Vuoden 2018 vuosituotto ja sijoitustoiminnan kulut

Oliko salkussa vuonna 2018 tuhkaa vai timantteja? Kertyikö vuonna 2018 kasa aloittelijan mokia, vai oliko sijoitustoiminta timantinkovaa tuoton takomista? Salkun arvo liikkui viime vuonna ensin plussalle ja viimeisen kvartaalin ajan miinukselle. Pörssikurssit sahasivat, joten se ei voinut olla näkymättä myös omassa salkussani.

Karhu se on pandakarhukin

Ostoja oli vuoden aikana Citycon, Fiskars, Tokmanni ja Nordea. Näistä ainoastaan Tokmannin miniosto on tällä hetkellä plussalla. Myyntejä oli yksi, eli lunastin OP-ilmasto rahastosta hieman alle 1000 eurolla osuuksia kesähuvitteluihin.

Salkkuni kehityksessä oli hyvää...

Osakevalinnat. Osakkeet nousivat yllättäen 4% plussalle huolimatta siitä, että OMXHPI painui noin 9% miinukselle vuonna 2018. Tuon 4% tuoton katsoin Nordnetin graafeista, joten sen ei pitäisi olla ihan tuulesta temmattu. Vuoden parhaita kuukausia olivat huhtikuu ja elokuu, parhaiten menestynyt osake oli Marimekko. Osinkoja, pääoman palautuksia ja S-osuuksien korkoja vuonna 2018 tuli bruttona tarkalleen 451,27 euroa.

...ja huonoa

Rahastot menivätkin sitten reippaasti miinukselle. OP-Aasia indeksi -9,55%, OP-Ilmasto -13,55%, OP-Kiina -23,88% ja OP-Pohjoismaat indeksi -8,19%. Rahastojen tappiot olivat kurjaa katsottavaa, täytyykin miettiä vakavasti myyntiä. (Jostain syystä verojen maksaminen tuntuu yhtä kivalta, kun käden pistäminen muurahaispesään.)

Kokonaisuudessaan salkku jäi miinukselle tänä vuonna noin -3,4% verran, kun otan huomioon sekä osakkeiden, että rahastojen kehityksen.  

Sijoitustoiminnan kulut vuonna 2018

Kuluja tuli seuraavista osake ostoista: Citycon 9e, Tokmanni 0,99e, Fiskars 0.99e ja Nordea 9e. Yhteensä siis noin 20e. Varsin kohtuullista. 

Rahastojen kulut olivat asia erikseen. Rahastojen kuluja en pysty laskemaan yhtä tarkkaan, sillä hallintakulut otetaan höyläten pitkin vuotta, eli rahastojen päivittäinen arvo vaikuttaa kulujen suuruuteen. Osuuspankissa rahastot myös kerryttävät bonuksia. Mutta hyvän arvion pystyy silti laskemaan. Kulut ovat siis rahastoissa OP-Aasia Indeksi 0,39%, OP-Kiina 2,50%, OP-Pohjoismaat Indeksi 0,39%, OP-Ilmasto 1,8%.

Näistä laskuna suunnilleen pyöristettyjen tämän hetkisten arvojen mukaan maksoin rahastojen hallinnoinnista pankilleni noin 160 euroa (!!!).   

Yhteensä kuluja oli siis noin 180 euroa, joista suurin osa oli hallinnointikulua OP-Ilmasto rahastosta. Valitsemani rahastot on kalliita. Salkun tämän hetkiseen kokoon (noin 20 000e) suhteutettuna maksoin kuluja vuonna 2018 noin 1% verran.

Vuoden 2018 tavoitteet 

Vuoden 2018 tavoitteita en edes muistanut, ellen olisi kurkannut kyseistä kirjoitusta. Jäin roimasti kaikista tavoitteistani.

Vuoden 2019 tavoitteet

Vuodelle 2019 en aseta tavoitteita. Minulle sopii tällä hetkellä laiskanpulskea tyyli ja stressin välttäminen. Pyrin kuitenkin siirtämään ylimääräisen rahan säästöihin. Haaveissa häämöttää myös ulkomaanmatka, sekä suurempi asunto, molemmat tietysti vähentäisivät säästöön menevää summaa. 

