Q3 2020, ennätysmäärä ostoja

On aika palata vähän taaksepäin, ja kerrata salkkuni heinä-syyskuun tapahtumat. Ja tällä kertaa niitä riittää! Heinäkuun alussa alkanut vuoden kolmas kvartaali paisutti osakkeiden osuutta koko varallisuudestani. Kolmen kuukauden aikajaksolla tein ostoja ennätysmäärän ja tuuppasin rahaa sijoituksiin oikein kahdella kädellä. Käteisen määrä onkin tällä hetkellä minimissään, ja kaikki liikenevä käteinen on löytänyt tiensä pörssiin. 

Maaliskuussa salkkuni arvo oli tänä vuonna alimmillaan, sieltä on noustu Nordnetin käppyröiden mukaan noin 40%. Salkkuni ei vieläkään prosentuaalisesti yllä vuoden alkuun, vaikka salkun arvo on euroissa mitattuna jo vuoden vaihteen luvut ylittänyt. Nordnetissa oleva salkkuni oli syyskuun viimeisenä päivänä edelleen -3% YTD. 

Q3, 2020

Suurin omistus on edelleen OP-Ilmasto rahasto, mutta Citycon on tällä kvartaalilla suurin suora osakeomistukseni. Osaa osakkeista on sekä arvo-osuustilillä, että osakesäästötilillä, Citycon on yksi näistä osakkeista. Myös Sampoa ja Marimekkoa omistan molempien tilien kautta, ja heti Cityconin jälkeen suuruusjärjestyksessä nämä kaksi ovatkin suurimpia omistuksiani. 

Hyvällä fiiliksellä paljon ostoja

Tällä kvartaalilla huomasin, että kun yleinen fiilis oli loistava, lähdin shoppailemaan pörssiin. Silloin kun aurinko paistaa ja olen onnellisimmillani, aloin haarukoida jotain ostettavaa. Pääosin lisäisin omistusta jo olemassa olevien osakeomistusteni päälle, mutta ostin myös kahta uutta yritystä.

Kun katsoo ostoja, erityisen hyvä päivä näyttäisi olleen 25.9., sillä silloin olen tehnyt kolme ostoa (Citycon 100kpl 6,40e/kpl, Wärtsilä 100kpl 6,38e/kpl ja Aallon Group 75kpl 9,68e/kpl). Yhteensä olen tehnyt kolmen kuukauden aikana kaksitoista ostoa, joista 10 oli suoria osakeostoja ja kaksi suuntautui rahastoihin. Tein myös yhden myynnin, jonka kautta vähensin omistustani OP-Ilmasto rahastossa. Täysin uusia yrityksiä salkussani ovat Aallon Group ja AT&T, rahastopuolella uusia ovat Yhdysvaltoihin ja Ruotsiin sijoittavat indeksirahastot. 

Toistaiseksi suurin osa ostoista on plussalla (kiitos kurssien yleisen kehityksen), joten mitään suurta hallaa ostomania ei aiheuttanut. Tiedänpähän tulevaisuudessa, että kun endorfiinit jyllää, fiilis alkaa olla leijuva ja päässä soi Lou Reedin "Just a perfect day, drink sangria in the park...", täytyy hillitä ostohaluja. 

Tällä kvartaalilla säästäminen oli taas hyvällä tasolla. Vaikka kesälomani ajoittui tälle ajanjaksolle, korona rajoitti radikaalisti lomahuvitteluja. Asuntolainan lyhennykset ovat tauolla, joten sitäkin kautta omaan talouden menot ovat normaalia pienemmät. Vaikka säästäminen toki on hyvä asia, kaipaan jo suunnattomasti aikaa, jolloin ei tarvinnut miettiä kuolinlukuja, julkisesti aivastaminen ei aiheuttanut massiivista nolostumista ja koko yhteiskunta toimi vapaammin. 

Vertailu edelliseen kvartaaliin

Ostojen ja myyntien eroituksesta näkyy, että nettona laitoin sijoituksiin rahaa tällä kvartaalilla noin 8350 euroa. Käteisen määrä väheni, ja jäljellä on oikeastaan minimi rahasumma, jonka haluan pitää puskurina. Varallisuus kasvoi viime kvartaalilla noin 7970 euroa, josta karkeasti laskettuna puolet on palkoista ja lomarahoista säästettyä rahaa, ja puolet seurausta kurssien noususta. Käteisen, osakkeiden ja rahastojen yhteenlaskettu summa ylittää jo 45 000 euroa.

Hyvää syksyä!

Aallon Groupin omistajaksi

Aallon Group on kuudesta eri tilitoimistosta syntynyt yritys, joka listautui Helsingin pörssin pienyrityksille tarkoitettuun First Northiin huhtikuussa 2019. Liikeideana on tarjota sekä neuvontapalvelua, että perinteisiä taloushallinnon palveluita, kuten kirjanpitoa ja palkanlaskentaa. Liikevaihto oli viime vuonna 16,7 miljoona, ja henkilöstöä on ollut vuoden lopussa 236. Asiakkaita on noin 3000, joista suurin osa on pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Aallon Groupin eri toimistot sijaitsevat ympäri Suomea, ja toimintaa on esim. Espoossa, Helsingissä, Turussa ja Oulussa. Asiakastyytyväisyys on hyvä ja asiakassuhteet ovat pitkiä.

Toistaiseksi Aallonin kurssi on huhtikuun 2019 jälkeen noin 8,8e hinnasta heilunut koronan takia paljonkin. Ennen koronaa käytiin noin 13,7 eurossa, ja pahimmassa koronakuopassa osakkeen  hinta putosi alle 8 euron. Osinkoakin Aallon maksoi tänä vuonna, osinkoa jaettiin 0,18e/osake. Aallon Group on osakkeena melkoisen kallis. P/E oli viime vuoden tilinpäätöksestä laskettuna noin 30, Inderesin ensi vuotta ennustava P/E noin 20. Vaikka osake on korkealla, pidän yrityksen strategiasta ja mahdollisesta kasvupotentiaalista. 

