on paljon hyviä puolia, joten en ole vielä alkanut lähetellä työhakemuksia.  

 

Q3 2024, kurkistus kolmannen kvartaalin sijoituksiin

Vuosi alkaa lähennellä jo loppuaan ja kiireisimmät juhlijat ovat jo poksautelleet auki shampanjapullon korkkeja. Oma valintani tälle uudelle vuodelle on kuoharipullo, joka odottelee vielä jääkaapissa kylmenemistä. 

Sijoittaminen on ollut tänä vuonna itselläni paitsiossa ja olen seuraillut markkinoiden liikkeitä epätasaisin väliajoin. Siksipä blogin kirjoituskin on jäänyt, ja palailen vielä juhannuksen jälkeiseen kolmeen kuukauteen. Vuorossa on siis nopea katsaus heinäkuun, elokuun ja syyskuun sijoituksiin!

Ostot ja myynnit

Kolmannella kvartaalilla automaatiset sijoitukset Nordnetissä pyörivät normaalisti, eli 51e Indexfond Sverigeen ja 99e Handelsbankenin USA indeksirahastoon. Muita liikkeitä salkussa ei tapahtunutkaan. Osinkoja kertyi nettona 344e, suurin osingonmaksaja oli Citycon. Sijoituslainaa oli käytössä syyskuun lopussa 4893 euroa. 

Suuria muutoksia ei tapahtunut myöskään sijoitusten arvoissa. Oma mielikuva koko vuodesta on ollut vahvasti katastrofaalinen, mutta näköjään kolmannella kvartaalilla sijoitussalkussa oli melko tyyni tunnelma.

30.9.2024

Loppu asuntolainalle

Syyskuussa tein selvää asuntolainan rippeistä ja maksoin ylimääräistä lainanlyhennystä 2000e erän. Korkojen laskiessa korkokulua asuntolainasta ei juurikaan kertynyt näin pienillä summilla, mutta tuntui turhalta roikottaa pientä lainasummaa vielä kuukausien ajan. Lyhensin lainaa noin 200e/kuukausi, joten ilman ylimääräistä lyhennystä asuntolaina olisi seurannut minua vielä pitkälle vuoteen 2025. 

Velattomuus ei ole tavoitteenani, mutta silti olo tuntui uskomattoman kevyeltä, kun sain syyskuussa kuitattua loput lainasta pois. Ensimmäinen asuntolainani oli otettu vuoden 2006 marraskuussa, joten asuntovelallisena eloa kesti yhteensä 18 vuotta. Asuntoon kohdistuu edelleen taloyhtiön velkaa, joten asunto ei ole tarkalleen ottaen velaton, vaikka omissa nimissäni velkaa ei enää olekaan.  

Onnea vuodelle 2025!

Q2 2024, lomailua ja velkapohdintoja

Kesä on edennyt nopeasti ja enimmäkseen olen rentoutunut, lomaillut ja ulkoillut. Teemme myös remonttia, joten osa kesästä on mennyt mukavasti vertaillen hintoja ja kasaten vaatekaappeja. 

Vuosi 2024 on ollut Helsingin pörssiin sijoittavalle surkea ja oma salkkuni on vieläpä alittanut indeksin tason. Kun puoli vuotta on kulunut, oma salkkuni on käynyt vuoden alkuun verrattuna välillä -6% syvyydessä, mutta yltänyt myös hetkellisesti hieman plussalle. 

Salkussa on joitain yrityksiä, joihin korkojen lasku saattaisi vaikuttaa positiivisesti. Korkojen lasku tukisi toki kaikkia osakkeita, mutta esimerkiksi velkainen Citycon ja rahoitusalalla toimiva Capman saattaisivat hyötyä enemmänkin korkojen laskusta. Odottelen siis näiden yhtiöiden kohdalla syksyä ja mahdollisia korkojen laskuja.   

Kim Simonsson: Ystävyys

Ostot ja myynnit

Toisella kvartaalilla en myynyt osakkeita tai rahasto-osuuksia. Sen sijaan pörssilaskut houkuttelivat ostamaan yhden erän TietoEvryä ja Nestettä kaksi erää. Lisäksi kahteen rahastoon meni joka kuukausi automaattisesti sijoitukset, Handelsbankenin Usa Indeksiin 99 euroa ja Nordnetin Indexfond Sverigeen 51 euroa. 