Q4 2018, karhun kämmenen kouraisu ja yksi valopilkku

Viimeinen vuoden 2018 kvartaali karahti kiville, salkkuni ei ollut immuuni yleiselle pörssin laskulle, vaan varsinkin joulukuussa näkyi laskua. Ostin Nordeaa kvartaalin aikana, näin jälkiviisaana liian aikaisin, koska osake jatkoi laskuaan ostoni jälkeenkin. Osinkoja sain bruttona Cityconilta noin 22e verran.

Tässä vielä lukuja. Rahastot tekivät suurimmat laskut, niistä hävisi peräti noin 11% kolmen kuukauden aikana. Osakkeista hävisi noin 9,5% arvosta, kun ei huomioida salkkuun laitettua lisärahaa. Yhteensä karhun karvainen kämmen kahmaisi pyöreästi noin 1000 euron verran pienestä omaisuudestani.

Q4 2018

Mitä olisin voinut tehdä toisin?

No enpäs oikeastaan tiedä. Lasku johtui yleisestä pörssien laskusta, joten en olisi voinut sille mitään. Ajoittaminen on hankalaa, eli ainoa ostoni tässä kvartaalissa ei ajoittamisen kannalta onnistunut, mutta parempi onni ensi kerralla! 

Kvartaalin valopilkku

Kvartaalin valopilkku on se, että jotain on saatu säästöönkin! Kolmen kuukauden aikana oli ennakoimattomia ja ennakoituja menoja. Edellisen pyykkikoneen hajottua oli pakko ostaa uusi ja kallis pyykinpesukone, tästä ostoksesta maksoin puolet (puolikas oli noin 400e). Lisäksi hankin jonkun verran vaatteita sekä itselleni, että lapsille, ja joulukin sai lompakon laihtumaan useilla satasilla. Silti säästöön laskisin menneen noin 1134 euroa kolmen kuukauden aikana.  

Ammattiliitto, kirkko ja Osakesäästäjien Keskusliitto

Näin vuoden vaihteen kunniaksi sain yllättävän tehokkuus puuskan, erosin yhdestä ryhmittymästä, pohdin pitkään eroa toisesta, ja kolmanteen liityin.

Ero ammattiliitosta

Joissain talousblogeissa kirjoitettiin tässä kuussa ammattiliitosta eroamisesta, ja vihdoin sain itsekin vaihdettua YTK:n eli Yleisen työttömyyskassan jäseneksi. Edellisessä ammattiliitossa maksoin jäsenmaksuja bruttotulojen mukaan, vuonna 2019 olisin maksanut arvioni mukaan noin 470 euroa. YTK:n jäsenmaksu on vuodessa kaiketi noin 118e, joten säästöä tulee, vaikka ammattiliiton jäsenmaksu onkin osittain verovähennyskelpoinen. Totesin, että "oikeaan" ammattiliittoon kuuluminen ei ole kohdallani niin tärkeää, vaan tärkeimmän, eli ansiosidonnaisen työttömyysturvan saan YTK:n kautta paljon edullisemmin.

Erotako kirkosta vai ei?

Toisille tämä on ideologinen, toisille taloudellinen päätös. Kirkollisveron maksajat erotellaan aina vuoden lopun tilanteen mukaan, tämän vuoksi kirkossa eroamisessa on piikki vuoden lopussa. Ideologisesti kirkko ja sen evankelis luterilainen uskonto ovat jokseenkin kaukana omista ajatuksistani. Vaikka olen pesunkestävä pakana, en ole tullut koskaan eronneeksikaan.

Päädyin pohdintojen jälkeen vielä(kin) pysymään kirkon jäsenenä. Myönnän tässä kuuntelevani iäkkään läheiseni toiveita, sillä tiedän läheiseni pahoittavan mielensä, jos jotain kautta ilmenisi, että en kuulu enää kirkkoon.

