keskiviikko 10. huhtikuuta 2019

Maaliskuun 2019 tulot ja menot

Vietinkö maaliskuussa iloista kulutusjuhlaa, vai sainko säästöprosentin kohoamaan uusiin korkeuksiin? Totuus piilee jossain näiden kahden ääripään välissä.

Perheeseeni kuuluu puoliso ja kolme yhteistä lasta. Taloutemme ovat erilliset, eli molemmilla on omat tilit, lisäksi meillä on yhteistili, josta maksamme yhteiset menot puoliksi. Tulot koostuvat tässä kuukaudessa palkasta, puolikkaasta lapsilisästä ja lisäksi sain vähän osinkoja. Meidän taloudessa kaikki yhteiset menot menevät puoliksi (ruoka, lasten menot ym). Myös lapsilisä menee tällä hetkellä puoliksi, eli laitan sen yhteiselle tilille, josta maksamme yhteisiä kuluja. Eli esimerkiksi ruokaan viisihenkisellä perheellämme meni noin 800 euroa ja lasten päivähoitoon ja iltapäiväkerhoon noin 500 euroa. Oma osuuteni näistä kuluista on puolet, jonka olen kirjannut alle.

Helmikuussa uusimme sekä uunin, että tiskikoneen, maaliskuussa ei onneksi ollut mitään näin suuria ostoja! Kävin maaliskuussa Tallinnassa risteilyllä työporukan kanssa, ja siitä tuli joitain ylimääräisiä kuluja (ruoka, juoma, hytti). Alla olevassa taulukossa on lisäksi liikkuminen -osiossa kahden kuukauden matkakortti kulut. Pääkaupunkiseudun maksuvyöhykkeet muuttuvat 27.4., ja maksoin matkakortin vyöhykkeiden vaihtumiseen asti. Itselleni kävi tässä vyöhyke uudistuksessa muuten hyvä tuuri, jatkossa liikkumiskulut puolittuvat ja ovat noin 50 euroa kuukaudessa.

Maaliskuun tulot ja menot 2019

Ottaen huomioon, että reissasin laivalla ja ostimme pari pyörääkin muksuille, säästöasteena noin 22% on oikein hyvä! (Tässä kohtaa aloin epäillä, että osa kuiteista on mystisesti hävinnyt... mutta täytynee luottaa omaan kirjanpitoon.) Ero viime kuuhun on suuri, mutta selittävänä tekijänä on juurikin tuo kodinkoneiden uusiminen, joka vei viime kuukauden rahoista useamman satasen. Huhtikuussa en kuluseurantaa tee. Kulujen seuraaminen toki on hyödyllistä, mutta kaksi peräkkäistä kuukautta kertoo minulle jo hyvin, missä lukemissa suunnilleen liikutaan.

maanantai 1. huhtikuuta 2019

Q1, sijoittajan krapula ja ATH

Tällä kvartaalilla arvo-osuuustilillä on käynyt vipinä. Ajan puutteen vuoksi en ole kerennyt tutustumaan uusiin yrityksiin, vaan olen tyhjentänyt salkkua pankin omista rahastoista ja tehnyt ostoja tuttuihin yrityksiin. Myin siis kokonaan pois OP-Kiina -rahaston, sekä OP-Pohjoismaat indeksi -rahaston. Kolmen kuukauden aikana lisäilin Tokmannia, Stora Ensoa ja Nordeaa. Maaliskuun alussa kävin myös Tallinnassa, ja kuvailin aikani ratoksi Tallinnan vanhan kaupungin rapistuneita, mutta silti niin hienoja ovia. 


Nordea ja sijoittajan krapula

Onko pankki ala jo auringonlaskun ala? Uusia toimijoita on tulossa alalle, ja vanhoilla pankeilla on nollakorkojen ja lisääntyneen valvonnan vuoksi vaikeuksia tehdä hyvää tulosta. Nordealla on viime vuosina ollut hankaluuksia lisätä liikevaihtoa, ja se on näkynyt myös kurssissa. Mainetta on kolhinut myös rahanpesu epäilyt.  