Sekä Neste, että TietoEvry painiskelevat tällä hetkellä ongelmissa. Neste antoi negatiivisen tulosvaroituksen toukokuussa, ja kurssi teki samalla ison loikan alaspäin. Uusiutuneiden polttoaineiden kohdalla kysyntä ja kilpailu vaikuttavat liiketoimintaan. 

Kim Simonsson: Vaeltaja

Osinkoa maksoi toisella kvartaalilla melkein kaikki salkun yritykset. Osinkoja tuli yhteensä nettona noin 1423 euroa, osingot kiersivät suoraan uusiin osakeostoihin. 

Varallisuuden arvo ei ole juurikaan noussut vuoden alusta, vaan liikkuu aika samoissa lukemissa. Siihen on useampikin syy. Olen tehnyt ylimääräisiä lyhennyksiä asuntolainaan, jolloin varat on suuntautuneet muualle, kuin osakkeisiin. Myös remontti on syönyt euroja, eli vaikka teemme itse remonttia ja säästämme työn osuudessa, tarvikkeet ja kalusteet ovat vieneet oman osansa varoista. Lisäksi osakkeiden arvon nousu on jäänyt jotenkin tänä vuonna lähtökuoppiin, joten vaikka olen ostanut joitain osakkeita lisää, arvonlaskun myötä varallisuus polkee paikallaan. 

Varallisuuden hajonta Q2 2024

Velkojen määrä vähenee hiljalleen

Asuntolainan määrä lähenee vähitellen nollaa. Viime vuonna ja tänä vuonna olen tehnyt korkojen noustua ylimääräisiä lyhennyksiä, viime vuonna ylimääräisiä lyhennyksiä oli 4000 euroa, tänä vuonna olen lyhentänyt 2000 euroa maksuohjelmaa enemmän. 

Jäljellä on enää noin 2500 euroa, lyhennän sitä tosi pienissä erissä, joten maksuohjelman mukaisella tahdilla asuntolainan viimeinen maksukuukausi olisi vasta vuoden päästä kesäkuussa 2025. Kuukausittainen lainan hoitomaksu on 218 euroa, summa sisältää lyhennyksen, koron ja tilin hoitomaksun. Tavoitteena on kuitenkin saada asuntolaina mahdollisimman pian maksettua pois. 

Koska asuntolainaa on vain hitunen jäljellä, olen ottanut muuta lainaa ja mm. Nordnetin luottolimiitti on käytössä. Luottolimiittiä ei tarvitse kuukausittain lyhentää, vaan korot pääomitetaan lainasummaan. Luottoa oli kesäkuun lopussa käytössä 4555 euroa. Lisäksi otin remonttiin liittyen korottoman ja kuluttoman kulutusluoton, jonka velkasumma on tällä hetkellä noin 800 euroa. 

Tällä hetkellä ajatuksissa on maksaa ensin asuntolaina pois. Kulut lainasta eivät ole enää kovin suuret, sillä esimerkiksi tässä kuussa tilinhoitomaksu oli 2,30e ja korko noin 10 euroa. Silti se on kaikista suurikuluisin lainoistani. Lisäksi asuntolainan loppuminen vapauttaisi peräti 218 euroa kuukaudessa johonkin muuhun. 

Kim Simonsson Sammaljätit

Marimekko sijoituskohteena

Marimekon tunnetuin kuosi täyttää tänä vuonna 60 vuotta, onnittelut ikoniselle Unikolle! Tarinan mukaan yrityksen perustaja Armi Ratia oli kieltänyt kukkakuosit, sillä kukat olivat kauniimpia luonnossa, kuin kankaalla. Kiellosta huolimatta Maija Isola maalasi vuonna 1964 abstraktin Unikon kankaalle ja Armi Ratia ihastui kukkaan välittömästi. Näin tehtiin historiaa, Marimekon tunnetuin printtikuosi oli syntynyt. 

Espan lava toukokuu 2024, Unikko koko komeudessaan

Marimekon perinteisessä muotinäytöksessä Helsingin Esplanadilla toukokuisena perjantaina Unikko olikin hyvin edustettuna. Juontajana oli Maria Veitola, lisäksi lavalla nähtiin toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko. Yleisölle avoin muotinäytös on perinne jo 30 vuoden takaa, tänä vuonna muotinäytös esitettiin ensimmäistä kertaa Helsingin lisäksi myös Tokiossa. 

