CapMan, hillitty yhtiökokous

Millainen on yhtiökokouksen etiketti? Mitä siellä tapahtuu? Jos omistaa yrityksen osakkeita, kannattaako yrityksen yhtiökokoukseen osallistua? Ja ennen kaikkea, mitä pukea päälle yhtiökokoukseen?

Helsingin GLO Hotel Artin pääovi

Kuten ylläolevasta kysymyspatteristosta voi päätellä, en ollut koskaan käynyt yrityksen yhtiökokouksessa. CapManin kokous kävi kalenteriini, joten tein ennakkoilmoittautumisen. Keskiviikkona etsin kaapista kaikista konservatiivisimman kotelomekon, kopisevat korkokengät 6 cm koroilla (noin 6% osinkotuoton kunniaksi...) ja suuntasin hienoon GLO Hotel Artiin.

Olen ostanut CapMania viime vuonna 20.3. osinkodipistä. Olen siis omistanut yritystä vuoden ajan, sinä aikana kurssi on kivunnut ylöspäin. Omistukseni on pieni, ostin osuuteni vuosi sitten puolittain uteliaisuuttani ja puolittain yrityksen hyvien lukujen ansiosta. Ennen yhtiökokousta silmäilin läpi  nettisivut ja kävin läpi toimintakertomuksen vuodelta 2017.

Helsingin komeaa jugendia

Itse kokous eteni hyvin maltillisesti, hallituksen puheenjohtaja, sekä CapManin toimitusjohtaja pitivät pisimmät puheet. Pääasia toimitusjohtajan puheessa oli, että CapMan on uudistumassa ja kasvamassa. Hallituksesta vaihtui kaksi jäsentä ja uusien jäsenten meriitit olivat erittäin vaikuttavat. Yleisön puheenvuorot olivat hieman kriittisempiä, käsiteltiin johdon bonusjärjestelmää ja kulurakennetta. Äänestämään ei päästy, vaan yleisö tuntui olevan varsin tyytyväinen yrityksen viime vuoden tulokseen ja tulevaan osinkotuottoon.

Mitä jäi käteen? Yhtiökokouksessa kannatti käydä, jos ei muuten, niin järjettömän hienon jugend hotellin takia. Itse yrityksestä minulla oli (ja on edelleen) hieman hajanainen kuva, yritys kun tuntuu tekevän monenmoista ja liiketoiminta kattaa sekalaisesti Harviaa, kiinteistöjä ja rahastoja. Kaikki materiaali on toki nähtävissä heidän sivuillaan, ja jollain tavalla kokouksessa käyminen selvensi ajatuksiani yrityksestä, ja siitä, minne päin se on menossa.

Iltapäivästä kävin vielä Veromessuilla, joten keskiviikkona sain aimo annoksen sijoitustietoutta.

Citycon, ostoskeskusta alennuksella

Ostaminen putoavasta kurssista on aina jännää puuhaa. Joku syyhän siihen on, että muut sijoittajat haluavat luopua osakkeesta. Onko liiketoiminta oikeasti kuralla, vai onko laskevista kursseista mahdollisuus tehdä löytöjä?

On jotenkin aina helpompi ostaa jo omistuksessa olevia osakkeita lisää. Onko tämä fiksua, siitä voi toki olla montaa eri mieltä. Jos jo omistaa yhtiötä, siitä on jo valmiiksi pohjatietoa. Ei tarvitse ihan samalla pieteetillä käydä läpi kaikkea tietoa, vaan on jo joku yleiskäsitys yrityksen liiketoiminnasta. Aina ei tietenkään ole viisasta ostaa samoja osakkeita. Tässä näkyy pienen salkun ongelma: mikä vaan lisäostos heilauttaa omistussuhteita salkussa. Liian suuret määrät taas eivät ole hyvä asia hajautuksen ja riskin hallinnan kannalta. Tällä hetkellä mielestäni minulla on rutkasti liikaa OP-Ilmastoa ja Nokiakin on sillä rajalla.

