Q1 2021, vilkasta sijoitustoimintaa

Miten meni vuoden ensimmäinen kvartaali? Osakeindeksit nousivat kohisten, samoin kävi omien omistusteni. 

Minulla on periaatteessa ollut holdaajan salkku, joten siihen nähden sijoitustoiminta oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä salkussani vilkasta. Tähän on ollut suurimpana syynä listautumisannit. Silti täytyy myöntää, että muiden kiireiden vuoksi sijoittaminen ei ole ollut päällimmäisenä ajatuksissa. Kuvat on reissusta meren rantaan, helmikuussa riitti muutamia aurinkoisia päiviä, jotka houkutteli eväsretkelle rantaan.

Helmikuun auringonpaistetta

Omistukset 31.3.2021

Ensimmäisellä kvartaalilla kävin osakekauppaa osallistumalla kolmeen antiin. Kreaten ja Orthexin osakkeita tuli salkkuun ihan minimaallinen määrä, Kreatesta osakkeita tuli 35 ja Orthexista 62 kappaletta. Pistin osakkeet kiertoon heti ensimmäisenä kauppapäivänä, Kreatesta voittoa tuli noin 100 euroa, Orthexista noin 50 euroa. Koska osallistuin anteihin osakesäästötilin puolella, näistä summista ei vähennetty vielä veroja. 

Kolmas anti, johon osallistuin, oli Sitowisen anti. Sitowisesta olenkin jo kirjoittanut edellisessä postauksessa, jäin siis tämän osakkeen omistajaksi. 

Lähtöpassit salkustani sai Nordea. Myin Nordean pikkupaniikissa, sillä helmikuussa puhuttiin jo  vakavissaan liikkumisrajoituksista, jotka olisivat meidän alalla tietäneet varmasti yt-neuvotteluja. Vähensin siis osakepainoa maaliskuun alussa Nordean osakkeiden verran. Myin 400 osakettani kappalehintaan 7,886e, voittoa tuli noin 600 euroa. Jälkikäteen tämä oli huono päätös, sillä Nordean osake on noussut, enkä loppujen lopuksi tarvinnutkaan käteistä. Tällä hetkellä sijoituksiin ei ole leivottu velkaa sisälle, vaan kaikki on omaa pääomaa.

Osingot

Salkku kasvaa, ja sitä myötä myös osinkojen määrä paisuu. Osinkoja tuli tilille bruttona 508,4 euroa. Osakkeista noin puolet on arvo-osuustilillä ja puolet osakesäästötilillä, näiden tilien verotus on erilainen, eli vain arvo-osuustilin osinkoverot maksetaan heti. Nettona osinkoja tuli 433,47 euroa. 

Suurin omistus on tällä hetkellä Citycon, joten sieltä tulee myös kvartaaleittain isoimmat osingot. Ei voida puhua vielä vuolaasta osinkovirrasta, mutta jonkin näköisestä purosta kuitenkin!

Omaisuuden kasvu

Kvartaalilla omaisuuteni kasvoi, muutos viime vuoden loppuun oli noin 7700 euroa. Säästöä palkasta tuli noin 3000 euron verran, loppu oli seurausta osakkeiden ja rahastojen noususta. Ostoja oli siis Sievi Capital, jota ostin heti tammikuun alussa hintaan 1,1e/kpl, Kreate, Orthex, Sitowise, sekä kuukausittaiset ostot Handelsbankenin Usa indeksirahastoon, ja Nordnetin Indexfond Sverige indeksirahastoon. Myyntejä oli Kreate, Orthex ja Nordea. 

31.3.2021

Silkkaa euforiaa?

No oikeasti seuraan kurssien kipuamista pilviin vähän mietteliäänä. Euforiasta ei voi puhua. 

Olen löytänyt kuvakaappauksen ilot, eli nappasin kaikista sijoituksistani kuvakaappaukset maaliskuun lopussa, ja kerkesin niitä vääntelemään excelissä vasta nyt. En kuitenkaan ottanut kuvakaappausta siitä, kuinka monta prosenttia sijoitukset ovat kivunneet vuoden alusta maaliskuun loppuun. Luulisin, että lukema olisi noin 10%, joka vastaisi ihan kelpo vuosituottoakin. 

Vaikea uskoa, että koko vuosi mentäisiin samaa vauhtia ylöspäin, jossain vaiheessa täytyy tulla joko käänne alaspäin, tai ainakin sahaavaa vaakatason liikettä. Edelleen yritykset antavat positiivisia ennusteita, joten minun ennustajan lahjoilla ei voi sanoa, milloin vauhti hiljenee.

Nakki ja sen kaverit odottaa hodarisämpylän väliin päätymistä.

Sitowise, annista omistajaksi

Ihanteellinen sijoituskohde olisi mielestäni ennustettava, tasainen ja tylsä. Siksi vahvasti syklien mukaan elävä rakennusala ei ole vielä kiinnostanut sijoitusmielessä. Suhdanne herkkiin osakkeisiin sijoittaminen vaatii minulta selvästi enemmän ponnisteluja, vaikka syklisiä yrityksiä salkustani löytyykin. 

Mietin siis Sitowisen antiin osallistumista tarkemmin, kuin muihin anteihin osallistumista. Sitowise on konsulttitalo, se ei suoraan ole rakennusfirma, joten siltä voi odottaa tasaisempaa tuloksen tekoa, kuin rakennusfirmoilta. 

Palloteltuani ajatusta jonkin aikaa osallistuin antiin. Anti oli ylimerkattu, osakkeita tuli omistukseeni 117 kappaletta, hinta oli 8,2e/kpl. Rehellisyyden nimissä täytyy kertoa, että ajattelin laittaa muiden antien tavoin myös Sitowisen osakkeet suoraan myyntiin. 

Tämä oli kuitenkin ensimmäinen anti, josta minulle jäi käteen järkevän kokoinen määrä osakkeita, siksi en heti luopunut omistuksestani. Lukaisin yrityksen tietoja läpi jo päättäessäni osallistua antiin, mutta nyt kun osake on tullut ainakin hetkeksi aikaa osaksi salkkuani, pitäisikö siihen tutustua vielä tarkemmin?

Mitä Sitowise tekee?