Näytöksen mallien lisäksi myös yleisö oli ottanut teeman omakseen ja yleisön päällä näkyi ilahduttavan paljon Unikkoa kengissä, laukuissa, mekoissa, huiveissa ja takeissa. Yksi aurinkoisen iltapäivän huveista olikin tunnistaa keväistä päivää viettävien katsojien päältä Unikon eri värityksiä, sekä muita, jo mallistosta poistuneita suomalaisen muotitalon kuvioita. 

Unikkokengät tyylikkään pariskunnan jaloissa

Marimekko numeroiden valossa

Marimekko on yksi kotipörssimme harvoja design yhtiöitä. Marimekon lisäksi mieleeni tulee ainoastaan Fiskars, jonka useita brändejä sisältävän sateenvarjon alle kuuluu mm. Iittala. Marimekolla on vahva ja omaleimainen tavaramerkki, joka perustuu selkeisiin kuvioihin ja voimakkaisiin väreihin. Marimekko itse määrittelee itsensä lifestyle-yhtiöksi, jonka nettisivuilla mainitaan vastuullisuus, sekä pyrkimys tasa-arvoon ja monimuotoisuuteen. 

Tuotevalikoima on jaettu kolmeen kategoriaan, vaatteisiin, kodintuotteisiin, sekä laukkuihin ja asusteisiin. Vuonna 2023 kodintuotteiden (mm. kankaat, pyyhkeet, lakanat ym.) osuus liikevaihdosta on suurin, eli 44%. Vaatteiden osuus on 32%, laukkujen sekä asusteiden osuus on 24%. 

Oman tuotannon lisäksi Marimekolla on ollut menneinä vuosina useita yhteistöitä muiden valmistajien kanssa. Marimekko on lainannut tunnetuimpia kuosejaan muille kulutustavara yrityksille. Unikkoa ja muita kuoseja on nähty mm. Ikean ja Adidaksen tuotteiden päällä. Yhteistöiden hyöty tulee mielestäni yhtiölle kahta kautta, lisenssitulot täyttävät mukavasti kassaa ja samalla yritys saa kuoseilleen laajemman levikin ja mahdollisesti uusia Marimekosta kiinnostuneita kuluttajia. 

Marimekolla on vuoden 2024 kesällä yhteistyö Uniqlon kanssa. Espan muotinäytöksessä näytöksen juontaja Maria Veitola kertoi myös uudesta, tulevasta yhteistyökuviosta. Suomalainen Kalevala Koru ja Marimekko ovat löytäneet yhteisen sävelen, ja Kalevala korun mallistoon tulee juhlavuoden kunniaksi koruja ikonisesta Unikosta. Kävin jo kurkkimassa uteliaana Kalevala Korun nettisivuilla, mutta mallistoa ei ole vielä julkaistu. Rajattu erä koruja kiinnostaa ainakin itseäni ja saa toivottavasti laajemminkin mielenkiintoa.

Marimekon ja Kalevala Korun liikkeet vierekkäin Helsingissä

Marimekon liikevaihto on ollut viime vuosina kasvava, joskin ensimmäisenä koronavuonna 2020 liikevaihto niiasi hienoisesti, kun liiketiloja suljettiin. Verkkokaupan osuus on oletettavasti ollut kuitenkin tuona vuonna hyvä, sillä tipahdus liikevaihdossa on ollut ainoastaan hiuksen hieno. Vuoden 2023 liikevaihto oli 174,1 miljoonaa.  

Suurin osa, eli 57% liikevaihdosta on tullut vuonna 2023 Suomesta. 20% on tullut Aasian maista, 9% Skandinaviasta, 8% muualta Euroopasta, Lähi-Idästä ja Afrikasta ja 5% Pohjois-Amerikasta. Painotus Suomeen on siis suuri, joskin Aasian ja Tyynenmeren maat tulevat isolla osuudella perässä. 

Liikevoitto on ollut viime vuonna 31,4 miljoonaa, joka on 18% liikevaihdosta. Liikevoitto on siis hyvä. Yhtiö maksaa vuosittain osinkoa, joka vaihdellut viime vuosina. Vuoden 2023 tuloksesta osinkoa maksettiin 0,37e/osake. Tavoitteena on jakaa osinkoina ulos vähintään puolet vuosittaisesta tuloksesta.

Osakekurssi on kesäkuun 4. päivä päättynyt lukemaan 15,22e. Kurssi onkin ollut viime vuoden kesästä reippaassa nousussa, sillä viime vuoden kesäkuussa osakkeen hinta on ollut 9 euron pinnassa. Tällä hetkellä ollaankin lähellä kaikkien aikojen huippuja, joka on ollut joulukuun alussa 2021, jolloin yksittäinen osake on saanut hinnan 16,94e. 