Aallon Groupin strategia

Aallon Group pyrkii kasvamaan sekä orgaanisesti, eli kasvattamalla omaa myyntiä, että epäorgaanisesti, eli ostamalla muita tilitoimistoja. Tilitoimisto ala on Suomessa kovin pirstaloitunut, siellä on muutama iso toimija ja paljon pieniä ítsenäisiä toimistoja. Sen sijaan, että Aallon Groupin perustaneet 6 yrittäjää olisivat odottaneet, että joutuvat ostetuksi, perustettiin yhteinen, isompi yritys ja päätettiin lähteä kasvu-uralle. 

Lähin verrokki Aallon Groupille on Talenom, joka on Aallon Groupia suurempi. Erona näillä kahdella on strategia, eli kun Talenomilla on omia ohjelmistoja, tekee Aallon Group töitä muiden kehittämillä ohjelmilla. Talenomilla on siis niin kutsuttu vallihauta omien ohjelmistojen kautta. Aallon Groupilla tätä vallihautaa ei ole, vaan halutessaan myös muut tilitoimistot voisivat yhdistää voimansa ja perustaa yhteisen yrityksen. Aallon Groupin vahvuudet ovat erilaiset ja liittyvät mielestäni yrityksen paikallisuuteen. 

Riskit ja mahdollisuudet 

Tilitoimistoala on defensiivinen ala. Meni taloudella hyvin tai huonosti, täytyy jokaisen Oy-muotoisen yrityksen tehdä lain mukaan vuosittain tilinpäätös. Aallon Groupilla yli 97% liikevaihdosta on jatkuvaa laskutusta, joten kassavirta on vakaa ja ennustettava. Liiketoiminta on helposti ymmärrettävää ja Aallon tuottaa palvelua, jolla on kasvavaa kysyntää Suomessa. Periaatteessa tilitoimistoalan toiminnan pitäisi olla sekä kasvavaa, että defensiivistä, joka on yhdistelmäna erinomainen.

Aallon Groupin viime vuoden tuloslaskelma on ihailtavan selkeä ja helppolukuinen. Yritys on pieni, eikä rönsyjä ole, ylimmällä rivillä on liikevaihto, ja sen jälkeen tulee kustannukset, joista suurimman osuuden haukkaa henkilökustannukset, eli palkat ym. Jos tuloslaskelmaa on uskominen, Aallonin suurin voimavara on työntekijät. 

Digitalisaatio ja automaatio muuttavat jatkuvasti myös tätä alaa, ja luultavasti Suomessa mennään kohti suurempia tilitoimistoja. Työntekijöiden rooli on muuttunut enemmän asiantuntijuuden suuntaan, sillä kehittyvät ohjelmistot osaavat koko ajan enemmän, ja varsinaista suorittavaa työtä jää pois. Aallon Group saattaa yritysostojen myötä saada suuremman potin koko alasta. Korona ei kovin paljon vaikuttanut Aallon Groupin toimintaan, mutta jos kriisi pitkittyy, vaikutus voi alkaa näkyä, jos korona vaikuttaa negatiivisesti Aallonin asiakasyrityksiin. 

Aallon Group on yhdistynyt kuudesta erillisestä yrityksestä. Tämä on sekä toiminnan vahvuus, että sen heikkous. Koska ne ovat erillisiä, ja toimivat ympäri maata, paikallisuus on plussaa ja asiakassuhteet ovat oletukseni mukaan henkilökohtaisempia. Erillisyys voi olla myös riski, sillä minulle jäi hieman hämäräksi yhteistyön taso. Yrityksillä on ilmeisesti yhteistä markkinointia, mutta kuinka paljon yhteistyöstä saadaan kustannushyötyjä? Toimiiko yhteistyö saumattomasti? Aallon Group on tuore tulokas pörssissä, joten sen historiasta ei pysty suoraan vetämään johtopäätöksiä. 

Myös valittu strategia, eli yritysostot on yleensä pörssiyritysten kohdalla kinkkinen asia. Yrityksistä voidaan maksaa liikaa, ja riskinä on uuden yrityksen huono sulautuminen suurempaan kokonaisuuteen. Kesän alussa tehty viimeisin osto oli Turkulainen Tili-Koivu, joka vaikutti numeroiden valossa hyvältä ostolta. Tili-Koivun kannattavuus oli hyvä, ja siitä maksettiin ilmeisesti sopivasti. Aallon Groupin strategia orgaanisen kasvun osalta näyttäisi vielä vaisulta, sillä viime kuussa julkaistun H1 mukaan näyttäisi siltä, että yritys ei ole saanut orgaanista kasvua aikaan, vaan kasvu (puolen vuoden kasvuprosentti oli kyllä hyvä, 7,4%), tuli yritysostojen kautta. 

Osake on myös pienuuden takia epälikvidi, tosin omat ostoni ovat niin pieniä, että pienellä vaihdolla ei ole mitään vaikutusta omiin kauppoihini. Myös vallihaudan puuttuminen hieman mietityttää, ja senpä takia vilkuilin myös Talenomin suuntaan. Vaaka kallistui kuitenkin Aallon Groupin puoleen, sillä Aallonilla näytti olevan hyvin kassassa rahaa, joka auttaa mahdollisten uusien pörssin koronakuoppien yli, ja se oli hieman edullisemman oloinen, kuin Talenom.

Miksi ostin osaketta?

Tässä kohtaa tulee jälleen psykologia vahvasti peliin. Pikku hiljaa käteisen määrä salkussani on kohonnut ylemmäs, enkä millään malttaisi odotella sen kanssa parempia ostopaikkoja. Pörssit ovat korkealla, sillä OMXHPI indeksi seilaa 10 000 pisteen ylä- ja alapuolella. Monet yritykset tuntuvat kalliilta, varsinkin jos niitä vertaa viime kevään hintoihin. 

Jos ei osta kallista, toinen mahdollisuus on koittaa tarttua halpaan (ja sykliseen) osakkeeseen, mutta näitä salkussani alkaa jo Wärtsilän ja Konecranestin myötä olla pian maksimi määrät. Koska käteinen polttelee tilillä, aloin katsella sopivia yrityksiä. Haukankatseen alle jäi Suomesta mm. Fiskars, Raisio ja Aallon Group. Näitä kolmea yritystä yhdisti ainakin kaksi tekijää. Ne ovat kalliita P/E luvulla mitattuna, ja niillä oli hyvä omavaraisuus. 