Sitowisella on vahva kytkös rakennusalaan, sillä noin 44% sen liiketoiminnasta on liitetty Talo-liiketoiminta-alueen alle. Tämä alue sisältää rakennussuunnittelua, valvontaa, tutkimusta ja korjausrakentamista. 34% liiketoiminnasta kattaa Infra, joka sisältää liikennesuunnittelua, kaupunkikehitystä, sekä ympäristö- ja vesisuunnittelua. Ruotsi maantieteellisenä alueena kattaa 13% liiketoiminnasta ja pienimpänä on Digi (noin 9%), joka keskittyy rakentamisen ja liikkumisympäristön digitaalisiin ratkaisuihin. Työntekijöitä on Sitowisella on noin 1900. 

Suurimmat asiakkaat ovat julkiselta sektorilta. Jo päättyneitä projekteja on mm. Länsimetron uusien asemien akustiikan suunnittelu, lisäksi Sitowise on ollut mukana myös hienon Oodi-kirjaston luomisessa. Pikaraitiotiestä on ollut puhetta pääkaupunkiseudulla jo muutaman vuoden ajan, yritys onkin mukana myös suuressa Raide-Jokeriksi nimetyssä hankkeessa, johon liittyy mm. silta- ja tunnelisuunnittelua. Raide-Jokeri noudattaa osittain Jokeriksi nimettyä bussilinjaa, joka kulkee Espoosta Itäkeskukseen.  

Sitowisen numerot

Numeroiden kautta katsottuna Sitowise kuuluu kokonsa puolesta Helsingin pörssin keskikastiin. Liikevaihto on ollut 160 miljoonaa vuonna 2020. Kasvua vuodesta 2019 on ollut peräti 12%, osa kasvusta on ollut orgaanista,  mutta yritys on kasvanut myös yritysostoin. Ylivoimaisesti suurin osuus (86%) liikevaihdosta tulee Suomesta, loput tulee Ruotsista.  

Suurin omistaja on annin jälkeen Intera Partners -niminen pääomasijoitusyhtiö, joka omistaa noin 13% yrityksestä. Listalla on myös eläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen ja Varma, sekä sijoitusrahastoja. Ilahduttavaa on, että listalle nousee Sitowisen perustajia, jotka ovat edelleen siis yhtiön omistajia osakkeiden kautta. 

Yrityksen kannattavuus on Inderesin raportin mukaan hyvä, oman pääoman tuotto on noin 20,9%. P/E on kohtalaisen korkea, eli 20. Ajureina yrityksellä on kaupungistuminen ja lisääntyvä korjausvelka. 

Suurin osa kuluista tuleekin henkilöstökuluista. Jos katsotaan yrityksen tuloslaskelmaa, Sitowise muistuttaa omista yrityksistäni aika paljon Digiaa ja vaikkapa Aallon Groupia. Näissä kaikissa henkilöstökulut on kuluina suurimmat, eikä liiketoiminta sido kovin paljoa pääomaa. 

Varsin ilahduttavaa on, että Sitowisen kautta pääsee kulman kautta käsiksi rakennusalaan ilman rakennusalan perinteisiä riskejä. Sitowiselle ei voi jäädä myymätöntä uutta asuntokantaa taseeseen, kuten oikeilla rakennusyrityksillä, eikä se ole niin suhdanneherkkä, kuin rakentaminen alana.  

Sitowisen vastuullisuus

Vastuullisuus on monelle sijoittajalle yksi sijoittamisperuste. Sitowisen sivuilla vastuullisuus onkin hyvin esillä, ja yritys laskee esim. hiilijalanjälkeä/työntekijä. 

Vuosikertomuksen perusteella vastuullisuuteen on panostettu, ja täytyy sanoa, että pyrkimys tasavertaiseen kohteluun näkyy myös esimerkiksi hallituksen kokoonpanossa. Seitsemästä hallituksen jäsenestä kolme on naisia ja neljä miehiä, lisäksi nuorin hallituksen jäsen on syntynyt 80-luvulla, joten hallituksen jäsenistöä koottaessa on luultavasti mietitty ainakin jonkin verran ikä- ja sukupuolijakaumaa. 

Myönnän olevani melko "pehmeä" sijoittaja, joka viehättyy numeroiden lisäksi kaikista pehmeistä arvoista. Siksi referensseissä mainitut Helsingin Mätäjoen kunnostamisessa mainitut uhanalaiset meritaimenet ja Keskolle tehty, erään K-ruokakaupan energiatehokkaampi sähkön käyttösuunnitelma uppoaa hyvin minuun. Vastuullisuus ei ole ainoa kriteeri sijoittamiselle, mutta selvää plussaa, kun mietin yrityksen omistamista myös jatkossa.

Omat mietteet Sitowisesta

Joskus vuosia, vuosia sitten olin Pöyryn yritysesittelyssä, ja Pöyry jäi mieleen myönteisesti. Pöyry oli silloin sijoituksena kalliihko, ja se yhdistyikin pian ruotsalaisen yrityksen kanssa ja hävisi Suomen pörssistä. Pöyryn liiketoiminta ei ollut täysin samanlaista, kuin Sitowisen, mutta yhtymäkohtiakin on, sillä molemmat olivat konsulttitaloja, joilla oli osaamista mm. infrasta. 

Sitowisen kautta olen päässyt mukaan isoista megatrendeistä kaupungistumiseen. Oma kohtaisena kokemuksena voin sanoa, että Sitowise oli mukana yhdessä taloyhtiömme remonteista rakennusvalvojan roolissa. (Remontti ei mennyt ihan putkeen, mutta siitä ei voi syyttää Sitowisea.) Ainakin pääkaupunkiseudulla korjausrakentamiselle on vahvasti tarvetta, joskin yksittäiset kerrostalojen remontit, kuten esimerkiksi tämä meidän talon remontti, tuo aika pikkumurusia Sitowisen kassaan. 

Vaikea sanoa, että kuinka yritys pystyy pitämään hyvää kasvuvauhtiaan, viime vuosina liikevaihdon kasvua on ollut peräti 12% vuodessa, kun ala Sitowisen omien sivujen mukaan kasvaa noin 4-5% vuodessa. Yrityksen pitäisi siis pystyä kasvamaan kaksinkerroin alan keskiarvoa nopeammin. 

Sitowise on tehnyt viime vuosina reippasta vauhtia yritysostoja, joten osa liikevaihdon kasvusta selittyy sillä. Toki yritysostoja jatkamalla kasvu on toteutettavissa, mutta kannattavuudenkin toivoisi säilyvän hyvänä. 

Tällä hetkellä osake on jo noussut 9,1e/kpl, joten se on noussut antihinnastaan jo mukavasti. Jään seuraamaan Sitowisen tarinaa. Osavuosikatsaus julkaistaan 19.5., joten ensimmäisiä tämän vuoden lukuja joudutaan odottamaan vielä kuukauden verran. 