Omistin jo valmiiksi Cityconia pienen määrän. Citycon on kiinteistösijoitusyhtiö, jolla on ostoskeskuksia pääosin Suomessa, mutta myös Pohjoismaissa ja Baltiassa. Liikevaihto tulee pääosin ostoskeskusten vuokrista. Osavuosikatsauksen jälkeen  kurssi koki noin 10 % laskun helmikuussa. Laskulle oli oikeat syytkin, liikevaihto ja tulos eivät olleet sitä, mitä odotettiin.

Kerkesin muutaman viikon ajan pohtimaan Cityconia ja vihdoin ostin sitä viime viikon torstaina hintaan 1.905 euroa 460 kappaletta. Omistus on nyt 700 kappaletta osakkeita. Bloggaamaan ehdin ostoksestani vasta nyt, tällä hetkellä kurssi on hieman noussut viime viikon torstaista.

Pohdin mm. seuraavia asioita: siirtyykö kaikki ostaminen verkkoon, jolloin ostoskeskukset jäävät tyhjilleen? Mikä on Cityconin maantieteellinen hajautus? Jos ostan lisää omistamaani osaketta, heilahtaako Cityconin osuus liian suureksi omassa salkussani? Ja vielä lopuksi, onko minulla varaa laittaa osakkeisiin tällä hetkellä?

Loppujen lopuksi päädyin siihen, että vielä riittää kaltaisiani ihmisiä, jotka haluavat ostaa vaatteita ja tavaraa fyysisestä kaupasta, eli verkkokaupan ylivertaisuus ei vielä (?) kaada kaikkea kivijalkakauppaa. Huonona puolena pidin sitä, että Cityconin suurin osa liiketoiminnasta on Suomessa, mikä ei oman salkun hajautuksen kannalta ole hyvä asia.

Salkkuni rakenteesta totesin, että koska salkkuni on niin pieni, mikä tahansa kulujen kannalta järkevän kokoinen ostos heilauttaa osakkeiden painosuhteita salkussa. Kun ostin ensimmäiset osakkeeni, Nordnetin tarjous uusille asiakkaille oli muistaakseni 3 euron välityspalkkio/kauppa. Koska kulut oli pienet, pystyin ostamaan järkevästi myös pieniä määriä osakkeita. Tästä syystä omistukset joissain yrityksissä ovat tosi minimaallisia. Nyt kun välityspalkkio on 9 euroa/kauppa, ostot on pidettävä suurempina, jotta kulut eivät nousisi kohtuuttoman suuriksi.

Yksi syy ostolle oli muhkeat osingot. Citycon maksaa tänäkin vuonna osinkoa anteliaasti, ja kieltämättä tämä houkutteli myös ostoksille. Osinkoprosentti taitaa olla noin 6% luokkaa.

Käteispaino vähenee, jos ostan osakkeita. Viimeisessä kysymyksessäni pohdin, että onko minulla varaa juuri nyt ostaa osakkeita. No eipä oikeastaan, mutta ostinpa silti, kun halvalla sai!

Kuittikuukausi

Junamatka mummolaan, ulkoilua rapsakassa pakkassäässä ja potkukelkkailua järven jäällä. Niistä oli meidän helmikuu tehty. Yllättävän mukavaa oli peuhata talvisella jäällä ja nauttia Suomen talven parhaista puolista, eli auringosta ja lumesta!

(Melkein) teki mieli kaivella varastosta vanhat Peltosen sukset parinkymmenen vuoden takaa ja lähteä sivakoimaan pitkin järven jäätä. Sisäinen tutkimusmatkailija jo heräsi ja aloin jo pohtimaan näiden latujen määränpäätä. (Tämän järven rannalla on sekä baari, että kirkko, joten kumpaan latuja pitkin pääsisi...). Pitkästä aikaa keräsin myös kuukauden kuitit talteen, ja kirjasin exceliin omat kuluni ja menoni.