Olen omistanut Marimekkoa jo useita vuosia ja muistaakseni koko sen ajan yrityksen talous on näyttänyt hyvältä. Tälläkin hetkellä tase on kunnossa, ja omavaraisuusaste on erinomainen. 

Marimekon tavoitteet kaudelle 2023-2027 ovat omaan korvaan vähintäänkin kunnianhimoiset. Tavoitteisiin kuuluu esimerkiksi vuotuinen 15% liikevaihdon kasvu,  ja 20% vertailukelpoinen liikevoittomarginaali. Viime vuoteen verrattuna liikevaihtomarginaali onkin jo hyvin lähellä tavoitetta, mutta liikevaihdon kasvuun on vielä matkaa. Vuosina 2022-2023 liikevaihto kasvoi noin 5% ja liikevoittomarginaali oli noin 18%. 

Marimekon vahvuudet ja heikkoudet

Niin paljon, kuin pidänkin Marimekosta, jokaisella yrityksellä on sekä vahvuuksia, että heikkouksia. Koska Marimekko on yksi lempiyhtiöistäni, löydän helposti hyviä puolia siitä. Ensinnäkin Marimekko on sympaattinen, sillä kuka voisi vastustaa sen kirkasväristä, selkeää kuviointia? Marimekon vaatteet ja kodin tuotteet näkyvät monen suomalaisen arjessa ja koska kyse on design painotuksella olevasta kaupan alan yrityksestä, liiketoiminta on yksinkertaista ymmärtää.  

Marimekko on leimallisesti brändiyhtiö. Kuviot ovat tykättyjä ja tunnistettavia ja siksipä tuotteiden hintoihin voi lisätä huoletta muutaman (kymmenen)prosentin ekstran. Vaateteollisuus on kovin kilpailtu ala, mutta vaatteisiin painettu Unikko-kuosi lisää tuotteen haluttavuutta kuluttajan silmissä. Marimekon kateprosentti onkin 60%, joka on hyvä ja osa siitä selittyy brändin vahvuudella. 

Tällä hetkellä Suomen taloudella ei mene kovin vahvasti. Jännä piirre on, että vaikka kotitalouksien käytössä oleva rahamäärä ei ole kasvanut, Marimekon tuotteita myydään silti hyvin. Ilmeisesti pukeutumiseen ollaan siis edelleen valmiita panostamaan. Tuotteet eivät ole kovin edullisia, esimerkiksi normaalihintaisten mekkojen hinnat liikkuvat Marimekon omilla nettisivuilla akselilla 155-375 euroa. Tässä piilee kuitenkin yksi Marimekon heikkous, sillä jos Suomen talous jää matelemaan tai tipahdetaan syvempään lamaan, voi olla, että kuluttajat kääntävät katseen edullisempiin tuotteisiin. 

Jo useamman vuoden ajan Marimekko on nauttinut Suomessa laajempaa kansan suosiota. Yli puolet liikevaihdosta tulee edelleen Suomesta, vaikka liikevaihto onkin kasvanut melkein joka vuosi. Marimekko vetoaa mielestäni Suomessa kuluttajiin iästä ja sukupuolesta riippumatta.

Yllättäen myös miehet ovat ottaneet Marimekon omakseen. Vanhemmissa ikäluokissa Marimekkoon pukeutuva mies saattaa valita päälleen Jokapoika-paidan, nelikymppinen mies sen sijaan kantaa ylpeänä mukanaan käytännöllistä, mustaa Matkuri kassia ja nuoremmat miehet pukeutuvat jo rohkeasti värikkäämpiin ja kuosillisiin vaatteisiin. Olettaisin, että jos asiakkaita lajitellaan sukupuolen mukaan, naisten puolella Marimekon suosio on suhteellisen tasaista koko Suomessa, sen sijaan miehistä trenditietoisimmat ja pääkaupunkiseudulla asuvat lienevät potentiaalisimpia asiakkaita.  

Muutama vuosi sitten kävin yhtiökokouksessa, jossa joku yleisöstä kaipaili vaatepuolelle myös miesten mallistoa. Silkka fakta on, että pelkästään naisten vaatetukseen keskittymällä rajataan suunnilleen puolet kuluttajista pois vaatesegmentistä. Vastausta en tarkalleen enää muista, mutta olettaisin, että pelkän miehille suunnatun malliston tekeminen olisi ollut kohtalaisen työlästä ja riskejä sisältävää. Miesten ja naisten vartalon erojen takia yksinomaan miehille suunnattu mallisto olisi tarkoittanut lisää työtä suunnittelun ja kaavoituksen saralle. 