Maaliskuun 2021 tulot ja menot

Kuittikuukaudesta on tullut minulle keväinen perinne. Yhtä varmasti, kun maa kiertää aurinkoa, leskenlehdet ilmestyvät etelän puoleisille ojanpenkoille ja kaupungin kaduilla pölyää ärsyttävästi koko pitkän talven hiekoitushiekat, virkoaa minunkin syvyyksistäni pieni sisäinen kirjanpitäjä. 

Olen kirjannut jo aiempina vuosina perheemme kuukausittaisia kuluja ylös. Blogista löytyy vuosien 2018, 2019 ja 2020 kulukirjaukset täältä, täältä, täältä, täältä, täältä, ja täältä. 

Perheeseeni kuuluu lisäkseni puoliso ja kolme yhteistä lasta. Taloutemme ovat erilliset, eli molemmilla on omat tilit, lisäksi meillä on yhteistili. Meillä on omistusasunto, josta molemmilla on lainaa, lainat on erilliset. Omistusosuuteni asunnosta on  40% ja maksan 40% vastikkeesta. Tulot koostuvat tässä kuukaudessa palkasta ja puolikkaasta lapsilisästä. Meidän taloudessa kaikki yhteiset menot menevät puoliksi (ruoka, lasten menot ym). Myös lapsilisä menee tällä puoliksi, eli laitan sen yhteiselle tilille, josta maksamme yhteisiä kuluja. Eli esimerkiksi ruokaan viisihenkisellä perheellämme meni noin 830 euroa, josta oma osuuteni on puolet, eli 417 euroa.

Erotuksena edellisiin vuosiin en ole kirjannut osinkoja ollenkaan tuloksi. Muutin käytäntöä sen vuoksi, että olen aiempina vuosina kirjannut osingot nettona, eli verojen jälkeisen summan. Nyt, kun osa sijoituksista on arvo-osuustilillä ja osa osakesäästötilillä, osinkoja verotetaan eri lailla. Arvo-osuustilillä olevien osakkeiden osingot verotetaan heti, ja osakesäästötilillä olevien osakkeiden osingoista menee vero vasta, kun rahaa nostetaan osakesäästötililtä. Selvyyden vuoksi jätin osingot täysin kirjaamatta.

Tulot ja menot maaliskuu 2021

Tulot ovat olleet joskin tavanomaiset. Vaihdoin vuoden alusta provikka palkkaan, joten palkka määräytyy vähän eri tavalla, kuin ennen. Suuria muutoksia ei ole tullut, pientä korotusta kyllä entiseen. Suurimpana erona normaaliin kuukauteen on nuo S-ryhmän bonukset. Maaliskuussa tulee kotitaloutemme vakuutukset aina maksuun, joten paikkaamaan vakuutuksien noin 750 euron laskua kävin ammentamassa S-bonukset pois S-pankin tililtä. S-bonukset on kertyneet noin vuoden ajalta. Käytännössä tuo vakuutuslasku tuli kuitattua bonuksilla. 

Viime vuonna koronan säikäyttämänä laitoin asuntolainan lyhennyksen tauolle, ja se näkyy vielä maaliskuun 2021 kuluissa. Huhtikuussa 2021 alan jälleen lyhentämään asuntolainaa. Säästöprosentti on ollut korkea, koska kovin kalliita huvituksia en ole viime kuussa keksinyt, ja kaikki kodinkoneetkin ovat kunnossa. 

"Tyhmä paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä"

Töissä on ollut mielettömän kiireistä. Osittain oma vikani, sillä pääsen itse hallinnoimaan kalenteriani. Töissä on myös tapahtunut minusta riippumattomia muutoksia, jotka kaatuivat minun tontilleni. Oletin jostain syystä, että tästä keväästä tulisi viime kevään toisinto, korona sulkisi tehokkaammin myös työpaikkoja, ja vaikuttaisi ihmisten mielialoihin niin, että tulisi peruutuksia sovittuihin tapaamisiin. 

Pakkasin siis kalenterini helmi-maaliskuussa tiiviisti täyteen kaikkea tekemistä ja loppujen lopuksi olin aivan lirissä. Tein 45 tuntista viikkoa, joka oli ihan typerää ottaen huomioon pienen palkkani ja ylitöistä saadun minimaallisen kompensaation (kaupan alan Tes on erittäin nihkeä ylitöiden suhteen). Koska olen provikka palkalla, tulevina kuukausina pitäisi olla hyvien kauppojen ansiosta vähän isompi palkka, kun kaupat saatetaan loppuun. Provikka vaikuttaa silti yllättävän vähän, sillä pohjapalkan osuus on meillä niin suuri.  

No mitä tästä yli-inhimillisestä voimanponnistuksesta seurasi? Töissä sätkin paniikin omaisesti ihan täysillä, mutta huomasin kyllä, että 12 tunnin työpäivän viime tunnit eivät olleet enää kovin tuotteliaita. Yritin tehdä asiat mahdollisimman nopeasti, luovuudesta ei enää voinut puhua. Kotona sen sijaan virta oli täysin pois, ja makasin ihan rentona ameebana sohvalla. Nyt mahdollisesti jo vähän helpottaa, ja osaan ennakoida paremmin työn määrää. 

Listautumisanteja ja kevytsijoittamista

Jos on olemassa kevytyrittäjyyttä, light kokista ja light sipsejä, voiko olla myös kevytsijoittamista? Light -versioilla pyritään napsimaan rusinat pullasta. 

Kokiksen ihana maku ilman diabetekseen johtavaa sokerin yliannostusta, ja suolaisten sipsien perunan maun herkät eri vivahteet ilman rasvan aiheuttamaa painon nousua. Myös kevytyrittäjyyteen kannustetaan yrittäjyyden hyviä puolia korostamalla samalla, kun joku muu toimija hoitaa osan tylsistä ja lakisääteisistä paperitöistä. 

Kevytsijoittaminen voisi tarkoittaa tuottoa ilman riskia, tuottoa ilman vaivannäköä ja tuottoa vailla pelkoa pääoman menettämisestä. Tämä vaikuttaa vaan liian hyvältä ollakseen totta. 

Gamestopin osakkeen tilannetta seurasin kiinnostuneena vain katsomosta, mutta näin sivusta seuraten Gamestopin tapauksessa kyse oli ehkäpä osalla sijoittajista myös helppojen voittojen hakemisesta. (Toki juoneen kuuluu myös asetelma Davidista ja Goljatista, sekä ainakin jälkikäteen vahva epäilys rikoksesta kurssien manipuloinnin muodossa). Mutta ei ainakaan voi sanoa, että sijoittaminen olisi tylsää!