Tällä kertaa ostot suuntautuivat Aallon Groupiin. Ostin sitä ensin noin kuukausi sitten 160 kappaletta hintaan 10,47e/kpl, ja toisen kerran osakkeen laskettua viime viikolla 75 kpl hintaan 9,68e. Molemmat ostot tein osakesäästötilille. 

En varsinaisesti ole vastuullinen sijoittaja, silti mietin ajoittain ESG-asioitakin. ESG tulee sanoista Environmental, Sovial and Governance, eli vastuullinen sijoittaja ottaa päätöksissään huomioon ympäristön, yhteiskuntavastuun ja hyvän hallintotavan. 

Aallon Groupin kaikki toiminta tapahtuu Suomessa, Suomen lainsäädännön alla. Pelkästään tämä karsii pois räikeimmät ongelmat (lapsityövoima, riistopalkka, huonot työolosuhteet). On myös mahdoton ajatus, että suomalainen tilitoimisto väistäisi yhteiskuntavastuutaan, ja jättäisi esimerkiksi verot maksamatta. Tilitoimistoalan luonteen vuoksi myöskään ympäristöasiat eivät ole samalla tavalla monimutkaisia, kuin vaikkapa teollisuusalan yrityksissä. Niinpä voikin hyvällä syyllä sanoa, että luultavasti Aallon Group on salkkuni vastuullisin yritys. 

 

Sydämeltään kuukausisäästäjä

Sijoittajan taipaleeni on lähtenyt käyntiin hyvinkin perinteisesti rahastosijoituksilla. Noin 15 vuotta sitten indeksirahastojen valikoima ei ollut läheskään niin laaja, kuin nykyisin. Siksipä shoppailin innokkaasti aktiivisesti hoidettuja rahastoja, joissa oli kovat kulut. Osasta rahastoja olen jo luopunut, mutta vieläkin salkussa on yksi hallinnointikuluiltaan kallis rahasto. 

Rahastosijoittaja ostaa koko heinäsuovan

Sanotaan, että kun osakepoimija yrittää löytää neulan heinäsuovasta, rahastosijoittaja ostaa koko heinäsuovan. Mukana tulee kalliita, halpoja, hyviä ja huonoja yhtiöitä. Yhdysvallat on pitkään siintänyt ajatuksissa sijoitusmielessä, mutta vaikka kuinka yritän löytää sieltä hyviä ja halpoja osakkeita suorina osakesijoituksina, niin kaikki tuntuu kalliilta. Yhdysvaltojen osakekurssi-indeksit leijuvatkin tällä hetkellä ennätys korkealla. 

Lisäksi marraskuun 3. päivä käytävät Yhdysvaltojen presidentin vaalit saattavat vielä pistää pakan sekaisin. Vastakkain ovat Donald Trump ja Joe Biden. Jos Biden voittaa, voivat kurssit notkahtaa alaspäin, sillä odotuksissa lienee veronkorotuksia. Korona, vaalit, Robin Hood-sijoittajat, työttömyysluvut, siinä jo monta syytä miettiä ajoituksen onnistumista vierailla markkinoilla.   

Kuukausisijoittaja päästää irti ajoituksen ajatuksesta. Kun raha virtaa kuukausittain samaan rahastoon, tulee ostaneeksi sekä osakekurssien huipuilta, että rotkoista. Indeksisijoittamisen ilosanomaa on julistettu jo pitkään ja viimein minäkin aloin tutkia runsasta rahastojen valikoimaa. 

Rahastosijoittajan taivas

Rahastojen valinnassa oli hetkeksi puuhaa, sillä niitä on nykyisin todella paljon. Etsin tällä hetkellä matalakuluisia Yhdysvaltoihin sijoittavia rahastoja ja onneksi Nordnetin valikoimista löysin haluamani. Samalla sain huijattua itseni ostamaan niitä kovin kalliita Yhdysvaltojen osakkeita aloittamalla kuukausisijoittamisen Handelsbankenin USA Indeksirahastoon. 

Sijoitusstrategiana rahastolla on sijoittaa suuriin yrityksiin. Kulut ovat pienet, hallinnointipalkkio on 0,20%, ei merkintä- tai lunastuspalkkiota. Suurimmat omistukset ovat Apple, Microsoft, Amazon, Alphabet, eli juurikin niitä teknologiaosakkeita, joista monet ovat  P/E luvulla mitattuna aivan sietämättömän kalliita. USA-rahastoon menee jatkossa 99e/kk. 

(Huvikseni laskeskelin, että koska Applen osake on tällä hetkellä 107 dollaria/kappale, ja rahastossa Applen osuus on noin 8%, voin sanoa vuoden päästä omistavani suunnilleen yhden Applen osakkeen!!! Tosin epäsuorasti rahaston kautta. Olettaen siis, että Applen osuus rahastossa ja Applen osakkeen hinta, sekä euron ja dollarin välinen valuuttakurssi pysyvät samoina.)

Toinen rahastovalintani on yksi vanhoista superrahastoista. Nordnetissä on neljä kulutonta pohjoismaihin sijoittavaa rahastoa, jotka ovat olleet sijoittajien keskuudessa kovin suosittuja. Nykyiseltä nimeltään Nordnetin Indeksirahastot sijoittavat Suomeen, Norjaan, Tanskaan ja Ruotsiin. 

Pohjoismaiden yritysmaailmoissa on eroavaisuuksia, jotka näkyvät rahastojen painotuksissa. Suomen rahasto on teollisuuspainotteinen, Ruotsin rahastossa on sekä teollisuus- että rahoitusalaa, Norjan rahasto on energia- ja etenkin öljypainotteinen ja Tanskan rahasto painottuu terveydenhuoltoon. 