Marimekko onkin fiksusti kiertänyt koko ongelman erillisestä mallistosta tekemällä ison osan vaatteista unisex-vaatteina. Mekkoja lukuunottamatta monet vaatteet käyvät malliltaan sekä miehille, että naisille. Esimerkiksi hupparit, housut ja takit ovat kuositukseltaan väljiä, jolloin ei ole niin tarkkaa, mihin kohtaan muotolaskokset asettuvat, tai onko niitä ollenkaan.Vartalon muodolla ei ole niin suurta merkitystä, kuin tiukemmissa vaatteissa. Alla oleva hieno vaaleanpunainen farkkutakki nähtiin muotinäytöksessä miesmallin päällä, verkkokaupassa se on sen sijaan puettu naisen päälle. 

Unikon taivalta juhlistava farkkutakki

Toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko on myös yksi Marimekon ehdottomista vahvuuksista. Olen muutaman kerran kuullut hänen puhuvan julkisesti ja joka kerta esiintyminen on ollut rentoa, varmaa, selkeää ja ammattimaista. En ole mielestäni koskaan nähnyt häntä jäykässä, muodollisessa jakkupuvussa, sen sijaan Tiina Alahuhta-Kasko pukeutuu yhtiönsä vaatteisiin. Imago saattaa olla hyvinkin tarkkaan mietitty, mutta Tiina Alahuhta-Kasko on aidosti johtamansa yrityksen näköinen toimitusjohtaja. 

Ehkä suurin Marimekon vahvuuksista on, että se on yhtiönä uskottava. Kaikille pörssiyhtiöille on määritelty strategia ja arvot. Kyynisesti ajateltuna osalla yhtiöistä nämä ovat vain pakkopullaa ja pakollista sanahelinää. Mielestäni Marimekko on onnistunut elämään arvojensa mukaisesti. Omien sanojensa mukaan yhtiö pyrkii esimerkiksi vastuullisuuteen, monimuotoisuuteen ja tasa-arvoon. Miten näitä arvoja on toteutettu käytännössä? 

Kiinnitin yhteen asiaan huomiota keväisessä muotinäytöksessä. Yleensä muotinäytöksen mallit ovat poikkeusyksilöitä. Viehättäviä, pitkiä, laihoja ja nuoria. Toukokuisessa Marimekon muotinäytöksessä kaikki mallit olivat hyvin viehättäviä omalla tavallaan, mutta mukana oli muutamia plus-kokoisia malleja ja jopa muslimityyliseen päähuiviin pukeutunut malli.  Eli ainakin muotinäytöksessä oli mietitty monimuotoisuutta. 

Myös tasa-arvoon on kiinnitetty huomiota. Tavoitteena on, että hallituksen jäsenistä puolet olisi naisia ja puolet miehiä. Tällä hetkellä hallituksessa on 4 miestä ja 2 naista, joten tavoite ei ihan täysin toteudu. Marimekko on silti vahvasti naisten johtama yhtiö, sillä johtoryhmästä suurin osa on naisia. 

Marimekon suurin yksittäinen omistaja on Mika Ihamuotila, joka omistaa Marimekon osakkeita yrityksensä PowerBank Venturesin kautta. Mika Ihamuotilalla on entinen Marimekon toimitusjohtaja, lisäksi hänellä on taustaa pankkimaailmasta. Omistus on noin 12,5%. 

Sen sijaan jos katsotaan pelkästään kotitalouksien omistamia osakkeita Suomen pörssistä, ja jätetään instituutiot sekä yritysten kautta omistetut osakkeet pois, Marimekko on harvinaisuus, sillä sen osakkeen omistajista suurin osa on naisia. Se on myös ainoa Suomen pörssiin listattu yhtiö, jossa naisten omistus osakkeiden lukumäärästä on yli puolet. Näin on ollut ilmeisesti jo vuosia. Saavutus on sikäli merkittävä, että vaikka naisten innostus sijoittamiseen on kasvanut viime vuosina, naisten salkut ovat edelleen pienempiä ja osakkeiden omistajuus täten ohuempaa, kuin miehillä. Alla Euroclearin sivuilta napattu graafi. 