Sijoittamisen on ollut viime aikoina melkein liian helppoa ja kevyttä, sillä kurssit ovat nousseet karkuun päässeen helium pallon lailla jo kohta vuoden. Ilmeisesti jotkin Yhdysvaltalaiset teknologia osakkeet ovat viime viikkona tehneet niiauksen alaspäin (Tesla droppasi 30 prosenttia), mutta minun salkkuni on pieniä nikotteluja huomioon ottamatta vielä ihan ok kunnossa. 

Osa noususta selittyy varmasti keskuspankkien elvyttävästä politiikasta, joka syytää rahaa markkinoille. Silti kummeksun kurssien nousua samaan aikaan, kun koronavirus tartunnat saavuttavat uusia ennätyksiä ja ollaan jälleen ajauduttu tiukempien rajoitusten piiriin. Tällä hetkellä fiilikset ovat kahtalaiset, toisaalta nousu hirvittää, kun en oikein näe sen takana reaalitaloudesta tulevia signaaleja, toisaalta taas riemuitsen nousevista käppyröistä. 

Listautumisanteihin osallistuminen

Runsaat listautumisannit kielivät perinteisesti nousukauden kiihtymisestä, sijoittajia on markkinoilla paljon, ja yritykset näkevät sen mahdollisuutena kerätä rahoitusta ideoilleen. Tällä hetkellä eletään kiihkeää listutumis aikaa, Hesarin artikkelin mukaan Helsingin pörssiin saattaisi olla listautumassa kymmenen yritystä ennen kesää. Listautumisannit ovatkin saaneet runsaasti kiinnostuneita sijoittajia apajille.

Viime vuonna osallistuin noviisina Thunderfulin listautumisantiin, tänä vuonna olen ollut jo tuplasti rohkeampi, vaikka ollaan vasta maaliskuussa. Olen yrittänyt merkata peräti kahden listautuvan yrityksen osakkeita. Nimbusin annista en saanut mitään, eli venevalmistaja listautui ilman minun apuani. Sen sijaan olin ihan pienen hetken verran siltoja ja muuta infrastruktuuria rakentavan Kreaten omistaja.

Molempiin lähdin röyhkeästi hakemaan nopeaa ja helppoa rahaa, eli ajatuksena oli merkata osakkeita ja pistää ne myyntiin heti ensimmäisenä kauppapäivänä. Molempien yrityksen listautumisesta oli paljon tietoa eri keskustelupalstoilla, joten vilkaisin antiesitteet läpi ja luin valmiiksi pureskellut analyysit keskustelupalstoilta ja lehdistä. Kohina keskustelupalstoilla nimittäin paljasti, että moni muukin oli kiinnostunut anneista. Molemmat olivat myös voitollisia yrityksiä ja edullisesti hinnoiteltuja, joten sijoituksina nämä eivät olleet mitenkään huonoimmasta päästä.   

Kreaten anti ylimerkittiin, antiin osallistui noin 18 600 sijoittajaa. Osakkeita tuli loppujen lopuksi jokaiselle piensijoittajalle annista vain 35 kappaletta, kappalehinta oli 8,20 euroa, joten vaikka merkkasin 270 osaketta, sain vain murto-osan. Kaupankäynti alkoi 19.2., jolloin myin omistukseni hintaan 10,648e/kpl. Voittoa tuli laskujeni mukaan transaktio kulujen jälkeen noin 80 euroa, prosentteina tuotto oli noin 27%. Koska tein kaupat osakesäästötilin puolella, maksan verot vasta joskus tulevaisuudessa, kun nostan tililtä rahaa. 

Viimeisimmät seuraamani listutumisannit (Thunderful, Nimbus, Kreate) ovat olleet ylimerkittyjä. Ei välttämättä huono asia kaltaiselleni piensijoittajalle, vaikka potti jää pieneksi, lasken iloisena pienetkin voitot aina voitoiksi. 

Pienissä osakemäärissä on toki se ongelma, että pitkäaikaiseen omistamiseen annista saatu minimaallinen määrä ei kannusta. Toisaalta taas osakkeen lisäostot ovat ainakin itselleni psykologisesti hankalia: jos osake maksoi äsken 8,20e/kpl, koen hankalaksi ostaa samaa tavaraa pari euroa kalliimpaan hintaan.   

Sokkona sisään jokaiseen listautumisantiin?

Olisiko tässä siis mahdollisuus tehdä helppoa rahaa mitättömällä vaivalla? Liittyykö listautumisiin riskiä, vai onko kyseessä sijoitusmaailman salainen arbitraasi? Voisiko riskiä kaihtamaton sijoittaja vaan sukeltaa silmät kiinni jokaiseen antiin, eli lähteä osaketta tutkimatta merkkaamaan osakkeita mahdollisimman isolla rahalla?

Sitowise, Orthex ja jopa perinteinen suklaaherkkuja valmistava perheyritys Fazer ovat tänä vuonna kertoneet miettivänsä pörssiin listautumista. "Sokkona sisään" -strategialle olisi siis järkyttävän paljon mahdollisuuksia!

Kaikkien kolmen listautumista julkisuudessa pohtineen yrityksen lisäksi Helsingin pörssiin on varmasti  listautumassa Nightingale Health, terveydenhoitoon keskittynyt startup. Nightingale Healthin osakkeiden merkintä alkoi tänään. Nightingalen liiketoiminta perustuu tekniikkaan, jossa verinäytteestä analysoidaan yli 200 markkerin avulla riskejä sairastua eri sairauksiin. Ajureina liiketoiminnalla on väestön vanheminen ja terveysbisneksen nousu. Tämän annin päätin kuitenkin ohittaa, sillä tällä hetkellä yritys on tappiollinen ja osake vaikutti kalliilta. Odotukset ovat siis vahvasti tulevaisuuden rahavirroissa. 

Pörssissä on se hyvä juttu, että jos en tällä kertaa innostu osakkeesta, sitä on kuitenkin tarjolla vaihteleviin hintoihin aina maanantaista perjantaihin klo 10-18.30 täältä ikuisuuteen. Ei ole siis kyse uniikkituotteesta, vaan mukaan pääsee myöhemminkin. 