Omat ostoni Nordeaan on ajoittuneet suuriin laskupäiviin. Strategia tämäkin, mutta ei ehkä parhaasta päästä. Viimeisin osto oli viime perjantaina, kun osingon irtoamispäivänä kurssi tipahti yli 10% ja kävi alle seitsemässä eurossa. Iso osa pudotuksesta selittyy jättimäisen, noin 9% osingon irtomaisella. Ostin siis noin 1000 euron erän Nordean osakkeita. Jälkeenpäin iski sijoittajan krapula, ja ruoskin itseäni tyhmyydestä. Osakkeen putoaminen yksistään kun harvoin on hyvä syy ostaa osaketta lisää. 



Nordean liiketominnalta tuntuu puuttuvan suunta, johdossa tapahtuu nyt muutoksia, kun Björn Wahlroos jää pois. Kuluja on vähennelty jo ainakin parin vuoden ajan, mutta tämä tie on jossain vaiheessa käyty. Nordean puolesta puhuu sen sijaan uusittu pankkijärjestelmä, hajaantuminen pohjoismaihin ja suuri koko. Kääntyykö kurssi vielä koilliseen? No, aika  näyttää, mutta jossain vaiheessa on kenties aika vähentää omia sijoituksiani Nordeassa. Ensimmäiset ostot olen tehnyt yli 10 euron hinnalla, joten olen nyt muutaman satasen tappiolla. Samalla voin myydä voitollisia rahastoja ja vähentää näin veroseuraumuksia. 


Ensimmäisen kvartaalin jälkeen 

Helsingin yleisindeksi hiipi jossain vaiheessa yli maagisen 10 000 pisteen, ja tämä näkyi myös minun suorissa osakesijoituksissani. Nyt on tultu jo tästä lukemasta hieman alaspäin. Kvartaalin aikana rahastot nousivat noin 12% ja osakkeiden nousu oli noin 7,8%. 

Omistukset 31.3.2019
Osinkoja tilille on maksanut Fiskars, CapMan, Stora Enso ja Citycon. Bruttona osingot olivat 104,45 ja nettona 77,55 euroa. Käytännössä nämä rahat livahtivat jo Nordea ostokseeni perjantaina.

Omistusten kehittyminen
Salkku ylsi tällä kvartaalilla omaan ennätykseensä, eli  melkein 27 000 euron lukemiin! Tämä lämmittää sydäntä, vaikka pikku rahoistahan vielä on kyse, jos ajatellaan tavoitettani, eli 100 000 euroa.  

Kolmen kuukauden matkalla salkun arvo nousi noin 2718 euroa. Uutta rahaa sijoituksiin säästin palkastani noin 808 euroa, joten markkinat olivat tällä kvartaalilla suosiolliset. Kun huomioidaan myynnit ja ostot, rahastot nousivat noin 1302 euroa, ja osakkeet noin 646 euroa. Reipas noin 8% nousu johtuu osin viime vuoden joulukuun dipistä, josta näemmä on jo toivuttu. 



Loppuvuoden suunnitelmat

Osakesäästötili starttaa heti ensi vuoden alusta ja olen alkanut pohtia tilin avaamista. Kaltaiselleni osinkosijoittajalle tili voisi olla hyvä, verotus siirtyisi tulevaisuuteen, ja korkoa korolle -ilmiö jylläisi parempia tuottoja omaisuudelleni. 

Käytännössä fiksuinta olisi viritellä koneelle pari excel-harjoitusta, ja testata tiliä parilla eri skenaariolla. Tuottoihin vaikuttaa suuresti myös pankkien vaatimat maksut tilistä. Lisäksi miinuksena on varoja nostettaessa osinkojen verojen kiristyminen 25,5% tasosta 30% tasoon. Näillä näkymin myös hankintaolettamaa ei voi käyttää, ja luovutustappioiden hyödyntäminen muuttuu, joten saadut hyödyt jäävät oletettua pienemmeksi.