Naisten omistamat osakkeet

Marimekolla on toki myös heikkouksia ja yksi niistä perustuu uskottavuuteen. Kirsti Paakkasen toimitusjohtajuuskaudella yhtiö teki omien arvojensa vastaisen syrjähypyn, yritys halusi laajentua ja osti turkisyhtiön. Loppujen lopuksi turkisyhtiön ostamisesta koitui mainehaittaa, ja yhtiötä tituleerattiin julmasti Verimekoksi. Luonnonsuojelijat hyökkäsivät Marimekkoa vastaan. Turkisyhtiön osto ei myöskään auttanut toivottua avausta Venäjän ja Ranskan markkinoille. 

Tarina on vanha, sillä turkisyhtiö omistettiin jo 2000-luvun ensimmäisinä vuosina. Silti opetuksena lienee, että brändiyhtiöiden suosio ja hinnoitteluvoima perustuu uniikkien tuotteiden ja kuvioiden lisäksi myös tarinalle. Jos yritys ei käyttäydykään arvojensa mukaisesti, se menettää tarinansa ja uskottavuutensa mukana myös suosionsa.  

Koko sinä aikana, kun olen seurannut Marimekkoa, se on edelleen ollut kohtuullisen pienen ryhmän suosiossa maailmanlaajuisesti. Yhtiö on kerännyt liikevaihtonsa alueelta Skandinavia, Pohjois-Amerikka, Aasia ja Suomi. Unikot kukkivat vahvimmin Suomessa ja yhtiön ydinalue on aina ollut Suomi, josta tulee karkeasti yli puolet liikevaihdosta. Vaikka yhtiö tekeekin tällä hyvää tulosta, kasvun mahdollisuudet ovat rajattuja, jos muu maailma ei innostu Marimekon kuvioista ja ideologiasta. 

Marimekko ei kiinnosta tällä hetkellä tyylitietoisia ranskalaisia tai keski-eurooppalaisia ylipäätään. Jos matkustelee Euroopassa, voikin olla melkein täysin varma, että Marimekkoon pukeutunut henkilö osaa suomea ja on kotoisin Suomesta. Marimekko on siis tuotemerkki, jota suomalaiset rakastavat, ja sen avulla on helppo tunnistaa myös ulkomailla lomailevat suomalaiset. Tulevaisuudessa toivoisin, että Marimekko valloittaisi lisää alueita myös muualla maailmassa, tai vahvistaisi asemiaan sille jo tutussa Aasiassa.  

Olen joskus miettinyt, että kokeeko Unikko kuosina jossain vaiheessa inflaation? Unikko on ikoninen ja 60-vuotiaana ansainnut paikkansa tunnettujen kuosien joukossa. Silti välillä ihmettelen, miten monella tavalla Unikkoa voidaan vielä varioida värien ja koon suhteen, jotta se ei käy tylsäksi.  

Toistaiseksi Marimekko on mielestäni elänyt viime vuodet hyvin ajassa, se on päivittänyt mallistoaan ja värimaailmaansa. Nykyinen mallisto on pirteä ja raikas. Yksi design-yhtiöiden heikkous liittyykin ajan hermoilla elämiseen. Marimekko onkin tällä hetkellä ainakin Suomessa suosion harjalla. Samalla osakkeen arvostus on noussut korkeammaksi. Onkin siis mahdollista, että ellei kaikki osu nappiin, sijoittajalle osake ei enää anna lähitulevaisuudessa kovin korkeita tuottoja.

Tänä vuonna vaatemallistossa näkyy vahvasti panostus 60 vuotta täyttävään Unikkoon, toki mukana on ilahduttavasti myös tuoreempia, 2020-luvulla luotuja kuoseja, kuten Antti Kekin luoma Nokturno tai Ystävyys-kuosin lohikäärme. Unikko on ehdottomasti Marimekon tunnetuin kuosi, silti toivoisin, että Marimekon suunnitteluosastolla katsottaisiin joko tulevaisuuteen, ja kehiteltäisiin kokonaan uusia kuoseja tai kahmaistaisiin uudelleen kehittelyyn yli 3500 kuosimallia käsittävästä arkistosta jotain vanhaa, mutta samalla nykyiselle ajallemme uutta ja innoittavaa.

Oma suhteeni Marimekkoon

Marimekko on yksi oman salkkuni tämän hetken kirkkaimpia valopilkkuja. Kun salkkuni murheenkryynit, Citycon, Neste ja Kempower ovat tänä vuonna hakeneet hetkellisesti omia pohjiaan, Marimekko on onneksi ihanasti tasoittanut tilannetta. Marimekon osuus salkustani on tällä hetkellä noin 8%.