Mihin latu vie?

Edellinen kuittikuukausi onkin parin vuoden takaa, joten en ole kovin kurinalaisesti seurannut oman talouteni eurojen virtausta...

Selitän vähän kuluja auki. Asumme omistusasunnossa, josta minä omistan 40% ja mieheni 60%. Molemmilla on oma asuntolaina, joita lyhennämme omaan tahtiimme. Vastike jaetaan omistussuhteiden mukaisessa suhteessa, eli minä maksan 40% vastikkeesta. Meillä on mieheni kanssa yhteinen taloustili, jonne molemmat laittavat yhtä suuren summan, ja sieltä maksetaan kaikki yhteiset menot puoliksi. Yhteisiä menoja on esimerkiksi kaikkien kolmen lapsen menot (kahden lapsen päivähoito, yhden lapsen iltapäiväkerho, harrastukset, vaatteet), perheen ruuat ym. Omia menoja sen sijaan on ruokailut kodin ulkopuolella, vaatteet, liikkuminen, ym.

Tulojen puolella näkyy isovanhempien antama raha junalippuihin, eli junaliput neljälle (minä ja lapset) oli saman suuruinen summa, kuin saamamme lahjaraha. Lisäksi sain viime kuulle kuuluvan aikuisopintotuen loppuosuuden ja tälle kuulle kuuluvan tuen osuuden. Lapsilisä maksetaan äidille, joten myös se näkyy tuloissani. Menoissa on siis puolet perheemme kuluista ja omat kuluni. 

Helmikuu 2018

Luvut sinänsä kertovat jo jotain, mutta miten niitä pitäisi tulkita? Tammikuulta jäänyt aikuisopintotuki selittyy sillä, että sain tammikuussa lomakorvauksia viime vuonna tehdyistä töistä ja tämä summa pienensi tammikuun tukea. Tammikuun tuki tuli tästä syystä myös hieman myöhässä. Jos otetaan pois satunnaiset tulot, eli tammikuulta periytynyt osa aikuisopintotuesta ja isovanhemmilta tullut tuki, niin ollaan melko tasoissa tulojen ja menojen suhteen. Säästöaste näyttää ihanan suurelta, mutta sen selittää siis nuo ylimääräiset tulot.

Osa kuluista on ns. kiinteitä kuluja, jotka pysyvät samanlaisina kuukaudesta toiseen, tällaisia ovat mm. asumisen kulut, eli lainanlyhennys, vastike, päivähoito ja iltis, sekä lasten rahasto. Lisäksi olen Unisefin kuukausilahjoittaja ja 10e menee suoraan Unisefille. Lahjoitin tässä kuussa myös johonkin lipaskeräyksiin. Loppuihin pystyy jonkin verran vaikuttamaan, satunnaiskuluissa esimerkiksi on kovalevy, jota ei tarvitse toistamiseen ostaa. Lisäksi hupikuluissa näkyy käynti lasten kanssa sisäliikunta puistossa (on muuten aika kallista hupia, mutta kieltämättä kivaa oli!).

Mutta onko luvut oikein? Vähän epäilyttää herkkujen suhteellisen pieni määrä ja kuvittelin myös meidän ruokalaskun olevan suurempi. Täytyy ottaa myös maaliskuun kuitit ylös, jotta näkisin, onko luvut jokseenkin samassa kokoluokassa eri kuukausina.

Voiko sijoituksiin rakastua?