Tällä hetkellä loppusuunnitelmiin kuuluu kuitenkin hillitä spontaaneja osake ostoja. En usko, että nousu jatkuu alkuvuoden kaltaisena, sillä alkuvuoden nousu vastaa ainakin omassa salkussani yhden vuoden keskituottoa (!). Pyrin siis lisäämään varojen määrää tilillä. Jos päädyn avaamaan osakesäästötilin, on jonkinlainen alkupääoma jo säästettynä. 

perjantai 22. maaliskuuta 2019

Cityconin yhtiökokous ja käänteinen splitti

Olen vielä melko noviisi yhtiökokous kävijä. Kahdessa yhtiökokouksessa viime keväänä käyneenä, ilmoittauduin tänä vuonna Cityconin yhtiökokoukseen, joka pidettiin Ison Omenan elokuvateatterin salissa. Elokuvateatteri toimikin oikein hyvin yhtiökokouspaikkana, penkit oli mukavat, vaikka draamaa ei tällä kertaa nähtykään. Tänä vuonnayhtiön  osakekurssi on ollut noin 8% kasvussa, omassa salkussani Citycon on kuitenkin hivenen pakkasella. 

Citycon on ollut viime aikoina sitkeiden ostohuhujen kohteena. Yrityksen pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Chaim Katzman omistaa yrityksensä Gazit Globen kautta jo 48,5% osakkeista. Kun omistus nousee 50% täytyy suuromistajan tehdä ostotarjous lopuista osakkeista. Valitettavasti Chaim Katzman ei ollut itse yhtiökokouksessa paikalla, joten vaikka kysymys Katzmanin aikeista nousi esille, ei vastausta tulevaisuuden aikeista saatu.

Yritysten edustajien esitykset (Chaim Katzmanin video esitys, uuden toimitusjohtajan F.Scott Ballin toimitusjohtajan katsaus ja talousjohtaja Eero Sihvosen tilintarkastuskertomus) etenivat jouhevasti, ja minulle jäi johdosta erittäin hyvä kuva.



Cityconin strategia ja tulevaisuuden suunnitelmia


Yhtiön strategia kuulostaa hyvälle: hankitaan kauppapaikkoja tiheän asutuksen alueelta hyvien liikenneyhteyksien varrelta ja vähennetään huonommin tuottavampia omistuksia. Yrityksen tuotot tulevat vuokratuloista ja suurimpia vuokranmaksjia ovat päivittäistavarakaupat (Suomessa Kesko ja S-ryhmä), tavoitteena on saada vuokralaisiksi myös julkisia toimijoita. Esimerkiksi Isossa Omenassa on palvelutorilla kirjasto, terveyskeskus, neuvola ja Kela.

Iso Omena onkin yhtiön tämän hetken menestyksekkäin kauppakeskus, vuokratuotto on hyvä ja viime vuonna kauppakeskuksessa oli 20 miljoonaa käyntiä. Yhtiökokouksen vierailijoiden kysymyksissä tuli kuitenkin esiin Lippulaiva ja Heikintori, Cityconin ei niin menestyksekkäät pienemmät Espoolaiset kauppakeskukset. Vanha Lippulaiva purettiin jokunen vuosi sitten, eikä sitkeistä neuvotteluista huolimatta ole löydetty rakentajaa uudelle isommalle Lippulaivalle. Heikintori sen sijaan tekee hiljaista kuolemaa Espoon Tapiolassa. Vanha rakennus kaipaisi jo isoa remonttia, mutta rakennus on suojeltu, ja pääomistaja Cityconin lisäksi rakennuksella on muitakin omistajia. Tällä hetkellä suuri osa Heikintorin liiketiloista on tyhjinä.