Vaikka Ninghtingale ei tällä hetkellä innosta, sen sijaan nopealla tutkimisella Sitowise ja Orthex vaikuttavat paljon lupaavammilta sijoituksilta. Fazer taas kuuluu siihen sektoriin, jota rakastaisin omistaa, sillä suklaa kuuluu olennaisena osana ravintoympyrääni. (Jos Fazer oikeasti listautuu, voin antaa jo varman ennusteen siitä, että anti on taatusti ylimerkattu, sillä meitä suklaaseen addiktoituneita herkkusuita on paljon). 

Vaikka annit ovat olleet viime aikoina ylimerkattuja, en pitäisi anteihin osallistumista välttämättä omaan sijoitusstrategiaani pysyvästi jäävänä osana. Tällä hetkellä anneissa on minulle kieltämättä uutuuden viehätystä. Yritän pitää mielessä, että annissa on myös mahdollisuus iskeä kätensä silkkaan sotkuun, tai kurssit saattavat nousun sijaan lähteäkin laskuun.

Kevytsijoittamista annit eivät ole, ne ovat työläitä, sillä jokainen anti vaatii ainakin jonkin verran tutkimista. Tutkimiseen menee osakkeesta riippuen aikaa enemmän tai vähemmän, mutta silti omalle työllekin pitäisi antaa jokin arvo. Ilmaisia lounaita ei ole luvassa.

Ongelmana listautumisanneissa on tällä hetkellä myös annista saadut pienet osakeomistukset. Jos  yrittää saada nopeita voittoja myymällä osakkeet heti pois, voitot ovat pieniä, kun annit ovat olleet ylimerkittyjä ja omistukset pieniä. Verotus vie aina osan voitoista, joten muutamasta kympistä saattaa jäädä verotuksen jälkeen aika pieni tuntipalkka. Toki jos myllyä pyörittäisi tarpeeksi monta kertaa osakesäästötilin puolella, mahdolliset pienet voitot jäisivät verotettavaksi myöhemmin. 

Minulle ongelmana on myös osakkeisiin kiintyminen. Mitä enemmän yritystä tutkin, sitä ylivertaisen ihanalta sijoitus alkaa vaikuttaa. Ei ole siis sanottua, että saan osakkeet myytyä, vaan salkkua alkaa mahdollisesti täyttää pienen pienet keräilyerät eri anneista. 

Listautumisannit ovat kuitenkin suunnattoman piristäviä ja seuraan niitä innolla.     

Hyvää kansainvälistä naisten päivää! (lähde: Pixabay)

Vuoden 2020 vuosituotto ja sijoitustoiminnan kulut

Vuosi 2020 oli odottamaton. Tämä lienee paras sana kuvaamaan jo taakse jäänytta vuotta. Muita sanoja voisivat olla historiallinen ja kauhea. Välillä tuntui, että olemme kaikki astuneet salakavalasti suoraan keskelle scifi-tarinaa. 

Pari vuosikymmentä sitten luin Stephen Kingin kirjan Tukikohta, ja kieltämättä kevään tapahtumien alkuasetelma (flunssan kaltainen nopeasti leviävä, tappava supervirus) oli hyvin samantyyppinen Stephen Kingin tarinan kanssa. Toivottavasti tosi elämässä loppu on ihmiskunnan kannalta kuitenkin onnellisempi, kuin kirjassa. 

Oli viime vuodessa joitain hyviäkin puolia. Melko paradoksaalista, että meidän perheemme oli vuonna 2020 luultavasti terveempi, kuin aiempina vuosina. Selkeä syy lienee THL:n tiukka käsky, jonka mukaan kaikkien flunssa-oireisten on täytynyt sairastaa kotonaan. Sekä korona, että muut kulkutaudit pysyivät käskyn ansiosta loitolla. 

Vuosi on ollut myös ollut perheellemme lähimatkailun vuosi. Tutuksi ovat tulleet laavut, nuotiopaikat ja retkeilyreitit. Olemme tehneet pyörällä linturetkiä meren rantaan ja käyneet taputtelemassa lampaita kotieläintilalla. Lampaiden taputtelusta saa yllättävän paljon riemua. Olemme harrastaneet vastaavia reissuja myös muina vuosina, mutta vuonna 2020 enemmän, kuin aiemmin. Lähimatkailua toivon vielä meidän jatkavan tänä vuonna. 

   

Salkun kehityksessä oli hyvää... 

Yksiselitteisesti salkkuun ladattu uusi pääoma. Oman säästäväisyyden ja koronarajoitteiden takia säästöasteeni oli jotain mullistavan, yllättävän ja erinomaisen välimaastosta. En myöskään jemmannut rahoja tilille, vaan laitoin osakkeisiin. Suurin osa säästäväisyydestä oli silkkaa sattumaa, vuonna 2020 ei kotitaloudestamme rikkoutunut mitään suurta, ja mikä tärkeintä, kaikki läheisetkin säilyivät onneksi terveinä. 

Bruttona palkkaa tuli noin 32 800 euroa, eli hieman paremmin, kuin viime vuonna. Nettona luku oli noin 25 000 euroa. Vaikka olin osa-aikaisesti lomautettuna kolmen kuukauden ajan, tein hieman enemmän iltoja ja viikonloppuja, jotka omalla alallani tuovat lisätienestiä. Lisäksi sain työnantajalta joulun alla muutaman sadan euron bonuksen, josta osa oli henkilökohtaista bonusta, ja osa kaikille maksettua kannusterahaa. 

Työttömyyskassasta minulle maksettiin nettona noin 2000 euroa. Jossain kohtaa blogissa mainitsenkin, että tämä summa oli väärin laskettu kassassa, ja yritin sitä kahdesti korjata. Näistä tuloista (palkka ja ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha) sain omaa pääomaa laitettua sijoituksiin noin 13 500 euroa. Summa on sen verran suuri, että tarkistelin lukuja aika pitkään, en kuitenkaan löytänyt virhettä. Summa on noin kaksinkertainen vuoteen 2019 verrattuna. Salkun arvo kasvoi vuodessa noin 21 000 euroa, ja oli vuoden vaihteessa noin 56 000 euroa. 

Viime vuodesta tuli myös "ekojen kertojen" vuosi. Ensimmäisessä kerrassa on aina jotain maagista. Ensimmäinen kerta on aina yllättävä, koska kokemukselle ei ole vertailukohtaa. Moni muistaa ensimmäisen koulupäivän, tai ensimmäisen suudelman. Ihanaa, suloista, pelottavaa, karmivaa, kaikki tunteet ovat uusia, kun kyseessä on ensimmäinen kerta. 