Suomi-rahastoon en halunnut sijoittaa, koska ennestään omistan suoraan monia rahaston yrityksiä, Norjan rahasto ei ole taas pärjännyt viime aikoina kovin hyvin (öljyn hinta on alamaissa). Mietin vielä Tanskan rahastoa ja saatan ottaa sen mukaan myöhemmin. Kallistuin siis Ruotsin puoleen, valitsemani rahasto on Nordnetin Indexfond Sverige. Rahaston suurimmat sijoitukset ovat Ericsson ja Volvo. Ruotsi-rahastoon menee jatkossa 51e/kk. 

Sijoitusstrategiana helppous

Rahastosäästämisessä helpointa on kaikki (näin ainakin toivon!). Ei ajoittamisen tuskaa, osavuosikatsausten ihmettelyä tai tunnuslukujen etsimistä eri lähteistä. Hajautus (ajallinen hajautus, toimialakohtainen hajautus ja jossain määrin myös maantieteellinen hajautus) hoituu itsestään, sillä rahastojen sisällä on paljon eri yrityksiä. 

Osakepoiminta on aikaa vievää ja vaikka se on myös rakas harrastus, halusin suorien osakkeiden kylkeen myös helpomman tavan. Loppujen lopuksi markkinoiden keskimääräinen tuotto hankittuna vaikkapa indeksirahastojen avulla on todettu akateemisten tutkimusten avulla useammille meistä parhaaksi keinoksi vaurastua.  

Kuukausisäästämisessä päätös tehdään kerran ja päätöksen jälkeen osa palkkarahoistani allokoidaan automaattisesti valitsemiini kahteen rahastoon. Pidän siitä ajatuksesta, että voin heittää aivot narikkaan, ja kaikki hoituu silti parhaalla mahdollisella tavalla. Jatkossa rahojeni hoidoksi riittää puolihuolimaton rahastojen silmäily epäsäännöllisin väliajoin. Mielenkiinnolla jään seuraamaan, miten rahani (toivottavasti) moninkertaistuvat vaivattomasti rahastojen sisällä.  

"Osakkeet on keinottelua"

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että sijoittamisesta ja säästämisestä pitäisi puhua Suomessa enemmän. Silti täytyy nolosti tunnustaa, että vaikka blogin sisällä jaan varsin avoimesti ajatuksiani sijoittamisesta, harva tietää reaalimaailmassa, että illan pimetessä ja lasten mentyä nukkumaan avaan keittiön ruokapöydälle läppärin, ja syvennyn pörssikurssien kiehtovaan maailmaan. 

Sijoitusharrastuksestani tietää oikeastaan vain kourallinen ihmisiä. Vaikka en itse koe luontevaksi sijoittamisesta puhumista, niin iloitsen siitä, että monet muut haluavat kumota sijoittamiseen liittyviä vääriä käsityksiä. Sijoittamiseen kun liittyy edelleen harmillisen paljon myyttejä. 

Uskonto, politiikka, seksi ja raha...

...näitä neljää small talkin perusteissa pyydetään vättämään. Ne nostattavat suuria tunteita ja jollei tiedä etukäteen, mille puolelle keskustelukumppani kallistuu esimerkiksi uskonnon suhteen, voi olla palkitsevampaa keskustella säästä, kuin eutanasiasta tai niinkin viattomasta aiheesta, kun Suvi-virren laulamisesta kevätjuhlassa. Eutanasiassa (kyllä, kannatan!) ja jopa Suvi-virren laulamisessa (minulle on ihan sama, mitä siellä kevätjuhlissa lauletaan) on kyse voimakkaan arvolatauksen kysymyksistä. Korkeita laineita nostattaa myös raha ja sijoittaminen.  

Olen pitänyt blogia noin kahden ja puolen vuoden ajan, ja huomannut, että rahaan ja sijoittamiseen liittyy paljon jänniä (ja äärimmäisen vääriä!) uskomuksia. Sjoittaminen on elitististä, se on keinottelua ja jos joku ahkera omalla työllään rahansa ansainnut työmyyrä on saanutkin vahingossa jotain säästöön, pankkihan se lopulta vie kaikki sijoittajan rahat. 

Mielenkiintoista on, että kokemuksieni mukaan koulutus ei korreloi millään tavalla rahaan liitettyjen uskomusten kanssa, vaan myös korkeasti koulutetuilla on vinksahtaneita käsityksiä sijoittamisesta. Myöskään liiketalouden osaaminen (esimerkiksi liiketalouden AMK-tutkinnon suorittaminen) ei suoraan kerro järkevästä suhtautumisesta rahaan, joten lienee totta, että rahaan liittyvät uskomukset opitaan ainakin osittain lapsuuden kodissa.

Riippuu toki kahvitteluseurasta, mutta olen ollut useasti seurassa, jossa matkustelu on sosiaalisesti hyväksytympää, kuin sijoittaminen. Matkustelusta saa sentään kokemuksia, sijoittaminen liitetään ajatuksen tasolla pahemman luokan kituuttamiseen ja pennin venytykseen. Eikö kukaan ole kertonut näille poloisille, että kakun voi sekä syödä että säästää?

Säästäminen onkin yleensä ihan ok, jos sen tekee tilille, mutta sijoittamista voi jo pitää vähän arveluttavana toimintana. Johan sen Raamattukin kertoo, että "Helpompi on kamelin mennä neulansilmästä, kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan". Säästämisestä ja sijoittamisesta on ollut mielestäni vaikea aloittaa neutraalia keskustelua, kun alkuasetelma on tämä. 

"Osakkeet on keinottelua"

Juttelin kesällä erään maailmankansalaisen kanssa, jolla oli Suomen kansalaisuus, mutta työkokemusta paljon enemmän muista maista, kuin Suomesta. Työura oli jo melkein puolessa välissä. Suuresta palkasta huolimatta eläkekertymä on jäänyt pieneksi, sillä rahat on menneet elämyksiin ja kokemuksiin. Kokemuksia olikin karttunut, mutta varallisuutta ei ainakaan vielä. Sillä hetkellä, kun näin ystävääni, hulppea työpaikka yhdessä Euroopan suurimmista kaupungeista oli muuttunut koronan takia työttömyydeksi. 