Hallitus esitti yhtiökokouksessa myös käänteistä splittiä osakkeille, tässä splitissä 5 osaketta yhdistyy yhdeksi osakkeeksi. Johdon mukaan näin lisättäisiin osakkeen houkuttelevuutta. Itselleni käänteisen splitin "oikea" hyöty jäi hieman hämäräksi, kyseessä lienee enemmänkin psykologinen temppu. Käänteinen splitti tapahtuikin viime viikolla.

Ison Omenan sisäänkäynti

Iso Omena sisältäpäin 


Verkkokauppa on viime vuosina nakertanut kivijalkakauppojen ansaintaa, Citycon on kuitenkin hyvin pysynyt mukana kehityksessä. Shoppailu ei ole omaa alaani, mutta näppituntumalla täytyy sanoa, että kävijöitä riittää edelleen myös kivijalkakauppoihin. Cityconin liiketoiminta on kohtuullisen tasaista. Yhtiö tuskin oppii uusia temppuja ja pyrkii luultavasti tulevaisuudessakin jakamaan reilusti osinkoa.

perjantai 1. maaliskuuta 2019

Helmikuun tulot ja menot

Viimeeksi olen kirjannut kaikki kuukauden tulot ja menot vuosi sitten, tiedot noista kuukausista löytyy blogista. Vuoden aikana tilanne on kuitenkin muuttunut, sillä viime vuonna sain aikuisopintotukea, nyt tulonlähteenä on palkka.

Helmikuun alussa kävin myös tutustumassa uuteen Oodi-kirjastoon. Oodi edustaa mielestäni Vau!-arkkitehtuuria (ei liene mikään virallinen määritelmä). Arkkitehtuuriltaan todella hieno tila, varsinkin ylin kerros. Yhtenä puutteena voi kuitenkin mainita, että talousaiheisia kirjoja voisi olla enemmän! Kuvat ovat Oodista.

Oodi 

Käsittelen alla vain omia tulojani ja menojani, perheeseeni kuuluu myös puoliso ja kolme yhteistä lasta. Tulot koostuvat tässä kuukaudessa palkasta, puolikkaasta lapsilisästä ja lisäksi kirjasin vakuutuksesta saadun puolikkaan summan tuloihin. Meidän taloudessa kaikki yhteiset menot menevät puoliksi (ruoka, lasten menot ym). Myös lapsilisä menee tällä hetkellä puoliksi, eli laitan sen yhteiselle tilille, josta maksamme yhteisiä kuluja. Eli esimerkiksi ruokaan viisihenkisellä perheellämme meni noin 800 euroa ja lasten päivähoitoon ja iltapäiväkerhoon noin 500 euroa. Oma osuuteni näistä kuluista on puolet, jonka olen kirjannut alle.

Omat menomme maksamme puolison kanssa itse. Yhteisestä asunnosta omistan 40%, asuntolainat ovat erilliset. Vastikkeesta maksan omistusosuuden mukaan 40%.

Helmikuussa hajosi kaksi suurta kodinkonetta, astianpesukone ja hella. Vaikka ostimme edulliset laitteet, koko kodinkone ruljanssi maksoi noin 880 euroa. Tähän sisältyy korjaajan käynti (ensin yritimme ekologisesti saada vielä vanhoja toimimaan), itse kodinkoneet, uusien tuonti ja kytkeminen paikoilleen, sekä vanhojen poisvienti. Onneksi vakuutuksesta tuli takaisin noin 150 euroa. Kodinkoneet ostimme puoliksi, joten oma kukkaroni keveni tässä kuussa niiden takia noin 365 euroa. Kodinkoneet näkyvät alla olevassa laskelmassa kohdassa "koti", lisäksi siellä on joitain muita kuluja koskien kotiin hankittuja tavaroita.