Liittyminen Osakesäästäjien Keskusliittoon

Syynä liittymiseen oli hyvältä vaikuttava lehti Viisas raha, joka tulee 10 kertaa vuodessa. Toki muitakin etuja on, liitto järjestää mm. jäseniltoja. Jäsenetuna toki saan myös Nordnetin osakeostot ihan vähän edullisemmin, 7e/kauppa. Kauppaa teen kuitenkin niin harvoin, että tällä ei ole suurta merkitystä. Jäsenyys kustantaa vuodessa 34 euroa. 

Rauhallista joulua!

Joulu on minulle hyvä syy syödä paljon suklaata ja vetäytyä perheen kanssa viettämään yhteistä aikaa! Suunnitelmissa oli matkustaa myös isovanhempien luokse, mutta koska perheessämme jyllää ärhäkkä vatsapöpö, vietämme yllättäen joulua vain kotona. Tänään pitää siis vielä tehdä täsmäisku Prisman hyllyille ja kahmia mukaan viimeiset lanttulaatikot omaan joulupöytään, alunperin kun meidän piti olla mummojen ruokahuollossa koko joulu.  

Joulu on rauhoittumisen aikaa. Syksy on ollut töihin palaamisineen hektinen, mielenkiintoinen ja innostava, mutta myös ajankäytöllisesti raskas. Parasta työssä on ollut työn luovuus ja visuaalisuus, sekä mukavat työkaverit ja asiakkaat, sen sijaan raskasta on ollut ajoittain huono johtaminen, pitkät työvuorot ja pitkä työmatka. Työmatka vie tunnin suuntaansa, sinä aikana kerkeää hyvin lukemaan sijoitusblogeja ja syventymään uusimpiin juoruihin, mutta mieluummin vaihtaisin työpaikan lähemmäs kotia, jolloin aikaa perheen kanssa jäisi enemmän. Töihin paluu on tarkoittanut myös sitä, että opinnot eivät ole edenneet yhtään, enkä ole myöskään ehtinyt harrastamaan liikuntaa.   

Kaapelitehtaan joulukuusi

Taloudellisesti syksy on ollut melko odotusten mukainen, palkkaa on tullut, ja siitä on jäänyt osa säästöön. Nettona palkkaa on tullut noin 1850e, lisäksi tulee puolet lapsilisistä, noin 165 euroa. Säästöön menee noin 400 euroa kuukausittain, eli säästöprosentti on noin 20%. Laskelmat on hyvin summittaisia, eli todellinen säästö voi olla pienempi. Veronpalautusta tuli 980 euroa, joka on menossa joulun menoihin. Tajusin syksyllä, että viritin veroprosentin vähän liian korkeaksi tänä vuonna, joten ensi kesänäkin pitäisi tulla palautuksia. Lisäksi tiedän jo tässä vaiheessa, että pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen lippu-uudistuksen takia liikkumismenot vähenee noin 50e/kk (kunhan uudistus saadaan käyntiin...).   

Sijoitukset ovat saaneet elää omaa elämäänsä. Niissä on selvä kahtia jako: Osuuspankin rahastot ovat laskeneet muutamia prosentteja, suorat osakesijoitukset ovat pärjänneet paremmin. Tällä hetkellä osakkeiden maailma kiinnostaakin enemmän, kuin rahastot. Salkun yksittäiset osakkeet ovat laskeneet vuoden ajan hyvinkin rajusti, mutta salkussa on ollut myös sellaisia osakkeita, jotka ovat nousseet ja tasoittaneet toisten laskua. Osakkeiden tuotto on siis tällä hetkellä muutaman prosentin jopa plussalla vuoden alkuun verrattuna. Koska tein jo keväällä verotuksellisen päätöksen myydä alle 1000e verran rahastoja kesän extramenoihin, en pysty enää tekemään verokikkailuja ennen vuoden vaihdetta. Osa jo päätetyistä myynneistä siirtyi siis ensi vuoden puolelle.

Hyvää joulua!