Vaikka Suomen eläkejärjestelmä ei ole täydellinen, on siinä hyvät puolensa. Se ei edellytä työntekijöiltä mitään aktiivisia toimia, vaan kaikki saavat jossain vaiheessa eläkkeen, oli se sitten pieni tai suuri. Vaikka yksilö ei itse tekisi mitään eläkkeen eteen, meidän järjestelmämme säästää automaattisesti. Vanhuudenturvaksi on odottamassa jonkinlainen summa kuukausittain  aina kuolemaan saakka. 

Jännällä tavalla me suomalaiset olemmekin salavarakkaita. Varallisuus on odottamassa meitä tulevaisuudessa eläkkeen muodossa, jos elämä sinne asti kantaa. Suomalaisillakin työeläkkeen taso jää monella (myös minulla) pieneksi, joten omaa vaivannäköä tarvitaan, jos haluaa säilyttää saman tason eläkkeellä, kun töissä. Monissa pallon kolkissa eläkejärjestelmä on erilainen. On maita, joissa eläkettä ei kerry automaattisesti ollenkaan, vaan koko eläkesumma täytyisi osata kerätä itse työuran aikana.  

Koska keskustelukumppanini kertoi itse huolensa eläkekertymästään, ohjasin keskustelun sijoittamiseen vähän niinkuin lääkkeenä vaivaan. Sain kuulla että osakkeet ja pörssit on pahimman laatuista keinottelua. Kuulemma osakesijoittajat yrittää vain rikastua nopeasti, ja harva siihen pystyy, vaan monen rahat häviää kuin tuhka tuuleen.  

Mitäpä tähän voi sanoa? Kyllä osakkeilla voi keinotella, monesti pörssikursseissa on ilmaa ja omaisuuksia on sekä luotu, että tuhottu Wall Streetillä. Eli oikeassa hän siis oli! Toisaalta toisenlaisiakin tarinoita on, näissä tarinoissa sijoitetaan tappavan tylsästi ja saadaan se pörssin oletettu keskimääräinen tuotto, joka lienee noin 7-8% vuodessa. Tämä jälkimmäinen on se, mihin itse pyrin. Mielestäni ystäväni tokaisu keinottelusta oli siis puutteellinen. En missään vaiheessa kertonut, että itselläni on osakkeita, mutta kehoitin ystävällisesti häntä opiskelemaan paremmin osakesijoittamisen perusteita. 

Loppujen lopuksi kävi ilmi, että ystävääni oli onneksi tutustunut vähän jo asuntosijoittamiseen, ja haaveili asuntomogulin urasta. On siis ihan mahdollista, että kun uusi työpaikka löytyy, velkavivun avulla hankitut asunnot antavat turvaa tulevaisuudessa.  

Miksi säästämisestä keskustelu on niin vaikeaa?  

Rahaan liittyy paljon tabuja, ja siksipä myös säästäminen ja sijoittaminen ovat niin hankalia puheenaiheita. Keskustelu kääntyy helposti paasaamiseksi, yleensä vielä niin, että ylhäältä katsotaan alemmas. "Kaikki voivat säästää vaikka vähän", on hyvä neuvo, mutta kieltämättä pikkiriikkisen ylimielinen. Yksi valitettava tosiseikka on, että kaikkia raha ja säästäminen ei vain kiinnosta, ei ainakaan ennenkuin rahan puute lyö päälle. Näin on monelle käynyt koronakriisin myötä. 

Vaikka edistystä on tapahtunut, silti toivoisin, että sijoittamisen ja säästämisen ilosanoma leviäisi vielä laajemmalle. Typerät uskomukset sijoittamisesta tekevät hallaa vaurastumiselle. Yksi keino lisätä säästämistä ja sijoittamista olisi vanha kunnon koulutus.  

Talousopetusta kouluihin ajava kansalaisaloite oli täyttä asiaa, ja kävin itsekin sähköisesti allekirjoittamassa sen. Valitettavasti meitä ei silloin ollut vielä tarpeeksi, vaan kansalaisaloite jäi tällä kertaa vielä vaille tarpeellista allekirjoittajien määrää.   

 

Pieniä säästöjä ja lomailua

Kesään on kuulunut kotimaan matkailua, luonnossa liikkumista, sukulaisten luona mökkeilyä ja soutamisen opettamista lapsille. Olen alkanut jopa miettimään omaa mökkiä. Sisustaisin sen raikkailla väreillä ja luonnomateriaaleilla, astiat olisivat kaikki sinivalkoisia. Katolla olisi aurinkopaneelit, ja rannassa puilla lämpiävä sauna ja soutuvene. 

Realistisesti ajatellen ongelmaksi tulee mökin hinta (korkea) ja käyttöaste (matala). On ihan eri asia mökkeillä viikko vuodessa ilmaiseksi sukulaisen mökillä, kun ylläpitää sitä 52 viikkoa vuodessa jossain satojen kilometrien päässä kodista. Pieni mökkikuume kuitenkin jää kytemään! 

Olen tänä kesänä lomailun lisäksi iloinnut pienistä säästöistä. 

Lähiruokaa parhaimmillaan

Näin loppukesästä metsät ovat pullollaan mustikoita, puolukoita ja sieniä. Tänä vuonna viimein tajusin myös metsien annin rahallisen arvon, kun lomani osui sopivasti mustikka-aikaan. 

Oma äitini tapaa joskus muistella, että 50-luvun lapsuuskodissa heille ostettiin kaupasta vain suola ja sokeri, kaikki muut elintarvikkeet saatiin joko omasta maasta, tai omasta navetasta. Äitini koti oli siis 50-luvulla sähkötön, pieni maalaistila, jossa oli lehmiä ja muutama hehtaari maata. 

Äitini tarinoissa polveilee välillä myös kangaspuut, itse kehrätyt langat ja lähipurolta metsästetyistä majavista tehdyt karvahatut. Luultavasti elettiin jonkinlaisessa vaihdantataloudessa, jossa suurin osa ruuasta ja vaatteista tuotettiin itse, osa vaihdettiin eri tuotteisiin naapureiden kanssa, ja vain välttämättömimmät ostettiin kaupasta. Aika oli toki hyvin erilainen, elettiin sodanjälkeisessä Suomessa, jossa oli pulaa kaikesta. 