Helmikuun tulot ja menot
Tähän kuuhun ajoittui myös harvinainen teatterireissu puolison kanssa. Veimme lapset yöksi hoitoon sukulaisen luo, kävimme teatterissa ja pitkän kaavan mukaan syömässä. Teatteriliput olin ostanut jo ennen helmikuuta.

Suurin yllätys tämän kuukauden kohdalla on, että vaikka tuli kaikenlaisia ylimääräisiä kuluja (kodinkoneet, teatterireissu, jäsenmaksu) rahat kuitenkin riittivät, ja jotain jäi vielä säästöönkin!

Elämisen kiinteät kulut


Kiinteät kulut (asuminen, lasten päivähoito ja iltapäiväkerho, liikuminen ja kännykkä) ovat minun kohdallani noin 800 euroa. Lisäksi kiinteisiin kuluihin pitäisi laskea ainakin vakuutusmaksut, sekä sähkölasku. Nämä pitäisi jyvittää joka kuukaudelle, joten luultavasti kiinteät kulut ovat minun kohdallani noin 900 euroa/kk. Tähän summaan ei oikein voi vaikuttaa.

Oodin ylin kerros

Seuraan tulojani ja menojani hyvin satunnaisesti. Tähän on syynsä, sillä liian tarkka seuraaminen aiheuttaa minussa vainoharhaisia piirteitä ja jopa yhden viattoman suklaapatukan osto nostaa mielen syvyyksistä kitupiikin. Se vie ilon koko suklaansyönnistä, kun alkaa ajatella vain suklaapatukan hintaa! Myös parisuhde on koetuksella, kun alan huomauttelemaan puolisolle kärkevällä äänellä suippopaprikoiden kilohinnoista (huomattavasti kalliimpia, kuin tavalliset paprikat!). Silti kirjaan vertailun vuoksi ensi kuussa myös maaliskuun tulot ja menot.

Lukeekohan tuolla myös jossain "sijoittaja"?

keskiviikko 27. helmikuuta 2019

Helmikuun ostoja

Sijoittamisen megatrendejä ovat mm. digitalisoituminen, vastuullisuus, kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen. Varsinkin kivijalkakauppoja on moitittu jämähtämisestä menneelle vuosituhannelle, sillä kun digitalisaatio jyllää ja verkkokauppa takoo uusia ennätyksiä, kivijalkakauppojen on keksittävä uusia temppuja pysyäkseen kilpailussa mukana.

Myöhästyin pahasti viime joulukuun osake-alennusmyynneistä. Edelleen hinnat ovat maltilliset (?), tai ainakin edullisemmat, kuin viime vuoden huipuissa. Myin kiireen vilkkaa kaksi OP:n rahastoani ja ostin suoria osakkeita. OP-Kiinasta luovuin suurien kulujen takia. Hallinnointipalkkiona 2,5% on kallis, lisäksi Kiinan tilanne lienee edelleen melko sumuinen liittyen kauppasotaan. Rahasto on liikkunut reilusti kolmen vuoden aikana, mutta pysynyt minulla koko ajan tappiollisena. Toinen myyntini oli OP-Pohjoismaat, jonka olen myös omistanut noin kolmen vuoden ajan. Syynä myyntiin oli huono tuotto, kolmen vuoden ajan rahasto on pysynyt suunnilleen samoissa lukemissa. Näistä rahaa palautui tilille noin 1600 euroa.


Kaksi ostoa 


Olen nykyisin huono hautomaan rahaa tilillä, joten samalla viikolla tein kaksi ostoa. Oma pienen pieni salkkuni ui osittain megatrendien vastavirtaan. Se nojaa tuhdisti kaupan alaan, sillä salkusta löytyy sekä Tokmanni, Marimekko, Fiskars (kaikkien liikevaihto pohjautuu vähittäiskauppaan, tosin verkkokauppakin löytyy), että Citycon ja Capman (Citycon omistaa kauppakeskuksia, Capman on mukana myös kauppakeskuksissa). Silti en pystynyt vastustamaan kiusausta, vaan ostin lisää Tokmannia helmikuun ensimmäisellä viikolla noin 700 eurolla. Oston tein ennen tulosjulkistusta.