Ja nyt tulee lista! Tänä vuonna ensimmäistä kertaa:

-koin yt-neuvottelut

-sain lomautuslapun käteen

-laitoin asuntolainan lyhennykset tauolle

-otin suoraa lainaa sijoituksiin

-ostin ulkolaista osaketta 

-osallistuin listautumisantiin

Kaikilla noilla "ekoilla kerroilla" ei ollut suoraa osuutta salkun performointiin, mutta kiertotietä kaikilla näistä oli kyllä vaikutuksensa. Esimerkiksi yt-neuvottelut hävitti tehokkaasti hetkeksi aikaa innon ostella osakkeita, ja asuntolainan lyhennysten laittaminen tauolle taas toisaalta vapautti rahaa muuhun (minun kohdallani osakkeisiin). Riskiä karttavana sijoittajana olen salaisesti ylpeä monesta näistä ekoista kerroista, ja siitä, miten itse suhtauduin uusiin juttuihin. Seuraava kerta on kenties taas helpompi. 

Miten kävi nettovarallisuuden kasvun tänä vuonna? Omaa nettovarallisuuttani en aktiivisesti tarkkaile, se luku rullaa jossain taustalla. Asuntolainanlyhennykset olivat keväästä saakka tauolla, joten sitä kautta nettovarallisuuteni ei kasvanut. Osakkeet ovat kuitenkin nousseet kesästä, joten pidän rahan pumppaamista lainanlyhennysten sijaan osakkeisiin kuitenkin hyvänä päätöksenä myös nettovarallisuuden kannalta.  

...ja huonoa

Sijoitan enimmäkseen korkeaa osinkoa tuottaviin osakkeisiin. Nämä ovat monesti tylsiä, vakiintunutta liiketoimintaa harjoittavia isoja yrityksiä. Minun vahingokseni parhaiten vuonna 2020 pärjäsi jännittävillä kasvuosakkeilla, kuten Teslalla, Qt Groupilla ja Reveniolla. 

Oli omissa osakkeissani onnistuneitakin valintoja, sillä Digia, Marimekko ja Tokmanni nousivat vuoden aikana mukavasti. Omassa omistuksistani parhaimman nousun teki Digia, nousua noin 50% ostohinnasta. Sen sijaan esimerkiksi Nokialle vuosi 2020 ei ainakaan kurssikäyrän mukaan ollut loistavimmasta päästä. Nokiasta luovuinkin noin kuukausi sitten. 

Myös ajoitus meni pielen, ostin osakkeeni väärään aikaan. Tästä olenkin jo kirjoittanut, eli jäädyin täysin kriittisillä hetkillä, kun kurssit olivat matalimmillaan. Oletin myös, että toipuminen olisi ollut huomattavasti hitaampaa, sen sijaan keskuspankit astuivat hätiin, ja kurssit nousivat nopeasti uusiin ennätyksiin. 

Olen pitänyt vertailuindeksinä salkulleni OMXHGI-indeksiä, eli osingot uudelleen sijoittavaa Helsingin pörssin kasvuindeksiä. OMXHGI kasvoi viime vuonna 15,13%.  Alla Nordnetin käppyrät, siellä olevat omistukseni (AOT ja OST) tekivät tuottoa noin 9,7%. 

Nordnetissa olevat omistukset 2020

Lisäksi omistan Osuuspankin kautta OP-Ilmasto rahastoa, joka olikin tehnyt hyvää tulosta, vuoden tuotto oli noin 33%. (Täytyi käydä ihan katsomassa, että mitä osakkeita OP Ilmastossa tällä hetkellä on. Ja suurimman viiden omistuksen joukosta löytyi kuin löytyikin viime vuoden osakeraketti, eli Tesla. Hah, olinkin täysin vahingossa päässyt sähköautojen nousuun mukaan!) 

Toinen Osuuspankissa oleva rahasto on OP Aasia-Indeksi, joka tuotti vain noin 2%. Kaikkien omistusteni yhteiseksi tuotoksi ynnäilin noin 13%, eli hävisin OMXHGI indeksille.  

Sijoitustoiminnan kulut vuonna 2020

Salkun arvo on nyt korkeimmillaan, ja myös kulut olivat vuonna 2020 suuret. Osakkeiden myyntejä ei tullut paljoa, myin verotussyistä huhtikuussa arvonsa menettänyttä Cityconia (ostin myöhemmin takaisin suunnilleen saman määrän osakkeita), heinäkuussa kevensin omistusta OP Ilmastossa ja myin joulukuun alussa omistukseni Nokiasta. Yksi myynneistäni oli myös Thunderful Groupin pienen IPOsta saadun osuuden myynti. Myynneistä kuluja tuli 24 euroa. 

Ostoja tuli viime vuonna roppakaupalla. Yhteensä 23 kappaletta suorien osakkeiden ostoja, eli ainakin ajallinen hajautus oli kunnossa. Osa ostoista oli osakesäästötilille, jossa oli tilin avaamisesta johtuen pienempi 3e palkkio. Kallein osto oli AT&T, USA:n markkinoille sijoittuvasta ostosta maksoin välityspalkkiota 15e. Pääosin ostot ja myynnit maksavat minulle Nordnetissä 7e/transaktio, sillä kuulun Suomen Osakesäästäjiin. Yhteensä ostoista kertyi 145e kulu. 

Rahastojen merkintä ja lunastus oli tänä vuonna maksutonta kaikissa omistamissani rahastoissa. Hallintapalkkiota juuri kehumani OP Ilmasto perii suolaiset 1,8%, muut rahastot ovat huomattavasti pienikuluisempia. Hallintapalkkioita maksoin viime vuonna noin 130e (tämä on arvio, joka perustuu lähinnä tuon kalleimman rahaston palkkioihin). 

Yhteensä kuluja maksoin sijoitusharrastuksestani noin 300 euroa. Hui, summa oli suurempi kuin uskoinkaan! Toisaalta esimerkiksi OP Ilmaston tuotto oli viime vuonna hyvä ja rahastosta kannatti maksaa. Tulevaisuudessani voisin kuitenkin ostaa osakkeita suuremmilla summilla, jolloin ostokertoja olisi vähemmän. Harrastukset kuitenkin yleensä vievät rahaa, eivätkä tuo sitä. Sijoittaminen on harrastuksena erikoinen, sillä se (yleensä) tuo rahaa, joten en suuremmin jaksa nillittää kuluista.  