Minä sen sijaan elän hyvin erilaisessa Suomessa, lähikauppa on jättisuuri supermarket ja marjat on aina löytyneet marketista. Tänä kesänä lähdin ensimmäistä kertaa lapsuuden jälkeen marjametsään ja huomasin, että marjastaminen voi olla ihan kivaakin! Mieli solahtaa huomaamatta Flow-tilaan, kun lompsuttelin onnellisena pari numeroa liian suurissa lainasaappaissa pitkin metsiköitä. Oikeassa seurassa, mukavassa säässä ja hyvissä marjapaikoissa oli salaisuus hyvään marjasaaliiseen. 

Loppujen lopuksi mustikoita ei tullut ihan mieletöntä määrää (vajaa ämpärillinen). Illalliseksi tein kanttarellikastiketta uusien perunoiden kera ja jälkiruokana oli mustikkapiirakkaa. Tässä ruuassa oli jotain hyvin palkitsevaa. Kaikki pääruoka-ainekset oli itse hankittua lähiruokaa, perunat puutarhasta ja kanttarellit, sekä mustikat alle kilometrin päästä metsästä. 

Marjoista tullut säästö lienee muutamia kymppejä, mutta toisaalta marjastaminen oli ajanvietteenä ihan mukavaa. Jos tuntee paloa lisätienesteihin, luonnovaraisten marjojen myynnistä saatu tulo on verotonta, jos sitä ei tee työkseen.  

Puhelinliittymän vaihtaminen halvempaan

Tänä kesänä suuntasin katseen ensimmäistä kertaa puhelinliittymiiin. Minun ja esikoislapsen yhteinen liittymälasku on ollut muutaman vuoden ajan noin 38-45e/kk. Summa on jakautunut niin, että minun liittymäni on ollut vähän yli 20e/kk ja esikoisen liittymä vähän alle 20e/kk. Olen ihan tyytyväisenä maksellut tätä summaa, sillä en ole jaksanut kilpailuttaa liittymiä. Puolisolla on työn puolesta puhelinetu, joka kattaa puhelimen lisäksi puhelimen käytön, joten liittymä tulee työnantajalta.

Nyt hankittiin myös kahdelle muulle lapselle kännykät, ja näppärästi laskin, että jos jatkaisimme samoilla liittymillä, olisi liittymäkulut vuodessa meidän perheessä neljältä henkilöltä jopa 960 euroa (80 x 12 =960). Kauhistus! Operaattorilla olisi saattanut olla jotain tarjouksia, eli kilpailuttamalla olisi saanut varmaan summaa alaspäin.

Nopealla haulla Moilla näytti olevan halvimmat liittymät, joten ilman suurempia selvityksiä vaihdoin meidän perheen liittymät Moille. Lapsille otin Moin halvimmat liittymät 6e/kpl/kk ja itselleni kalliimman liittymän, joka on 18e/kk. Kuuden euron liittymään kuuluu 4g dataa ja 18 euron liittymässä on rajaton data. Koska kännykät hyppäävät automaattisesti käyttämän avoimia wifejä, tuo 4g data näyttäisi riittävän ihan hyvin lasten kännyköihin. Plussana täytyy mainita, että Moilla on myös tosi hyvä kännykkäsovellus, josta näen heti kaikkien neljän liittymän laskutuksen realiajassa. 

Toisin kun aiempiin liittymiin, näihin valitsemiini Moin liittymiin ei kuulu valmiina puheaikaa, eikä tekstareita, vaan ne laskutetaan erikseen. Silti säästö on ihan huomattava, kun perusmaksu neljään liittymään on kuukaudessa 36e (3 x 6 + 18 = 36). Perusmaksusta kertyy vuodessa 432 euroa, ja vaikka päälle tulee joka kuukausi muutama euro puheluista ja tekstiviesteistä, tulee säästöä silti useampi satanen vuodessa. 

Kuinka pienellä sijoitusomaisuudella voi hakea verovähennyksiä? 

Sain vuoden 2019 verotuspäätöksen keväällä, ja mietin hetken, että teenkö siihen vielä joitain korjausehdotuksia. Verovähennyksiä pystyy hakemaan sekä ansiotulojen, että pääomatulojen verotukseen. Sijoittajan roolissa niitä haetaan yleensä pääomatuloihin, tarkempia ohjeita antaa verottaja omilla sivuillaan.

Oma salkkuni on pienehkö ja teen verrattain vähän kauppoja, joten päänvaivaa aiheutti se, että minkälaisten ehtojen tulee täyttyä, jotta vähennyksiä ylipäätään saa. Yritin myös verottajan sivuilta katsoa jotain euromääräistä rajaa esim. salkun koolle, mutta en löytänyt edes mitään ohjeellista arvoa. 

Lopulta kirjoittelin vähennyksiksi pääomatuloista pienimmän työhuonevähennyksen, Osakesäästäjien keskusliiton jäsenmaksun, ja vielä viime joulukuussa hankkimani kännykän ostohinnan. Älypuhelimen ostohinnan laitoin verovähennyksiin, sillä seuraan enemmän markkinoita kännykällä, kuin tietokoneella. Selityksenä kaikkiin näihin vähennyksiin oli muistaakseni sijoittamisen opettelu, kaupankäynti, sekä osakekurssien ja yritysten seuraaminen. 

Kun uusi verotuspäätös tuli kesäkuussa, näytti siltä, että vähennykset olivat menneet ainakin osittain läpi, sillä saan noin 250 euroa enemmän veronpalautusta, kun ilman näitä ehdotuksia! Tämä oli ensimmäinen kerta, kun hain vähänkään laajempia vähennyksiä, muutaman minuutin työstä sai siis hyvän korvauksen.

Q2 2020, salkku nilkuttaa eteenpäin

Toinen kvartaali oli pörssissä tänä vuonna vähintään yhtä mielenkiintoinen, kuin ensimmäinenkin. Pörssit nousivat nopeasti, kuin ongenkoho uppeluksista. Koronaviruksen aiheuttamia kolhuja yritysten liikevaihtoon ei vielä tiedetä, joten hieman itseäni epäilyttää viimeaikainen kurssien liito.