Kyllä voi. Pitkäaikaisin sijoitukseni on kivijalkapankin rahasto, OP-Ilmasto, joka ostaa sellaisten yritysten osakkeita, jotka eivät kiihdytä ilmaston muutosta, vaan pyrkivät torjumaan sitä. Olen pistänyt tänne ensin 2000e kertasijoituksena, ja sen jälkeen siirtynyt kuukausisäästäjäksi ja laittanut rahastoon 50e/kk. Rahastossa on jalo aate ja sen luontoa suojeleva aate on täysin arvomaailmani mukainen. Rahaston ideologiassa ei ole siis mitään vikaa, mutta sen kulut ovat suuret (vuotuinen hallinnointipalkkio 1,80%). Merkintäpalkkiota tai lunastuspalkkiota en ole rahastosta maksanut. Kuten viime postauksessa kirjoitin, tämä on suurin omistukseni.

Oli silmiä avaavaa kirjoittaa viime postauksessa salkkuni sisällöstä. Olen keskittynyt vaan osakkeisiin, ja murehtinut pääni puhki sitä, että minulla on Nokiaa liikaa ja samalla unohtanut ihan täysin kaikki rahastot! Tässä näkyy kuukausisäästämisen paras ja huonoin puoli: se on niin helppoa, että sen voi unohtaa. Jossain vaiheessa mietin OP-Ilmaston hallinnointikulua. Muttamutta.... en ole hennonut luopua sinne säästämisestä, koska tämä on jollain tavalla ollut niin symppis! Kun ajattelen tätä rahastoa, näen mielessäni kuvia valkoisista, moderneista tuulimyllyistä, jotka seisovat keskellä merta tai keltaista viljapeltoa. Koska sijoitus on ollut pitkäikäinen, tuottoakin on kertynyt. Välillä tuotto on ollut miinuksella ja välillä plussalla. Rahaston avulla olen saanut ajallista ja maantieteellistä hajautusta sijoituksilleni. Ja koska se on ollut minulla niin pitkään, oikeastaan tätä rahastoa seuraamalla ymmärsin, mitä korkoa korolle ilmiö tarkoittaa.

Onko rahasto ollut tuotoltaan hyvä vai huono?

Aiempi sijoitusstrategiani nojasi rahastoihin, koska taitoa ei ollut lähteä ostamaan suoria osakkeita. Olin täysin valmis maksamaan siitä, että joku toinen hoitaa omaisuuttani. Sijoitustuotteiden valikoima on muuttunut hurjan paljon viimeisen kahdeksan vuoden aikana, on alettu puhumaan kulujen merkityksestä tuotolle, ja samaan aikaan olen itsekin innostunut ottamaan enemmän selvää asioista. Olen siis matkan varrella siirtynyt rahastoista myös osakkeisiin, ja salkussa on niitä molempia.

Mutta mikä on ollut minun sijoitukseni tuotto tässä rahastossa? Itse asiassa en ole sitä koskaan tarkalleen laskenut, katsonut vaan vuosittaista tuottoa. Vuosittainen tuotto on ollut vuonna 2011 -29,52% ja vuonna 2013 se on ollut 22,98%, eli tuotto on heilahdellut vuosien myötä. Mutta mikä on se tuotto, josta itse olen päässyt nauttimaan?

Laskin vuosittaisen prosenttimääräisen tuoton säästöajalleni Nordnetin laskurilla. Myös Morningstar seuraa tätä rahastoa, mutta en suoraan löytänyt 8 vuoden prosenttituottoa. Morningstarin sivuilta kuitenkin selvisi, että useimpina vuosina rahasto on hieman jäänyt jälkeen indeksilleen. Nordnetin laskuri ei ole ihan tarkka, koska säästöaika on ollut himpun pidempi, kuin 8 vuotta, mutta antaa hyvän arvion. Saamani tuotto on ollut laskurin mukaan jotain 6-7% väliltä. Ei siis mitenkään huono, mutta ei erinomaisen hyväkään. Tämä tuotto on siis minulle jäävä tuotto hallinnointipalkkion vähentämisen jälkeen.  