Marimekko on yksi lempiosakkeistani. Pidän yrityksen tuotteista, lisäksi sen arvot ja ihanteet ovat lähellä omia ajatuksiani. Oman salkun yrityksiin ei koskaan saisi ihastua, mutta kieltämättä Marimekkoa on ollut ilo omistaa. Ensimmäiset osakkeet olen ostanut vuonna 2017 ja pienesti lisäillyt omistustani matkan varrella.   

Unikko ja ilmapallot

Q1 2024,

Ensimmäisellä kvartaalilla myin vääriä osakkeita, eikä ostotkaan menneet ihan nappiin. Myymäni osakkeet ovat myynnin jälkeenkin olleet vielä ripeässä nousussa, kun taas olen ostellut kiivaasti laskussa olevia osakkeita. Tämän seurauksena Nordnetin salkku putosi kolmen kuukauden aikana noin 6%. Vaikka omassa toiminnassa oli selviä katastrofin aineksia, onneksi rahastot paikkasivat vähän huonoja valintoja. 

Amalfin rannikko

Ostot ja myynnit

Kuukausittain ostan sekä Handelsbankenin Usa-rahastoa, että Indexfond Sverige-rahastoa. Kahteen rahastoon menee automaattisesti yhteensä 150e kuukaudessa niin, että Usa-rahaston merkintä on 99e ja Ruotsi-rahaston merkintä on 51e.  

Helmikuun alussa myin sekä Konecranesin, että Harvian osakkeet kokonaan pois. Molemmat olivat nousseet muutaman kuukauden sisällä hyvin, ja oma usko lisänousuun alkoi jo horjua. Konecranesin osakkeet olin ostanut vuonna 2020, ne myin selvällä voitolla. Harvia lähti salkusta pienellä tappiolla. Myyntiin oli tosiaan vain yksi syy, ajattelin, että molempien osakkeiden huippu alkaa olla lähellä. Sen sijaan molemmat ovat vielä nousseet myynnin jälkeen, joten myynti oli liian hätäinen ja luovuin hyvistä yhtiöistä huonoin perustein.  

Harvian ja Konecranesin myynneistä vapautui rahaa, ja kärsimättömänä olen ostellut Cityconia, Nestettä, Kempoweria ja Fortumia. Näistä ainoastaan Fortum on oston jälkeen noussut. Täytyy myöntää, että osinkohaukkana ostin Fortumia osittain hyvän osingon takia. Silti Venäjän liiketoimintojen poistuminen hävitti myös osan riskistä ja tällä hetkellä vakaata toimintaa tekevä energiayhtiö ei liene huono valinta salkkuun. Alla salkun tilanne maaliskuun lopussa. 

Osakkeet ja rahastot 31.3.2024

Sekä Kempowerin, että Nesteen kohdalla olen ostanut laskeviin kursseihin. Syy Kempowerin ja Nesteen ostoihin on oikeastaan sama, eli uskon näiden yritysten näyttävän vielä kyntensä myöhemmin. 

Citycon on ollut jo pitkään laskussa ja tällä hetkellä madellaan alle neljän euron osakekohtaisessa hinnassa. Yhtiö on kiinteistöfirmojen tapaan velkainen ja korkojen nousu on kurittanut kassaa. Citycon teki suunnatun osakeannin helmikuussa, antiin pystyi osallistumaan vain instituutiot ja suursijoittajat. Närää aiheuttaa yhtiön nykyinen politiikka, jossa samaan aikaan jaetaan osinkoa ja julkaistaan kassaa korjaamaan suunnattuja osakeanteja, joissa pienosakkeiden omistus laimenee. Viisaampaa pienosakkaan kannalta olisi jäädyttää osingot ja kohdentaa kassavirta yrityksen toimintaan. 

Olen tämän vuoden puolella ostellut Cityconia peräti viisi kertaa, osakekohtainen hinta on asettunut näissä ostoissa välille 4,946-3,738 euroa. Jälkikäteen on helppo viisastella, mutta osa ostoista olisi kannattanut jättää tekemättä. Ollaanko pohjalla tässä osakkeessa? Vaikea sanoa, mutta ainakin omat ostot olen tehnyt siinä uskossa, että tällä hetkellä osaketta on lyöty vähän liiankin alas. 