Oma salkkuni nilkuttaa vaivaisena eteenpäin. Vaikka toipumista on tapahtunut, on oma suomalaisia osakkeita sisältävä salkkuni tänä vuonna indeksiä jäljessä. Vertailuindeksinä olen pitänyt OMXHGI indeksiä, jossa osingot sijoitetaan uudelleen. OMXHGI lähenee pikku hiljaa vuoden vaihteen tasoja, oma salkkuni kyntää 10% alempana. Ostelin osakesäästötilille kalliita osakkeita juuri ennen koronakriisiä, joten tämä lienee syynä salkun miinuksiin. Kun vuodesta oli kulunut ensimmäinen puolikas, näytti salkussani tältä:

Osakkeet ja rahastot
Op-Aasia indeksi	929,51	3 %
Op-Ilmasto	7 706,38	26 %
CapMan	1251	4 %
Citycon	1671	6 %
Digia	2193	7 %
Fiskars	102	0 %
Fortum	1691	6 %
Konecranes	604	2 %
Marimekko	2421	8 %
Nokia	1458	5 %
Orion B	1249	4 %
Sampo	1684	6 %
Stora Enso R	2232	8 %
Tokmanni Group	2234	8 %
Wärtsilä B	1869	6 %
	29294,89	100 %

Pienen salkun ilot ja surut

Itse miellän salkkuni vielä pienikokoiseksi, mutta oikeasti se taitaa kuulua yllättäen jo melkein suomalaiseen keskikastiin! (Salkunrakentaja sivuston mukaan suomalaisten sijoittajien sijoitusvarallisuus on noin 31 000e).

Osinkoja tuli kolmen viime kuukauden aikana 253,25 euroa bruttona, osa osingoista tuli arvo-osuustilille ja osa osakesäästötilille. Osinkoja maksoivat Orion, Tokmanni, Stora Enso, Sampo, Konecranes ja Citycon.

Tällä hetkellä lepuutan siis noin 29 000 euroa rahastoissa ja osakkeissa. Pienen ja tuoreen salkun heilunta on suurta, koska ajallinen ja maantieteellinen hajautus ei ole täydellinen. Siksi koronan puraisu heitti salkun pahasti punaiselle. Niin kuin jo mainitsin, indeksin käppyrät menee kaukana yläpuolella, mutta silti omaisuus on viimeisen kolmen kuukauden aikana kasvanut 10 000 eurolla. Tähän on  useita syitä.

Yksi syy on asuntolainen lyhennysvapaa, eli kuukaudessa jää rahaa tarkalleen 216e enemmän joko kulutukseen tai säästöön. Toinen syy on kevään korkeat säästöasteet, korona sulki ravintolat, elokuvateatterit ja muut huvittelupaikat, joten rahaa on jäänyt säästöön. Kolmas syy on osakekurssien nousu, joka selittää noin 5300e tuosta kokonaisnoususta. Ja se neljäs syy, se on ihan absurdi.

Väärin lasketut tuet

Olin osittain lomautettuna koko viime kvartaalin, eli tein 80% työaikaa. Heinäkuun alusta palasin takaisin kokoaikaiseksi työntekijäksi. Palkka putosikin lomautuksen ajaksi reilusti, eli kun normaalina kuukautena tilille tulee nettona noin 2000e palkkaa, osittaisen lomautuksen aikana nettopalkka on ollut noin 1500-1600e. Kuulun liittoon, joten tietenkin hain puuttuvasta osuudesta soviteltua ansiosidonnaista päivärahaa. 

Ei voi sanoa, että Roope Ankkamaisesti rakastaisin rahaa yli kaiken, mutta minulla ja rahalla on kuitenkin hyvin lämmin suhde. Liiton tukea jouduin odottamaan melkein kaksi kuukautta, ja kävin heti katsomassa päätöksen liiton sivuilta.

Laskeskelin siis etukäteen, että soviteltua ansiosidonnaista työttömyystukea tulisi muutaman satasen verran. Siellä oli kuitenkin laskettu tuet yläkanttiin, eli kun viimein monen viikon päästä sain huhti- ja toukokuun tukipäätöksen, oli se aivan selvästi virheellinen. Virheen suuruus lienee verojen jälkeen jonkin verran yli 1000 euroa. No rehellisenä ihmisenä tietenkin ilmoitin heti liittoon, että kiitoksia rahoista, mutta nämä rahat eivät oikeastaan kuulu minulle, koska olette laskeneet tuen määrän pahasti pieleen. (Ette arvaa, kuinka paljon tämä vaati selkärankaa!). 

Vastaus oli monipolvinen ja ymmärtäväinen (joskin vähän ylenkatsova) "tuen määräytyminen voi vaikuttaa monimutkaiselta, mutta oikein me olemme laskeneet". Sitkeästi yritin vielä toisen kerran korjata laskelmia, ja laitoin vielä uuden viestin, jossa vaadin jälleen kerran laskelmien tarkistamista. (Tällä kertaa tuntui oikeasti jo aivan siltä, kun sahaisin omaa jalkaani poikki. Kieltäytyä nyt ilmaisesta rahasta!).

Vastausviestistä kävi ilmi, että tällä kertaa oli onneksi sentään ymmärretty, että väärinhän tuki oli laskettu, mutta yllätyksekseni mitään ei peritty takaisin, vaan ilmoitettiin vaan, että seuraavan kuun tuki määräytyy eri tavalla. Roope Ankkamaisesta fiiliksestä päädyin Hannu Hanhimaiseen oloon. (Henkisesti varaudun kyllä edelleen tuen takaisin perintään). Mitä tästä omituisesta episodista opin? Kannattaa kuulua liittoon.

Fortum ja pari muuta ostoa

Tein vuoden toisella kvartaalilla kolme osake ostoa ja yhden osakkeiden myynnin. Suurin osto oli Fortum.

Fortum on energiayhtiö, toimitusjohtaja on Pekka Lundmark vielä syksyyn asti, jolloin hän siirtyy Nokian toimitusjohtajaksi. Uusi toimitusjohtaja tulee olemaan Markus Rauramo, joka on viime vuodet toiminut Fortumin talousjohtajana.