Osingot

Osingoista osa tuli arvo-osuustilille ja joutui suoraan verolle. Osa maksettiin osakesäästötilille, jossa on myöhennetty verotus, eli verot peritään vasta, kun varoja nostetaan tililtä pois. Bruttona osinkoja tuli 914 euroa, nettona noin 771 euroa. Suurin summa toistaiseksi lyhyen osakesijoittaja-urani aikana. Sijoitin kaikki osingot uudelleen. 

Lähtökohdat vuoteen 2021

Ollaanko kuplassa vai eikö olla? Kas siinäpä pulma. Onko salkkuni allokaatio osakkeiden suhteen optimaalinen nykyiseen tilanteeseen? Lisätäkö kasvu osakkeita ja vähentääkö arvo osakkeita? Olemmeko jo nähneet pahimman koronasta, vai vieläkö uudet mutaatiot aiheuttavat uuden aallon? Jaa-a enpäs tiedä. Paljon kysymyksiä ja ei yhtään vastausta. 

Markkinoiden suhteen olen odottavalla kannalla. Vuoden vaihteen jälkeen salkkuni on kivunnut ylöspäin, ja nousu alkaa jo hirvittää. Tykkään halvoista osakkeista, ja niitä joutuu tällä hetkellä etsimään ajan kanssa. En ole äkkinäisten liikkeiden ihminen, tällä hetkellä odottelen jännityksellä kevään tulosjulkistuksia 

Yksi asia lienee varma vuodesta 2021. En millään pääse samaan säästöasteeseen. Kunhan pääsemme piikille ja maailma avautuu, haluan viedä lapsiani katselemaan palmupuita. Asuntolainan lyhennykset alkavat jälleen keväällä, joten myös asumisesta joudun maksamaan muutakin, kuin pennosia. Kulut kasvavat edellisestä vuodesta. 

Lumituiskun jälkeen

Q4 2020

Sijoitusvarallisuus kipusi jälleen yhden askelman ylöspäin. Tällä kertaa askelma olikin oikein iso! Määrittelin blogin alussa tavoitteeksi 100 000 euron sijoitusvarallisuuden, nyt kasassa on puolet summasta.

Ostot ja myynnit

Kvartaalin aikana myin vihdoin Nokiat pois. Ostin Nokiaa aikanaan nelisen vuotta sitten puolittain nostalgia syistä ja puolittain osingon takia. Tajusin toki, että Nokia ei yrityksenä ole enää sama, kuin 90-luvulla nousuun lähtenyt kännykkäfirma, mutta yrityksen tarina vaikutti silti hyvältä. 

Ihastuin Nokiassa myös korkeaan osinkotuottoon ja olisikin pitänyt keväällä 2019 myydä osake pois, kun osinko laitettiin jäihin. Tappiota Nokian myynnistä tuli noin 340 euroa. Syy Nokian myyntiin oli epämääräiset tulevaisuuden näkymät, ilmeisesti Nokia edelleen jää jälkeen tekniikassa kilpailijoilleen. 

Salkussani kävi pikaisesti myös Thunderful Group, kun osallistuin ensimmäisen kerran osakkeen listautumisantiin. Tarina on kerrottu jo täällä. 

Osakesäästötilille ostin pörssin laskiessa lokakuun lopulla Nordeaa 400 kappaletta hintaan 6,46e. Nordea vaikutti edulliselta, ja lokakuun lopun pörssikuopan aikana iskin osakkeeseen kiinni. Luvut olivat osavuosikatsauksen mukaan parantuneet ja silloin oli vielä oletuksena, että vuonna 2021 Nordea maksaisi kahdet osingot (vuodet 2019 ja 2020). Nyt kuitenkin näyttää siltä, että pankkien osinkohanat on EKP:n linjauksen takia toistaiseksi kiinni, joten vaikea sanoa, mihin suuntaan osake on menossa.

Tein myös kuukausittaiset ostot Handelsbankenin Usa Indeksi -rahastoon  ja Indexfond Sverige-rahastoon. 

Omistukset ja osingot

Alla omistamani osakkeet ja rahastot vuoden lopussa. Osinkoja maksoi Stora Enso, AT&T ja Citycon. Bruttona osingot olivat noin 144 euroa.

Q4 2020

Vuoden viimeinen kvartaali oli pörssissä nousua ja myös säästöasteeni oli hyvä. Varallisuus kasvoi huikean summan, eli noin 10 000 euroa. Noin 4000e oli palkasta säästettyä rahaa, ja loput arvonnousua osakkeista. Lainan lyhennykset on edelleen asuntolainasta katkolla joten se tukee sijoitusvarallisuuden kertymistä. Kvartaalin aikainen nousu oli niin suuri, että yritin oikein hakemalla löytää jotain virhettä laskelmista, mutta oikeilta ne näyttivät. 

Vertailu edelliseen kvartaaliin

Kuukausipalkan lisäksi sain työnantajalta joulun alla bonuksen. Pienikin bonus lämmitti kummasti, sillä näkymät oli keväällä meidän alalla todella huonot ja kulunut vuosi oli rankka. Osa saamastani bonuksesta oli kaikille jaettavaa ja osa henkilökohtaista bonusta.  

Suoraan sijoituksiin kohdistuvaa velkaa oli 820e. Minun piti nollata tuo velka ennen vuoden vaihdetta, mutta keskityin joulusuklaan syömiseen ja unohdin koko jutun. Sijoitusvarallisuus on siis vuoden vaihteessa ollut 56 155e, josta vierasta pääomaa tuo 820e ja omaa pääomaa noin 55 335e. 

Muita kuulumisia

Täällä on vihdoin lunta! Häntäluu on ollut koetuksella, kun olen testannut pulkkien ja liukureiden ominaisuuksia meitä lähellä sijaitsevalla suurella mäellä. Parhaiten mäessä tuntuu edelleen toimivan perinteinen muovipulkka, jossa on metallivahvikkeet alla. Koska viime vuosi oli lumeton, on lumesta tänä vuonna selvästi enemmän riemua ja mäessä onkin ollut sekalainen porukka aikuisia ja lapsia.  

Pörssissä tuntuu kaikki menevän liiankin hyvin. Pörssin käppyrät kiipeää ylöspäin, ja hieman mietityttää, minkälaisia tuloksista yritykset keväällä raportoivat. Varmaa kuitenkin lienee, että yhtiökokoukset pidetään etänä.  

Miten kävi vuoden 2020 tavoitteiden?

Asetin itselleni viime vuodelle viisi tavoitetta. Tavoitteet olivat hyvin yksinkertaisia, mutta miten onnistuin itselleni asettamissa tavoitteissa? 