Laskuri muutettuna omille säästötiedoilleni, eli alkusijoitus 2000e ja sen jälkeen 50e/kk

Pohdin rahastoa lähinnä siis kulujen ja hajauttamisen takia. Hajauttaminen kuuluu osana hyvään salkun hallintaan, ja tällä hetkellä salkkuni on luvattoman kehnosti hajautettu. Rahasto pitää kyllä sisällään noin 80 yrityksen osakkeita, silti viime viikon kurssi myllerryksissä tuli ilmi salkkuni riskit. Salkkuni arvosta hävisi vuoden vaihteeseen verrattuna 800 euroa, ja yksistään 700 euroa johtui tästä rahastosta. Sijoittamisessa pallotellaan riskin ja tuoton kanssa ja hajautuksella pystytään vähentämään riskiä ilman, että tuotto vähenee samassa suhteessa. Oloni on jo vähän epämukava, koska tämän rahaston koko suhteessa muuhun salkkuun on niin suuri. Täytyy siis pienentää rahaston painoarvoa.

Pohdin pääni puhki, mitä tekisin rahaston kanssa:

Vaihtoehto 1: Myyn rahaston kokonaan pois. Verottaja ottaa 30% kertyneestä tuotosta. Olen säästänyt sinne 6950e, tämän hetken arvo on noin 9738 euroa, joten tuottoa on 2788e. Maksaisin veroja noin 836 euroa. (Tätä pystyisi toki pienentämään, jos myisin jotain miinuksella olevia osakkeita. Niitä ei vaan ole näin paljoa.)

Vaihtoehto 2: Annan rahaston olla, mutta en laita sinne lisää rahaa. Huono puoli on nuo hallinnointikustannukset, eli maksan rahaston arvosta 1,80% kuluja. Tänä vuonna kulu on noin 180e. Tulevien vuosien kulut riippuvat siitä, nousevatko vai laskevatko kurssit. Jos jätän rahaston lepäämään, en myöskään saa vähennettyä rahaston painoarvoa salkustani kovin nopeasti.

Vaihtoehto 3: Puran rahastoa pikkuhiljaa ja teen verottomia myyntejä alle 1000e vuodessa. Jos jonain vuonna tulee muiden osakkeiden tai rahastojen myynneistä tappiota, myyn tätä rahastoa vielä enemmän pois.

Sen sijaan, että olisin tehnyt koulutehtäviä, aloin pyöritellä lukuja excelissä. Pääsin siihen lopputulokseen, että kaikista huonoin vaihtoehto on jättää rahasto ennalleen. Se ei oikein ratkaise mitään ongelmaa. Rohkein teko, eli rahaston myynti kokonaan pois, saattaisi olla rahallisesti kaikista paras valinta, riippuen siitä, että saisinko rahoilleni edes hieman parempaa tuottoa, kuin rahastossa. Tässäkin on omat ongelmansa. Ongelmana on verotuksen lisäksi rahojen uudelleen sijoitus. Minulla olisi yhtäkkiä tuhansia euroja, jotka vaatisivat hellää huomiota. Mihin ne sijoittaisin? Millä aikajänteellä? Joutuisin yhtäkkiä ottamaan kantaa myös markkinatilanteeseen, ovatko kurssit huipussaan, vai vieläkö ne nousevat? Kannattaako rahat pistää osakkeisiin vai patjan alle? Päädyin siis siihen, että puran rahastoa pikku hiljaa pois ja sijoitan rahat johonkin muuhun. Tämä on ns. myös lempein vaihtoehto, sillä minulla on edelleen tunneside tähän rahastoon, joten näin jätämme pitkiä jäähyväisiä toisillemme <3

Salkun sisältö

Laskiaissunnuntai on vasta huomenna, mutta kurssit ennakoivat ja viime viikolla on jo
lasketeltu pulkkamäkeä. Ensimmäinen ajatus oli "kääk, mitä minun salkulle kuuluu???" No, heti seuraava ajatus perään: "olisiko varaa ostaa jotain???". Salkulle kuuluu ihan hyvää, tosin salkun arvosta on hävinnyt viime viikolla 800 euroa. Olen pitkäaikaissäästäjä, joten tämä lasku ei heilauta vielä mielenrauhaa. Valitettavasti käteisrahat on aika vähissä, joten en uskalla tällä hetkellä ostaakaan mitään.