Pörssiaamu Helsingissä

Yleensä kiroilen omia epäsäännöllisiä työaikojani, mutta on niistä jotain hyötyäkin! Moni aamuvirkku ja tiedonnälkäinen sijoittaja sai siis torstai aamuna 1.11. klo 8.00 sekä aamupalaa, että katsauksen sijoittamisen maailmaan. Jo pelkästään hieno ja arvokas Pörssitalo on näkemisen arvoinen kaikkine yksityiskohtineen ja upea paikka sijoitustapahtumalle.

Pörssitalo

Tapahtuman yhtiöistä sekä Tokmanni, että Marimekko oli jo ennestään tuttuja, sillä näiden yhtiöiden osakkeita on jo salkussa. Pöyry sen sijaan on minulle oudompi firma. Yritys esittelyiden lisäksi ohjelmassa oli Sari Lounasmeren alkupuheenvuoro ja Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäen markkinakatsaus.

Täällä portaatkin kukkii

Tokmanni, Pöyry ja Marimekko

Tapahtuman yritykset olivat mielenkiintoisen erilaisia, Tokmanni on halpakauppa, Pöyry konsulttifirma ja Marimekko muoti- ja bränditalo. Sijoittajaa kiinnostaa tietenkin pörssikurssien käyttäytyminen. Marimekko on vuodessa tuplannut pörssikurssinsa, Pöyryllä on lyhyessä ajassa tullut noin 50% lisää pörssikurssiin ja Tokmannin kurssi sen sijaan on suunnilleen vuoden takaisessa tasossa. 

Minusta hieman yllättävää on Tokmannin kurssin pysyminen paikallaan, sillä numeroilla mitaten (liikevaihto parantunut noin 6%, myös liikevoitto sekä osakekohtainen tulos kasvaneet) yritys näyttää huikeasti paremmalta, kuin viime vuonna. Uhkana Tokmannin liiketoiminnalle talousjohtaja Markku Pirskanen pitää verkkokauppaa, joka kuristaa kivijalkakauppojen tulosta. Tulevaisuudessa yritys pyrkii parantamaan kannattavuutta 10% tasolle ja lisäämään omien tuotemerkkien osuutta asiakkaiden ostoskoreissa. Omien tuotemerkkien lisäys myynnistä parantaisi suoraan kateprosenttia. 

Pöyryn talousjohtaja Juuso Pajunen piti varsin hyvän esityksen megatrendeistä ja niiden vaikutuksesta Pöyryn liiketoimintaan. Megatrendeistä hyötyy toki moni muukin yritys, ei vaan Pöyry. Itselleni oli Pöyrystä muodostunut kuva selkeästi rakentamiseen liittyvänä yrityksenä, joten ihan mielenkiinnolla seurasin esitystä. Pöyryn liiketoiminnan uhat sen sijaan liittyvät syklisyyteen. Kun markkinoilla on epävarmuutta, investointeja karsitaan, mikä vaikuttaa suoraan Pöyryn tulokseen. 

Marimekon toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko tuli tilaisuuteen suoraan kolmannen kvartaalin lukujen julkistamistilaisuudesta. Liikevaihdossa on 10% kasvu viime vuoteen verrattuna, puolet liikevaihdosta tulee Suomesta ja puolet ulkomailta. Marimekon tuloksia katsoessa pohdin aina otsa kurtussa Suomen markkinan osuutta liikevaihdossa. Suomi on pieni markkina-alue, ja jossain vaiheessa Unikot kukkivat jo kaikkialla ja  trendit kääntyvät muihin kukkasiin. Vaaleanpunaisissa unelmissani näkisin mielelläni isomman osuuden myynnistä tulevan ulkomailta. Alahuhta-Kaskolla oli tällä kertaa hyviä uutisia osinkosijoittajille. Marimekon hallitus esittää ensi keväänä lisäosingon 1,25e/osake maksamista osakkeenomistajille. Marimekon osake lähtikin hyvien uutisten siivittäminä reippaaseen nousuun.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki otti esityksessään kantaa mm. pörssikurssien laskuun. Hänen mielestään kyseessä on enemmänkin korjausliike, eikä hän usko vielä taantuman alkuun. Maailmantalouden kasvu on hidastumassa, mutta rattaat pyörivät silti edelleen. Ennusteen mukaan Euriborit pysyvät alhaalla 2019 loppupuolelle asti. Työllisyys on tällä hetkellä Suomessa lähellä hallituksen tavoitetta, eli 72%. Suomen talouden kannalta kestävä työllisyysaste olisi noin 75%. Palkat ovat lähteneet nousuun inflaatiota nopeammin. Kuluttajilla on siis tällä hetkellä rahaa enemmän käytössään.