Fortum kuuluu Suomen pörssin jättiläisiin, liikevaihto oli viime vuonna 5,4 miljardia, ja saksalaisen Uniperin kaupan myötä Fortum nousee Suomen suurimmaksi yhtiöksi. Fortum omistusosuus Uniperistä saavutti toukokuun alussa 73,4 prosenttia, joten Fortumilla on Uniperissa suurin omistus ja määräysvalta. Fortumin suurin omistaja taas on Suomen valtio 50,8% omistusosuudella. Uniperin kaupan myötä Fortum on Euroopan kolmanneksi suurin puhtaan energian tuottaja.

Uusiutuvaa ja fossiilista energiaa

Fortumin suunta on kohti puhtaampaa energiaa. Suomen hallitusohjelmaan on kirjattu Suomen virallinen tavoite, jonka mukaan Suomi on vuonna 2035 hiilineutraali. Koska Suomen valtio on Fortumin pääomistaja, tulisi Fortumin strategian pyrkiä tähän tavoitteeseen.

Puhtaammalla energialla tarkoitetaankin  tässä siis hiilineutraalia energiaa, eli pyritään pois fossiilisista energianlähteistä. Uniperin kauppa olikin siinä mielessä takaperoinen, että kaupan myötä fossiilisten energianlähteiden osuus Fortumin portfoliosta nousi. Energiaa Fortum tekee vesivoimalla, ydinvoimalla, tuulivoimalla, maakaasulla, biomassalla ja parjatulla kivihiilellä. Tällä hetkellä 12% Fortumin ja Uniperin yhteenlasketusta tuotannosta on valmistettu kivihiilellä.

Uniperin kaupan takana olikin enemmän halu saada tieto-taitoa, sekä kasvattaa vesienergian osuutta Fortumin portfoliossa. Uniperilla kun on etenkin Saksassa ja Ruotsissa vesivoimalaitoksia. Fortumilla oli ennestään liiketoimintaa pohjoismaissa, Baltian maissa, sekä Venäjällä, Puolassa ja Intiassa. Uniperin kautta päästään myös uusille markkinoille Keski-Eurooppaan.

Tämän vuoden aikana Fortum on ollut otsikoissa Uniperin kautta myös uuden kivihiilivoimalan avaamisen takia. Näin Fortumin osakkeen omistaja ottaa myös parin mutkan kautta minimaallisen pienesti kantaa Saksan energiapolitiikkaan. Kaikessa lyhykäisyydessään Saksa on maana tehnyt päätöksen sulkea ydinvoimalat vuoteen 2022 mennessä. Päätös on tehty Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden (vuonna 2011) jälkeen. Samaan aikaan Saksassa pyritään vähentämään kasvihuonekaasuja. Hieman nurinkurisesti Saksan valtio on kuitenkin antanut Uniperin avata uuden hiilivoimalan nimeltä Datteln 4. 

Ydinvoimassa on omat ongelmansa, mutta hyviin puoliin kuuluu hiilineutraalius. Joten (maalaisjärjellä ja viiden minuutin tutkimisella) ongelmana Saksan energiapolitiikassa näyttäisi olevan sekä energian saatavuus, että hiilineutraaliuteen pääseminen, kun samaan aikaan vähennetään ydinvoimaa.

Syyni ostaa Fortumia

Ostin toukokuussa osakesäästötilille 100 osaketta hintaan 15,40e/kpl. Yhtiöllä on vakaa kassavirta, energiaa tarvitaan aina, kulkutautien tai talouden syklien ei pitäisi suuremmin heilautella  liiketoimintaa. Kurssi kävi koronan kurjimmassa kuopassa maaliskuun lopulla 12,28 eurossa, mutta yritys vaikutti vielä toukokuussakin tunnusluvuin katsottuna edulliselta, sillä toukokuussa P/E oli muistaakseni alle 10 ja P/B alle 1, osinkotuotto noin 7% (laskettuna ostohinnasta).

Vuoden ensimmäisen kvartaalin luvut olivat ok, eikä koronavirus ainakaan vielä näkynyt lukemissa. Sähkön kulutusta vähensi leuto talvi, joten sääolosuhteet vaikuttivat ensimmäisen kvartaalin tulokseen. Koronavirus saattavat vaikuttaa Fortumin loppuvuoteen, jos suuret teollisuuden toimijat vähentävät sähkön käyttöä. Q2 lähtien Uniper näkyy Fortumin taseessa ja tuloslaskelmassa. Loppuvuodelle Fortum ei vielä antanut ohjeistuksia Uniperin kaupan takia.

Riskejäkin halpaan osakkeeseen sisältyy. Yrityksellä on paljon velkaa, ja sen myötä omavaraisuus aste ennuste oli Inderesin mukaan tälle vuodelle 26%, eli ei kovin hyvä. Uniperin kauppa on aiheuttanut pienoisen mainehaitan Fortumille uuden kivihiilivoimalan kautta ja kauppaan liittyy myös muita riskejä. Silti Fortumin suunta näyttäisi olevan oikea, ja kieltämättä edullinen hinta houkutteli osakkeen ostoon.

Huhtikuun ostot ja myynnit

Fortumia ostin toukokuussa. Huhtikuussa tein pari ostoa ja yhden myynnin. Ostot olivat Sampo (25 kpl hintaan 26,56e/kpl) ja Wärtsilä (100 kpl hintaan 6,90e/kpl). Sampo on ostettu osakesäästötilille ja Wärtsilä arvo-osuustilille, eli molemmat ostot olivat lisäyksiä entisten ostojen päälle. Molemmat ovat tällä hetkellä plussalla. 

Myynti oli Cityconin osake, eli minulla oli Cityconia sekä arvo-osuustilillä, että osakesäästötilillä. Jätin omistukseeni vielä osakesäästötilin osakkeet, mutta myin arvo-osuustilillä olevat osakkeet kokonaan pois. Syynä oli osittain verotukselliset syyt, eli myynnistä tullut tappio huomioidaan verotuksessa. Alun perin oli aikomus ostaa myöhemmin Cityconin osakkeita takaisin, mutta olen vielä kyttäillyt hintoja. Cityconin myynti toteutui hintaan 5,65e/ osake, tappiota tuli peräti 980 euroa.