Ja miksikö Tokmannia? Tiedostan kyllä mahdolliset vaikeudet, sillä aina kun mainitaan "kivijalkakaupan ongelmat", mieleen tulee hyvin samankaltainen, mutta  fiinimpi nimi. Seuraako Tokmanni Stockmannin kuoppaista reittiä alaspäin? Jaa-a , enpäs tiedä, mutta en millään pysty uskomaan, että kaikki Suomen kuluttajat siirtyvät verkkokauppojen asiakkaiksi. Tokmannin osake on  noussut iloisesti viime vuotisesta kuopastaan, mutta toiminta on edelleen numeroiden valossa mielestäni järkevän oloista.

Toisella samanlaisella summalla ostin Stora Enson osaketta, tätäkin minulla oli jo ennestään. Stora Enso lienee kaikista syklisin omistuksistani, joten tässä riski liittyy mahdolliseen kysynnän tyrehtymiseen, jos talous alkaa hidastua. Muuten uskoisin, että Stora Ensosta löytyy innovatiivisuutta ja intoa puskea uusia tuotteita perinteisten paperi tuotteiden tilalle, mutta talouden yleinen vire vaikuttaa vahvasti liiketoimintaan. Osa Stora Enson liiketoiminnasta on kartonginvalmistusta. Pakkausmateriaalia kuluu, kun verkkokaupasta tilataan tuotteita, tämän osakkeen oston voisi siis ajatella myötäilevän megatrendiä.

tiistai 8. tammikuuta 2019

Vuoden 2018 vuosituotto ja sijoitustoiminnan kulut

Oliko salkussa vuonna 2018 tuhkaa vai timantteja? Kertyikö vuonna 2018 kasa aloittelijan mokia, vai oliko sijoitustoiminta timantinkovaa tuoton takomista? Salkun arvo liikkui viime vuonna ensin plussalle ja viimeisen kvartaalin ajan miinukselle. Pörssikurssit sahasivat, joten se ei voinut olla näkymättä myös omassa salkussani.

Karhu se on pandakarhukin

Ostoja oli vuoden aikana Citycon, Fiskars, Tokmanni ja Nordea. Näistä ainoastaan Tokmannin miniosto on tällä hetkellä plussalla. Myyntejä oli yksi, eli lunastin OP-ilmasto rahastosta hieman alle 1000 eurolla osuuksia kesähuvitteluihin.

Salkkuni kehityksessä oli hyvää...


Osakevalinnat. Osakkeet nousivat yllättäen 4% plussalle huolimatta siitä, että OMXHPI painui noin 9% miinukselle vuonna 2018. Tuon 4% tuoton katsoin Nordnetin graafeista, joten sen ei pitäisi olla ihan tuulesta temmattu. Vuoden parhaita kuukausia olivat huhtikuu ja elokuu, parhaiten menestynyt osake oli Marimekko. Osinkoja, pääoman palautuksia ja S-osuuksien korkoja vuonna 2018 tuli bruttona tarkalleen 451,27 euroa.

...ja huonoa


Rahastot menivätkin sitten reippaasti miinukselle. OP-Aasia indeksi -9,55%, OP-Ilmasto -13,55%, OP-Kiina -23,88% ja OP-Pohjoismaat indeksi -8,19%. Rahastojen tappiot olivat kurjaa katsottavaa, täytyykin miettiä vakavasti myyntiä. (Jostain syystä verojen maksaminen tuntuu yhtä kivalta, kun käden pistäminen muurahaispesään.)

Kokonaisuudessaan salkku jäi miinukselle tänä vuonna noin -3,4% verran, kun otan huomioon sekä osakkeiden, että rahastojen kehityksen.  