Nolla

Ensimmäinen tavoite oli pitää kirjaston sakkosaldo puhtaana nollana. Tämä osoittautui ylivoimaisen vaikeaksi tehtäväksi, mutta sakkoa kertyi kuitenkin vain 4,80 euroa. Huomattava parannus niihin vuosiin, jolloin olen maksanut sakkoja useita kymmeniä euroja! 

Joku saattaa ajatella, että vietin ovelasti vuoden 2020 lainaamatta kirjoja ollenkaan. Mutta ei, olen edelleen kirjaston suurkuluttaja. Lainamäärä oli luultavasti viime vuonna 100-150 kirjan paikkeilla. Osa kirjoista on lasten kirjoja, joita olen vain lainannut omalla kortillani. Suurta määrää selittää osittain myös sarjakuvat, jotka ovat nopealukuisia. 

Olen myös toivottaman epälooginen ja epäjärjestelmällinen lukija, samaan aikaan saattaa olla viisikin aloitettua kirjaa, loppuun asti en välttämättä kaikkia lue, vaan tylsimmät hylkään muutaman luvun jälkeen. Nollan euron sakkotavoite ei toteutunut, mutta hyvin meni silti!

Kymmenen

Toinen tavoite oli kymmenen työpaikan hakeminen. Tämäkään tavoite ei toteutunut, vaikka kieltämättä oli sieltä helpoimmasta päästä. Olisin voinut hakea muutamankin kaupungin kaupunginjohtajaksi, hommaan, johon minulla ei ole minkäänlaisia edellytyksiä ja kuitata samalla tavoitteen suoritetuksi. 

Hain laskujeni mukaan kahdeksaa työpaikkaa. Kaikkiin olin koulutukseltani ja taustaltani kelpoinen, mutta en päässyt missään näistä edes haastatteluun. Ne muutamat, joista edes tuli kohtelias vastaus, kertoivat melko karusti, että hakijoita oli näihin paikkoihin paljon. Jos hakijoita ihan entry level paikkoihin on 70, hukkuu minun hakemukseni helposti massaan. Kaikki hakemuksistani ei ollut perustason työpaikkoihin, mutta en vaan onnistunut tänä vuonna loistamaan työnhaussa. 

Sata

Sata liikuntasuoritusta vuoden aikana. Tämä oli siis tavoitteeni. Ja tämä tavoite osui maaliin!

Liikunta harjoitteluni oli sangen intervallimaista. Helmikuussa ja maaliskuussa en tehnyt oikein mitään. Juhannuksena olin pahasti jäljessä tavoitetta, sillä tehtynä oli vasta noin 35/100, ja viimeisen neljän kuukauden aikana kirin tiukasti viimeiset kerrat kasaan. Pääsin lukuun 104. En ole koskaan tykännyt liikunnasta, joten olen 104 on minulle paljon. 

Määrittelin tavoitteen niin, että liikuntakerran tulisi kestää vähäntään puoli tuntia, olla oikeasti rasittavaa liikuntaa, ja liikuntakertoja voi kerätä vain yhden päivässä. Eniten taisi tulla lenkkeiltyä ja lenkit kestivät yleensä tunnin tai ylikin. 

Hienointa oli, kun huomasin, että olen oikeasti edistynyt! Alkuvuodesta olin kuolemaisillani hapen puutteeseen jo parin minuutin juoksemisen jälkeen, nyt pystyn jo juoksemaan pidempiä aikoja kerrallaan ja vaihtamaan samalla lenkkikaverin kanssa kuulumisia. 

Sata liikuntakertaa on silti roimasti alle kansallisten liikuntasuositusten, joten parannettavaa löytyy. Lisään pitäisi heittää vielä ainakin 50 lihaskuntoa parantavaa liikuntakertaa. Eli kun en tarkemmin määritellyt, mitä liikuntakertojen pitäisi pitää sisällään, välttelin taitavasti lihaskuntoliikkeitä, varsinkin vatsalihasliikkeitä ja lankuttamisia, joita inhoan eniten. Toisaalta olen ihan äärettömän onnellinen tämän tavoitteen saavuttamisesta, enkä jaksa ruoskia itsäni pikkuseikoista.

Tuhat

Tuhat luettua sijoitus- tai talousaiheista kirjansivua. Tämä tavoite meni kirkkaasti yli, vaikka en sivuja laskenutkaan! Luetut kirjat näkyy blogissani omalla välilehdellään. 

Vuoden mittaan tuli siis luettua useita kirjoja, esiin nouseva paras kolmikko oli Benjamin Grahamin klassikko The Intelligent Investor, Henri Elon hyvin kirjoitettu sijoitusaiheinen teos Löydä helmet, vältä kuplat, sekä Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan kirja Huipputuloiset, johon oli haastateltu Suomen rikkaimpaan promilleen kuuluvia ihmisiä. 

Hyvien tietokirjojen ominaisuus on mielestäni se, että ne joko avaavat ajatuksia uusille urille, tai niissä on joku yllättävä yksittäinen oivallus, joka aiheuttaa välittömän vau-elämyksen. Ja toki niiden pitää olla sujuvasti kirjoitettuja. Kaikki näistä kolmesta täyttivät kriteerit. 

Minulla on tapana lukea kirjoja uudelleen vuosien päästä, joten ainakin Benjamin Grahamin massiivinen The Intelligent Investor tulee uudelleen lukuun jossain vaiheessa, niin täynnä silkkaa asiaa koko kirja oli.  

Kymmenentuhatta

Viimeinen tavoite oli kasvattaa sijoitusvarallisuutta edellisestä vuodesta vähintään kymmenellä tuhannella eurolla ja tämäkin tavoite tuli saavutettua! Mutta kuinka paljon varallisuuteni kasvoi? Tarkempiin lukuihin palaan seuraavassa postauksessa. 

Vuoden 2021 tavoitteet?

Vuodelle 2021 en aseta numeraalisia tavoitteita. Tavoitteet liittyvät uneen, herkutteluun ja kännykkä addiktion hallitsemiseen. Näitäkin pystyisi toki kääntämään numeraalisiksi tavoitteiksi ("8 tuntia unta joka yö"), mutta koska ne ei millään tavalla hipaisekaan blogin aihetta, jätän tavoitteet kokonaan blogin ulkopuolelle. 

Nuo vuoden 2020 tavoitteet yritän kuitenkin pitää matkassa myös vuonna 2021, joten vuoden 2020 viisi tavoitetta ovat edellen ajankohtaisia.