Omistukset 31.3.2024

Säästöön vuoden alussa ei rahaa juurikaan jäänyt. Olin lomautuksella kolme viikkoa helmikuussa, lisäksi maksoin huhtikuun alussa toteutuneen Italian loman hotellin ja lennon. Blogin kuvat ovat napattu tältä matkalta. 

Emme saaneet asuntoamme myydyksi

Asuntomme oli myynnissä noin vuoden. Ensin yritimme myydä sitä itse, syksyllä otimme mukaan välittäjän. Hintaa laskettiin useaan otteeseen, lopussa hinta oli alle sen, mitä olemme itse maksaneet asunnosta noin 11 vuotta sitten, vaikka olemme remontoineetkin asuntoa vuosien varrella.  

Italian rannikkoa

Kolmiomme on hyvällä sijainnilla pääkaupunkiseudulla, miksi se ei siis mennyt kaupaksi? Selitys löytyy useammastakin syystä, syitä ovat mm. korkojen nousu, kiinteistöpuolen lamaannus, ja ehkä suurimpana syynä on tuleva putkiremontti, joka jo näkyy papereissa,  mutta josta ei ole tehty vielä mitään päätöksiä. Hintaa en pidä syyllisenä asunnon myymättömyyteen. Silti toki hätätilanteessa jos hinnan olisi esimerkiksi puolittanut, ostaja olisi varmaankin löytynyt. Sekä välittäjän, että näytöillä kävijöiden puheista silti selvisi, että tuleva putkiremontti oli suurin syy siihen, ettei asunto kiinnostanut ostajia. 

Kustannuksia myynnin yrittämisestä tuli noin 700-800 euroa. Hinta sisältää isännöitsijäntodistukset kahteen kertaan, (150e/kpl), ilmoituksen Oikotielle, sekä välittäjän ottamaan 300 euron palkkion myynnin aloittamisesta. 

Miten tästä eteenpäin? Tähän mennessä kaikki lapset ovat nukkuneet samassa makuuhuoneessa. Lasten kasvettua suuremmiksi tarvitaan siis ainakin yksi makuuhuone lisää, jotta kaikki saisivat enemmän omaa rauhaa. Remontoimme pienen makuuhuoneen olemassa olevan vaatehuoneen paikalle, samalla kaadetaan seinää, rakennetaan uutta ja lohkaistaan osa olohuoneen neliöistä tulevaan pikkuiseen makuuhuoneeseen. 

Taustalla Vesuvius

Laskeskelin kustannuksia, ja itse tehtynä hinta saattaisi asettua noin 3000-4000 euron paikkeille. Tämä on vielä hyvin karkea arvio. Hinta sisältää mm. asbestikartoituksen, sähkötöitä, vaatekaappeja muualle huoneistoon (samalla, kun vaatekomero muutetaan makuuhuoneeksi, menetämme noin viiden metrin verran hylly- ja säilytystilaa), maaleja, lattiamateriaalia, sekä kaikenlaista pientä, esimerkiksi kaatopaikalle vietävien kuormien maksut. Asbestikartoitus ja sähkötyöt teetetään ulkopuolisella, muuten on tarkoitus pistää omat hihat heilumaan. 

Oli suuri pettymys, kun emme päässeet muuttamaan nykyisestä asunnostamme isompaan asuntoon. Tuleva putkiremontti kiristää varmasti tulevaisuudessa hermoja, sillä putkiremppa vaatinee väliaikaista muuttamista asunnosta pois remontin tieltä. Halpakaan putkiremontti ei ole, eli kustannus perheasuntoon voi lähennellä 100 000 euroa. Jos hyviä puolia etsii, oma henkilökohtainen asuntolainani alkaa olla kohta maksettu, ja pääsen näennäisesti nauttimaan edullisesta asumisesta, kunnes putkiremppa pistää jälleen velkalukemat uusiksi. 

Tällä hetkellä mielessä on myös pieni innostus, remontoiminen on toisaalta kivaa, kun näkee käden jäljen ja pääsee suunnittelemaan uutta. Toisaalta remontoiminen samalla, kun itse asuu asunnossa, ei ole herkkua, sillä se on hidasta ja ylimääräistä roinaa aina jalkalistoista maalitörppöihin joutuu varastoimaan kaikkiin nurkkiin. Pääasia kuitenkin, että saimme päätöksen tehtyä, ja pääsemme pikku hiljaa aloittelemaan uuden huoneen remonntia. 

Pompeiji