Vastuullista sijoittamista vai viherpesua?

Mitä jäi päällimmäisenä mieleen tapahtumasta? Kaikkien yritysten luvut olivat parantuneet viime vuodesta. Yllättävää mielestäni oli, että sijoittamisen vastuullisuutta korostettiin sekä yritysten omissa esityksissä, mutta myös yleisön kysymyksissä. Tokmanni mainitsi olevansa "halpa ja vastuullinen" ja tekevänsä yhteistyötä kaukomaiden tehtaiden olojen tarkkailussa kansainvälisten yhteisöjen kanssa, Pöyryn talousjohtaja sen sijaan mainitsi Pöyryn olevan hyvä sijoituskohde, jos uskoo ilmastonmuutoksen pysäyttämisen ratkaisun olevan metsässä. 

Seksikkäät pörssikurssit

Kävin viime viikolla kaveriporukan kanssa katsomassa Helsingin kaupunginteatterin esityksen Kinky Boots. Siellä oli värien ilotulitusta, taitavia esiintyjiä ja häikäisevän upeita tanssijoita paljeteissaan. Hyvin rakennettu show, josta syntyi täydellistä viihdettä. Opin myös samalla jotain uutta väreistä. Musikaalin pääesiintyjän, Lolan/Simonin mukaan kirkas punainen on seksikkyyden väri, ja vihreä... no, se on suolakurkkujen väri.

Jos on Lolaa uskominen, viime aikoina pörssikurssit ovat olleet huippuseksikkäät sekä meillä, että muualla. Laskuun ei kukaan oikein taida tietää tarkkaa syytä, arvailuja ovat olleet mm. Italian tilanne, EKP:n elvytyksen väheneminen, tuleva korkojen nousu, Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen tullisota, sekä kolmannen osavuosikatsausten odotuksia huonommat tulokset.

Lievää paniikkia taitaa aiheuttaa myös silkka matematiikka, 10 vuoden nousu on ollut pitkä ja moni alkaa jo kalenteri kädessä odottaa laskua. Itsekin kerkesin jo ostamaan Nordeaa, mutta aivan liian aikaisin, sillä kurssit ovat jatkaneet luisuaan. Puhutaan jo korjausliikkeestä, sillä kurssit laskivat kuukauden sisällä 10%.

Pitääkö panikoida, kun kurssit laskevat?

Täytyy myöntää, että puolisen vuotta sitten tapahtunut kurssien pudotus tuntui ilkeästi mahan pohjassa. Tätä viimeisintä kurssien laskua sen sijaan olen katsonut kieron mielenkiinnon vallitessa. Pörssissä on näkynyt värien ilotulitusta, ja taitavia tanssikuvioita, joten olen vielä ottanut koko luisun viihteen kannalta. Osavuosikatsauksensa jälkeen Orion ensin nousi 10% ja seuraavana päivänä laski suunnilleen saman verran. Ihan järjetöntä, mutta tässä näkyy, että sijoittamiseen liittyy vahvasti myös psykologia. Kuka vielä sanoo, että sijoittaminen on tylsää?