Ensimmäisessä postauksessa mainitsin, että salkussa on osakerahastoja ja suoria osakkeita. Rahastot ovat vanhempia, Op-Ilmastoon sijoitin ensin könttäsumman noin 8 vuotta sitten, ja olen sittemmin sitkeästi säästänyt sinne 50e kuukaudessa. Ensimmäiset osakkeeni ostin rohkeuden ja taidon kartuttua syksyllä 2016 ja lisäsin omistuksia viime vuonna. 

Tein alla olevan taulukon, ja heti seuraavaksi lakkautin tuon Op-Ilmaston kuukausisäästön. Ai miksikö? No en halunnut enää suurentaa rahaston painoarvoa, puolet salkusta on yhdessä rahastossa (!).  Salkkuni painotuksen kehnous ilmeni viime viikolla, kun pörssikursseja ravisteltiin oikein urakalla. Salkkuni joutui stressitestiin. Säästöjen arvo laski 800e, ja 700 euroa tästä lähti Op-Ilmastosta. Syy lienee tämän rahaston maantieteellinen painotus, osakkeita on kasattu mm. Yhdysvalloista, jossa kyyti taisi olla rankempaa, kuin Euroopassa.

Siivosin tilastoista käteisen osuuden kokonaan pois, tässä näkyy siis vain rahastot ja suorat osakkeet. Punaisella olen merkinnyt tappiolla olevat, ja vihreällä voitolliset osakkeet. Täältä siellä näyttää:

 

Lapsiperheen halvat huvit

Lapset ovat elämäni paras "sijoitus", rahaahan he eivät mukanaan tuo, mutta henkisellä puolella tuotto on mittaamaton. Monet lapsiperheen huvit ovat kalliita, mutta edullisiakin iloja perheille on tarjolla. Tässä meidän perheen vinkki edulliseen huvitteluun. On siis aika pakata pillimehut ja rusinat reppuun, ja tehdä...

"These boots are made for walking..."

Retki metsään!

Nuuksion korpi nielaisee vihreisiin syvyyksiin lukemattoman määrän pääkaupunkilaisia joka viikonloppu. Edullistakin metsässä tarpominen on ja Suomessa metsät ovat lähellä, joten matkaan ei mene rahaa. Eväiden kustannus jää alhaiseksi, sillä makkara, rusinat ja banaanit ei vielä kukkaroa isosti rokota.

Niille, jotka innostuvat lähtemään nuotiolle, annan vielä herkullisten suklaabanaaneiden ohjeen.

Suklaabanaanit

1 banaani/ruokailija
1 rivi (noin 4 palaa) suklaata/ruokailija
pala foliota

Suklaabanaanit ennen kuin ne on kääritty folioon

1. Viillä banaaneihin syvät viillot, joihin asetat suklaapalat.
2. Kääri banaanit tiukasti folioon.
3. Laita foliokääröt nuotion päälle ja anna niiden paistua noin 5-10 minuuttia riippuen nuotion lämmöstä.
4. Kun suklaa on kokonaan sulanut ja banaani pehmentynyt, avaa foliokäärö ja syö lusikalla.

Valmiit banaanit

Yhden suklaabanaanin hinnaksi tulee noin 0,50e, riippuen ruoka-aineiden hinnoista. Tässä en jaksanut pihistellä, vaan ostin kalliimpaa Fazerin sinistä suklaata. Tässä vielä eriteltynä yhden annoksen hinta:
banaani noin 0,20e
suklaa noin 0,25e
folio noin 0,03e