Sijoitustoiminnan kulut vuonna 2018


Kuluja tuli seuraavista osake ostoista: Citycon 9e, Tokmanni 0,99e, Fiskars 0.99e ja Nordea 9e. Yhteensä siis noin 20e. Varsin kohtuullista. 

Rahastojen kulut olivat asia erikseen. Rahastojen kuluja en pysty laskemaan yhtä tarkkaan, sillä hallintakulut otetaan höyläten pitkin vuotta, eli rahastojen päivittäinen arvo vaikuttaa kulujen suuruuteen. Osuuspankissa rahastot myös kerryttävät bonuksia. Mutta hyvän arvion pystyy silti laskemaan. Kulut ovat siis rahastoissa OP-Aasia Indeksi 0,39%, OP-Kiina 2,50%, OP-Pohjoismaat Indeksi 0,39%, OP-Ilmasto 1,8%.

Näistä laskuna suunnilleen pyöristettyjen tämän hetkisten arvojen mukaan maksoin rahastojen hallinnoinnista pankilleni noin 160 euroa (!!!).   

Yhteensä kuluja oli siis noin 180 euroa, joista suurin osa oli hallinnointikulua OP-Ilmasto rahastosta. Valitsemani rahastot on kalliita. Salkun tämän hetkiseen kokoon (noin 20 000e) suhteutettuna maksoin kuluja vuonna 2018 noin 1% verran.


Vuoden 2018 tavoitteet 


Vuoden 2018 tavoitteita en edes muistanut, ellen olisi kurkannut kyseistä kirjoitusta. Jäin roimasti kaikista tavoitteistani.

Vuoden 2019 tavoitteet


Vuodelle 2019 en aseta tavoitteita. Minulle sopii tällä hetkellä laiskanpulskea tyyli ja stressin välttäminen. Pyrin kuitenkin siirtämään ylimääräisen rahan säästöihin. Haaveissa häämöttää myös ulkomaanmatka, sekä suurempi asunto, molemmat tietysti vähentäisivät säästöön menevää summaa. 

sunnuntai 6. tammikuuta 2019

Q4 2018, karhun kämmenen kouraisu ja yksi valopilkku

Viimeinen vuoden 2018 kvartaali karahti kiville, salkkuni ei ollut immuuni yleiselle pörssin laskulle, vaan varsinkin joulukuussa näkyi laskua. Ostin Nordeaa kvartaalin aikana, näin jälkiviisaana liian aikaisin, koska osake jatkoi laskuaan ostoni jälkeenkin. Osinkoja sain bruttona Cityconilta noin 22e verran.

Tässä vielä lukuja. Rahastot tekivät suurimmat laskut, niistä hävisi peräti noin 11% kolmen kuukauden aikana. Osakkeista hävisi noin 9,5% arvosta, kun ei huomioida salkkuun laitettua lisärahaa. Yhteensä karhun karvainen kämmen kahmaisi pyöreästi noin 1000 euron verran pienestä omaisuudestani.

Q4 2018


Mitä olisin voinut tehdä toisin?

No enpäs oikeastaan tiedä. Lasku johtui yleisestä pörssien laskusta, joten en olisi voinut sille mitään. Ajoittaminen on hankalaa, eli ainoa ostoni tässä kvartaalissa ei ajoittamisen kannalta onnistunut, mutta parempi onni ensi kerralla! 


Kvartaalin valopilkku

Kvartaalin valopilkku on se, että jotain on saatu säästöönkin! Kolmen kuukauden aikana oli ennakoimattomia ja ennakoituja menoja. Edellisen pyykkikoneen hajottua oli pakko ostaa uusi ja kallis pyykinpesukone, tästä ostoksesta maksoin puolet (puolikas oli noin 400e). Lisäksi hankin jonkun verran vaatteita sekä itselleni, että lapsille, ja joulukin sai lompakon laihtumaan useilla satasilla. Silti säästöön laskisin menneen noin 1134 euroa kolmen kuukauden aikana.