Oma salkkunikin on kärsinyt viime viikkojen rytinöissä, mutta olen vielä muutaman prosentin plussalla vuoden alkuun verrattuna. Tästä lienee (ehkä?) kiittäminen Marimekkoa, Nokiaa ja Stora Ensoa. Salkun tarkka seuraaminen on jäänyt vähemmälle, koska töissäkin täytyy käydä. Tässä vaiheessa voi mainita, että liityin myös Sharevilleen, josta siis voi katsoa salkkuni tilannetta. Koska teen hyvin vähän kauppaa, salkkuni liikkeiden seuraaminen tulee olemaan melko unettavaa puuhaa.

Joitain päätöksiä olen tehnyt nyt syksyllä sijoitusteni suhteen. Varsinaista sijoitussuunnitelmaa minulla ei ole, joten harkitsen vakavasti sellaisen tekemistä. Olen jo päättänyt, että osa rahastoista lähtee omistuksestani. Myin jo keväällä osan, joten jos haluan pitää vielä tänä vuonna verojen takia myynnit alle tuhannessa eurossa, minun täytyy malttaa mieleni ja myydä lisää vasta vuoden vaihteen jälkeen.

Osasta rahastoista haluan luopua oikeastaan kahdesta syystä. Ensinnäkään ne ei kiinnosta enää samalla tavalla, nyt kun olen päässyt suorien osakkeiden makuun. Toiseksi jos ihan puhdasta tuottoa katsotaan, olen saanut parempia tuottoja osakkeilla. Tähän tosin täytyy lisätä, että olen omistanut osakkeita vasta parin vuoden ajan, joten päättelyketju ei ole täysin aukoton.

Salkkuun lisää Nordeaa

Kurssit ovat liusuneet viime päivinä, enkä voinut vastustaa Nordean ostoa. Ostin siis Nordeaa lisää 90 kpl hintaan 8,753e. Oston tein jo 4.10, joten viime viikolla Nordean osakkeita olisi saanut vieläkin halvemmalla.

Miksi ostin Nordeaa?

Nordea on Suomen toiseksi suurin pankki, isompi osuus asiakkaista on vain Osuuspankilla. Asiakastyytyväisyys on Talouselämän muutaman päivää vanhan uutisen mukaan Suomen pankkien pohjasakkaa. Mielenkiintoista on, että uutisen mukaan pienemmillä pankeilla, kuten POP-pankilla ja Säästöpankilla on tyytyväisimmät asiakkaat, kun taas suuremmat konsernit ovat epäsuositumpia.  Asiakastyytyväisyyden lisäksi Nordean kohdalla pinnalle tuntuu ikuisesti nousevan myös Panaman paperit, konttoreiden vähennykset ja hiekka konttoreiden lattioilla. Huonolta kuulostaa myös se, että vaikka kurssi on sahannut, osakkeiden kurssi on samalla tasolla, kuin viisi vuotta sitten.

Nordeaa ostin ensimmäistä kertaa noin vuosi sitten, 26.10, jolloin kurssi romahti yhden päivän aikana reilusti odotuksia huonomman Q3 raportin jälkeen. Silloin ostohinta oli yli 10e/osake, nyt siis huomattavasti edullisempi.

Sekä viime vuonna, että tänä vuonna ostin Nordeaa oikeastaan samoista syistä. Minua houkutteli korkea osinkotuotto, vakavaraisuus ja se, että pankkimaailman haasteista huolimatta Nordea on tarttunut haasteisiin ja ottanut mm. käyttöön vihdoin pitkään suunnittelemansa it-järjestelmän. Lisäksi pankkien pitäisi kaiken järjen mukaan hyötyä korkojen noususta. Korot ovat pitkään olleet historiallisen alhaalla, mutta korkotason nousua on povattu Ylen uutisen mukaan mahdollisesti ensi vuoteen. Nordea panostaa digitaalisuuteen, mikä selvästi jakaa asiakaskuntaa. Toiset haluaisivat yhä asioida konttorissa, kun taas toisia miellyttää palveluiden digitaalisuus. Itse en tällä hetkellä ole Nordean asiakas, mutta olen kyllä kuulunut sekä Nordean, että sen edeltäjien, KOPin ja Meritan asiakkaisiin.